Toimenpiteiden yksityiskohtaiset kuvaukset eli toimenpidekortit

Toimenpiteiden yksityiskohtaiset kuvaukset eli toimenpidekortit Energiatehokkuustoimikunnan mietinnön erillinen liite (julkaistu vain sähköisesti) Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia ja ilmasto 52/2009

Toimenpiteiden yksityiskohtaiset kuvaukset Toimenpidekortit Toimenpidekorttien ehdotukset on valmisteltu jaostoissa toimikunnan mietinnön taustaaineistoksi. Niitä ei ole yksityiskohtaisesti käyty läpi toimikunnassa. Toimikunnan jäsenet eivät ole kaikilta osin yksimielisiä toimenpidekorttien ehdotusten yksityiskohdista. Toimikunta on mietinnössään edelleen työstänyt ehdotuksia. Toimenpidekortit ja mietintö eivät ole kaikilta osin yhteneväisiä. Toimikunnan ehdotukset ilmenevät mietinnöstä. Toimenpiteet muodostavat laajan tieto- ja ideapaketin, jota voidaan hyödyntää pitkälle tulevaisuuteen. Tämän vuoksi kaikki työssä identifioidut 125 toimenpidekorttia ovat mukana. Pääosin jaostoissa tunnistettuihin ja tuotettuihin toimenpidekortteihin on merkitty, mikäli energiatehokkuustoimikunta on muokannut korttia alkuperäisestä. Toimenpidekorttien numeroviittaukset (ylätunniste): H = Monilla aloilla vaikuttavat horisontaaliset toimet R = Rakennukset L = Liikenne K = Kotitaloudet M = Maatalous T = Teollisuus ja palveluala Sisältö H1-H4, s. 2-8 R1-R52, s. 9-65 L1-L13, s. 66-89 K1-K22, s. 90-126 M1-M7, s. 127-136 T1-T20, s. 137-173

Huom. TEM Energiatehokkuustoimikunta on täsmentänyt/ttanut toimenpidekorttia. Toimenpiteen nimi: Energiaa käyttävien tuotteiden suunnittelun ja tuotekehityksen ekologiset vaatimukset (EuP-direktiivin toimeenpano) Tavoitteena on varmistaa EuP-direktiivin kansallinen toimeenpano huolehtimalla mm. ymmärrettävän tiedon riittävästä saatavuudesta sekä tuotteiden vaatimustenmukaisesta markkinavalvonnasta. irektiivi energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista (2005/32/EY) määrittelee energiaa käyttävien tuotteiden suunnittelun ja tuotekehityksen ekologiset vaatimukset. irektiiviä kutsutaan yleisesti EuP-direktiiviksi (EuP = Energy-using Products), mutta myös Eco-design -direktiiviksi. Sen tavoitteena on ympäristönäkökohtien ja elinkaariajattelun integrointi tuotteiden suunnitteluvaiheessa. irektiivillä edistetään kestävää kehitystä parantamalla energiatehokkuutta ja ympäristön suojelun tasoa sekä samalla energiahuoltovartta. irektiivi toteuttaa EU:n yhdennettyä tuotepolitiikkaa (Integrated Product Policy, IIP) koskevaa strategiaa. EuP-direktiivi on puitedirektiivi, jonka nojalla Euroopan yhteisöjen komissio antaa tuoteryhmäkohtaisia täytäntöönpanotoimenpiteitä. Niissä määritellään tuoteryhmäkohtaisesti tuotesuunnittelun ympäristövaatimukset. EuP-direktiivin kansalliseksi käytäntöön panemiseksi astui Suomessa voimaan 1.1.2009 puitelaki energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista. Lakiin on kirjattu säännökset energiaa käyttävien tuotteiden vaatimustenmukaisuuden arvioinnista, vaatimuksenmukaisuudesta annettavasta todistuksesta ja E-merkinnästä. Siihen on sisällytetty energiaa käyttävien tuotteiden markkinavalvontaa koskevat säännökset sekä pakkokeino- ja rangaistussäännökset rikkomustapauksissa. Euroopan komissio on antanut asetuksina täytäntöönpanotoimenpiteet seuraaville tuoteryhmille: laitteiden herätevirta eli standby, perusdigisovittimet, palvelusektorin valaistus sekä kotitalousvalaistus. Vastaavia määräyksiä on tulossa myös mm. ulkoisille virtalähteille (esim. matkapuhelimien laturit), kotitalouksien kylmälaitteille, pesukoneille, tietokoneille, televisioille, tallentaville digisovittimille, pölynimureille, lämmityskattiloille, vedenlämmittimille ja ilmastointilaitteille. Viranomaisten edellytetään valmistelevan erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatut selkeät, ymmärrettävät ja tuoteryhmäkohtaiset konkreettiset ohjeet siitä, mitä ekologisen suunnittelun yleiset ja erityiset vaatimukset yrityksiltä edellyttävät. Ohjeet tulee olla keskitetysti saatavilla ja helposti löydettävissä. Komission käsittelyssä on myös direktiivin laajennusesitys energiaan liittyvistä tuotteista, kuten ikkunoista ja eristeistä. irektiivin toimeenpanon varmistamisen lisäksi tuetaan EU:n aloitteita, joilla luodaan säännöllisin väliajoin tarkistettavat tiukat sähkönkulutuksen minimienergiastandardit (Minimum Energy Performance Standards) eli kulutuksen raja-arvot, joita ei saa ylittää. Toiminnassa keskitytään EU-tason yhteistyöhön, siten että Suomi on aktiivinen toimija joka pyrkii edistämään minimienergiastandardien laajamittaista kehittämistä tarkoituksenmukaisissa tuoteryhmissä. EU-tasoa tiukempia tai useampiin tuoteryhmiin kohdistuvia kotimaisia minimienergiastandardeja ei voida asettaa, sillä EU-lainsäädännössä ne tulkittaisiin kaupan esteiksi; ne voisivat myös vaikuttaa haitallisesti teollisuuden kilpailukykyyn. H1 Laitteiden valmistajat ja myyjät 1(2) 2

Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Vastuutahona ja toteuttajana TEM (yhteistyössä YM). Sidosryhminä toimialajärjestöt. Turvatekniikan keskus (markkinavalvonta, pienten ja keskisuurten yritysten ohjeistus). H1 Jatkuvaa toimintaa. Komission julkaiseman työsuunnitelman mukaan seuraaville tuoteryhmille laaditaan vuosina 2009-2011 täytäntöönpanotoimenpiteitä: ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmät, sähköiset ja fossiilisia polttoaineita käyttävät lämmityslaitteet, ruoanvalmistuslaitteet, teollisuudessa tai laboratorioissa käytettävät lämmityslaitteet ja uunit, työstökoneet, verkko-, tietojenkäsittely- ja tiedontallennuslaitteet, jäähdytys- ja jäädytyslaitteet, ääni- ja kuvannuslaitteet sekä ntajat. EuP-direktiivin nojalla komissio antaa tuoteryhmäkohtaisia täytäntöönpanosäädöksiä. Niitä voidaan antaa sellaisille energiaa käyttäville tuotteille, jotka täyttävät seuraavat edellytykset: tuotteen myyntimäärä EU:n alueella on yli 200.000 kpl valmistajasta riippumatta, tuotteella on huomattavat ympäristövaikutukset ja tuotteesta aiheutuvien ympäristövaikutusten vähentämiseen nähdään olevan t mahdollisuudet ilman kohtuuttomia kustannuksia. rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta 2(2) 3

Huom. TEM Energiatehokkuustoimikunta on täsmentänyt/ttanut toimenpidekorttia. Toimenpiteen nimi: Energiapalveludirektiivin (ES) toimeenpano Toimenpiteen tavoitteena on direktiivin energian tehokkaasta loppukäytöstä ja energiapalveluista (2006/32/EY) eli Energiapalveludirektiivin (ES) kansallinen toimeenpano. Suomessa energiatehokkuussopimukset eri alueilla ovat keskeinen keino direktiivin käytännön toimeenpanossa. Lisäksi direktiivin toimeenpanoon liittyvät kaksi valmisteilla olevaa lakia: Laki julkisyhteisöjen energiatehokkuudesta ja laki energiamarkkinoilla toimivien yritysten energiatehokkuuspalveluista. irektiivi energian tehokkaasta loppukäytöstä ja energiapalveluista tuli voimaan 17.5.2006, ja se tuli panna kansallisesti toimeen 17.5.2008 mennessä. irektiivin mukaisesti jäsenvaltioiden on asetettava 9 prosentin kansallinen ohjeellinen energiansäästön kokonaistavoite ja käynnistettävä toimia, joiden tarkoituksena on edistää tavoitteen saavuttamista. Kiinteänä energiamääränä ilmaistun tavoitteen laskentaperusteena käytetään direktiivin soveltamisalaan kuuluvan energian loppukäytön virallisten tilastotietojen keskiarvoa jaksolta 2001-2005. Energiamääränä ilmaistuna tämä tarkoittaa Suomessa 17,8 TWh energiansäästötavoitetta vuonna 2016. Jäsenvaltioiden on lisäksi varmistettava, että julkisella sektorilla on esimerkkiasema direktiivin edellyttämissä toimissa sekä n muassa käynnistettävä toimia energiatehokkuutta parantavien energiapalvelujen tai muiden energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden saatavuuden ja kysynnän edistämiseksi. Jäsenvaltioiden on raportoitava Euroopan komissiolle käynnistämistään toimista sekä niillä saavutetuista energiansäästöistä kansallisissa toimintasuunnitelmissaan (NEEP) vuosina 2007, 2011 ja 2014. Suomen kansallisessa energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassa (NEEP 2008 2010) on kartoitettu energiapalveludirektiivin soveltamisalan lähtötilanne ja kansallinen ohjeellinen energiansäästön kokonaistavoite. Lisäksi siihen on pyritty kokoamaan energian loppukäyttäjiin kohdistuvat toimet, joilla on energiansäästövaikutuksia. Mukana on myös direktiivin mahdollistamia niin sanottuja varhaistoimia (vuoden 1995 jälkeen, mutta ennen vuotta 2008 toteutetut toimet), joiden vaikutus on voimassa. H2 Koko Suomen energian loppukäyttö, pois lukien merenkulku, lentoliikenne, puolustusvoimien liikkuva kalusto ja päästökaupan piirissä olevat teollisuuden toimipaikat. Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Toimeenpanoa varten on koottu ES-toimeenpanoryhmä, jossa on edustus työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM), ympäristöministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, valtiovarainministeriöstä sekä Motivasta. Vastuuministeriönä on TEM. Toteuttajina energiankäyttäjät ja alan toimijat laajasti. Käynnistynyt keväällä 2006. Jatkuvaa toimintaa. Toimenpiteellä on liittymät mm. seuraaviin toimenpiteisiin: Energiatehokkuussopimusten kehittäminen, Julkisen sektorin energiatehokkuuden säädösohjaus. 1(2) 4

