1 RAKENNUSTYÖMAAN VEDET

1 Rakennustyömaan hulevesien hallinta. Tilaajan ohje RTS 16:23 Tässä ohjeessa esitetään työmaan vesien käsittely ja johtaminen pois työmaalta. Ohje sisältää työnsuunnittelun, lupien hankinnan ja käytännön toimenpiteet. Tämä ohje on tarkoitettu tilaajille, rakennuttajille, suunnittelijoille ja kunnan viranhaltijoille, kuten kaavoituksesta, rakennusvalvonnasta ja vesihuoltolaitoksen toiminnasta vastaaville. Sisällys 1 RAKENNUSTYÖMAAN VEDET... 1 1.1 Työmaan vesien laatu ja haittavaikutukset... 1 1.2 Työmaan vesiä koskevat luvat ja määräykset... 2 1.3 Työmaan vesien laadulle asetettavat rajoitukset... 3 2 TYÖMAAN VESIEN KÄSITTELY JA JOHTAMINEN TYÖMAALLA... 4 2.1 Suunnittelu... 4 2.2 Käsittely... 5 2.3 Rakennustyön järjestely... 6 2.4 Hulevesirakenteiden sijoittaminen työmaalla... 7 3 KIRJALLISUUTTA... 9 1 RAKENNUSTYÖMAAN VEDET Tässä ohjeessa työmaan vesillä tarkoitetaan rakennustyömaalla syntyviä hulevesiä ja muita vesiä. Työmaalla kerääntyy vettä maa-ainesta ja kiviainesta kaivettaessa kaivantoihin ja muille alaville kohdille. Vesi kaivannossa muodostuu sadevedestä pohjavedestä kaivantoa ympäröivien pintoja pitkin valuvasta hulevedestä rakennustyössä, esimerkiksi porauksessa käytettävästä vedestä vesistöistä tai merestä suotautuvista vesistä. 1.1 Työmaan vesien laatu ja haittavaikutukset Ennen rakentamisvaihetta kiintoaineita huuhtoutuu eniten maanrakennustöissä suojaamattoman maanpinnan eroosiosta johtuen. Jos työmaa-alueella poistetaan puustoa, mikä vastaa avohakkuuta, huleveteen huuhtoutuu nitraattia ja fosforiyhdisteitä. Rakentamisen aikaisia kuormituslähteitä ovat suojaamattoman maanpinnan eroosio rakennusmateriaalien ja maa-ainesten huolimaton säilytys

2 rakennusjätteet räjäytystyöt yksittäiset päästöt, kuten pesuainepitoiset pesuvedet, öljyt, polttoaineet ja rappauslietteet ja tasoiteaineet ja maalit. Veteen kertyy maankaivun, louhinnan ja joidenkin rakennustyömenetelmien seurauksena, kuten räjäytyksistä, bitumin käytöstä vedeneristystöissä, betonoinnista ja injektoinnista kiintoaineita ravinteita, kuten orgaanisia yhdisteitä, fosforiyhdisteitä ja typpiyhdisteitä muita haitallisia aineita maan pinnalta. Poistettavia vesiä ja lietettä syntyy maankaivu- ja louhintatöiden lisäksi esimerkiksi julkisivujen kunnostustyössä. Rappauslietteet tai julkisivujen puhdistuksessa syntyvät vedet ovat usein emäksisiä ja sisältävät runsaasti kiintoainetta ja mahdollisesti julkisivujen vanhoista pinnoista irtoavia tai pintojen käsittelyssä käytettävien tuotteiden sisältämiä haitta-aineita. Räjäytystöiden seurauksena hulevedet sisältävät runsaasti typpeä. Sulfidipitoisella alueella rakennustöiden seurauksena sulfidia siirtyy hulevesiin. Tämä näkyy alhaisena ph:na eli happamuutena. Rakentamisen aikainen hulevesi sisältää enemmän kiintoainetta ja ravinteita kuin valmiiksi rakennetuilla alueilla. Juuri valmistuneiden alueiden kuormitus on suurempi kuin vanhempien alueiden, koska kasvillisuus puuttuu ja uuden alueen maaperää on juuri muokattu. Paljaiksi ja kasvipeitteettömiksi jääneillä alueilla kasvillisuuden palautuminen saattaa kestää useita vuosia. Kasvillisuuden puuttumisesta tai sen vähäisyydestä johtuen haihdunnan väheneminen ja päällystäminen lisäävät valuntaa. Kuormitusta voidaan vähentää