Julkisesti rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen kaupallistaminen ja vienti osana suomalaisen hyvinvointiklusterin vienninedistämistä

Julkisesti rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen kaupallistaminen ja vienti osana suomalaisen hyvinvointiklusterin vienninedistämistä KTM Julkaisuja 25/2007

Marko Salonen Tero Lausala Mine Kortel Janna Mure Juha Wilen Samil Yavan Anneli Okkonen Meria Heikelä Seppo Laine Katri Autio Jutta Immanen-Pöyry Ulla Parviainen Julkisesti rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen kaupallistaminen ja vienti osana suomalaisen hyvinvointiklusterin vienninedistämistä KTM Julkaisuja 25/2007 Elinkeino-osasto

Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite KTM Julkaisuja Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) 16001 Telekopio (09) 1606 3666 25/2007 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Finpro: Marko Salonen (projektipäällikkö), Tero Lausala, Mine Kortel, Janna Mure, Juha Wilen, Samil Yavan, Anneli Okkonen, Meria Heikelä, Seppo Laine ja Katri Autio Stakes: Jutta Immanen-Pöyry ja Ulla Parviainen Julkaisuaika Syyskuu 2007 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Julkisesti rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen kaupallistaminen ja vienti osana suomalaisen hyvinvointiklusterin vienninedistämistä Tiivistelmä Selvityksessä on tarkasteltu terveys- ja hyvinvointiklusterin vienninedistämisen tehostamista, erityisesti koskien julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevien palvelujen vientiä ja soveltamista uusille markkinoille. Selvityksen taustalla on tarve tehostaa suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä niihin liittyvien tuotteiden ja teknologioiden vientiä. Julkinen sektori on perinteisesti tuottanut itse suuren osan terveys- ja hyvinvointipalveluista, ja siitä syystä yksityinen sektori ei ole päässyt kehittymään. Yksityisen sektorin osuus julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevien terveys- ja hyvinvointipalvelujen tuottajana kuitenkin kasvaa ja tämän kehityksen myötä syntynee uusia ja resursseiltaan vahvempia yrityksiä, joilla on tahtoa ja kykyä myös kansainvälistyä. Hyvinvointipalvelujen ja laitteiden vienninedistämisen heikkoutena on näyttänyt olevan yleinen viennin strategian ja koordinaation puute. Tästä johtuen toimialan kansainvälinen markkinointi, imagon rakentaminen sekä toimialan verkottuminen on ollut erillisten hankkeiden varassa. Selvityksessä haastateltiin runsas joukko sosiaali- ja terveyspalvelualan asiantuntijoita liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamiseksi ja viennin tehostamiseksi. Työssä selvitettiin, miten sosiaali- ja terveyspalveluiden kansainvälistymisen ja viennin edistäminen on järjestetty Ruotsissa ja Iso-Britanniassa. Selvitys esittää ehdotuksen julkisten toimijoiden yhteistyömalliksi sisältäen ehdotuksen toiminnan vastuuorganisaation perustamisesta, kunkin toimijan rooleista sekä vaihtoehtoisista toimintamuodoista. Työssä tutkittiin alustavasti myös suomalaisen terveysosaamisen ja -teknologian vientimahdollisuuksia Turkin markkinoille sekä tehtiin ehdotuksia siihen liittyviksi jatkotoimenpiteiksi. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Annukka Lehtonen, puh. (09) 1606 4795 Asiasanat Terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, hyvinvointiala, kansainvälistyminen, palveluvienti, Turkki ISSN 1796-0010 Kokonaissivumäärä 139 Kieli Suomi Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö ISBN 978-952-489-156-1 Hinta Kustantaja

Esipuhe EU:n palveludirektiivin toteutuminen poistaa palveluviennin esteitä sisämarkkinoilla. Palvelukaupan vapauttaminen WTO:n puitteissa lisää myös mahdollisuuksia kasvattaa vientiä. Maailman markkinoiden ja samalla uusien mahdollisuuksien avautuessa on pystyttävä ennakkoluulottomasti hyödyntämään Suomesta löytyvä osaaminen etenkin,kun Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat herättäneet runsaasti kansainvälistä kiinnostusta. Julkinen sektori on Suomessa perinteisesti tuottanut suuren osan terveys- ja hyvinvointipalveluista. Myös yksityisellä sektorilla syntyy jatkuvasti uusia palveluinnovaatioita ja niiden myötä uusia,entistä kilpailukykyisempiä palveluyrityksiä monipuolistamaan kotimaan palvelutarjontaa. Julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevien palvelujen ostaminen yksityisiltä palveluntarjoajilta luo palveluyrityksille lisää mahdollisuuksia kasvaa ja kehittää palveluntarjontaansa. Ostopalvelujen lisääntyessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Suomeen kehittyy yrityksiä,joiden palvelut ovat entistä laadukkaampia ja yritykset itse yhä kilpailukykyisempiä. Tämä kehitys mahdollistaa myös palvelukonseptien monistamisen ja yritysten kansainvälistymisen. Kansainvälistymiskehitystä on haluttu ennakoida selvittämällä mahdollisuuksia hyödyntää julkisella sektorilla kehitettyjä toimintamalleja ovenavaajina alan muulle palvelu- ja teknologiaviennille. Siitä syystä kauppa- ja teollisuusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö tilasivat syksyllä 2006 selvityksen julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevien palvelujen viennistä osana terveys- ja hyvinvointiklusterin vienninedistämisen tehostamista. Selvitys tehtiin Finpron ja Stakesin yhteistyönä ja projektityöhön osallistui sosiaali- ja terveysalan ja kansainvälisen liiketoiminnan osaajia molemmista organisaatioista. Selvityksen laatimisen tukena oli ohjausryhmä,johon kuuluivat puheenjohtajana neuvotteleva virkamies Annukka Lehtonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä ja jäseninä kansainvälisten asioiden johtaja Liisa Ollila ja apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen sosiaali- ja terveysministeriöstä,ulkoasiansihteeri Sami Pirkkala ulkoasiainministeriöstä,tulosjohtaja Jutta Immanen-Pöyry Stakesista ja Suomen aluejohtaja Tero Lausala Finprosta. Selvityksen projektipäällikkönä toimi konsultti Marko Salonen Finprosta. Selvityksessä haastateltiin laaja joukko suomalaisia terveys- ja hyvinvointialan asiantuntijoita. Selvitykseen sisältyvät toimenpidesuositukset ovat projektiryhmän haastattelujen avulla muodostamia näkemyksiä toiminnan organisoimiseksi. Selvitys tarjoaa hyvän pohjan suomalaisten terveys- ja hyvinvointipalveluiden se-

