Ulkomaankauppa 2006:M01 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Norjan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Norjan välinen kauppa v. 1996-2005(1-10) Milj. e 1500 1000 500 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2004 2005 (1-10) (1-10) Tuonti Vienti Helsinki 18.01.2006 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
Ulkomaankaupan maa- ja toimialakatsaukset; tuoteseloste Käyttötarkoitus Ulkomaankauppatilasto ja siihen pohjautuvat maa- ja toimialakatsaukset ovat tärkeä väline sekä julkisen että yksityisen sektorin päätöksentekijöille, suunnittelijoille ja tutkijoille niin kansallisella tasolla kuin EU:n ja useiden kansainvälisten järjestöjen toiminnassa. Tullihallitus julkaisee vuosittain useita maa-, maaryhmä- ja toimialakatsauksia. Julkaisusuunnitelmaan valitaan osaksi muutamia tärkeimpiä maita ja toimialoja, osaksi eri tavoin ajankohtaisia kauppakumppaneita ja toimialoja. Katsausehdotuksia saadaan sekä Tullihallituksen eri yksiköiltä että muilta valtion viranomaisilta, mutta myös tiedotusvälineiltä ja yrityksiltä. Käytetyt käsitteet, määritelmät ja luokitukset Maa- ja toimialakatsauksissa käytetään YK:n kansainvälisen kaupan luokittelustandardia (Standard International Trade Classification (SITC, Rev.3)) sen kansainvälisen vertailukelpoisuuden vuoksi. Tavaroiden tilastointi perustuu yhdistettyyn nimikkeistöön (CN). Vienti tilastoidaan määrämaittain FOB-arvon ( free on board ) mukaan ja tuonti alkuperämaittain CIF-arvon ( cost, insurance and freight ) mukaan. SITC-luokituksen mukaiset tiedot saadaan CN-nimikkeistöstä YK:n määritelmien mukaan (UN/1986: Statistical Papers, Series M, No. 34/Rev 3; Standard International Trade Classification Revision 3). Toimialakatsauksissa voidaan käyttää myös muita kansainvälisiä luokituksia, esim. tuoteluokittelua toiminnan lajin mukaan (Classification of Products by Activities eli CPA), tai toimialaryhmiä pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan (Main Industrial Groupings eli MIG), tai Euroopan yhteisön toimialaluokitusta (Nomenclature générale des Activités économiques dans les Communautés européennes (NACE, rev.1)). Kaikissa toimialakatsauksissa (esim. korkean teknologian katsaus) kerrotaan, mitä tavararyhmiä kyseiseen toimialaan lasketaan kuuluviksi. Maaluokitus perustuu komission asetukseen (EY, 750/2005) yhteisön ulkokaupan ja jäsenvaltioiden välisen kaupan tilastojen maaluokituksesta. Maakoodit ovat Kansainvälisen standardisoimisjärjestön standardin ISO/DIS 3166 mukaisia koodeja. Maaryhmät on määritelty kuukausijulkaisun selityksissä. Kaikissa maaryhmäkatsauksissa (esim. kehitysmaakatsaus) kerrotaan, mitä maita kyseiseen ryhmään lasketaan kuuluviksi. Tilaston luotettavuus ja valmistumisaika Maa- ja toimialakatsauksissa käytetään tuoreimpia tilastotietoja katsauksessa käsiteltävästä ajanjaksosta. Katsausten tietojen luotettavuus riippuu julkaisuajankohdasta. Katsaukset voidaan julkaista heti vastaavan kuukausiaineiston valmistumisen jälkeen, jolloin käytetyt tiedot ovat kuukausikatsauksen tavoin ennakollisia ja voivat lopullisessa tarkastuksessa muuttua. Myöhemmin julkaistaviin katsauksiin sisältyvät kaikki julkaisuajankohtaan mennessä tehdyt korjaukset. Tarkemmat tiedot ulkomaankauppalukujen tarkastamisesta ja valmistumisesta ovat luettavissa esim. Ulkomaankaupan vuosikirjan (osa 1) laatuselosteesta tai Tullihallituksen Internet-sivuilta (www.tulli.fi). Kalenterivuoden tiedot vahvistetaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, joten maa- ja toimialakatsaukset, joissa käytetään edellisen vuoden tilastotietoja ja jotka julkaistaan huhtikuun lopun jälkeen, sisältävät näiltä osin lopullisia tietoja.
1 KAUPPA NORJAN KANSSA KÄÄNTYNYT KASVUUN Vientiä vauhdittivat viime vuonna öljytuotteet ja tuontia kaasu Suomen vienti Norjaan kääntyi kasvuun vuonna 2004, jolloin vientiä kasvatti etenkin loppuvuonna toimitettu risteilyalus. Viime vuoden tammi-lokakuussa puolestaan öljytuotteiden vienti kohosi edellisvuosia selvästi korkeammalle tasolle. Tuonnin käänsi viime vuonna kasvuun erityisesti kaasu, mutta myös kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti lisääntyi selvästi. Raakaöljyn tuonti Norjasta on supistunut hyvin vähäiseksi. Norjan osuus Suomen koko viennistä oli tammi-lokakuussa 2,6 % eli samaa suuruusluokkaa kahden muun Suomea lähellä sijaitsevan maan Viron ja Tanskan kanssa. Tuonnista Norjan osuus jäi 2,3 %:iin, joka oli miltei prosenttiyksikön pienempi kuin kahden em. maan osuudet. Viennin arvo Norjaan oli tammi-lokakuussa lähes 1,1 mrd. euroa eli 13 % edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa suurempi. Tuonti kasvoi 9 % ja oli arvoltaan 878 milj. euroa. Kaupan tase oli näin Suomelle 215 milj. euroa ylijäämäinen. Kuvio 2. Norjan, Viron ja Tanskan osuudet Suomen viennistä 1996-2005(1-10) 4 Osuus % 3 2 Norja Viro Tanska 1 0 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 (1-10) Kuvio 3. Norjan osuus Suomen tuonnista ja viennistä 1996-2005(1-10) Osuus % 5 4 3 2 1 0 Tuonti Vienti 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 (1-10) Milj. e 500 400 300 200 100 0-100 -200 Kuvio 4. Suomen ja Norjan välinen kauppatase 1996-2005(1-10) 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 (1-10) Tullihallitus Tilastoyksikkö
2 Taulukko 1. Suomen ja Norjan välinen kauppa v. 1996-2005(1-10) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e 1996 973 8 4,1 895 1 2,9-78 1997 993 2 3,7 1 048 17 2,9 55 1998 1 012 2 3,5 1 270 21 3,3 258 1999 1 065 5 3,6 1 096-14 2,8 31 2000 1 456 37 4,0 1 294 18 2,6-162 2001 1 178-19 3,3 1 212-6 2,5 34 2002 1 161-2 3,3 1 133-6 2,4-27 2003 1 012-13 2,8 1 118-1 2,4 106 2004 1 003-1 2,5 1 483 33 3,0 480 2005 (1-10) 878 9 2,3 1 093 13 2,6 215 ÖLJYTUOTTEET VAUHDITTIVAT VIENTIÄ NORJAAN Myös monien muiden tärkeiden tavaroiden vienti lisääntyi Öljytuotteiden vienti Norjaan kohosi tammi-lokakuussa selvästi viime vuosia suuremmaksi. Niiden viennin arvo kohosi 66 milj. euroon eli kolminkertaiseksi viime vuosien keskimääräiseen vientiin verrattuna. Öljytuotteiden osuus koko viennistä Norjaan kasvoi 6 %:iin. Koneet ja laitteet olivat lähes kolmanneksen osuudellaan selvästi tärkein tavararyhmä viennissä Norjaan. Niiden viennin arvo kasvoi 6 % ja kohosi 331 milj. euroon. Eniten lisääntyi voimakoneiden ja moottoreiden vienti, joiden viennin arvo oli 37 milj. euroa eli yli kaksinkertainen edellisvuoden tammi-lokakuuhun verrattuna. Traktoreiden viennin arvo oli 20 milj. euroa (+ 4 %) ja muiden maatalouskoneiden 18 milj. euroa (- 1 %). Maansiirto- ja kaivuukoneita vietiin myös 18 milj. euron arvosta (+ 3 %). Puhelinlaitteiden vienti supistui hieman ja jäi 82 milj. euroon. Matkapuhelinten vienti kuitenkin lähes kaksinkertaistui ja kohosi arvoltaan 40 milj. euroon. Sähkömuuntajia ja muuttajia, sähkönkytkentälaitteita sekä muita sähköteknisiä tuotteita Norjaan vietiin runsaan 