Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan LAATUKÄSIKIRJA 13.2.2009
Esipuhe Laatu on yliopistoyhteisöjen perinteinen arvo. Toiminta, johon ei ole sisään rakentuneena korkean laadun tavoitetta ja sen systemaattisia arviointikriteerejä, ei ansaitse yliopistoyhteisöllisen eikä akateemisen toiminnan nimikkeitä. Yliopistoissa laatu on sitä, että yliopistoyhteisö kokonaisuutena keskittyy tekemään perustehtäviään niin hyvin kuin osaa, ja haluaa pyrkiä parempaan kuin mihin tällä hetkellä kykenee. Yliopiston perustehtäviä ovat tieteellinen tutkimus, opetus ja sen vastinparina oppiminen sekä yhteiskunnallinen palvelutoiminta. Yliopistossa laadun perusta on keskittää henkiset ja taloudelliset voimavarat näihin perustehtäviin. Olennainen tapa edistää toiminnan laatua on lisätä tietoisuutta yhteisön toiminnasta eli tehdä sitä enemmän läpinäkyväksi ja paremmin kommunikoitavaksi. Kyse ei ole suoraan yliopiston perustehtävien laadun parantamisesta, vaan yliopistotoiminnan menettelytapojen, prosessien ja järjestelmien selkeyttämisestä ja kehittämisestä. Tällaista toimintaa kutsutaan laadunvarmistukseksi. Käsillä oleva yhteiskuntatieteiden tiedekunnan laatukäsikirja kokoaa yhteen tiedekunnan toiminnan kannalta olennaiset laatua varmistavat järjestelmät. Laatukäsikirja on pyritty kirjoittamaan niin, että se kommunikoi sekä tiedekunnan ja yliopiston sisällä että niiden ulkopuolella. Laajasti ajateltuna tiedekuntayhteisöön kuuluvat tiedekunnan henkilöstön ja opiskelijoiden ohella kaikki ne tahot, joiden kanssa yliopiston perustehtäviin liittyviin tavoitteisiin pyritään. Yhteisöt ovat organisaatioita laajempia ja avarampia, niin myös yhteiskuntatieteiden tiedekunnan kohdalla. Tiedekunnassa on tehty systemaattista dokumentoivaa laadunvarmistustyötä noin kahden vuoden ajan. Tämän työn konkreettinen tulos on käsillä oleva laatukäsikirja. Laadunvarmistukseen liittyviä keskusteluja on käyty tiedekunnan monilla foorumeilla: tiedekuntaneuvostossa, laitoskokouksissa, yhteisöpäivinä ja keskustelufoorumeissa. Osana laadunvarmistustyötä toteutettiin myös tiedekunnan tuettu itsearviointi, jonka yhteydessä tiedekuntaan perustettiin laatutyöryhmä. Sen jäsenillä (hallintosihteeri Marketta Alakurtti, lehtori Heikki Huilaja, professori Arto Kauppi, hallintopäällikkö Tarmo Körkkö, yliopistonlehtori Jaana Leinonen, lehtori Marjo-Riitta Mattus, professori Tarja Orjasniemi, dekaani Juha Perttula ja opintopäällikkö Mervi Tikkanen) on ollut merkityksensä laatukäsikirjan syntyyn. Yht. yo Julius Dragonin työpanos asioiden yhteen kokoajana ja kirjoittajana oli viimeisten kuukausien aikana erittäin tärkeä. Toivon, että tämä laatukäsikirja tavoittaa kaikki ne tahot, jotka ovat kiinnostuneita edistämään Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan toimintaa. Me haluamme tiedekunnassa paljon, ja on oikein haluta tiedekunnalta paljon. Uuden yliopistolain ja sen myötä uudenlaisen yliopiston kynnyksellä laadusta huolehtiminen ja laadun varmistaminen ovat avainasioita jokaisen tiedekuntayhteisön jäsenen arkityössä. Rovaniemellä 12.2.2009 Juha Perttula Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani 2