kä alalla toimivien yritysten kansainvälistymisen tehostamiseksi. Kauppa- ja teollisuusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö kiittävät selvitykseen osallistuneita kattavasta selvitysyöstä ja ohjausryhmää sen aktiivisiesta panoksesta selvitystyön aikana. Helsingissä kesäkuussa 2007 Kauppa- ja teollisuusministeriö Elinkeino-osasto Sosiaali- ja terveysministeriö Kansainvälisten asiain toimisto

Sisällysluettelo Esipuhe... 5 Sisällysluettelo... 7 Yhteenveto selvityksestä ja johtopäätöksistä... 9 1 Julkiset toimijat terveys- ja hyvinvointiklusterissa.... 13 Sosiaali- ja terveysministeriö,stm... 13 Kansanterveyslaitos,KTL... 14 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus,stakes... 15 Työterveyslaitos,TTL... 16 Kauppa- ja teollisuusministeriö,ktm... 16 TE-keskukset... 17 Tekes... 17 Finpro.... 18 Ulkoasiainministeriö,UM... 19 Sitra... 20 Osaamiskeskusohjelma,terveys- ja hyvinvointi 2007 2013... 21 2 Julkisella sektorilla kehitetyt sosiaali- ja terveysalan palvelukonseptit ja suomalainen erityisosaaminen.... 24 Yhteenveto julkisen sektorin kaupallisesta toiminnasta ja viennistä.. 24 Suomalaiset sosiaali- ja terveysalan palvelut,toimintamallit ja erityisosaaminen,joille voisi olla kansainvälistä kysyntää.... 25 Julkisen sektorin palvelujen kaupallistaminen tarjonnan näkökulmasta. 27 3 Yhteenveto suomalaisen tarjonnan kiinnostavuudesta ja yhteistyömahdollisuuksista Turkissa.... 29 Jatkotoimenpiteet projektiviennin käynnistämiseksi... 31

4 Katsaus Ruotsin ja Iso-Britannian toimintamalleihin.. 33 Yhteenveto Ruotsin toimintamallista.... 33 Yhteenveto Iso-Britannian toimintamallista... 34 Mahdollisia oppeja Suomelle.... 37 5 Vaihtoehdot terveys- ja hyvinvointiklusterin vienninedistämisen kehittämiseksi ja toimenpide-esitykset. 39 Mahdollisia terveys- ja hyvinvointiklusterin yhteistoimintamalleja.. 39 Vaihtoehto 1) uusi organisaatio vastaa sekä liiketoiminnasta että klusterin kansainvälistymisen edistämisestä... 43 Vaihtoehto 2) palvelukonseptien kaupallistamisen ja klusterin vienninedistämisen vastuut jaettu kahdelle uudelle organisaatioille.. 45 Vaihtoehto 3) olemassa olevia organisaatioita lisäresursoidaan vienninedistämiseen,palvelukonseptiliiketoimintaa harjoittaa uusi yksikkö... 47 Vaihtoehtoisten toimintamallien vertailu.... 50 6 Toimenpide-esitys... 51 Vienninedistämisen tehostaminen... 51 Julkisen sektorin vastuulla olevien palveluiden kaupallistaminen... 53 Liite 1 Lista haastatelluista asiantuntijoista.... 56 Liite 2 Ruotsin benchmarking-selvitys... 58 Liite 3 Iso-Britannian benchmarking selvitys.... 67 Liite 4 Case Turkki markkinaselvitys.... 83 Liite 5 Stakesin haastattelut Turkissa... 124