valmiilla kasvualustoilla tai istuttamalla mahdollisimman pian. Haittojen ennalta ehkäisemiseksi työmaavesien mahdollinen käsittely ja pois johtaminen tulee suunnitella osana muuta rakentamisen suunnittelua hyvissä ajoin ennen rakennustyömaan aluesuunnittelua. Käsittelemättömät työmaavedet ympäristöön, viemäreihin, ojiin, puistoihin ja kaduille johdettuina voivat aiheuttaa: purkuvesistöihin rehevöitymistä, veden pilaantumista ja samentumista sekä haittaa eliöille infrarakenteiden likaantumista ojien, rumpujen, viemäreiden, kaivojen ja pumppaamojen vaurioitumista ja tukkeutumista prosessihäiriöt puhdistamolla vaaraa työntekijöille. 1.2 Työmaan vesiä koskevat luvat ja määräykset Ympäristölupa Ympäristönsuojelulaissa esitetään periaatteet ja velvollisuudet ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä maaperän ja pohjaveden pilaamiskiellot. Toiminnalle, josta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista (esimerkiksi pitkäaikainen työmaa, josta ympäristölle haitallisia työmaavesiä johdetaan hulevesiviemäriin ja/tai suoraan vesistöön) tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen aluehallintovirastolta haettava ympäristölupa (lain 28 :n 1 kohta).

3 Rakennusjärjestys Kaupunkien tai kuntien rakennusjärjestyksissä voidaan määrätä työmaavesien käsittelystä. Esimerkiksi Helsingin kaupungin rakennusjärjestys (22.9.2010) 43 työmaan perustaminen ja hoitaminen edellyttää, että työmaalta ei saa laskea suoraan vesistöön tai ojaan runsaasti kiintoainetta tai lietettä tai haitallisia aineita sisältäviä hulevesiä. Työmaille annettavat luvat Työmailla tehtäville toimenpiteille edellytetään yleensä viranomaislupaa tai lausuntoa ja tarvittaessa maanomistajan edustajan lupaa tai suostumusta. Näihin lupiin, päätöksiin ja lausuntoihin voi liittyä määräyksiä, jotka koskevat hulevesien johtamista ja käsittelyä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tällaisia lupia ovat rakennuslupa (125 ), toimenpidelupa (126 a ) ja maisematyölupa (128 ). Rakennuslupahakemuksen käsittelyn aikana voidaan edellyttää toimitettavaksi myös työmaavesien käsittelysuunnitelma. Työmaavesien käsittelysuunnitelma esitetään kohteen rakennustyömaan työmaasuunnitelmassa tai valvontasuunnitelmassa rakennusvalvontaviranomaiselle. Se voidaan esittää myös aloituskokouksessa. Työmaavesien käsittelysuunnitelma liitetään kunnalle, maanomistajille ja mahdollisesti aluehallintovirastolle osoitettaviin lupahakemuksiin, ilmoituksiin ja sopimushakemuksiin. Ympäristönsuojeluviranomaisen määräykset Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa ympäristönsuojelulain nojalla huleveden laatua koskevia määräyksiä tai edellyttää, että hulevedet johdetaan jätevesiviemäriin. Vesihuoltolaitokset asettamat rajat Ympäristönsuojeluasetuksessa on määritelty vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavia päästöjä koskevat yleiset vaatimukset. Paikallinen vesihuoltolaitos voi asettaa määrään tai laatuun liittyviä rajoituksia vesihuoltolaitoksen verkostoon johdettavalle hulevedelle. Vesihuoltolaitoksen kanssa sovitaan verkostoon liittymiskohdasta. 