38 milj. euron arvosta eli 11 % edellisvuotista enemmän. Kuljetusvälineiden viennin arvo kohosi 110 milj. euroon eli 13 % edellisvuoden tammi-lokakuuta suuremmaksi. Alustoimitusten arvo kasvoi 14 % ja oli 32 milj. euroa. Lisäksi vuoden 2004 joulukuussa Norjaan toimitettiin lähes 300 milj. euron arvoinen risteilyalus. Moottoriajoneuvojen viennin arvo kasvoi 13 % ja oli 78 milj. euroa. Tästä oli tavarankuljetusautojen osuus 26 milj. euroa (+9 %) ja linja-autojen 25 milj. euroa (+ 30 %). Paperin ja pahvin viennin arvo supistui 11 % ja jäi 85 milj. euroon. Puutuotteiden vienti puolestaan kohosi 46 milj. euroon eli 17 % edellisvuotista suuremmaksi. Puutavaran viennin arvo oli hienoisessa kasvussa ja kohosi 20 milj. euroon. Metallien ja metallituotteiden viennin arvo oli viidenneksen kasvussa ja kohosi 141 milj. euroon. Raudan ja teräksen osuus tästä viennistä oli 81 milj. euroa (+ 19 %), kuparin 10 milj. euroa (+ 25 %) ja metallituotteiden 46 milj. euroa (+ 17 %). Kemiallisia aineita ja tuotteita Norjaan vietiin tammi-lokakuussa 97 milj. euron arvosta eli viidennes edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa enemmän. Muovien viennin arvo kohosi 55 milj. euroon (+ 16 %). Ajoneuvojen renkaiden viennin arvo kasvoi 8 % ja kohosi 30 milj. euroon. Kojeita, mittareita yms. vietiin 18 milj. euron arvosta eli 12 % edellisvuotista enemmän. Painotuotteiden vienti puolestaan supistui viidenneksen ja jäi 21 milj. euroon. Tevanake-tuotteiden vienti oli myös laskussa. Tullihallitus Tilastoyksikkö
3 Tekstiilien viennin arvo oli 5 milj. euroa (- 3 %), vaatteiden 10 milj. euroa (- 3 %) ja jalkineiden 5 milj. euroa (- 7 %). Kuvio 5. Vienti Norjaan v. 2005 tammi-lokakuussa Muut tavarat 18,1 % (+ 0 %) Puutavara 1,8 % (+ 3 %) Puutuotteet 4,2 % (+ 17 %) Paperi ja pahvi 7,8 % (- 11 %) Öljytuotteet 6,0 % (+ 647 %) Kuljetusvälineet 10,1 % (+ 13 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 8,9 % (+ 20 %) Koneet ja laitteet 30,2 % (+ 6 %) Metallit ja metallituotteet 12,9 % (+ 19 %) Taulukko 2. Vienti Norjaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2004 2005(1-10) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 23 1,6 7 20 1,8 3 33 Öljytuotteet 16 1,1-28 66 6,0 647 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 97 6,5 19 97 8,9 20 62 Kumituotteet 35 2,3 27 33 3,0 8 63 Puutuotteet 49 3,3 2 46 4,2 17 64 Paperi ja pahvi 115 7,8 2 85 7,8-11 67-69 Metallit ja metallituotteet 145 9,7 19 141 12,9 19 71-77 Koneet ja laitteet 375 25,3 10 331 30,2 6 78,79 Kuljetusvälineet 432 29,1 204 110 10,1 13 87 Kojeet, mittarit yms. 20 1,3-10 18 1,6 12 892 Painotuotteet 30 2,1 27 21 1,9-21 Muut tavarat 146 9,8-5 125 11,5 0 Yhteensä 1 483 100,0 33 1 093 100,0 13 RAAKAÖLJYN TUONTI NORJASTA ENÄÄ HYVIN VÄHÄISTÄ Kaasun tuonti puolestaan kasvussa Raakaöljyn tuonti Norjasta on vähentynyt viime vuosien aikana niin, että viime vuoden tammilokakuussa sieltä tuotiin enää hieman yli 2 % Suomessa käytetystä raakaöljystä. Määrältään tuonti supistui puoleen vuoden takaisesta. Tuonnin arvo väheni viidenneksen ja jäi 72 milj. euroon. Venäjän osuus Suomeen tuodusta raakaöljystä oli jo 84 %, Tanskan 9 % ja Kazakstanin vajaat 4 %. Öljyn tuonti Suomeen kääntyi viime vuonna laskuun, ja tuotu määrä jäi 15 % edellisvuotista pienemmäksi. Tuonnin arvo kohosi kuitenkin lähes viidenneksen. Öljytuotteiden tuonti Norjasta väheni määrältään 13 %, mutta tuonnin arvo kasvoi 15 % ja kohosi 170 milj. euroon. Kaasun tuonnin arvo kohosi 45 milj. euroon eli viisinkertaiseksi edellisvuoteen verrattuna. Sähkön tuonnin arvo oli vajaat 13 milj. euroa. Energiatuotteiden osuus koko tuonnista Norjasta oli runsas kolmannes. Tullihallitus Tilastoyksikkö
4 Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti lisääntyi 11 % ja oli arvoltaan 171 milj. euroa. Orgaanisten aineiden tuonti kaksinkertaistui ja kohosi 42 milj. euroon. Epäorgaanisten aineiden tuonti puolestaan supistui neljänneksen ja jäi 45 milj. euroon. Muovien tuonnin arvo oli 41 milj. euroa eli 41 % edellisvuotista suurempi. Raudan ja teräksen tuonnin arvo supistui 8 % ja oli 88 milj. euroa. Alumiinin tuonnin arvo kohosi 40 milj. euroon (+ 9 %). Kaikkiaan metalleja ja metallituotteita tuotiin Norjasta 147 milj. euron arvosta eli hieman vuoden takaista vähemmän. Malmien ja malmirikasteiden tuonti supistui 43 % ja jäi 17 milj. euroon. Koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä Norjasta tuotiin tammi-lokakuussa 86 milj. euron arvosta eli 2 % edellisvuotista enemmän. Kotitalouskoneiden ja laitteiden osuus tästä tuonnista oli 14 milj. euroa (+ 10 %) ja puhelinlaitteiden 12 milj. euroa (+ 124 %). Maatalouskoneiden ja laitteiden (pl. traktorit) tuonti kasvoi neljänneksen ja kohosi runsaaseen 5 milj. euroon. Moottoreita sekä nostamis- ja lastaamiskoneita tuotiin kumpiakin vajaan 5 milj. euron arvosta. Kalan ja kalavalmisteiden tuonti supistui 4 % ja oli arvoltaan 50 milj. euroa. Tuoreen tai jäähdytetyn lohen tuonti jäi määrältään viidenneksen edellisvuotista pienemmäksi. Arvoltaan lohen tuonti väheni 3 % ja oli 35 milj. euroa. Kala-, äyriäis- yms. valmisteiden tuonti kohosi 8 milj. euroon eli 12 % vuoden takaista suuremmaksi. Suomeen tuotiin kalaa ja kalavalmisteita kaikkiaan 124 milj. euron arvosta eli 4 % edellisvuotista enemmän. Norjan osuus tuonnista oli 40 %, Ruotsin 19 %, Tanskan 12 % ja Thaimaan 6 %. Kuvio 6. Tuonti Norjasta v. 2005 tammi-lokakuussa Muut tavarat 13,5 % (+ 32 %) Kala ja kalavalmisteet 5,7 % (- 4 %) Malmit ja malmirikasteet 1,9 % (- 43 %) Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 9,8 % (+ 2 %) Metallit ja metallituoteet 16,7 % (- 2 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 19,5 % (+ 11 %) Kaasu 5,2 % (+ 434 %) Öljy ja öljytuotteet 27,7 % (+ 2 %) Taulukko 3. Tuonti Norjasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2004 2005(1-10) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 03 Kala ja kalavalmisteet 63 6,3-7 50 5,7-4 28 Malmit ja malmirikasteet 33 3,3 81 17 1,9-43 33 Öljy ja öljytuotteet 306 30,5-14 243 27,7 2 34 Kaasu 14 1,4-20 45 5,2 434 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 193 19,3 4 171 19,5 11 67-69 Metallit ja metallituotteet 180 17,9 35 147 16,7-2 7 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 103 10,3-7 86 9,8 2 Muut tavarat 111 11,0-10 119 13,5 32 Yhteensä 1 003 100,0-1 878 100,0 9 Tullihallitus Tilastoyksikkö