Yhteenveto selvityksestä ja johtopäätöksistä 9 Nykytilanne Suomalaista sosiaali- ja terveyssektorin palvelukonsepteja ja teknologiaa viedään yksittäisten yritysten toimesta ja konsulttiosaamista ns. aivovientinä kansainvälisiin kehitysprojekteihin Stakesin kansainvälisen yksikön sekä yksityisten konsulttiyritysten toimesta. Julkisen sektorin konsepteja ei ole kuitenkaan kaupallisesti juuri hyödynnetty. Tämän selvityksen perusteella näyttää siltä,että julkisella sektorilla kehitettyjä toimintamalleja ja palveluja,jotka ovat konseptoitu liiketoimintaa ajatellen,on varsin vähän. FWBC (Finnish Wellbeing Center,vanhustenhoitomallipilotti Sendaissa) ja Pirkanmaalla kehitetty tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala Coxa näyttäisivät olevan parhaat,elleivät ainoat valmiit palvelukonseptit. Syynä konseptoinnin puuttumiselle nähdään muun muassa se,että julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevat palvelut ja palvelumallit on kehitetty pääsääntöisesti paikallisesti,eikä niitä usein ole konseptoitu muualla monistettaviksi. Sosiaali- ja terveyssektorilla nähdään kuitenkin olevan erityisosaamista,jolle uskotaan löytyvän liiketoimintamahdollisuuksia myös kansainvälisesti. (Haastatteluissa identifioidut osaamisen keihäänkärkialueet esitelty kappaleessa 2). Vientimahdollisuuksia korostaa myös Turkissa tehty markkinaselvitys,jonka perusteella suomalaista sosiaali- ja terveysalan osaamista arvostetaan ja useille suomalaisten keihäänkärkialueiden palveluille löytyy kysyntää ja projektimahdollisuuksia Turkin terveyssektorin reformissa. (Turkin markkinaselvitys liitteenä ja selvityksen yhteenveto kappaleessa 3). Johtopäätökset Julkisen sektorin rahoittamilla sosiaali- ja terveyspalveluilla voi olla erityinen rooli osana suomalaisen hyvinvointiklusterin vienninedistämistä. Koska sosiaali- ja terveyspalvelut on perinteisesti kehitetty ja tuotettu paikallisesti,on osaaja- ja palveluntarjoajakenttä hajanainen ja yksityiset palveluyritykset ovat vielä pääosin pieniä yrityksiä,joiden kansainvälistymisvalmiudet ja resurssit ovat rajalliset. Vain yksityisen sektorin lisääntyvä osallistuminen julkisesti rahoitettujen palveluiden tarjoajana mahdollistaa yritysten kasvamisen kotimarkkinoilla. Yritysten vienninedistämisen tehostamiseksi on tarvetta lisätä yrityskohtaista tukea,joka tähtää suunnitelmalliseen liiketoiminnan kehittämiseen ja kansainvälis-

tymiseen. Samanaikaisesti uusia kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia tulee kartoittaa aktiivisesti ja fokusoiden sekä lisätä sektorin yhteistyötä ja kansainvälistä verkottumista. Myös suomalaisen terveysosaamisen markkinointi vaatii tehostamista. Näiden toimenpiteiden käynnistäminen ei vaadi uusia julkisesti rahoitettuja organisaatioita,vaan nykyisten toimijoiden toimesta ja yhteistyötä lisäämällä on mahdollista tehostaa toimintaa. Julkisella sektorilla kehitettyjä toimintamalleja ja palveluita on mielekästä ryhtyä konseptoimaan ja kaupallistamaan ainoastaan,mikäli palveluosaamisen vienti on liiketaloudellisesti kannattavaa. Näiden palveluiden vienti luonnollisesti avaisi ovia joihinkin projekteihin myös palveluun läheisesti kuuluville tuotteille ja teknologioille,mutta pitkällä tähtäimellä muun klusterin vienninedistämistarkoituksessa toimintaa ei nähdä mielekkäänä. Tämä vaatii kuitenkin toiminnan fokusointia ja resursoinnin. Koska tämän selvityksen tavoitteena ei ollut selvittää kyseisen liiketoiminnan kannattavuutta,tulee toiminnan käynnistämisen mielekkyyttä arvioida erikseen tehtävän liiketoimintasuunnitelman ja kannattavuuslaskelman avulla. Turkin markkinaselvityksessä käy ilmi,että suomalaisyrityksille on liiketoimintamahdollisuuksia maan terveyssektorin reformissa. Turkkia kiinnostavien palvelumallien konseptointi ja myynti Turkkiin voisi olla päänavaus edellä mainitulle palvelukonseptiliiketoiminnalle. Jotta mahdollisuuksista voidaan kehittää konkreettisia projekteja ja liiketoimintaa,on turkkilaisia kiinnostavilla yhteistyöalueilla määritettävä tarkemmin suomalaisten osaaminen ja tarjonta. Toimenpide-ehdotukset Ensisijainen keino hyvinvointiklusterin vienninedistämisessä tulisi olla toimijalähtöinen vienninedistämisohjelma,jossa tavoitteellisesti pyritään edistämään yritysten liiketoiminnan ja kansainvälistymisvalmiuksien kehittymistä sekä samanaikaisesti helpottamaan yritysten pääsyä uusille markkinoille. Ohjelma sisältää mm: (Ohjelma yksityiskohtaisemmin kappaleessa 6) Yritysten tarvelähtöistä kehittämistä vientivalmiuksien parantamiseksi Ensisijaisten kohdemarkkinoiden valinta ja liiketoimintamahdollisuuksien kartoitus. Projektivientihankkeiden identifiointi sekä suomalaisen hyvinvointisektorin ja -osaamisen markkinointi kohdemaissa Terveys- ja hyvinvointiklusterin verkottumisen ja sisäisen yhteistyön kehittäminen. 10 Yritysten kansainvälistymisvalmiuksien parantaminen ei onnistu kuitenkaan ilman kotimarkkinalla menestymistä. Valtion ja kuntien tulee lainsäädännöllä ja