Suomen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma (NEEP 2008 2010). H2 rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta 2(2) 5

Huom. TEM Energiatehokkuustoimikunta on täsmentänyt/ttanut toimenpidekorttia. Toimenpiteen nimi: Perustutkimuksen vahvistaminen, monitieteinen yhteistyö ja koordinaation kehittäminen Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää energiatieteisiin ja teknologioihin liittyvän tutkimustoiminnan vahvistamista ja osaamisen kasvattamista. Tutkimusta tulee vahvistaa tuotteiden, rakenteiden ja palveluiden energiaintensiivisyyden alentamiseksi ja niiden ympäristömyönteisyyden parantamiseksi koko elinkaaren ajalta. Lähtökohtana tulee olla tutkimuksen painopistealojen ja niitä tukevien poikkitieteellisten alojen parhaiden toimijoiden kytkeminen yhteen tehokkaaksi tutkimus- ja osaamiskokonaisuudeksi. Muut yhteistyörakenteet ja toimintamallit on saatava tukemaan tehokasta tulosten hyödyntämistä. Toimenpiteessä otetaan huomioon kansainvälinen näkökulma. Energiatehokkuustutkimus ja innovaatioiden hyödyntäminen on organisoitava nykyistä tehokkaammalla tavalla. Energiatehokkuustutkimuksen tehostamisen edellytyksenä on painopistealojen määrittely, rahoitusmallien yksinkertaistaminen ja rahoituksen jatkuvuuden turvaaminen sekä parhaiden toimijoiden kytkeminen yhteen tehokkaaksi kokonaisuudeksi. Tulosten hyödyntämisen mekanismit on suunniteltava tukemaan energiatehokkuustutkimukselle tyypillisiä piirteitä ts. edesauttamaan osatulosten kytkemistä toisiinsa sekä edesauttamaan alustavien tulosten jatkojalostusta ja pilot -testausta. H3 Yliopistot ja keskiaste. Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Kansallisen tiedepolitiikan johto (mm. OPM, TEM). Heti. Lisähuomioita Energiansäästön poikkitieteellistä tutkimusta ja sen soveltamista käytännön toimenpiteissä vahvistetaan. Varmistetaan esimerkiksi terveyteen ja turvallisuuteen liittyvän osaamisen lisääminen ja hyödyntäminen energiatehokkuustoimissa. Pirkko Kasanen, Koordinet Oy: Energiatehokkuutta ja energiansäästöä koskeva tietopohja Suomessa, 19.12.2008 (selvitys). rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta Ks. kuva. 1(1) 6