VIENTI NORJAAN V. 2003-2004 JA TAMMI-LOKAKUUSSA 2004-2005 2003 2004 2004(1-10) 2005(1-10) SITC-TAVARARYHMÄ 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 17 598 1,6 14 071 0,9-20 12 446 1,3 10 847 1,0-13 00 elävät eläimet 29 0,0 20 0,0-31 3 0,0 37 0,0 985 01 liha ja lihatuotteet 8 846 0,8 3 331 0,2-62 3 275 0,3 663 0,1-80 02 maitotaloustuotteet ja munat 440 0,0 122 0,0-72 64 0,0 211 0,0 232 03 kala- ja kalavalmisteet 58 0,0 124 0,0 114 106 0,0 128 0,0 20 04 vilja ja viljatuotteet 3 177 0,3 4 630 0,3 46 3 904 0,4 3 585 0,3-8 05 hedelmät ja kasvikset 819 0,1 861 0,1 5 797 0,1 669 0,1-16 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 1 630 0,1 2 487 0,2 53 2 193 0,2 3 775 0,3 72 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 1 438 0,1 1 210 0,1-16 1 058 0,1 777 0,1-27 08 rehuaineet 391 0,0 317 0,0-19 267 0,0 119 0,0-55 09 erinäiset elintarvikkeet 771 0,1 971 0,1 26 778 0,1 884 0,1 14 1 juomat ja tupakka 6 386 0,6 5 561 0,4-13 4 845 0,5 3 983 0,4-18 11 juomat 6 386 0,6 5 561 0,4-13 4 845 0,5 3 983 0,4-18 12 tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0-100 0 0,0 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 31 223 2,8 36 128 2,4 16 29 713 3,1 26 558 2,4-11 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 110 0,0 344 0,0 213 278 0,0 436 0,0 57 22 öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 14 0,0 7 0,0-49 7 0,0 0 0,0-100 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 210 0,0 1 916 0,1 811 1 427 0,1 1 511 0,1 6 24 puutavara ja korkki 21 877 2,0 23 475 1,6 7 19 446 2,0 19 998 1,8 3 25 paperimassa 294 0,0 278 0,0-6 231 0,0 255 0,0 10 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 29 0,0 25 0,0-13 21 0,0 39 0,0 88 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 5 915 0,5 6 410 0,4 8 5 421 0,6 2 099 0,2-61 28 malmit ja metalliromu 2 460 0,2 3 577 0,2 45 2 807 0,3 1 947 0,2-31 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 314 0,0 96 0,0-69 75 0,0 273 0,0 263 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 23 243 2,1 16 948 1,1-27 9 364 1,0 66 455 6,1 610 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 670 0,1 682 0,0 2 537 0,1 514 0,0-4 33 kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 22 573 2,0 16 266 1,1-28 8 827 0,9 65 915 6,0 647 34 kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 35 sähkövirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 26 0,0 x 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 1 580 0,1 1 183 0,1-25 1 014 0,1 3 459 0,3 241 41 eläinöljyt ja -rasvat 22 0,0 0 0,0-100 0 0,0 22 0,0 x 42 kasviöljyt ja -rasvat 4 0,0 166 0,0 >999 166 0,0 3 154 0,3 >999 43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 1 554 0,1 1 017 0,1-35 849 0,1 284 0,0-67 5 kemialliset aineet ja tuotteet 81 358 7,3 96 829 6,5 19 81 462 8,4 97 443 8,9 20 51 orgaaniset kemialliset aineet 6 576 0,6 12 447 0,8 89 10 932 1,1 15 319 1,4 40 52 epäorgaaniset kemialliset aineet 3 314 0,3 3 039 0,2-8 2 692 0,3 3 204 0,3 19 53 väri- ja parkitusaineet 5 964 0,5 7 226 0,5 21 6 310 0,7 6 967 0,6 10 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 2 583 0,2 3 352 0,2 30 2 856 0,3 5 885 0,5 106 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 3 699 0,3 4 632 0,3 25 3 842 0,4 4 328 0,4 13 56 lannoitteet, valmistetut 803 0,1 879 0,1 9 447 0,0 504 0,0 13 57 muovit, valmistamattomat 25 443 2,3 29 675 2,0 17 24 103 2,5 28 853 2,6 20 58 muovit, valmistetut 25 097 2,2 27 142 1,8 8 23 196 2,4 25 997 2,4 12 59 erinäiset kemialliset tuotteet 7 880 0,7 8 438 0,6 7 7 085 0,7 6 387 0,6-10 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 331 455 29,7 365 972 24,7 10 302 608 31,2 325 853 29,8 8 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 1 036 0,1 993 0,1-4 879 0,1 607 0,1-31 62 kumituotteet 27 267 2,4 34 662 2,3 27 30 292 3,1 32 647 3,0 8 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 47 922 4,3 48 886 3,3 2 39 634 4,1 46 193 4,2 17 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 112 940 10,1 115 343 7,8 2 95 131 9,8 84 719 7,8-11 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 7 056 0,6 6 432 0,4-9 5 503 0,6 5 350 0,5-3 66 kivennäisainetuotteet 14 167 1,3 15 107 1,0 7 12 727 1,3 15 787 1,4 24 67 rauta ja teräs 64 277 5,8 83 079 5,6 29 68 396 7,1 81 102 7,4 19 68 muut metallit 12 380 1,1 13 552 0,9 9 10 912 1,1 13 711 1,3 26 69 tuotteet epäjalosta metallista 44 411 4,0 47 919 3,2 8 39 135 4,0 45 739 4,2 17 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 482 840 43,2 806 975 54,4 67 409 730 42,3 440 516 40,3 8 71 voimakoneet ja moottorit 29 198 2,6 19 603 1,3-33 15 015 1,5 37 146 3,4 147 72 eri toimialojen erikoiskoneet 92 193 8,2 121 359 8,2 32 102 666 10,6 93 926 8,6-9 73 metalliteollisuuskoneet 3 597 0,3 3 278 0,2-9 2 945 0,3 1 812 0,2-38 74 yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 63 192 5,7 73 660 5,0 17 62 445 6,4 67 551 6,2 8 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 5 360 0,5 3 177 0,2-41 2 392 0,2 3 043 0,3 27 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 102 509 9,2 105 291 7,1 3 85 807 8,9 82 224 7,5-4 77 muut sähkökoneet ja laitteet 45 039 4,0 48 981 3,3 9 41 106 4,2 44 855 4,1 9 78 moottoriajoneuvot 79 262 7,1 87 970 5,9 11 69 355 7,2 78 100 7,1 13 79 muut kuljetusvälineet 62 489 5,6 343 656 23,2 450 28 000 2,9 31 860 2,9 14 8 erinäiset valmiit tavarat 133 776 12,0 133 228 9,0 0 112 813 11,6 113 521 10,4 1 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 23 214 2,1 22 118 1,5-5 18 589 1,9 25 668 2,3 38 82 huonekalut 10 624 1,0 11 077 0,7 4 9 005 0,9 10 321 0,9 15 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 546 0,0 347 0,0-36 261 0,0 258 0,0-1 84 vaatteet 13 324 1,2 11 813 0,8-11 10 376 1,1 10 096 0,9-3 85 jalkineet 8 325 0,7 6 450 0,4-23 5 617 0,6 5 208 0,5-7 87 kojeet,mittarit yms. 21 783 1,9 19 535 1,3-10 15 908 1,6 17 808 1,6 12 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 5 666 0,5 4 088 0,3-28 3 609 0,4 2 712 0,2-25 89 muut valmiit tavarat 50 295 4,5 57 799 3,9 15 49 449 5,1 41 451 3,8-16 9 muut tavarat 8 396 0,8 5 895 0,4-30 5 110 0,5 4 413 0,4-14 YHTEENSÄ 1 117 855 100,0 1 482 790 100,0 33 969 105 100,0 1 093 049 100,0 13
TUONTI NORJASTA V. 2003-2004 JA TAMMI-LOKAKUUSSA 2004-2005 2003 2004 2004(1-10) 2005(1-10) SITC-TAVARARYHMÄ 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 78 590 7,8 74 230 7,4-6 60 603 7,5 71 348 8,1 18 00 elävät eläimet 78 0,0 21 0,0-73 21 0,0 33 0,0 61 01 liha ja lihatuotteet 7 0,0 14 0,0 108 13 0,0 16 0,0 19 02 maitotaloustuotteet ja munat 160 0,0 35 0,0-78 35 0,0 93 0,0 167 03 kala- ja kalavalmisteet 67 357 6,7 62 693 6,3-7 51 764 6,4 49 939 5,7-4 04 vilja ja viljatuotteet 3 144 0,3 3 169 0,3 1 2 617 0,3 2 506 0,3-4 05 hedelmät ja kasvikset 88 0,0 326 0,0 271 229 0,0 457 0,1 99 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 2 373 0,2 2 676 0,3 13 2 115 0,3 3 535 0,4 67 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 636 0,1 520 0,1-18 412 0,1 609 0,1 48 08 rehuaineet 2 750 0,3 2 748 0,3 0 1 828 0,2 11 592 1,3 534 09 erinäiset elintarvikkeet 1 998 0,2 2 029 0,2 2 1 569 0,2 2 569 0,3 64 1 juomat ja tupakka 277 0,0 416 0,0 50 254 0,0 540 0,1 112 11 juomat 277 0,0 407 0,0 47 246 0,0 538 0,1 119 12 tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 9 0,0 x 9 0,0 2 0,0-79 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 30 602 3,0 45 479 4,5 49 38 720 4,8 34 073 3,9-12 