SISÄLLYS 1 TIEDEKUNTA TOIMINTA-AJATUS JA STRATEGIA...5 1.1 Tiedekunnan historia...5 1.2 Toiminnan profilointi...5 1.3 Opetettavat aineet...6 1.4 Tiedekunnan visio ja missio...8 1.5 Voimavarat...8 1.5.1 Tiedeyhteisö: henkilökunta ja opiskelijat...8 1.5.2 Palkkaus ja henkilöstöstrategia...9 1.5.3 Budjettirahoitus...10 1.5.4 Tilat ja laitteet...11 1.6 Johtaminen ja hallinto...11 1.7 Tiedekunnan strategiset yhteistyökumppanit ja sidosryhmät...12 1.8 Tukipalvelut...13 2 TIEDEKUNNAN TOIMINNANOHJAUS JA LAATUJÄRJESTELMÄ...14 2.1 Laatupolitiikka ja laatustrategia...14 2.2 Tiedekunnan laatujärjestelmän kokonaisuus...15 2.2.1 Laatujärjestelmän perusta...15 2.2.2 Laatujärjestelmän ulottuvuudet...16 2.2.3 Tiedekunnan laatujärjestelmä osana yliopiston laatujärjestelmää...17 2.3 Viestintä laadun näkökulmasta...18 3 TUTKIMUSTOIMINNAN LAADUNVARMISTUS JA ARVIOINTI...20 3.1 Yleistä tutkimustoiminnasta...20 3.2 Tutkimustoiminnan strategiset tavoitteet...20 3.3 Pohjoisen yhteiskunnan tutkimusinstituutti Lappea...21 3.4 Tutkimustoiminnan pääteemat...21 3.5 Tutkimusetiikka...22 3.6 Tutkimustoiminnan laatutavoitteita...23 3.7 Tutkimustoiminnan arviointi...23 4 PERUSTUTKINTOKOULUTUKSEN LAADUNVARMISTUS JA ARVIOINTI...25 4.1 Yleistä perustutkintokoulutuksesta...25 4.2 Perustutkintokoulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet ja profiloituminen...25 4.3 Yhteisten pääaineopintojen luominen...26 4.4 Opiskelijoiden opintosuunnitelmat ja uraohjaus...26 4.4.1 HOPS...26 4.4.2 Perusopiskelijoiden uraohjaus...26 4.4.3 Ura- ja työmarkkinaseuranta...27 4.5 Toimenpiteitä laatutavoitteiden toteuttamiseksi...27 4.6 Perustutkintokoulutuksen ja opetuksen arviointi...28 4.6.1 Yleistä arvioinnista...28 4.6.2 Anna Palaa! -päivät...29 4.6.3 Palautepöytäkeskustelut...29 4.6.4 Itsearviointimatriisi...29 5 TIETEELLISEN JATKOKOULUTUKSEN LAADUNVARMISTUS JA ARVIOINTI...30 5.1 Yleistä tieteellisestä jatkokoulutuksesta...30 5.2 Jatkokoulutuksen strategisia tavoitteita...30 5.3 Jatko-opiskelijoiden valinta ja jatkokoulutuksen toteutus...30 5.4 Tutkijakoulut...31 5.5 Väitöskirjat ja tohtoroituminen...31 5.6 Toimenpiteitä laadukkaan jatkotutkintokoulutuksen kehittämiseksi...32 5.7 Jatkokoulutuksen arviointi...32 6 YHTEISKUNNALLINEN VUROVAIKUTUS JA VAIKUTTAVUUS...34 6.1 Tiedekunta yhteiskunnallisena toimijana...34 6.2 Kehittämishankkeiden koordinointi...34 3
6.3 Yhteistyöhankkeita ja kesäkoulutoiminta...34 6.4 Verkostoituminen ja SOSNET...35 6.5 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointi...35 7 MUU ARVIOINTI...37 7.1. Tuettu itsearviointi...37 7.2. Sosiaalityön laitoksen yliopistokoulutuksen laatuyksikköarviointi...38 Kuviot Kuvio 1. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan laatujärjestelmä...15 Kuvio 2. Lapin yliopiston toiminnanohjaus- ja laadunvarmistusjärjestelmä...18 Kuvio 3. Tiedekunnan toiminnan itsearviointimatriisi...38 4