Huom. TEM Energiatehokkuustoimikunta on täsmentänyt/ttanut toimenpidekorttia. H4 Toimenpiteen nimi: Valkoiset sertifikaatit Yleistä: Valkoinen sertifikaatti - järjestelmä on yksi uusista välineistä, joiden käyttöönotolla edistetään energiatehokkuuden parantamista. Kaupallinen valkoinen sertifikaatti - järjestelmä täydentää olemassa olevaa politiikkaa sekä toimenpiteitä. Euroopan sisämarkkinoilla toimivana markkinaperusteisena välineenä valkoiset sertifikaatit pohjautuvat kokemuksiin, joita on saatu EU:n päästökauppajärjestelmästä sekä vihreistä sertifikaateista. Toimenpiteessä markkinatoimijat (yleensä jälleenmyyntienergian tarjoajat tai jakelijat) velvoitetaan saavuttamaan tietyn suuruinen energiansäästö. Tavoitteen noudattamiseen vaaditaan hankkimaan tietty määrä sertifikaatteja. Markkinatoimija saa saavutetuista säästöistään sertifikaatteja, joita voidaan käyttää joko oman tavoitteen toteuttamiseen tai ne voidaan myydä jollekin toiselle osapuolelle. joko energian myyjät tai jakelijat. Kaupankäynti mahdollistetaan siksi, että asetetut tavoitteet saavutettaisiin pienimmin kustannuksin. Toimenpiteen mahdollisessa jatkovalmistelussa tulee täsmällisemmin määritellä toimenpide konkreettisemmin (mm. sen kohderyhmä jne.). Mittaus ja verifikaatio ovat perusedellytyksiä tehokkaalle sertifikaattijärjestelmälle, jonka tarkoituksena on loppukäyttäjien energiatehokkuuden parantaminen. Verifioinnin suunnittelu ja toteutus tulee tehdä huolella. Nykytila: Italiassa järjestelmä otettiin käyttöön 2005 ja Ranskassa 2006. Tanska ja lankomaat ovat vakavasti harkinneet valkoisten sertifikaattien käyttöönottoa lähitulevaisuudessa. elgiassa on toteutettu sähköverkkoyhtiöitä koskevat energiansäästövelvoitteet ilman kaupankäyntimahdollisuutta. Useimmissa järjestelmissä kysyntä on luotu velvoittamalla sähkön ja kaasun vähittäismyyjät säästöihin, paitsi Italiassa, jossa järjestelmään kuuluvat energian jakeluyhtiöt. Edellä mainittujen maiden kokemuksia tulee kartoittaa toimenpidettä mahdollisesti suunniteltaessa. Energiapalveludirektiivissä (2006/32/EY) valkoiset sertifikaatit ovat energiatehokkuussopimuksille vaihtoehtoinen tapa toteuttaa direktiivin 6 artiklan a-kohdassa energiayrityksille asetettuja palveluvelvoitteita. Toimenpiteen kohteena ovat energian myyjät tai jakelijat, joille on määritelty energiansäästötavoite. Toteutus voidaan aloittaa esim. lämmitysenergiasta (mm. kaukolämpö, öljy), jossa loppukäyttäjät ovat homogeenisempia. Toteutettavat energiasäästötoimet ja niiden kustannusvaikutus kohdistuu näiden loppuasiakkaisiin. Toimenpide pyritään kohdistamaan ensisijaisesti päästökaupan ulkopuolisiin loppukäyttäjiin. Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Vastuutahona TEM. Sidosryhmiä on useita. Mm. ESO-yritykset, jotka voivat luoda sertifikaatteja energiansäästöprojekteissa sekä asunto-osakeyhtiöt, jotka voivat luoda sertifikaatteja rakennusten remonttien yhteydessä. Toimenpiteen valmistelu vaatii kattavia selvityksiä, joten sen mahdollinen toteutus ei tapahdu lähivuosina. 1(2) 7

H4 - esteen, riskit, liittymät muihin toimenpiteisiin, kansainväliset kytkennät, muita tietolähteitä Valmistelussa tulee selvittää ainakin seuraavat kysymykset: nykyisten toimien/vaihtoehtoisten vaikuttavuus samassa kohderyhmässä, mahdollisuudet ottaa käyttöön pohjoismainen/eu:n laajuinen järjestelmä, mikä voisi pienentää toimenpiteen kustannuksia ja transaktiokustannusten vähentäminen sekä vapaamatkustajaongelman välttäminen toimenpiteen kohdistaminen uusiin toimiin että järjestelmän kustannusten oikeudenmukainen kohdistaminen eri toimijoille/loppuasiakkaille. Toimenpidettä tulee tarkastella yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa. Tulee mm. selvittää, onko toimenpide on vaihtoehtoinen vai täydentävä jaoston 3 toimenpiteelle "Energiasentti". Epäiltiin toimenpiteen johtavan väistämättä sähkön hinnan nousuun, koska sertifikaattien hinta asettuu kalleimman kullakin hetkellä käytössä olevan säästökeinon kustannusten tasolle. Esitettiin vastustus valkoisiin sertifikaatteihin, koska siitä arvioitiin aiheutuvan saman tyyppinen ansioton tulonsiirto sähkön käyttäjiltä sähkön myyjille, kuin tällä hetkellä on syntynyt päästökaupasta. Sertifikaattien kysyntä jouduttaisiin luomaan keinotekoisesti asettamalla energian myyjille säästövelvoitteita. Epäiltiin energian käyttäjän kannalta päädyttävän vaihtoehdottomaan tilanteeseen, jossa kuluttajan roolina on pelkästään maksaa seurauksena tuleva lisälasku. Erityisen vaikeaksi tilanne arvioitiin energiaintensiiviselle teollisuudelle, joka kilpailee avoimilla maailmanmarkkinoilla eikä pysty siirtämään lisäkustannuksia tuotteidensa hintoihin. Oletettiin tapahtuvan hiilivuodon kaltainen ilmiö, joka siirtäisi investointeja ja työpaikkoja niihin maihin, joissa ei ole vastaavia kustannusrasitteita. Suomessa VTT on osallistunut valkoisia sertifikaatteja tutkineeseen eurooppalaiseen EuroWhiteertprojektiin. Lisätietoja EuroWhiteert-projektin julkaisussa Valkoiset sertifikaatit: periaatteet ja markkinakokemukset (http://www.ewc.polimi.it/documents/ew_rochure_fi.pdf) Lisähuomioita EuroWhiteert-raportin mukaan valkoisten sertifikaattien keskeiset hyödyt ovat: sertifiointi takaa tavoitteen saavuttamisen, kaupankäynnin mahdollistaminen edistää tavoitteiden saavuttamista alimmin kustannuksin, järjestelmällä voidaan päästä käsiksi energiansäästöpotentiaaleihin ja toimijoihin, joihin muilla välineillä ei päästä sekä ne voivat vähentää valtion budjetin kuormitusta että kiihdyttää ESOmarkkinoita Raportin mukaan valkoisten sertifikaattien mahdolliset haitat ovat: ne saattavat kohdistua vain tehokkuuden lisäykseen, ei energian kokonaiskulutuksen vähentämiseen, voivat aiheuttaa suuria transaktiokustannuksia ja Euroopan laajuinen järjestelmä voi vaatia huomattavaa energiapolitiikkojen yhtenäistämistä. rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta 2(2) 8