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 263 0,0 435 0,0 66 218 0,0 7 385 0,8 >999 22 öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 604 0,1 470 0,0-22 328 0,0 393 0,0 20 24 puutavara ja korkki 133 0,0 46 0,0-65 46 0,0 101 0,0 119 25 paperimassa 841 0,1 1 800 0,2 114 901 0,1 832 0,1-8 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 48 0,0 20 0,0-58 13 0,0 75 0,0 478 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 7 190 0,7 6 499 0,6-10 4 857 0,6 6 079 0,7 25 28 malmit ja metalliromu 18 460 1,8 33 444 3,3 81 30 029 3,7 17 083 1,9-43 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 3 063 0,3 2 765 0,3-10 2 328 0,3 2 126 0,2-9 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 377 066 37,3 323 527 32,3-14 250 379 31,0 300 859 34,3 20 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 2 569 0,3 3 477 0,3 35 3 477 0,4 0 0,0-100 33 kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 356 751 35,3 305 932 30,5-14 238 390 29,5 242 850 27,7 2 34 kaasut 17 743 1,8 14 118 1,4-20 8 512 1,1 45 430 5,2 434 35 sähkövirta 3 0,0 0 0,0-100 0 0,0 12 579 1,4 x 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 3 454 0,3 3 482 0,3 1 2 819 0,3 2 401 0,3-15 41 eläinöljyt ja -rasvat 1 298 0,1 1 343 0,1 3 1 077 0,1 1 002 0,1-7 42 kasviöljyt ja -rasvat 2 0,0 0 0,0-100 0 0,0 1 0,0 x 43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 2 153 0,2 2 138 0,2-1 1 742 0,2 1 399 0,2-20 5 kemialliset aineet ja tuotteet 184 793 18,3 193 048 19,3 4 154 535 19,1 171 297 19,5 11 51 orgaaniset kemialliset aineet 29 572 2,9 32 428 3,2 10 19 843 2,5 41 974 4,8 112 52 epäorgaaniset kemialliset aineet 71 429 7,1 69 970 7,0-2 58 049 7,2 44 707 5,1-23 53 väri- ja parkitusaineet 1 193 0,1 2 063 0,2 73 1 785 0,2 1 892 0,2 6 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 13 608 1,3 16 562 1,7 22 14 003 1,7 10 944 1,2-22 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 8 042 0,8 7 443 0,7-7 6 175 0,8 7 236 0,8 17 56 lannoitteet, valmistetut 291 0,0 408 0,0 40 377 0,0 552 0,1 46 57 muovit, valmistamattomat 22 367 2,2 29 711 3,0 33 25 235 3,1 35 559 4,0 41 58 muovit, valmistetut 4 987 0,5 4 396 0,4-12 3 794 0,5 5 434 0,6 43 59 erinäiset kemialliset tuotteet 33 304 3,3 30 067 3,0-10 25 274 3,1 23 000 2,6-9 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 164 083 16,2 207 684 20,7 27 172 480 21,4 169 001 19,2-2 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 19 0,0 25 0,0 32 13 0,0 42 0,0 222 62 kumituotteet 1 666 0,2 1 350 0,1-19 1 044 0,1 790 0,1-24 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 2 783 0,3 2 827 0,3 2 2 466 0,3 2 925 0,3 19 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 14 253 1,4 12 541 1,3-12 10 309 1,3 9 145 1,0-11 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 4 904 0,5 4 897 0,5 0 4 055 0,5 3 803 0,4-6 66 kivennäisainetuotteet 7 005 0,7 6 136 0,6-12 5 444 0,7 5 409 0,6-1 67 rauta ja teräs 78 782 7,8 116 521 11,6 48 96 127 11,9 88 058 10,0-8 68 muut metallit 39 028 3,9 48 659 4,9 25 41 523 5,1 44 655 5,1 8 69 tuotteet epäjalosta metallista 15 643 1,5 14 728 1,5-6 11 498 1,4 14 174 1,6 23 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 110 914 11,0 103 436 10,3-7 84 266 10,4 86 326 9,8 2 71 voimakoneet ja moottorit 3 483 0,3 5 955 0,6 71 2 839 0,4 5 577 0,6 96 72 eri toimialojen erikoiskoneet 19 524 1,9 27 089 2,7 39 23 947 3,0 15 499 1,8-35 73 metalliteollisuuskoneet 568 0,1 1 248 0,1 120 1 149 0,1 852 0,1-26 74 yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 24 508 2,4 10 935 1,1-55 8 702 1,1 15 154 1,7 74 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 3 676 0,4 1 891 0,2-49 1 611 0,2 1 367 0,2-15 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 5 709 0,6 7 387 0,7 29 5 487 0,7 12 139 1,4 121 77 muut sähkökoneet ja laitteet 39 072 3,9 35 615 3,6-9 28 613 3,5 27 226 3,1-5 78 moottoriajoneuvot 11 040 1,1 9 530 1,0-14 8 249 1,0 6 829 0,8-17 79 muut kuljetusvälineet 3 334 0,3 3 786 0,4 14 3 668 0,5 1 682 0,2-54 8 erinäiset valmiit tavarat 48 767 4,8 42 092 4,2-14 35 301 4,4 36 788 4,2 4 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 4 707 0,5 5 444 0,5 16 4 449 0,6 5 718 0,7 29 82 huonekalut 8 705 0,9 8 524 0,9-2 7 170 0,9 7 264 0,8 1 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 186 0,0 178 0,0-4 176 0,0 29 0,0-84 84 vaatteet 1 589 0,2 1 495 0,1-6 1 306 0,2 2 074 0,2 59 85 jalkineet 64 0,0 110 0,0 73 78 0,0 157 0,0 102 87 kojeet,mittarit yms. 6 994 0,7 6 396 0,6-9 5 209 0,6 5 603 0,6 8 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 834 0,1 801 0,1-4 720 0,1 664 0,1-8 89 muut valmiit tavarat 25 689 2,5 19 144 1,9-25 16 194 2,0 15 280 1,7-6 9 muut tavarat 13 504 1,3 9 239 0,9-32 8 019 1,0 5 583 0,6-30 YHTEENSÄ 1 012 049 100,0 1 002 632 100,0-1 807 376 100,0 878 216 100,0 9
Ulkomaankauppa 2006:M01 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Norjan välinen kauppa 18.01.2006 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p. 020 492 1844 Matti Heiniemi p. 020 492 1845 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla http://www.tulli.fi/. Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu 15-17 A Skillnadsgatan 15-17 A Erottajankatu 15-17 A PL 512 PB 512 P.O.Box 512 00101 Helsinki 00101 Helsingfors FIN-00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat. + 358 9 6141 Telefax 020 492 1860 Telefax 020 492 1860 Fax + 358 20 492 1860 Sähköposti: tullitil@tulli.fi E-post: tullitil@tulli.fi E-mail: tullitil@tulli.fi Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service 020 391 103 020 391 103 + 358 20 391 103
Ulkomaankauppa 2006:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Australian välinen kauppa 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Australian välinen kauppa v. 1996-2005(1-11) 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2004 (1-11) Tuonti Vienti 2005 (1-11) Helsinki 23.2.2006 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