käytännön toimillaan tukea yksityisen palvelusektorin kehittymistä ja luoda toimintaympäristö,joka tukee laadukkaisiin palveluihin panostavien yritysten menestymistä ja varmistaa siten kansainvälisesti kilpailukykyisten palvelukonseptien edelleen kehittymistä. Julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevien palveluiden konseptiliiketoiminnan käynnistämisen kannattavuus ja organisoitumisvaihtoehdot tulee selvittää erillisellä liiketoimintasuunnitelmalla ja kannattavuuslaskelmalla. Turkin markkinaselvityksen antama palaute tukee palvelukonseptien vientimahdollisuuksia,joten liiketoimintaa voidaan pilotoida Turkin identifioimilla yhteistyöalueilla. Toiminnan käynnistäminen ja projektin toteuttaminen vaatii seuraavia toimenpiteitä: Ensisijaisilta fokusaloilta tulee identifioida ja määrittää suomalainen (julkinen,yksityinen ja kolmannen sektorin) osaaminen sekä alan keskeiset toimijat Evaluoidaan tuotteistettavissa olevat palvelut ja hyvät toimintamallit ja selvitetään niiden liiketoimintamahdollisuuksia palvelukonsepteina Selvitetään erilaiset organisoitumisvaihtoehdot sekä tehdään toiminnan kannattavuuslaskelmat Kuvataan,konseptoidaan ja tuotteistetaan parhaat toimintamallit Konseptien markkinointi,myynti ja projektointi 11 Nykyinen julkisen osaamisen aivovienti tulee myös huomioida ja hyödyntää koko sosiaali- ja terveysklusterin markkinoinnissa sekä projektiviennin edistämisessä. Aivoviennin ja sen ohessa tapahtuvan kansainvälisen yhteistyön seurauksena kertyy valtava määrä tietoa erilaisista liiketoimintamahdollisuuksista sekä korkean tason kontakteja. Yhteistyötä tulee tiivistää kansainvälisessä toiminnassa olevien osaajien sekä yrityskentän välillä osana yritysten vientiohjelmaa. Alla olevassa kuvassa vielä tiivistettynä ehdotettu toimintamalli.

12 Vienninedistämisohjelma Konseptiliiketoimintayksikkö Aivovienti Hyvien palvelumallien valinta ja konseptointi Keihäänkärkialueiden osaamiskartta Konsultit, ml. Stakes Yritykset Julkinen osaaminen Kuva 1. Yritysten vienninedistäminen tulee perustua toimijalähtöiseen vienninedistämisohjelmaan. Samanaikaisesti voidaan palveluvientiä tehostaa konseptilähtöisen toiminnan kautta. Aivovientiä kehittämällä ja hyödyntämällä voidaan avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia koko klusterille.

13 1 Julkiset toimijat terveys- ja hyvinvointiklusterissa Tässä kappaleessa on esitelty lyhyesti osa julkisen sektorin toimijoita,joilla itsellään on kansainvälistä toimintaa tai joilla on tai voisi jatkossa olla merkittävä rooli sosiaali- ja terveyspalvelujen ja -osaamisen vienninedistämisessä. Sosiaali- ja terveysministeriö,stm Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja ohjaa valtioneuvoston osana sosiaaliturvan ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä ja toimintapolitiikkaa. Se määrittelee kehittämisen suuntaviivat,valmistelee lainsäädännön ja keskeiset uudistukset ja ohjaa niiden toteuttamista sekä huolehtii yhteyksistä poliittiseen päätöksentekoon. Ministeriö vastaa sosiaali- ja terveyspolitiikasta,sosiaalisen turvallisuuden ja terveyden edistämisestä ja ympäristöterveydenhuollosta,sosiaali- ja terveyspalveluista,sosiaalivakuutuksesta (eläke-,sairaus- ja työttömyysvakuutus),yksityisvakuutuksen kehittämisestä,työsuojelusta,tasa-arvon edistämisestä sekä hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnasta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Kehittämisen ja ohjauksen välineiksi ministeriö valmistelee ohjelmia,laatusuosituksia ja hankkeita,jotka valtioneuvosto hyväksyy. Lääninhallitukset ohjaavat ja valvovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa lääninsä alueella ja kunnat vastaavat palvelujen tuottamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriön tavoite on taata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille. STM:n Kansainvälisten asiain toimisto käsittelee asiat,jotka koskevat hallinnonalan kansainvälisten asioiden hoidon kehittämistä,suunnittelua ja yhteensovittamista sekä ministeriön edustusta kansainvälistä yhteistyötä käsittelevissä toimielimissä. Kansainvälisten asioiden sisältökysymyksistä vastaavat ministeriön osastot ministeriön työjärjestyksen mukaisesti. Kansainvälisten asiain toimiston koordinointitehtävät liittyvät erityisesti toimintaan Euroopan Unionissa,pohjoismaisen yhteistyön elimissä,suomen jäsenyyteen kansainvälisissä järjestöissä kuten YK:n eri elimissä,maailman terveysjärjestössä,kansainvälisessä työjärjestössä,euroopan neuvostossa ja OECD:ssä.