Toimenpiteen nimi: Energiatehokkuutta normeilla ja kannusteilla Tavoitteena on vahvistaa mm. a) normiohjausta - Normiohjaus on ulotettava myös korjausrakentamiseen (missä vaikuttavuus on suurin). Olemassa olevalle kiinteistökannalle asetettava tavoite on parantaa sen energiatehokkuutta nykyisestä esim. 30-50 %. Energiatehokkuuden huomioon ottaminen rakennusoikeuksissa (uudet ajattelutavat, minimi/maksimirakennusoikeudet, energiatehokkuudella lisää rakennusoikeutta). Rakennuksen elinkaari- ja yhdyskuntatason tarkastelut tulee sisällyttää osaksi rakennuslupaprosessia ja niiden tulee ohjata yhä hiilineutraalimpaan yhdyskuntaan. b) taloudellista ohjausta - Esim. kiinteistöveron kytkentä energiatehokkuuteen. Pyrittävä järjestämään energiatehokkuuden lisäkustannuksiin rahoitusta valtiolta (esim. sumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus R:n kautta). Edellytyksenä tälle on mittarien ja laskentamenetelmien kehittäminen. Viranomaisohjauksella on erittäin suuri vaikutusmahdollisuus, koska kaikki luvanvarainen rakentaminen on hyväksytettävä rakennusvalvonnassa. Viranomaisen ohjaus koetaan myös melko puolueettomaksi. Oulun kaupungin rakennusvalvonta on hyvä esimerkki informatiivisesta ohjauksesta (pientalorakentajien "hoksauttaminen"). R1 Uudis- ja korjausrakentamisen toimijat, kiinteistön omistajat ja rakennuttajat Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Vastuutahona YM, verotuksen osalta VM. Toteuttajina kunnat (neuvonnassa rakennusvalvonnalla keskeinen rooli). Valmistelu käynnistyy 2009. Otettavissa käyttöön 2013. Huom. Normiohjauksen rinnalla tarvitaan kannusteita, jotta korjausvelka ei kasvaisi. Toimenpiteellä on liittymä kaavoitusta käsitteleviin toimenpiteisiin. Edellytyksenä tälle on mittarien ja laskentamenetelmien kehittäminen. rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta Ks. kuva. 1(1) 9