1.3 Työmaan vesien laadulle asetettavat rajoitukset Haitta-aineiden ja haitallisten ominaisuuksien pitoisuusrajoja voidaan määrätä hulevesisuunnitelmassa, viranomaisluvissa tai lausunnossa ja/tai kaupungin omistamilla yleisillä alueilla maanomistajan edustajan luvassa tai suostumuksessa työhön. Näissä luvissa, päätöksissä ja lausunnoissa voidaan antaa määräyksiä työmaavesien käsittelystä, johtamisesta ja laadusta. Kunnan lisäksi myös vesihuoltolaitos voi edellyttää, että työmaan hulevesi ei aiheuta jätevesi- ja hulevesiviemärin tulvimista, tukkeutumista eikä syöpymistä. Mikäli työmaan hulevesiä johdetaan vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin, vesihuoltolaitos voi asettaa rajoituksia hulevesin laadulle ja määrälle. Johtamisesta on sovittava vesihuoltolaitoksen kanssa. Jos hulevesi johdetaan vesihuoltolaitoksen viemäriin, veden määrä tulee pystyä mittaamaan luotettavien menetelmin laskutusta varten. Kaavoituksessa hulevesien laadulle asetetut vaatimukset on otettava huomioon rakennusaikaisen hulevesien käsittelyn mitoituksessa.

4 Alla on esitetty ohjeellisia raja-arvoja työmaavesille, jotka johdetaan vesistöön, ojaan tai maaperään. Kiintoaine <300 mg/l ph 6 9 lämpötila <25 C öljyt <5 mg/l, tällöin veden pinnalla ei ole näkyvää öljykalvoa. Ohjeellisesti hulevesien käsittelyn pitäisi toimia 10 mm:n sateella, kun työmaaksi rajatun alueen valumakerroin on 0,5. Poistettavan veden laatu selvitetään tarvittaessa näytteenotoin ja laboratorioanalyysein. Vedenlaadun tutkiminen voi olla tarpeen esimerkiksi louhintatyömailla, pilaantuneen maaperän työmailla ja työmailla, joilla käytetään tuotteita, joista voi liueta poistettaviin vesiin haitta-aineita. 2 TYÖMAAN VESIEN KÄSITTELY JA JOHTAMINEN TYÖMAALLA 2.1 Suunnittelu Rakennustyömaan hulevesien käsittelyä suunniteltaessa arvioidaan vesien määrää ja laatua, jotta voidaan valita tehokkain käsittelytapa ja mitoittaa se riittäväksi halutun puhdistustehon saavuttamiseksi. Työmaavesien käsittely suunnitellaan osana muuta rakentamisen suunnittelua. Tilaajan tulee huolehtia tontinkuivatuksen ja hulevesien johtamisen ja hallinnan suunnitteluttamisesta. Sen suunnittelusta vastaa hulevesisuunnittelija yhteistyössä rakenne- ja KVV-suunnittelijan kanssa. Suunnittelussa arvioidaan poistettavien vesien määrää ja laatua valitaan poistettavien vesien johtamistapa ja kohde valitaan tarvittavat vesien käsittelymenetelmät ja laitteistot suunnitellaan vesien käsittelylaitteistojen mitoitus suunnitellaan käsittelylaitteistojen sijoittaminen työmaalle suunnitellaan tarvittaessa poistettavan veden analysointi, tutkittavat yhdisteet, näytteenottopaikka ja -tiheys suunnitellaan vesien käsittelylaitteistojen käyttö- ja huoltotoimenpiteet (esim. lietteiden ja sakkojen tyhjennystiheys ja vastaanottopaikat), aikataulu ja nimetään vastuuhenkilöt suunnitellaan työmaan aikainen kirjanpito vesien käsittelylaitteistojen käyttö- ja huoltotoimenpiteistä (lietteiden ja sakkojen tyhjennykset, määrät ja vastaanottopaikat, poistoveden määrän ja laadun seurantatiedot, käsittelylaitteiden häiriötiedot ja toimenpiteet niiden korjaamiseksi jne.) suunnitellaan vesien johtamiseen ja käsittelyyn liittyvät toimenpiteet häiriö- ja onnettomuustilanteissa suunnitellaan vesimäärien ja tarvittaessa laadun mittaaminen, jos vesi johdetaan jätevesiviemäriin selvitetään vesien käsittelyyn ja johtamiseen tarvittavien lupien ja suostumusten tarve ja haetaan tarvittavat luvat ja suostumukset.