14 Tämän lisäksi toimisto vastaa Suomen ja muiden maiden välisten kahdenkeskisten sosiaali- ja terveysalan yhteistyösopimusten sopimisesta ja toimeenpanosta. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimii useita itsenäisiä laitoksia ja virastoja. Ne tuottavat tutkimustietoa lainsäädännön valmisteluun,sosiaali- ja terveyspolitiikan linjaamiseen sekä päätöksenteon pohjaksi. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee vuosittain tulossopimuksen kahdeksan viraston ja laitoksen,yhdentoista työsuojelupiirin sekä kahden lautakunnan kanssa. Useat näistä virastoista harjoittavat myös maksullista toimintaa,josta osa on kansainvälistä; relevanteimmat näistä tämän selvityksen osalta ovat: Kansanterveyslaitos,Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes ja Työterveyslaitos. Suurin kansainvälisillä markkinoilla toimiva yksikkö on Stakesin ulkomaanavun yksikkö eli IDC. Kansanterveyslaitos,KTL Kansanterveyslaitoksen tehtävänä on edistää ihmisten mahdollisuuksia elää terveenä. KTL vastaa STM:n hallinnonalan tutkimuslaitoksena siitä,että päätöksentekijöillä,eri alojen ammattilaisilla ja kansalaisilla on käytössään paras mahdollinen tieto valintojensa tueksi. Laitoksen yhteydessä toimii KTL-säätiö,jonka tarkoituksena on tukea Kansanterveyslaitoksen toteuttamaa tai ohjaamaa yleishyödyllistä kansanterveyden tutkimusta ja edistämistyötä. Säätiö ottaa vastaan toimintaansa tukevia rahalahjoituksia. Kansainvälinen yhteistyö Kansanterveyslaitos oli mukana perustamassa (v. 2006) Kansanterveyslaitosten maailmanjärjestöä (IANPHI). Uuden järjestön tavoitteena on vahvistaa kansanterveyslaitosten välistä yhteistyötä ja tukea eri maiden laitoksia niiden tehtävien toteuttamisessa. Tätä tehtävää IANPHI pyrkii toteuttamaan yhteistyön ja verkostoitumisen,asiantuntijavaihdon,koulutuksen,tutkimuksen ja kehitysprojektien avulla. IANPHI muodostaa maailmanlaajuisen asiantuntijoiden verkoston,jonka asiantuntemus kattaa kaikki keskeiset terveyden osa-alueet,mukaan lukien infektiotaudit,krooniset taudit ja ympäristöterveys. Järjestön päämaja toimii Suomessa KTL:ssa. Järjestön toimintaa ovat rahoittaneet Rockefellerin ja Bill ja Melinda Gatesin säätiöt. Vuoden 2005 lopussa Gatesin säätiö myönsi 900 000 US dollarin apurahan järjestön toiminnan käynnistämiseen ja vuonna 2007 edelleen 16 miljoonan euron määrärahan järjestön toiminnan tukemiseen vuosina 2007 2011. Suurin osa apurahasta tullaan käyttämään kansanterveyslaitosten toimintamahdollisuuksien parantamiseen ja tarvittaessa uusien laitosten perustamiseen kaikkein

15 köyhimmissä kehitysmaissa. Järjestön tavoitteena on toteuttaa apurahakauden aikana vuoteen 2011 mennessä yhteensä 20 kehitysprojektia. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus,stakes Stakes on sosiaali- ja terveysalan asiantuntijakeskus,joka tuottaa tietoa ja osaamista päättäjien ja toimijoiden käyttöön. Stakesin ydintoimintoja ovat tutkimus, kehittäminen ja tietotuotanto. Stakes edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuutta,arvioi hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia muutoksia ja hyvinvointipolitiikan seurauksia sekä esittää uusia vaihtoehtoja,vahvistaa Suomen hyvinvointiosaamista. Stakesin eri tulosalueilla on laajamittaista kansainvälistä yhteistyötä. Stakes toimii sosiaali- ja terveydenhuollon tilastoviranomaisena. Tilastoja kootaan muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluista,alkoholista ja huumeista sekä sosiaali- ja terveysmenoista. Stakes vastaa Suomen tietojen antamisesta kansainvälisiin sosiaali- ja terveystilastoihin. Stakesin harjoittaa myös kaupallista toimintaa tarjoamalla maksullisia asiantuntija- ja konsultointipalveluita sekä kotimaassa,että kansainvälisillä markkinoilla. Kotimaassa asiakkaina ovat muun muassa kunnat ja sairaanhoitopiirit sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon yksityiset ja julkiset toimijat. Palvelujen sisällöllisen kehittämisen lisäksi tilaaja voi saada asiantuntija-apua projektien ja erilaisten hankkeiden suunnitteluun ja arviointiin. Ulkomaille tarjottavista maksullisista palveluista vastaa Stakesin ulkomaanavun yksikkö IDC,joka suunnittelee,toteuttaa,seuraa ja arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeita siirtymätalous- ja kehitysmaissa. Jo 17 vuoden ajan, yli 40 maassa toiminut IDC vie suomalaista osaamista mm. konsultointipalvelujen ja koulutuksen muodossa. Yksikön asiakkaina ovat oman alan sektoriministeriöt sekä muut palvelujärjestelmää hallinnoivat tahot viennin kohdemaissa. Toiminnan kohteina olevia hankkeita rahoittavat mm. Maailmanpankki,kansainväliset kehityspankit,eu,ulkoministeriö ja joskus myös kohdemaat itse. Uudet hankkeet haetaan markkinoilta tarjouskilpailujen kautta. Kilpakumppaneina ovat lähinnä kansainväliset konsulttiyritykset. Kilpailu markkinoilla on erittäin kovaa ja kiristyy entisestään mm. yksityisen puolen konsulttiyritysten koon kasvamisen myötä (fuusiot ja yrityskaupat ovat yleisiä). Menestyksen markkinoilla takaa mm. palvelujen laatu,alan substanssiosaaminen, vahva kokemus projektihallinnosta ja eri rahoittajien toimintatapojen hallitseminen.