Ulkomaankaupan maa- ja toimialakatsaukset; tuoteseloste Käyttötarkoitus Ulkomaankauppatilasto ja siihen pohjautuvat maa- ja toimialakatsaukset ovat tärkeä väline sekä julkisen että yksityisen sektorin päätöksentekijöille, suunnittelijoille ja tutkijoille niin kansallisella tasolla kuin EU:n ja useiden kansainvälisten järjestöjen toiminnassa. Tullihallitus julkaisee vuosittain useita maa-, maaryhmä- ja toimialakatsauksia. Julkaisusuunnitelmaan valitaan osaksi muutamia tärkeimpiä maita ja toimialoja, osaksi eri tavoin ajankohtaisia kauppakumppaneita ja toimialoja. Katsausehdotuksia saadaan sekä Tullihallituksen eri yksiköiltä että muilta valtion viranomaisilta, mutta myös tiedotusvälineiltä ja yrityksiltä. Käytetyt käsitteet, määritelmät ja luokitukset Maa- ja toimialakatsauksissa käytetään YK:n kansainvälisen kaupan luokittelustandardia (Standard International Trade Classification (SITC, Rev.3)) sen kansainvälisen vertailukelpoisuuden vuoksi. Tavaroiden tilastointi perustuu yhdistettyyn nimikkeistöön (CN). Vienti tilastoidaan määrämaittain FOB-arvon ( free on board ) mukaan ja tuonti alkuperämaittain CIF-arvon ( cost, insurance and freight ) mukaan. SITC-luokituksen mukaiset tiedot saadaan CN-nimikkeistöstä YK:n määritelmien mukaan (UN/1986: Statistical Papers, Series M, No. 34/Rev 3; Standard International Trade Classification Revision 3). Toimialakatsauksissa voidaan käyttää myös muita kansainvälisiä luokituksia, esim. tuoteluokittelua toiminnan lajin mukaan (Classification of Products by Activities eli CPA), tai toimialaryhmiä pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan (Main Industrial Groupings eli MIG), tai Euroopan yhteisön toimialaluokitusta (Nomenclature générale des Activités économiques dans les Communautés européennes (NACE, rev.1)). Kaikissa toimialakatsauksissa (esim. korkean teknologian katsaus) kerrotaan, mitä tavararyhmiä kyseiseen toimialaan lasketaan kuuluviksi. Maaluokitus perustuu komission asetukseen (EY, 750/2005) yhteisön ulkokaupan ja jäsenvaltioiden välisen kaupan tilastojen maaluokituksesta. Maakoodit ovat Kansainvälisen standardisoimisjärjestön standardin ISO/DIS 3166 mukaisia koodeja. Maaryhmät on määritelty kuukausijulkaisun selityksissä. Kaikissa maaryhmäkatsauksissa (esim. kehitysmaakatsaus) kerrotaan, mitä maita kyseiseen ryhmään lasketaan kuuluviksi. Tilaston luotettavuus ja valmistumisaika Maa- ja toimialakatsauksissa käytetään tuoreimpia tilastotietoja katsauksessa käsiteltävästä ajanjaksosta. Katsausten tietojen luotettavuus riippuu julkaisuajankohdasta. Katsaukset voidaan julkaista heti vastaavan kuukausiaineiston valmistumisen jälkeen, jolloin käytetyt tiedot ovat kuukausikatsauksen tavoin ennakollisia ja voivat lopullisessa tarkastuksessa muuttua. Myöhemmin julkaistaviin katsauksiin sisältyvät kaikki julkaisuajankohtaan mennessä tehdyt korjaukset. Tarkemmat tiedot ulkomaankauppalukujen tarkastamisesta ja valmistumisesta ovat luettavissa esim. Ulkomaankaupan vuosikirjan (osa 1) laatuselosteesta tai Tullihallituksen Internet-sivuilta (www.tulli.fi). Kalenterivuoden tiedot vahvistetaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, joten maa- ja toimialakatsaukset, joissa käytetään edellisen vuoden tilastotietoja ja jotka julkaistaan huhtikuun lopun jälkeen, sisältävät näiltä osin lopullisia tietoja.
1 KAIVOSTOIMINNAN KONEET KASVATTIVAT VIENTIÄ AUSTRALIAAN Tuonnin jalostusaste hyvin alhainen Vienti Australiaan kasvoi viime vuoden tammi-marraskuussa 12 % ja kohosi 402 milj. euroon. Vienti kasvoi lähinnä erilaisten poraus-, louhinta- ja maansiirtokoneiden ansiosta. Tärkeistä tavararyhmistä paperin vienti oli hienoisessa laskussa. Australiasta tuodaan pääasiassa raaka-aineita ja kivihiiltä. Tuonnin arvo heilahtelee vuosittain voimakkaasti mm. hintojen muutosten vuoksi. Viime vuoden tammi-marraskuussa tuonnin arvo jäi 297 milj. euroon eli 14 % edellisvuotista pienemmäksi, kun nikkelirikasteen tuonnin arvo supistui lähes neljänneksen. Kauppa Australian kanssa on ollut perinteisesti ylijäämäistä. Vuosina 2002-2004 ylijäämä supistui selvästi, mutta viime vuonna kauppatase kehittyi edellisiä vuosia suotuisammin ja päätyi tammimarraskuussa 105 milj. euron ylijäämään. Australialla on viime vuosina ollut 0,7-0,9 %:n osuus sekä Suomen viennistä että tuonnista. Näillä osuuksillaan Australia oli viime vuonna Suomen 22. tärkein vientimaa ja 25. tärkein tuontimaa. Euroopan, Kaakkois-Aasian ja Pohjois-Amerikan ulkopuolisista maista se on kokonaiskauppavaihdoltaan tärkein Arabiemiirikuntien jälkeen. Kuvio 2. Kauppa Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan ulkopuolisten maiden kanssa 2005(1-11) Milj. e 1200 1000 800 600 400 200 Tuonti Vienti Arabiemiirikunnat Australia Brasilia Saudi-Arabia Chile Etelä-Afrikka Meksiko Egypti Mauritius Kolumbia Kuvio 3. Australian osuus Suomen tuonnista ja viennistä 1996-2005(1-11) Osuus % 1,5 1,2 0,9 0,6 0,3 0 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 (1- Tuonti Vienti 11) 300 250 200 150 100 50 0 Kuvio 4. Suomen ja Australian välinen kauppatase 1996-2005(1-11) Milj. e 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 (1-11) Tullihallitus Tilastoyksikkö
2 Taulukko 1. Suomen ja Australian välinen kauppa v. 1996-2005(1-11) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e 1996 208 33 0,9 344-12 1,1 136 1997 172-18 0,6 450 31 1,3 279 1998 172 0 0,6 338-25 0,9 167 1999 175 2 0,6 368 9 0,9 193 2000 324 85 0,9 429 17 0,9 105 2001 256-21 0,7 395-8 0,8 140 2002 241-6 0,7 371-6 0,8 130 2003 283 18 0,8 333-10 0,7 50 2004 373 32 0,9 399 20 0,8 26 2005 (1-11) 297-14 0,7 402 12 0,8 105 KAIVOSTOIMINNASSA KÄYTETTÄVIEN KONEIDEN JA KULJETUSVÄLINEIDEN VIENTI KOLMINKERTAISTUI Metsäteollisuus menettänyt asemansa viennin tärkeimpänä toimialana Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet ovat kasvattaneet tasaisesti osuuttaan Suomen viennistä Australiaan. Vuonna 2003 ryhmän osuus koko viennistä oli runsaat 39 %, vuotta myöhemmin yli 48 % ja viime vuoden tammi-marraskuussa lähes 53 %. Erilaisia louhinta-, poraus- ja maansiirtokoneita (55 milj. euroa) vietiin 40 % edellisvuotista enemmän. Kaivosten louhintamassojen yms. raskaiden massakuormien kuljetukseen tarkoitettujen työmaa-ajoneuvojen (ns. dumppereiden) vienti viisinkertaistui vuoden 2004 tammi-marraskuusta ja kohosi 17 milj. euroon. Nosto- ja lastauskoneita vietiin 12 milj. euron, paperiteollisuuskoneita yhdeksän miljoonan euron ja sekä moottoreita että ilmapumppuja, kompressoreja yms. seitsemän miljoonan euron arvosta. Sähkökoneiden ja -laitteiden vienti lähes kaksinkertaistui vuonna 2004. Viime vuoden tammimarraskuussa viennin kasvu hidastui selvästi ja jäi kuuteen prosenttiin. Puhelin- ja radiolaitteita vietiin 30 milj. euron arvosta eli 12 % edellisvuotista vähemmän. Sähkölääkintälaitteiden vienti (10 milj. euroa) puolitoistakertaistui ja muuntajien vienti (kuusi miljoonaa euroa) yli kaksinkertaistui. Vaikka kone- ja laitevienti on kasvanut, vienti Australiaan on kuitenkin yhä painottunut perinteisiin vientitavararyhmiin (metsäteollisuus, metallien perusteollisuus, teollisuuden koneet ja laitteet), eikä puhelinlaitteiden yms. korkean teknologian tuotteiden osuus ole kehittynyt niin myönteisesti kuin Suomen kokonaisviennissä. Korkean teknologian tuotteiden osuus viennistä Australiaan oli viime vuonna alle 16 %, kun niiden osuus koko viennistä oli yli 21 %. Paperin ja pahvin vienti jäi tammi-marraskuussa 123 milj. euroon eli kolme prosenttia pienemmäksi kuin vuotta aikaisemmin. Tällä viennillä Australia oli Suomen tärkeimpiä EU:n ulkopuolisia paperin ostajamaita; sen edellä olivat vain USA ja Venäjä. Muun viennin nopean kasvun vuoksi ryhmän osuus Suomen koko viennistä Australiaan on supistunut jyrkästi. Vielä vuonna 2003 se oli lähes 41 %, mutta putosi seuraavana vuonna 35 %:iin ja viime vuonna 30 %:n tuntumaan. Mekaanisen metsäteollisuuden vienti Australiaan on hyvin vähäistä. Sahatavaraa vietiin tammimarraskuussa vajaan viiden miljoonan euron ja vaneria ym. levytuotteita vajaan neljän miljoonan euron arvosta. Kojeiden ja mittareiden vienti on ollut useiden vuosien ajan selvässä kasvussa. Vienti lisääntyi sekä vuonna 2004 että viime vuoden tammi-marraskuussa 14-15 %. Ryhmän viennin arvo oli viime vuonna lähes 19 milj. euroa. Tullihallitus Tilastoyksikkö