Huom. TEM Energiatehokkuustoimikunta on täsmentänyt/ttanut toimenpidekorttia. Toimenpiteen nimi: Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (Energy Performance uildings irective EP) toimeenpano Tavoitteena on varmistaa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kansallinen toimeenpano. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2002/91/EY) tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä rakennusten energiatehokkuutta parantamalla. EU:ssa rakennusten osuus energiankulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä on noin 40 prosenttia. Eniten kuluttavat valaistus, lämmitys, lämmin vesi ja jäähdytys. Rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi vaikuttaa sekä uudis- että korjausrakentamiseen. irektiivi sisältää kolme eri pääaluetta: energiatodistuksen käyttöönotto, energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset ja lämmityskattiloiden ja ilmastointilaitteiden määräaikaistarkastukset. - Energiatodistuksen käyttöönotto Energiatodistuksessa rakennuksen energialuokka esitetään asteikolla -G. Vähiten energiaa kuluttaa - luokan kiinteistö, eniten G-luokan kiinteistö. Energiatodistus vaaditaan kaikilta uudisrakennuksilta. Todistus tulee laatia rakennuslupaa haettaessa, ja sen antaa kiinteistön pääsuunnittelija. Vuoden 2009 alusta alkaen energiatodistus on vaadittu olemassa olevilta kiinteistöiltä niitä tai niiden tiloja myytäessä tai vuokrattaessa. Pientaloille ja enintään kuuden asunnon taloyhtiöille tarkoitettu pienten asuinrakennusten energiatodistus on vapaaehtoinen, mutta suositeltava. Laki rakennusten energiatodistuksista (487/2007) ja ja asetus rakennusten energiatodistuksista (765/2007). - Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset Viedään käytäntöön pääosin rakennusmääräysten avulla. Ympäristöministeriö on antanut 22.12.2008 uudet rakennusmääräykset, jotka astuvat voimaan 1.1.2010. Niiden myötä rakennusten energiatehokkuus paranee noin 30 %. Suunnitteilla on antaa vuoden 2010 lopulla uudet rakennusmääräykset, joiden kautta energiatehokkuus paranee edelleen noin 20 %. - Lämmityskattiloiden ja ilmastointilaitteiden määräaikaistarkastukset Lämmityskattilatarkastukset toteutetaan Suomessa vapaaehtoisena neuvontamenettelynä ja ne ovat osa vuoteen 2016 voimassa olevaa työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön ja öljyalan toimijoiden solmimaa energiatehokkuussopimusta. Ilmastointijärjestelmien määräaikaistarkastukset koskevat nimelliseltä jäähdytysteholtaan vähintään 12 kilowatin kylmälaitteita, joiden teho perustuu kompressorin käyttöön. Nämä on tarkastettava vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Laki rakennusten ilmastointijärjestelmien kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastuksista (489/2007). Energiatehokkuusdirektiivi luo kehyksen rakennusten energiatehokkuuden parantamiselle ja määrittelemiselle unionin jäsenmaissa. irektiiviä sovelletaan kansallisella tasolla ottamalla huomioon maan ilmasto-olosuhteet, paikalliset olosuhteet, sisäilmastolle asetetut vaatimukset ja kustannustehokkuus. Euroopan komissio antoi 13.11.2008 ehdotuksen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uusimiseksi. irektiiviehdotuksen käsittely alkoi Euroopan unionin neuvoston energiatyöryhmässä helmikuussa 2009. Ehdotus laajentaisi direktiivin soveltamisalaa, lujittaisi olemassa olevia säännöksiä lisäehdoilla ja toisi tamia uusia aiheita direktiiviin. Ympäristöministeriö valmisteli Suomen kannan direktiiviehdotukseen, jonka käsittely on käynnissä Eduskunnassa. R2 Uudisrakennukset ja olemassa olevat rakennukset. 1(2) 10

R2 Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Vastuutaho YM. Rakennusten omistajat, vuokralaiset, isännöitsijät, erillisen energiatodistuksen tekijät, ilmastointijärjestelmien tarkastuksia tekevät, lämmityskattilatarkastusten tekijät. Jatkuvaa toimintaa Energiatodistuksista löytyy tietoa www-palvelussa: www.motiva.fi/energiatodistus. rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta 2(2) 11

Huom. TEM Energiatehokkuustoimikunta on täsmentänyt/ttanut toimenpidekorttia. Toimenpiteen nimi: Uudistetaan yhdyskuntarakennetta ohjaavaa lainsäädäntöä ja verotusta Veropolitiikan uudistaminen nykyistä vahvemmin energiapolitiikan periaatteita tukevaksi. - nykymuotoisen työmatkavähennyksen poistaminen tai ttaminen - vähäpäästöisen liikkumisen tukeminen veropoliittisin keinoin - uudisrakentamisen kiinteistöveron ja muiden maksujen porrastaminen aiheutettujen yhdyskuntataloudellisten vaikutusten perusteella (esimerkiksi edullisuusvyöhykkeittäin, toiminnan luonne huomioiden). Toimenpiteen toteuttaminen voisi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että kunta määrittää esim. kaavoitukseen liittyen vyöhykkeet, joilla oleviin kiinteistöihin sovelletaan eri määräistä veroprosenttia. Kaavatasojen työnjako ja tehtävät täsmennetään kaupunkiseutujen suunnittelutarpeisiin (MRL, Maankäyttö- ja rakennuslaki) Veropoliittisten työkalujen täysmääräinen käyttöönotto (mm. myyntivoiton verotuksen poistaminen yhdyskuntarakenteellisesti edullisilla alueilla myytäessä alueita kunnille, kiinteistöveron porrastus kaupunkikeskuksissa ja asemanseuduilla). Pitää kuitenkin muistaa, että alueelliset verovapaussäännökset ovat ongelmallisia perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen valossa. Kaavojen sisältövaatimusten täsmentäminen yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden näkökulmasta. Elinkaariajattelun vaatimusten sisäänrakentaminen säädöksiin/ohjaukseen. Selvitetään asumisen hajarakentamisen rajoittamista kaupunkiseuduilla. R3 Kunnat, suunnittelijat, maanomistajat. Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät VM (verotus), YM, kunnat. Valmistelu käynnistyy 2012. Otettavissa käyttöön 2020. siaan liittyy erilaisia mielipiteitä ja intressejä sekä poliittisia näkökulmia. Kuntatalous vahvistuu ja energiatehokkuus lisääntyy. 1(2) 12

rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta R3 Jaoston huomioita vaikuttavuuden arvioinnista - pitkäkestoinen ja vaikutus yhdyskuntarakenteen ohjauksessa, vaikutus kasvaa ajan myötä - joukossa nopeasti vaikuttavia välineitä pitkäjänteisen vaikuttavuuden ohella - osa ohjauksesta voi olla määräaikaista - edistää uusien teknisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöä - kohderyhmä: valtakunnallinen merkitys - vaikuttavuuden kannalta keskeistä, että lainsäädäntöä uudistetaan kokonaisuutena - ympäristövaikutukset positiivisia Kiinteistöveron porrastamiseen liittyvä toimenpide on oletettavasti varsin kiinteistöveron alhaisen tason johdosta. Ehdotuksen toteuttamiskelpoisuutta on arvioitava myös verotuskustannusten määrään nähden, jotka voivat osoittautua mittaviksi. Ehdotukseen liittynee merkittäviä tasavertaisuuspulmia erityisesti, jos ne kohdistuvat asuinrakennuksiin ja siten johtavat henkilöiden erilaiseen verokohteluun. 2(2) 13

Toimenpiteen nimi: Uudistetaan kuntien rakennusjärjestyksiä energiatehokkuuden näkökulmasta Rakennusjärjestysten uusiminen (Maankäyttö ja rakennuslain puitteissa) energiatehokkuuden näkökulmasta. - energiatehokkuus - vaihtoehtoiset energiamuodot - rakentamisen mitoitus ja energiatehokkuustavoitteet R4 Kunnat, rakentajat Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Kunnat, YM Valmistelu käynnistyy 2012, otettavissa käyttöön 2020. rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta Jaoston huomioita vaikuttavuuden arvioinnista - voidaan vaikuttaa yksittäisiin luparatkaisuihin ja rakennusvalvonnan toimintaan - vähäiset kustannukset, voidaan hoitaa rakennusjärjestysten uusimisen yhteydessä 1(1) 14

Toimenpiteen nimi: Laaditaan seudulliset ilmasto- ja energiastrategiat sekä varmistetaan niiden toteutuksen ja seurannan yhteys maankäytön ohjaukseen Seudullisten ilmastostrategioiden laatiminen ja integrointi rakentamisen ohjaukseen ja kaavoitukseen. Ilmastoratkaisujen kytkeminen rahoituksen ohjaukseen. Maapolitiikan tehostaminen ja yhteistoimintamallien luominen ja käyttöönotto. Valtion maanomistuspolitiikan kehittäminen edistämään yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Yleiskaavoituksen merkitys ilmasto- ja energiastrategioiden toteuttamisessa. Yleiskaavoihin entistä parempi energiatehokkuustietoisuus. Yhteisten alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisstrategioiden laatiminen ja toteuttamisen suunnittelu kaupunkiseuduilla, yhteiset rakennemallit tai yleiskaavat. Yleis- ja asemakaavojen tarkistaminen lisärakentamisen ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden edistämiseksi. Hajarakentamisen määrätietoinen ohjaus/rajoittaminen suurten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden parantamiseksi. Maaseutualueiden yhdyskuntarakenteen tarkastelu energiatehokkuuden näkökulmasta, esimerkiksi uusiutuvan energian tuotanto, kuljetustarpeet, pysyvän asutuksen sijoittaminen. R5 Kunnat, seudulliset toimijat, aluehallintoviranomaiset. Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Vastuutahot: TEM, YM, kunnat, seudulliset toimijat, aluehallintoviranomaiset. Jatkuva prosessi. Valmistelu käynnistyy 2012, otettavissa käyttöön 2020. Vaikea asia, kuntien ja seutujen lähtökohdat ovat kovin erilaisia. Lisäksi toimenpiteen vaatimassa osaamisesta ja kokemuksesta on vielä puutetta. rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta 1(2) 15

R5 Jaoston huomioita vaikuttavuuden arvioinnista - hitaasti vaiheittain etenevä vaikutus - toteuttamiselle on asetettava mitattavia tavoitteita, esimerkiksi uusiutuvan energian osuus, energiankulutus, liikennemäärien kehitys - ei vaadi erillisinvestointeja, välilliset kustannukset ja toisaalta kustannussäästöt merkittäviä 2(2) 16