16 Työterveyslaitos,TTL Työterveyslaitos on STM:n alainen,itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö,jonka toiminnasta säädetään ja asetuksella. Työterveyslaitos on monitieteinen tutkimusja asiantuntijalaitos,joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden hyvinvointia. Työterveyslaitos voi harjoittaa sellaista elinkeinotoimintaa, joka tukee työterveyslaitoksen tarkoituksen toteuttamista. Työterveyslaitoksen perusrakenteen muodostavat osaamiskeskukset,joita on kuusi: Hyvät käytännöt ja osaaminen,inhimillinen työ,sisäiset palvelut,terveys ja työkyky,työyhteisöt ja -organisaatiot,työympäristön kehittäminen. Tieteellinen tutkimustoiminta on Työterveyslaitoksen toiminnan ydin. Tutkimuksen ja kehitystyön avulla tuotetaan uutta tietoa,jonka avulla työoloja voidaan parantaa,työntekijöiden terveyttä ja työkykyä edistää sekä työyhteisöjen toimivuutta ja hyvinvointia kehittää. Valtaosa laitoksen tutkimuksesta on soveltavaa tutkimusta,jonka tuloksia voidaan hyödyntää nopeasti suomalaisessa työelämässä. Laitoksen tutkijat osallistuvat aktiivisesti kansainväliseen tieteelliseen tutkimusyhteistyöhön Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella; he toimivat muun muassa useiden tutkimushankkeiden johtajina. Kansainvälisellä yhteistyöllä on ollut alusta lähtien kiinteä osa Työterveyslaitoksen toiminnassa. Tutkimuksen laadunvarmistus kansainvälisessä tiedeyhteisössä on ehdoton edellytys tutkimus- ja asiantuntijalaitoksen kotimaisellekin toiminnalle. Laitos toimii aktiivisessa yhteistyössä Maailman terveysjärjestön,who:n ja Kansainvälisen työjärjestön,ilon kanssa. Pohjoismaisella yhteistyöllä on pitkät perinteet,ja yhteistyömahdollisuuksia on hyödynnetty laajasti eri alueilla. Lähialueyhteistyötä on toteutettu sekä Karjalan Tasavallassa,Murmanskin ja Pietarin alueilla että Viron kanssa. Myös Itä-Afrikan maiden kanssa (Kenia,Tansania) sekä Kaakkois-Aasiassa (Thaimaa,Vietnam) laitoksella on pitkät yhteistyöperinteet. Kauppa- ja teollisuusministeriö,ktm Kauppa- ja teollisuusministeriö osallistuu ja vaikuttaa elinkeinopolitiikan asiantuntijana talouspoliittiseen päätöksentekoon. Ministeriön päätehtävänä on parantaa elinkeinoelämän kilpailukykyä ja yritysten toimintaedellytyksiä sekä edistää työllisyyttä kestävällä tavalla. Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on kokonaisvastuu elinkeinopolitiikasta ja sen osana yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämisestä. Vienninedistämis-

17 politiikan tavoitteena on varmistaa,että suomalaisilla yrityksillä on vähintään yhtä hyvät kansainvälistymisedellytykset ja toimintamahdollisuudet markkinoilla kuin kilpailijamaidemme yrityksillä. Julkisia vienninedistämispalveluja kohdistetaan ensisijaisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Ministeriö pyrkii julkisten palvelujen ja tukien avulla kannustamaan kotimarkkinayrityksiä kansainvälistymään sekä nopeuttamaan jo vientiä aloittaneiden yritysten kansainvälistymisprosessia. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaan kuuluu 28 virastoa ja laitosta sekä sopimusyhteisöjä ja rahastoja,jotka ovat ministeriön tulosohjauksessa. Yritysten kansainvälistymisen ja viennin kannalta keskeisimpiä ovat TE-keskukset, Tekes ja Finpro. TE-keskukset Työvoima- ja elinkeinokeskukset (TE-keskukset) ovat valtion alueellisia palveluja kehittämiskeskuksia. TE-keskukset tukevat ja neuvovat yrityksiä niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa,osallistuvat innovaatioympäristön kehittämiseen,hoitavat alueellista työvoimapolitiikkaa sekä edistävät maatilatalouden ja maaseutuelinkeinojen kehittymistä. TE-keskuksessa on yritysten käytössä valtakunnallinen vienninedistämisen ja kansainväistymisen asiantuntijaverkosto. TE-keskukset antavat yrityksille monipuolista kansainvälistymisneuvontaa ja -valmennusta. Ne tekevät läheistä yhteistyötä niin Tekesin kuin Finpronkin kanssa. Tekes Tekes rahoittaa yritysten,yliopistojen,korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehitysprojekteja. Vuosittain käynnistyy yli 2000 projektia. Tavoitteena on auttaa yrityksiä muuttamaan kehittämiskelpoinen idea liiketoiminnaksi tarjoamalla asiantuntijapalveluja rahoituksen ohella. Aiemman teknologiafokuksen lisäksi Tekes on ottanut nyt asiakseen myös palvelujen kehittämisen. Erityisesti se korostaa yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn tärkeyttä. Tekesin toimipisteet ovat Helsingissä ja kuudessa kaupungissa ulkomailla. Tekesin ulkomaan yksiköiden päätehtävä on Tekesin teknologiaohjelmien valmistelu ja niiden kansainväliseen toimintaan osallistuminen. Yksiköiden asiantuntijat seuraavat alansa kehitystä ja varmistavat,että kansainvälinen huippuosaaminen ja yhteistyömahdollisuudet hyödynnetään ohjelmissa. Eri puolilla Suomea sijaitsevat