5 2.2 Käsittely Rakennusaikaiset hulevedet ovat laadullisesti hyvin erilaiset kuin rakennetun alueen hulevedet tulevat olemaan. Lopullisia hulevesirakenteita on suositeltavaa hyödyntää mahdollisuuksien mukaan jo rakentamisen aikana. Parhaassa tapauksessa hulevesirakenteet toteutetaan aikaisemmin kuin rakennustyömaa. Koska tulevia hulevesirakenteita ei suunnitella rakennusaikaisten hulevesien mukaan, tämä otetaan rakennusaikaisten hulevesien käsittelyssä huomioon. Suodatusrakenteet tukkeutuvat liian suurista kiintoainemääristä, joten liian likaisia työmaavesiä ei saa johtaa niiden ilman kunnollista esikäsittelyä, kuten kiintoaineen laskeuttamista. Kasvillisuuteen, suodattamiseen tai imeyttämiseen perustuvat hulevesirakenteet suositellaan rakennettavaksi rakennustyön loppuvaiheessa, jos on ilmeistä, että ne joutuvat työmaalla liian suuren haitta-ainekuormituksen kohteeksi. Imeyttävät ja suodattavat rakenteet tulee huoltaa ennen niiden käyttöönottoa rakentamisen jälkeen, jos ne ovat olleet käytössä rakennustyömaan hulevesille. Kasvillisuutta hyödyntävät hulevesirakenteet toimivat niille mitoitetulla tavalla vasta, kun kasvit ovat ehtineet kasvaa niiden pinnalle. Joten kasvillisuutta saatetaan joutua istuttamaan hyvissä ajoin rakentamisvaiheessa. Kasvillisuuden kunto tarkistetaan ja hoidetaan suunnitelmien mukaiseen kuntoon ennen, kun hulevesirakenne otetaan käyttöön.

6 Taulukossa 1 esitetään esimerkkejä työmaavesien käsittelystä Poistettava aine tai ominaisuus Käsittelymenetelmä Kiintoaine ja siihen sitoutuneet haitta-aineet ja ravinteet Laskeutusaltaat, laskeutuskontit Viivytys eli veden johtaminen maahan, laskeutusaltaisiin, kosteikkoihin tai painanteisiin Hiekanerotus Hiekka-, kangas- tai muu suodatus Kemiallinen saostus eli flokkaus Märkäsykloni Geotuubi Öljy Öljypuomit, suodatinkankaat Öljynerotin aktiivihiilisuodatin Korkea ph (emäksinen) tai alhainen ph (hapan) ph:n säätö (neutralointi) Ravinteet (typpi (N) ja fosfori (P) Biologinen ja/tai kemiallinen puhdistus (saostus, ilmastus, laskeutus) Muut orgaaniset yhdisteet Aktiivihiilisuodatin Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Ilmastus + aktiivihiilisuodatin, katalyyttinen poltto (kuljetus käsittelyyn) Liuenneet metallit Saostaminen kemikaaleilla Ultrasuodatus, käänteisosmoosi (kuljetus käsittelyyn) Osa edellä kuvatuista käsittelyistä voi olla hankala, kallis tai mahdoton toteuttaa työmaaoloissa. Tällöin voi olla tarpeen kuljettaa poistettava vesi esimerkiksi loka-autolla muualle käsiteltäväksi. Työmaan sosiaali- ja saniteettitilojen talousjätevedet tulee aina johtaa jätevesiviemäriin, tai jos se ei ole mahdollista, esimerkiksi umpisäiliöön, josta ne kuljetetaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Rakennustyön aikaiset hulevesien käsittely voidaan toteuttaa yleensä melko yksinkertaisesti, esimerkiksi patoamalla olemassa olevia maastonpainanteita laskeutusaltaiksi. Karkea mitoitussuositus on, että työmaan laskeutusaltaan pinta-alaksi lasketaan vähintään 