3 Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti (vajaat 15 milj. euroa) kääntyi parin vuoden laskun jälkeen tammi-marraskuussa 14 %:n kasvuun. Kasvu johtui lääkevalmisteiden viennin (seitsemän miljoonaa euroa) puolitoistakertaistumisesta. Sen sijaan kemian perusteollisuuden vienti (kolme miljoonaa euroa) oli yhdeksän prosentin laskussa. Raudan ja teräksen viennin arvo on kasvanut vauhdikkaasti. Vuonna 2003 viennin arvo oli kaksi miljoonaa euroa. Vuotta myöhemmin hintojen kaksinkertaistuminen nosti viennin arvon vajaaseen neljään miljoonaan euroon, vaikka vientimäärä supistui. Viime vuoden tammi-marraskuussa vientimäärän kaksinkertaistuminen kohotti viennin arvon yli kuuteen miljoonaan euroon, vaikka vientihinnat olivat hienoisessa laskussa. Sekä värimetallien että metallituotteiden vienti supistui selvästi vuonna 2003, mutta kääntyi viime vuoden aikana vahvaan kasvuun. Kuvio 5. Vienti Australiaan v. 2005 (1-11) Muut tavarat 4,1 % (- 13 %) Kojeet, mittarit 4,6 % (+ 15 %) Moottoriajoneuvot 8,1 % (+ 226 %) Sähkölaitteet 13,6 % (+ 6 %) Kemiall. aineet 3,7 % (+ 14 %) Puutavara 1,2 % (+ 18 %) Paperi ja pahvi 30,5 % (- 3 %) Rauta ja teräs 1,5 % (+ 88 %) Eri toimialojen koneet 29,6 % (+ 9 %) Moottorit 1,8 % (+ 68 %) Metallituotteet 1,4 % (+ 47 %) Taulukko 2. Vienti Australiaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2004 Milj. e Osuus % Muutos % 2005(1-11) Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 5 1,2-13 5 1,2 18 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 14 3,4-11 15 3,7 14 64 Paperi ja pahvi 140 35,0 3 123 30,5-3 67 Rauta ja teräs 4 0,9 60 6 1,5 88 69 Metallituotteet 4 1,0-33 6 1,4 47 71 Voimakoneet ja moottorit 5 1,3-18 7 1,8 68 72-74 Eri toimialojen koneet ja laitt. 118 29,5 56 119 29,6 9 75-77 Sähkökoneet ja -laitteet 60 15,0 84 54 13,6 6 78 Moottoriajoneuvot 10 2,6-33 32 8,1 226 87 Kojeet, mittarit yms. 20 4,9 14 19 4,6 15 Muut tavarat 21 5,2 0 17 4,1-13 Yhteensä 399 100,0 20 402 100,0 12 Tullihallitus Tilastoyksikkö
4 ALHAINEN JALOSTUSASTE OMINAISTA TUONNILLE AUSTRALIASTA Tuonti heilahtelee malmirikasteiden tuontimäärien mukaan Nikkelirikasteella on viime vuosina ollut suunnilleen 80 %:n osuus Suomen tuonnista Australiasta. Vuonna 2004 nikkelirikasteen tuonti oli hinnan nousun ansiosta 45 %:n kasvussa ja kohosi 319 milj. euroon. Viime vuoden tammi-marraskuussa tuonti jäi tuontimäärän supistumisen vuoksi vajaaseen 226 milj. euroon eli neljänneksen vuoden takaista vähäisemmäksi. Lähes kolme neljännestä Suomeen tuodusta nikkelirikasteesta oli viime vuonna peräisin Australiasta. Nikkelin lisäksi Australiasta tuodaan vuosittain vähäisiä määriä myös muita malmirikasteita, mm. kuparirikastetta. Rikasteiden ohella Australiasta tuodaan säännöllisesti kivihiiltä. Vuonna 2004 kivihiilen tuonti supistui 17 %, mutta kohosi viime vuoden tammi-marraskuussa lähes 42 milj. euroon eli kolme neljännestä edellisvuotista suuremmaksi. Kasvu johtui suureksi osaksi hinnan noususta; tuontimäärän kasvu jäi seitsemään prosenttiin. Pitkälle jalostettujen investointi- ja kulutustavaroiden osuus tuonnissa Australiasta on pysytellyt kymmeneksen paikkeilla. Alkoholijuomien, lähinnä viinien, tuonti puolitoistakertaistui viime vuonna ja nousi yhdeksään miljoonaan euroon. Nosto- ja lastauskoneiden yms. eri toimialojen erikoiskoneiden tuonnin arvo oli neljä miljoonaa euroa. Lääkkeiden tuonti putosi edellisen vuoden runsaasta seitsemästä miljoonasta vajaaseen neljään miljoonaan euroon. Kojeita ja mittareita, pääasiassa lääkintäkojeita, tuotiin kolmen miljoonan euron arvosta. Kuvio 6. Tuonti Australiasta v. 2005 (1-11) Kivihiili 14,1 % (+ 76 %) Kemiall. tuotteet 1,5 % (- 43 %) Malmit ja rikasteet 76, 0 % (- 24 %) Koneet yms. 2,3 % (+ 58 %) Kojeet, mittarit 1,1 % (+ 32 %) Muut tavarat 1,9 % (+ 18 %) Juomat 3,1 % (+ 49 %) Taulukko 3. Tuonti Australiasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2004 Milj. e Osuus % Muutos % 2005(1-11) Milj. e Osuus % Muutos % 11 Juomat 7 1,8 25 9 3,1 49 28 Malmit ja rikasteet 322 86,2 41 226 76,0-24 32 Kivihiili 24 6,4-17 42 14,1 76 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 8 2,2 210 4 1,5-43 7 Koneet, laitteet, kulj.välineet 5 1,3-55 7 2,3 58 87 Kojeet, mittarit yms. 3 0,7 26 3 1,1 32 Muut tavarat 5 1,4 2 6 1,9 18 Yhteensä 373 100,0 32 297 100,0-14 Tullihallitus Tilastoyksikkö
VIENTI AUSTRALIAAN 2003-2004 JA TAMMI-MARRASKUUSSA 2004-2005 2003 2004 2004(1-11) 2005(1-11) SITC-tavararyhmä 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 855 0,3 824 0,2-4 713 0,2 669 0,2-6 00 elävät eläimet 1 0,0 0 0,0-100 0 0,0 1 0,0-01 liha ja lihatuotteet 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-02 maitotaloustuotteet ja munat 121 0,0 64 0,0-47 64 0,0 25 0,0-61 03 kala- ja kalavalmisteet 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-04 vilja ja viljatuotteet 72 0,0 101 0,0 +40 82 0,0 111 0,0 +34 05 hedelmät ja kasvikset 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 516 0,2 534 0,1 +3 441 0,1 400 0,1-9 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 6 0,0 7 0,0 +21 7 0,0 71 0,0 +943 08 rehuaineet 14 0,0 0 0,0-100 0 0,0 0 0,0-09 erinäiset elintarvikkeet 125 0,0 119 0,0-5 119 0,0 61 0,0-49 1 juomat ja tupakka 448 0,1 526 0,1 +17 448 0,1 479 0,1 +7 11 juomat 448 0,1 526 0,1 +17 448 0,1 479 0,1 +7 12 tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 5 588 1,7 5 550 1,4-1 4 848 1,3 5 228 1,3 +8 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-22 öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-24 puutavara ja korkki 5 372 1,6 4 654 1,2-13 3 955 1,1 4 683 1,2 +18 25 paperimassa 171 0,1 105 0,0-39 105 0,0 0 0,0-100 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 5 0,0 3 0,0-36 3 0,0 5 0,0 +72 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 40 0,0 79 0,0 +98 75 0,0 90 0,0 +19 28 malmit ja metalliromu 0 0,0 709 0,2-709 0,2 450 0,1-37 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 0 0,0 0 0,0-0 0,0 1 0,0-3 poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta 15 0,0 23 0,0 +55 23 0,0 32 0,0 +41 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 1 0,0 11 0,0 +664 11 0,0 30 0,0 +177 33 kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet 14 0,0 13 0,0-7 12 0,0 3 0,0-79 34 kaasut 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0-0 0,0 14 0,0-41 eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-42 kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-43 valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 