18 TE-keskusten teknologian kehittämisosastot tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa. Tekesin teknologiaohjelmaprosessin tarkoituksena on saada aikaan laajan toimijajoukon yhteistyöhön perustuvia,kansallisesti merkittäviä,innovaatiotoiminnan kokonaisuuksia,jotka kohdistuvat Suomelle strategisesti tärkeisiin kysymyksiin. Kokonaisuuteen kuuluvat kansalliset teknologiaohjelmat,strategiset huippuosaamisen keskittymät ja joukko kansainvälisiä yhteistyöaloitteita. Tekes luo teknologiaohjelmien avulla pitkäjänteistä yhteistyötä suomalaisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten,yritysten ja t&k-verkostojen välille. Teknologiaohjelmat järjestävät kansainvälisiä seminaareja ja edistävät yliopistojen ja yritysten tutkijaliikkuvuutta. Ohjelmat välittävät myös tietoa kansainvälisistä innovaatio- ja markkinatrendeistä. FinnWell Terveydenhuollon teknologiaohjelma 2004 2009 on yksi Tekesin kaikkien aikojen laajimmista teknologiaohjelmista. Kokonaislaajuudeltaan 150 miljoonan euron ohjelmasta Tekesin osuus on noin puolet ja osallistujien osuus puolet. Ohjelman tavoitteena on parantaa terveydenhuollon laatua ja tuottavuutta sekä edistää alan yritystoimintaa ja vientiä. Ohjelman lähtökohta on,että teknologia parantaa terveyspalvelujen laatua ja tuottavuutta vain jos samanaikaisesti kehitetään uusia toimintatapoja. Finpro Finpro on suomalaisten yritysten kansainvälisen kasvun asiantuntijakumppani,joka toimii maailmanlaajuisesti 42 maassa ja tuntee markkinat,joilla suomalaisyritykset tavoittelevat menestystä. Finpro työskentelee erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Palvelut kattavat konsultoinnin,innovaatio-ohjelmat sekä tieto- ja verkottumispalvelut. Finpron terveys- ja hyvinvointitoimialan tehtävänä on löytää kansainvälisiltä markkinoilta uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille terveys- ja hyvinvointialan yrityksille. Painopistealueet on valittu maailmalla vallitsevia trendejä sekä suomalaista alan osaamista ajatellen. Päämarkkinat vuonna 2006 olivat Euroopassa ja Aasiassa. Finpron kahdeksan hengen ydintiimi ja toistakymmentä Finpron verkostossa toimialaan keskittynyttä henkilöä avustavat sekä yksittäisiä alan yrityksiä että luovat globaaleja foresight-projekteja yhteistyössä muiden alan vaikuttajaorganisaatioiden kanssa. Yhteisprojektien avulla myös pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on mahdollisuus päästä osallisiksi avautuvista tilaisuuksista.

19 Foresight-projekteja vuodelta 2006 olivat muun muassa: IWES-ohjelma auttoi hyvinvointipalvelujen tuottajia tunnistamaan kansainväliset trendit ja antoi valmiudet reagoida kansainväliseen kilpailuun kotimaassa. Tuotteistuksen ja ansaintalogiikan kehittämiseen saatiin virikkeitä muista maista,joissa yksityinen palvelutuotanto on jo pidemmällä. Healthy China on Finpron ja Tekesin yhteistyöprojekti,joka on suunniteltu etupäässä elintasotautien,kuten diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien,ennaltaehkäisyyn. Tarkoituksena on luoda uusi ennaltaehkäisyn ja hoidon malli Kiinaan sekä samalla vahvistaa ja helpottaa suomalaisten alan yritysten tuloa Kiinan markkinoille. Combio Biomaterials -projektin osalta jatkettiin alan toimijoiden verkottamista Singaporen bioteknologiaklusterin kanssa sekä uutena markkina-avauksena aloitettiin tutustuminen Intiaan,joka on erittäin potentiaalinen biomateriaalien markkina-alue. Symbio-Industrial Biotech -projektissa kartoitettiin teollisen bioteknologian tärkeimpiä toimijoita ja investointeja nopeasti kehittyvillä,uusilla markkinoilla. Thaimaassa ja Malesiassa aloitettiin uusi Asia Invest II EU-projekti,jonka fokuksena on ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. Ulkoasiainministeriö,UM Ulkoasiainministeriö ulkomaanedustustoineen valvoo ja edistää myös Suomen taloudellisia etuja ulkomailla. Maantieteellisesti laaja edustustoverkko tarjoaa yrityksille viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen (VKE) liittyviä julkisia palveluja yhteistyössä muiden toimijoiden kuten Finpro,Tekes ja TE-keskukset kanssa. Ulkoasianministeriön vienninedistämistoimintaan kuuluu mm: a) Ulkoiseen toimintaympäristöön vaikuttamista on esimerkiksi työ kaupan esteiden poistamiseksi. Tarvittaessa ongelmien ratkaisemiseksi käytetään Euroopan Unionin komission tukea. b) Promootiotoiminnan avulla yrityksille avataan ovia auttamalla yhteyksien luomisessa asemamaan viranomaisiin ja yrityskenttään. Näiden arvovaltapalvelujen merkitys on monissa maissa merkittävä. Ministeri- kuin ylemmän virkamiestasonkin vierailuihin sisällytetään vienninedistämisnäkökulma aina kun se on mahdollista.