Toimenpiteen nimi: Suunnittelussa ja toteutuksessa edellytetään vaihtoehtoisten energia- ja yhdyskuntatekniikan ratkaisujen tutkimista Uudis- ja täydennysrakentamisalueiden kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa sekä yleensä yhdyskuntatekniikan verkostojen ja laitosten uusimisessa velvoitetaan tutkimaan vaihtoehtoisia keskitetyn ja hajautetun energiahuollon ratkaisuja ja elinkaarikustannuksia lähtökohtana alue- ja kiinteistökohtainen energiahuolto: osto, myynti verkkoon, verkostojen optimointi jne. Syöttötariffit otetaan käyttöön. Lainsäädännön soveltamisen ohjeistusta täsmennetään tältä osin. Ratkaisuvaihtoehdoista tiedotetaan. R6 Kunnat, kiinteistönomistajat, energiayhtiöt, kaavoittajat, viranomaiset, t alan toimijat, yritysyhdistykset/hautomot, uusiutuvien energiatuotantojen edistämisyhdistykset Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät YM, TEM, MMM, kunnat Valmistelu käynnistyy 2011 Energiayhtiöt saattavat mahdollisesti vastustaa toimenpidettä. Lisätiedon tarve on huomattava. rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta Jaoston huomioita vaikuttavuuden arvioinnista Sekä yksittäiset toimenpiteet että järjestelmän pitkän tähtäimen kehitys voivat vaikuttaa myönteisesti energiatehokkuuteen, merkittäviä investointikustannuksia, vaihtoehtoisten ratkaisumallien tutkiminen ja käyttö lisää energiatehokkuutta ja vähentää yhdyskuntataloudellisia kustannuksia, syöttötariffien käyttöönotto hyödyttää käyttäjiä, voi parantaa huoltovartta sekä edistää uutta yrittäjyyttä ja osaamisen monipuolistumista. 1(1) 17

Toimenpiteen nimi: Suunnittelussa ja toteutuksessa edellytetään vaihtoehtoisten energia- ja yhdyskuntatekniikan ratkaisujen tutkimista Uudis- ja täydennysrakentamisalueiden kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa sekä yleensä yhdyskuntatekniikan verkostojen ja laitosten uusimisessa velvoitetaan tutkimaan vaihtoehtoisia keskitetyn ja hajautetun energiahuollon ratkaisuja ja elinkaarikustannuksia lähtökohtana alue- ja kiinteistökohtainen energiahuolto: osto, myynti verkkoon, verkostojen optimointi jne. Syöttötariffit otetaan käyttöön. Lainsäädännön soveltamisen ohjeistusta täsmennetään tältä osin. Ratkaisuvaihtoehdoista tiedotetaan. R6 Kunnat, kiinteistönomistajat, energiayhtiöt, kaavoittajat, viranomaiset, t alan toimijat, yritysyhdistykset/hautomot, uusiutuvien energiatuotantojen edistämisyhdistykset Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät YM, TEM, MMM, kunnat Valmistelu käynnistyy 2011 Energiayhtiöt saattavat mahdollisesti vastustaa toimenpidettä. Lisätiedon tarve on huomattava. rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta Jaoston huomioita vaikuttavuuden arvioinnista Sekä yksittäiset toimenpiteet että järjestelmän pitkän tähtäimen kehitys voivat vaikuttaa myönteisesti energiatehokkuuteen, merkittäviä investointikustannuksia, vaihtoehtoisten ratkaisumallien tutkiminen ja käyttö lisää energiatehokkuutta ja vähentää yhdyskuntataloudellisia kustannuksia, syöttötariffien käyttöönotto hyödyttää käyttäjiä, voi parantaa huoltovartta sekä edistää uutta yrittäjyyttä ja osaamisen monipuolistumista. 1(1) 18

Toimenpiteen nimi: Toimitilojen ja julkisten rakennusten tilatehokkuuden parantaminen Tavoitteena: käyttöasteen kasvattaminen (h/vrk, vrk/v), tilatehokkuuden kasvattaminen (yksikköä/m 2 ) ja monikäytön mahdollistaminen (toimintoa/tila /vrk tai /v tai /elinkaari). Keinoja: tilankäytön ja palvelun yhdistäminen, tilan tarjoaman palvelun monistaminen, asiakkaiden tuominen lähelle, hallinnollisten rajojen poistaminen, omistus-/hallinnan halun, tunnesiteen poistaminen ja hyvä suunnittelu mahdollistaa yllä olevan. R7 Palveluyrittäjät/operaattorit, käyttäjät, suunnittelijat/arkkitehdit, palvelurakennusten omistajat, tilaajat/investorit (esim. kunnat) Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Tärkeintä uudisrakentamisessa: omistajan ajattelu- ja toimintatapojen tos. Säädösohjaus: säädökset YM, rakennusluvitus kunnat (paino jälkimmäisellä). Tieto on olemassa, joten on heti levitettävissä ja sovellettavissa. Valmistelu käynnistyy 2012. Otettavissa käyttöön 2013. Julkisella sektorilla haasteena on nykyisen budjetointikäytännön jäykkyys (esim. elinkaarimallit). Lisähuomioita Nykyinen energiatodistuskäytäntö on ristiriidassa käyttöasteen noston kanssa (kwh/m 2 kasvaa) ja tällöin energiatehokkuusluokka huononee. rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta 1(1) 19