0 0,0 0 0,0-0 0,0 14 0,0-5 kemialliset aineet ja tuotteet 15 356 4,6 13 705 3,4-11 12 902 3,6 14 748 3,7 +14 51 orgaaniset kemialliset aineet 3 417 1,0 2 112 0,5-38 1 772 0,5 1 647 0,4-7 52 epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 1 442 0,4 1 522 0,4 +6 1 485 0,4 1 329 0,3-11 53 väri- ja parkitusaineet 2 619 0,8 1 870 0,5-29 1 725 0,5 1 890 0,5 +10 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 5 107 1,5 4 780 1,2-6 4 766 1,3 6 854 1,7 +44 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 106 0,0 149 0,0 +41 147 0,0 74 0,0-50 56 lannoitteet, valmistetut 39 0,0 210 0,1 +442 210 0,1 0 0,0-100 57 muovit, valmistamattomat 350 0,1 468 0,1 +34 409 0,1 964 0,2 +136 58 muovit, valmistetut 1 502 0,5 1 845 0,5 +23 1 695 0,5 1 177 0,3-31 59 erinäiset kemialliset tuotteet 776 0,2 749 0,2-3 694 0,2 813 0,2 +17 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 158 649 47,7 161 710 40,5 +2 146 891 40,7 146 096 36,3-1 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 1 0,0 0 0,0-75 0 0,0 3 0,0 +933 62 kumituotteet 1 286 0,4 1 608 0,4 +25 1 488 0,4 957 0,2-36 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 6 174 1,9 5 595 1,4-9 5 155 1,4 3 564 0,9-31 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 136 280 40,9 139 792 35,0 +3 126 737 35,2 122 810 30,5-3 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 2 206 0,7 2 222 0,6 +1 2 102 0,6 2 134 0,5 +2 66 kivennäisainetuotteet 1 732 0,5 2 431 0,6 +40 2 162 0,6 2 000 0,5-7 67 rauta ja teräs 2 261 0,7 3 615 0,9 +60 3 278 0,9 6 155 1,5 +88 68 muut metallit 2 472 0,7 2 256 0,6-9 2 104 0,6 2 771 0,7 +32 69 tuotteet epäjalosta metallista 6 237 1,9 4 192 1,0-33 3 867 1,1 5 702 1,4 +47 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 131 101 39,4 193 412 48,4 +48 174 624 48,4 212 716 52,9 +22 71 voimakoneet ja moottorit 6 234 1,9 5 091 1,3-18 4 247 1,2 7 144 1,8 +68 72 eri toimialojen erikoiskoneet 53 870 16,2 72 765 18,2 +35 66 890 18,6 83 572 20,8 +25 73 metalliteollisuuskoneet 7 322 2,2 9 612 2,4 +31 8 275 2,3 8 265 2,1-0 74 yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet 14 491 4,4 35 634 8,9 +146 33 646 9,3 26 806 6,7-20 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 323 0,1 1 218 0,3 +278 1 112 0,3 755 0,2-32 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 12 380 3,7 40 320 10,1 +226 34 423 9,5 30 437 7,6-12 77 muut sähkokoneet ja laitteet 19 842 6,0 18 504 4,6-7 16 060 4,5 23 301 5,8 +45 78 moottoriajoneuvot 15 183 4,6 10 191 2,6-33 9 960 2,8 32 427 8,1 +226 79 muut kuljetusvälineet 1 457 0,4 78 0,0-95 13 0,0 7 0,0-43 8 erinäiset valmiit tavarat 20 836 6,3 23 696 5,9 +14 20 064 5,6 22 023 5,5 +10 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 427 0,1 239 0,1-44 224 0,1 300 0,1 +34 82 huonekalut 275 0,1 445 0,1 +62 433 0,1 369 0,1-15 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 69 0,0 36 0,0-47 35 0,0 57 0,0 +65 84 vaatteet 391 0,1 337 0,1-14 243 0,1 282 0,1 +16 85 jalkineet 3 0,0 1 0,0-48 1 0,0 3 0,0 +92 87 kojeet,mittarit yms. 17 135 5,1 19 503 4,9 +14 16 207 4,5 18 611 4,6 +15 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 31 0,0 21 0,0-33 18 0,0 43 0,0 +140 89 muut valmiit tavarat 2 507 0,8 3 114 0,8 +24 2 903 0,8 2 359 0,6-19 9 muut tavarat 0 0,0 3 0,0-3 0,0 0 0,0-100 93 erittelemäton 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-96 metallirahat (pl. kultaraha ja käypä raha) 0 0,0 3 0,0-3 0,0 0 0,0-100 97 kulta, ei monetaarinen 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0 - YHTEENSÄ 332 847 100,0 399 450 100,0 +20 360 516 100,0 402 005 100,0 +12
TUONTI AUSTRALIASTA 2003-2004 JA TAMMI-MARRASKUUSSA 2004-2005 2003 2004 2004(1-11) 2005(1-11) SITC-tavararyhmä 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 2 008 0,7 1 450 0,4-28 1 360 0,4 1 324 0,4-3 00 elävät eläimet 13 0,0 15 0,0 +16 14 0,0 14 0,0-1 01 liha ja lihatuotteet 451 0,2 157 0,0-65 148 0,0 100 0,0-33 02 maitotaloustuotteet ja munat 154 0,1 218 0,1 +41 218 0,1 625 0,2 +187 03 kala- ja kalavalmisteet 2 0,0 2 0,0-5 2 0,0 0 0,0-100 04 vilja ja viljatuotteet 39 0,0 33 0,0-15 29 0,0 41 0,0 +39 05 hedelmät ja kasvikset 1 163 0,4 820 0,2-30 749 0,2 435 0,1-42 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 3 0,0 85 0,0 >999 85 0,0 26 0,0-69 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-08 rehuaineet 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-09 erinäiset elintarvikkeet 184 0,1 121 0,0-34 116 0,0 84 0,0-28 1 juomat ja tupakka 5 445 1,9 6 798 1,8 +25 6 085 1,8 9 075 3,1 +49 11 juomat 5 445 1,9 6 798 1,8 +25 6 085 1,8 9 075 3,1 +49 12 tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 229 275 81,0 323 219 86,6 +41 297 643 86,2 227 386 76,7-24 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 709 0,3 749 0,2 +6 621 0,2 344 0,1-45 22 öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 23 0,0 27 0,0 +20 27 0,0 33 0,0 +24 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-24 puutavara ja korkki 584 0,2 295 0,1-49 258 0,1 510 0,2 +97 25 paperimassa 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 0 0,0 11 0,0-6 0,0 1 0,0-82 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 18 0,0 25 0,0 +40 25 0,0 135 0,0 +450 28 malmit ja metalliromu 227 917 80,5 321 562 86,2 +41 296 158 85,8 225 515 76,0-24 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 24 0,0 550 0,1 >999 549 0,2 848 0,3 +54 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta 28 648 10,1 23 751 6,4-17 23 749 6,9 41 894 14,1 +76 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 28 642 10,1 23 745 6,4-17 23 745 6,9 41 890 14,1 +76 33 kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet 6 0,0 6 0,0 +5 4 0,0 4 0,0 +5 34 kaasut 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0-100 0 0,0 0 0,0-41 eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-42 kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0-100 0 0,0 0 0,0-43 valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-5 kemialliset aineet ja tuotteet 2 663 0,9 8 254 2,2 +210 7 653 2,2 4 343 1,5-43 51 orgaaniset kemialliset aineet 39 0,0 2 0,0-95 2 0,0 9 0,0 +383 52 epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 32 0,0 15 0,0-54 15 0,0 75 0,0 +411 53 väri- ja parkitusaineet 78 0,0 126 0,0 +62 100 0,0 40 0,0-61 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 2 183 0,8 7 803 2,1 +258 7 250 2,1 3 805 1,3-48 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 108 0,0 28 0,0-74 26 0,0 75 0,0 +183 56 lannoitteet, valmistetut 0 0,0 0 0,0-0 0,0 0 0,0-57 muovit, valmistamattomat 3 0,0 0 0,0-100 0 0,0 16 0,0-58 muovit, valmistetut 11 0,0 17 0,0 +57 17 0,0 5 0,0-73 59 erinäiset kemialliset tuotteet 209 0,1 263 0,1 +26 242 0,1 320 0,1 +32 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 604 0,2 807 0,2 +34 791 0,2 1 059 0,4 +34 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 23 0,0 18 0,0-22 15 0,0 4 0,0-70 