c) Tietopalveluiden myötä pyritään edustustoverkon asiantuntemus asemamaan poliittisesta ja taloudellisesta kehityksestä saattamaan myös yritysten käyttöön. 20 Ulkoministeriön kautta leviää myös tietoa yritysten käytössä olevista kehityspoliittisista instrumenteista. Ulkoasiainministeriön uutta liikekumppanuusohjelmaa hallinnoi Finnfund ja korkotukiluotoista saa tietoa Finnveran verkkosivuilta. Edustustot vastaavat kaupallis taloudellisiin kyselyihin yhteistyössä Finpron paikallisen edustajan kanssa. Sitra Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto,joka edistää yhteiskunnan hyvinvointia eduskunnan valvonnassa. Sitran tehtävät on määritetlty laissa. Sitran terveysohjelma Sitran Terveydenhuollon ohjelma etsii uusia ratkaisuja terveydenhuollon palveluiden parantamiseksi,jotta kansalaiset saisivat parempaa palvelua ja alan toiminta tehostuisi. Olennaista on parhaiden käytäntöjen tunnistaminen,kehittäminen ja levittäminen valtakunnalliseksi. Ohjelman tavoitteena on: parantaa asiakkaan asemaa lisätä toiminnan tuottavuutta ja tehoa sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä hyödyntää uusia teknologioita ja palveluita monipuolisesti kehittää kilpailukykyisiä liiketoimintoja kotimaisille ja kansainvälisille markkinoille. Sitran Terveydenhuollon ohjelmassa etsitään keinoja alan toiminnan tehostamiseksi ja parempien palveluiden aikaansaamiseksi. Ohjelma mm. kokoaa yhteen terveydenhuollon toimijat ja vaikuttajat kehittää alan palveluita ja toimintatapoja

edistää terveydenhuollon parhaiden käytäntöjen tunnistamista,käyttöönottoa ja levittämistä parantaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä terveyspalveluiden kehittämisessä ja toteuttamisessa tukee rahoitustoiminnoilla terveydenhuollon rakenteiden uudistusta kehittää alan kansainvälistymistä. 21 Terveydenhuollon ohjelmassa toteutetaan tutkimus-,koulutus- ja kokeiluhankkeita ohjelman avainalueilla. Näihin kehittämishankkeisiin on varattu kolme miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi ohjelma kohdistaa pääomasijoituksia terveydenhoitoalan yrityksiin. Kansainvälisen yhteistyön panostukset kohdistuvat erityisesti Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Osaamiskeskusohjelma,terveys- ja hyvinvointi 2007 2013 Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämislain mukainen valtioneuvoston erityisohjelma. Sen tavoitteena on parantaa kansainvälisesti kilpailukykyisen,korkeaa osaamista vaativan yritys- ja tutkimustoiminnan sijoittumisen ja kehittämisen edellytyksiä. Ohjelmalla tuetaan myös alueellista erikoistumista ja työnjakoa osaamiskeskusten välillä. Osaamiskeskusohjelmassa keskitytään kaudella 2007 2013 kansallisesti merkittävien osaamisklustereiden ja kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskusten kehittämiseen. Tavoitteena on aikaansaada osaamiskeskusten välisenä yhteistyönä nykyistä suurempia ja korkeatasoisempia ohjelmia. Osaamiskeskusohjelmassa 2007 2013 toimii 13 kansallisesti merkittävää osaamisklusteria ja 21 osaamiskeskusta. Terveys- ja hyvinvointialan kannalta keskeiset osaamiskeskusohjelman klusterit ovat hyvinvointiklusteri ja HealthBIO. Hyvinvointiklusteri Kansallisen Hyvinvointiklusteri muodostuu terveys-,sosiaali- ja muiden hyvinvointipalveluista sekä niihin liittyvien teknologiatuotteiden kokonaisuudesta. Klusterin keskeisinä toimijoina ovat Kuopio,Oulu,Pääkaupunkiseutu ja Tampere,joissa on kansainvälisesti arvostettua hyvinvointisektorin huippuosaamista. Hyvinvointiklusteri keskittyy seuraaviin aiheisiin: Terveydenhuollon teknologia sekä kuntoutusteknologia Diagnostiikan valitut sovellusalueet