5 % työmaan pinta-alasta. Laskeutusaltaat voivat olla myös väliaikaisia. Ahtaissa paikoissa laskeuttaminen voi tapahtua erillisessä järjestelmässä, kuten siirrettävissä olevassa kontissa. Rakennus- ja kaivutyöt järjestetään niin, että alueella, johon hulevesiä kerääntyy, kaivutöitä olisi mahdollisimman vähän. Riskinä on, että hulevesirakenteesta aiheutuu kiintoainehuuhtoumaa. Rakennustöiden jälkeen rakentajan on kunnostettava käytetty maastopainanne joko alkuperäiseen kuntoon tai hulevesien lopputilanteen hallintajärjestelmäksi. Rakennustyömaan hulevesien käsittely on suositeltavaa toteuttaa omana ratkaisunaan, sillä yhteistä järjestelmää kuormittavat myös ympäristöstä tulevat valumavedet. Tämä heikentää kiintoaineksen laskeutumista. 2.3 Rakennustyön järjestely Ympäristövaikutusten kannalta parasta on, että rakennustyöt tehdään kerralla siten, että maata ei tarvitse kaivaa eikä siirtää useita kertoja. Rakennustyö järjestetään niin, että maaperän asettuu rauhassa, jotta siitä ei irtoa kiintoainesta ja ravinteita veden mukana. Viheralueilla ja luiskissa voidaan käyttää biohajoavia eroosiosuojamattoja. Hulevesirakenteita huollettaessa pyritään siihen, että kiintoaineita kulkeutuu huleveden mukana mahdollisimman vähän. Esimerkiksi kun kasvillisuutta vaihdetaan viherpainanteissa tai kosteikon pohjalta poistetaan lietettä, tämä aiheuttaa haitta-aineiden määrän kasvua rakenteiden hulevesissä. Huoltovälin tulisi olla riittävän pitkä. Rakentamisen aiheutuvan kuormituksen on arvioitu kestävän noin 1-2 vuotta rakentamisen päättymisestä.

7 2.4 Hulevesirakenteiden sijoittaminen työmaalla Rakennustyön alkuvaiheessa hulevesien käsittelyrakenteet sijoitetaan sellaisille alueille, joilla ei jouduta liikkumaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi painanteet työmaa-alueiden laidoilla alavimmissa maastokohdissa. Imeytysalueiksi suunnitellut tontin kohdat suojataan tarvittaessa koneilta tiivistymisen estämiseksi. Jos lopulliseksi tarkoitetussa hulevesirakenteessa toteutetaan myös rakennusaikaisten hulevesien käsittely, huolehditaan eroosiosuojauksesta ja kerääntyneen kiintoaineen ja lietteen poistamisesta. Lietteiden loppusijoituspaikka selvitetään etukäteen. Jos hulevesiä ei voida käsitellä riittävän tehokkaasti työmaalla, ne kuljetaan esimerkiksi loka-autolla muualle käsiteltäviksi. Jos hulevedet sisältävät öljyä, työmaan hulevedet johdetaan erottimen kautta ennen muuta käsittelyä. Jos olemassa olevaan uomaan liitetään uusi hulevesien johtamisrakenne, huolehditaan kiintoaineenkuorman vähentämisestä ennen kuin uudet hulevedet päästetään liittymään uomaan. Tämän vuoksi hulevesien käsittelyrakenteet rakennetaan valmiiksi ennen uoman liittämistä siihen. Vaihtoehtoisesti väliaikaisena ratkaisuna voi joissakin tapauksissa toimia pohjapato. Kun hulevedet seisahtuvat padon edessä ennen uomaan menoa, haitta-aineet pääsevät laskeutumaan ja veden laatu paranee. Työmaavesien käsittelyalueet tulee ennen niiden rakentamista kunnostaa. Kuva 1.