62 kumituotteet 70 0,0 21 0,0-70 15 0,0 291 0,1 >999 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 0 0,0 14 0,0 >999 14 0,0 19 0,0 +37 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 44 0,0 40 0,0-9 40 0,0 147 0,0 +264 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 47 0,0 84 0,0 +79 82 0,0 106 0,0 +29 66 kivennäisainetuotteet 213 0,1 223 0,1 +5 222 0,1 232 0,1 +4 67 rauta ja teräs 3 0,0 1 0,0-76 1 0,0 2 0,0 +88 68 muut metallit 10 0,0 286 0,1 >999 286 0,1 2 0,0-99 69 tuotteet epäjalosta metallista 193 0,1 119 0,0-38 116 0,0 257 0,1 +121 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 11 024 3,9 4 949 1,3-55 4 307 1,2 6 813 2,3 +58 71 voimakoneet ja moottorit 105 0,0 122 0,0 +15 120 0,0 110 0,0-8 72 eri toimialojen erikoiskoneet 1 226 0,4 1 494 0,4 +22 1 237 0,4 2 105 0,7 +70 73 metalliteollisuuskoneet 55 0,0 212 0,1 +285 212 0,1 91 0,0-57 74 yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet 1 424 0,5 1 247 0,3-12 1 059 0,3 1 767 0,6 +67 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 455 0,2 151 0,0-67 147 0,0 200 0,1 +36 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 6 718 2,4 438 0,1-93 386 0,1 303 0,1-22 77 muut sähkokoneet ja laitteet 825 0,3 715 0,2-13 601 0,2 763 0,3 +27 78 moottoriajoneuvot 174 0,1 561 0,2 +222 536 0,2 1 352 0,5 +152 79 muut kuljetusvälineet 41 0,0 9 0,0-78 9 0,0 121 0,0 >999 8 erinäiset valmiit tavarat 3 255 1,2 3 978 1,1 +22 3 612 1,0 4 654 1,6 +29 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 4 0,0 20 0,0 +356 20 0,0 3 0,0-85 82 huonekalut 18 0,0 6 0,0-65 6 0,0 1 0,0-76 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 98 0,0 137 0,0 +40 126 0,0 140 0,0 +11 84 vaatteet 48 0,0 54 0,0 +12 41 0,0 64 0,0 +56 85 jalkineet 5 0,0 10 0,0 +78 8 0,0 16 0,0 +93 87 kojeet,mittarit yms. 2 045 0,7 2 570 0,7 +26 2 386 0,7 3 147 1,1 +32 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 101 0,0 128 0,0 +27 118 0,0 135 0,0 +15 89 muut valmiit tavarat 935 0,3 1 053 0,3 +13 908 0,3 1 148 0,4 +26 9 muut tavarat 31 0,0 19 0,0-39 19 0,0 1 0,0-95 93 erittelemäton 0 0,0 0 0,0-100 0 0,0 0 0,0-96 metallirahat (pl. kultaraha ja käypä raha) 9 0,0 19 0,0 +111 19 0,0 1 0,0-95 97 kulta, ei monetaarinen 22 0,0 0 0,0-100 0 0,0 0 0,0 - YHTEENSÄ 282 952 100,0 373 224 100,0 +32 345 218 100,0 296 549 100,0-14
Ulkomaankauppa 2006:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Australian välinen kauppa 23.2.2006 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p. 020 492 1845 Kari Tähtivaara p. 020 492 1844 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla http://www.tulli.fi/. Internet-sivuiltamme löytyvät myös ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ja Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu 15-17 Skillnadsgatan 15-17 Erottajankatu 15-17 PL 512 PB 512 P.O.Box 512 00101 Helsinki 00101 Helsingfors FIN-00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat. + 358 9 6141 Telefax 020 492 1860 Telefax 020 492 1860 Fax + 358 20 492 1860 Sähköposti: tullitil@tulli.fi E-post: tullitil@tulli.fi E-mail: tullitil@tulli.fi Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service 020 391 103 020 391 103 + 358 20 391 103
Ulkomaankauppa 2006:M05 Utrikeshandel Foreign Trade Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2005 Kuvio 1. Korkean teknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2005 14 12 10 8 6 4 2 Mrd. e Tuonti Vienti 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Helsinki 3.3.2006. Julkaistavissa klo 10.00. Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
Ulkomaankaupan maa- ja toimialakatsaukset; tuoteseloste Käyttötarkoitus Ulkomaankauppatilasto ja siihen pohjautuvat maa- ja toimialakatsaukset ovat tärkeä väline sekä julkisen että yksityisen sektorin päätöksentekijöille, suunnittelijoille ja tutkijoille niin kansallisella tasolla kuin EU:n ja useiden kansainvälisten järjestöjen toiminnassa. Tullihallitus julkaisee vuosittain useita maa-, maaryhmä- ja toimialakatsauksia. Julkaisusuunnitelmaan valitaan osaksi muutamia tärkeimpiä maita ja toimialoja, osaksi eri tavoin ajankohtaisia kauppakumppaneita ja toimialoja. Katsausehdotuksia saadaan sekä Tullihallituksen eri yksiköiltä että muilta valtion viranomaisilta, mutta myös tiedotusvälineiltä ja yrityksiltä. Käytetyt käsitteet, määritelmät ja luokitukset Maa- ja toimialakatsauksissa käytetään YK:n kansainvälisen kaupan luokittelustandardia (Standard International Trade Classification (SITC, Rev.3)) sen kansainvälisen vertailukelpoisuuden vuoksi. Tavaroiden tilastointi perustuu yhdistettyyn nimikkeistöön (CN). Vienti tilastoidaan määrämaittain FOB-arvon ( free on board ) mukaan ja tuonti alkuperämaittain CIF-arvon ( cost, insurance and freight ) mukaan. SITC-luokituksen mukaiset tiedot saadaan CN-nimikkeistöstä YK:n määritelmien mukaan (UN/1986: Statistical Papers, Series M, No. 34/Rev 3; Standard International Trade Classification Revision 3). Toimialakatsauksissa voidaan käyttää myös muita kansainvälisiä luokituksia, esim. tuoteluokittelua toiminnan lajin mukaan (Classification of Products by Activities eli CPA), tai toimialaryhmiä pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan (Main Industrial Groupings eli MIG), tai Euroopan yhteisön toimialaluokitusta (Nomenclature générale des Activités économiques dans les Communautés européennes (NACE, rev.1)). Kaikissa toimialakatsauksissa (esim. korkean teknologian katsaus) kerrotaan, mitä tavararyhmiä kyseiseen toimialaan lasketaan kuuluviksi. Maaluokitus perustuu komission asetukseen (EY, 750/2005) yhteisön ulkokaupan ja jäsenvaltioiden välisen kaupan tilastojen maaluokituksesta. Maakoodit ovat Kansainvälisen standardisoimisjärjestön standardin ISO/DIS 3166 mukaisia koodeja. Maaryhmät on määritelty kuukausijulkaisun selityksissä. Kaikissa maaryhmäkatsauksissa (esim. kehitysmaakatsaus) kerrotaan, mitä maita kyseiseen ryhmään lasketaan kuuluviksi. Tilaston luotettavuus ja valmistumisaika Maa- ja toimialakatsauksissa käytetään tuoreimpia tilastotietoja katsauksessa käsiteltävästä ajanjaksosta. Katsausten tietojen luotettavuus riippuu julkaisuajankohdasta. Katsaukset voidaan julkaista heti vastaavan kuukausiaineiston valmistumisen jälkeen, jolloin käytetyt tiedot ovat kuukausikatsauksen tavoin ennakollisia ja voivat lopullisessa tarkastuksessa muuttua. Myöhemmin julkaistaviin katsauksiin sisältyvät kaikki julkaisuajankohtaan mennessä tehdyt korjaukset. Tarkemmat tiedot ulkomaankauppalukujen tarkastamisesta ja valmistumisesta ovat luettavissa esim. Ulkomaankaupan vuosikirjan (osa 1) laatuselosteesta tai Tullihallituksen Internet-sivuilta (www.tulli.fi). Kalenterivuoden tiedot vahvistetaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, joten maa- ja toimialakatsaukset, joissa käytetään edellisen vuoden tilastotietoja ja jotka julkaistaan huhtikuun lopun jälkeen, sisältävät näiltä osin lopullisia tietoja.