8 rakennustyömaa Lietteiden loppusijoituspaikka selvitetään etukäteen työmaan suunnittelussa hulevesien työnaikaiset käsittelyrakenteet sijoitetaan rakennustyön alkuvaiheessa sellaisille alueille, joilla ei jouduta liikkumaan a työmaavedet käsitellään työmaalla tai kuljetetaan muualle käsiteltäviksi työmaavesien laskeutusallas, esimerkiksi maastopainanne, jossa voi olla pohjapato siirrettävä kontti. kiintoaine laskeutetaan työmaan hulevesien käsittelyrakenteessa ja voidaan johtaa uomaan tai viemäriin kasvillisuus tarkastetaan ja hoidetaan kuntoon suunnitelmien mukaan Imeyttävät ja suodattavat rakenteet. Niitä voidaan käyttää rakentamisen aikana. Ne huolletaan rakentamisen jälkeen öljynerotin, jos työmaavesissä on öljyä laskeutusaltaita maastopainanne maastopainanne, jossa on pohjapato Kuva 1. Työmaan hulevesien käsittelymahdollisuuksia.

9 maanrakennus- ja perustusvaihe Kuva 2. Esimerkki työmaan hulevesien käsittelystä ja johtamisesta. 3 KIRJALLISUUTTA Lait ja asetukset Maankäyttö ja rakennuslaki. Suomen säädöskokoelma 132/1999. RT YM1-21604, KH YM-10685, LVI YM- 00535, SIT YM-620098, Infra YM-720203. Ympäristönsuojelulaki. Suomen säädöskokoelma 527/2014. RT YM1-21612, KH YM-10693, LVI YM-00540, Infra YM-720208. Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta. Suomen säädöskokoelma 713/2014. RT YM1-21619, KH YM- 10697, LVI YM-00544, Infra YM-720212.

10 Ohjeita Ilmastonkestävä kaupunki -suunnitteluopassarja, http://ilmastotyokalut.fi/hulevesienhallinta/suunnittelusta-kayttajille/ Helsingin kaupungin työmaavesiohje, http://www.hel.fi/hel2/ymk/julkaisut/oppaat/tyomaavesiohje.pdf Hulevesien huomioiminen rakennustyömaalla. Ilmastonkestävä kaupunki -suunnitteluopassarja osa, http://www.ymk-projektit.fi/suunnitteluopas/files/2014/07/3.1.hulevesien-huomioiminenrakennusty%c3%b6mailla_raportti.pdf Rakennustyömaiden hajakuormitus haltuun hulevesien hallintaa kehittämällä. Nora Sillanpään lehtiartikkeli. Vesitalouslehti 4/2015. Lehtiarkisto internetissä, http://www.vesitalous.fi/vesitalous-lehti/ Tämän ohjeen on laatinut Rakennustietosäätiö RTS:n toimikunta TK 354 Hulevesiohjeet Kimmo Hell Ramboll Finland Oy Perttu Hyöty Sito Oy Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT ry Elina Kettunen Vantaan kaupunki Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Saijariina Toivikko, puheenjohtaja Suomen Vesilaitosyhdistys Viljo Lukkarinen, sihteeri Rakennustieto Oy