1 TIEDEKUNTA TOIMINTA-AJATUS JA STRATEGIA Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan perustehtävät ovat toteuttaa erityisesti pohjoisiin alueisiin liittyvää yhteiskuntatieteellistä tutkimusta, siihen perustuvaa monipuolista opetusta ja olla alallaan vahva yhteiskunnallinen toimija. 1.1 Tiedekunnan historia Yhteiskuntatieteiden tiedekunta perustettiin vuonna 1982, jolloin aloitettiin sosiaalityön koulutus. Vuonna 1986 aloitettiin hallintotieteiden ja taloustieteiden koulutukset. Kansainväliset suhteet ja sosiologia tulivat pääaineiksi 1980-luvun lopussa. Matkailun koulutukseen otettiin ensimmäiset opiskelijat kesällä 1994. Syksyllä 2002 aloitettiin johtamisen koulutusohjelma. Vuoden 2004 alussa tiedekunta jakaantui kahtia, kun kauppatieteet, matkailututkimus ja johtaminen sijoitettiin kauppatieteiden ja matkailun tiedekuntaan. Syksyllä 2004 yhteiskuntatieteiden tiedekunnan pääainetarjonta laajeni kahdella oppiaineella, kuntoutuksella ja valtioopilla. Seuraavana vuonna aloitettiin soveltava psykologia kandidaatin tutkinnon pääaineena. Maisterin tutkinnossa soveltavaan psykologiaan otettujen pääaine on hallintotiede, erityisesti johtamisen psykologia. Menetelmätieteiden laitos siirtyi vuoden 2009 alusta yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan omana laitoksena. Nykyinen matkailun ja liiketoiminnan tiedekunta tullaan suunnitelmien mukaisesti liittämään yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan vuoden 2010 alusta lukien. 1.2 Toiminnan profilointi Vuonna 2006 tiedekunta laati opetusministeriölle hanke-esityksen Pohjois-Suomen yhteiskuntatieteellisen koulutuksen profiloinnista. Sen pohjalta tiedekunnan strategiseksi kivijalaksi kiteytyivät tiedekunnan sisäisen yhteistoiminnan kaikinpuolinen tiivistäminen sekä resurssien painopisteen vähittäinen hallittu siirtäminen jatkokoulutukseen ja tutkimustyöhön. Strategisen työn tavoitteena on, että yhteiskuntatieteiden tiedekunta tulee olemaan keskeinen yksikkö Lapin yliopiston kehittyessä nykyistä selvästi vahvemmaksi tutkimusyliopistoksi. Tiedekunnan strategisen profiloitumisen toinen kivijalka on niissä pitkän ajan havaittavissa muutoksissa, jotka globaali yhteiskuntakehitys erityisesti pohjoisilla ja arktisilla alueilla realisoi. Keskeisiä muutoksia yhteiskuntatieteiden tulevaisuuden kannalta ovat: (1) Sosiaalisen hyvinvoinnin nouseminen keskeiseksi yhteiskunnalliseksi kilpailutekijäksi. (2) Alueellisten ja ympäristöllisten kysymysten kasvava politisoituminen. (3) Informaatioteknologisten sovellusten laajeneminen kattavasti yhteiskunnalliseen toimintaan ja palveluihin. Näitä muutoksia kehystävät väestön ikääntyminen ja ikääntyvien yhteiskunnallisen merkityksen kasvu sekä työelämän ja työelämässä menestymisen vaatimat metataidot, erityisesti vuorovaikutuksen, tutkivan ajattelemisen ja uuden oppimisen taidot. 5
Pohjois-Suomen yhteiskuntatieteellisen koulutuksen profilointityötä ja yhteiskuntakehityksen keskeisiä muutossuuntia lukien tiedekunta on vahvistanut toiminnalleen kolme strategista painoalaa. Ne ovat hyvinvointi, politiikka ja informaatioteknologian yhteiskunnalliset sovellukset. Strategisilla painoaloilla tarkoitetaan laaja-alaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä, joita lähestytään monitieteisesti sekä tiedekunnassa edustettujen tieteenalojen näkökulmista. Näin ymmärrettyinä strategiset painoalat jäsentävät tiedekunnan toiminnan ytimiä: peruskoulutusta, jatkokoulutusta, tutkimustoimintaa sekä yhteiskunnallista palvelutoimintaa. Tämän profilointityön perustalta luotiin vuonna 2007 tiedekuntaneuvoston hyväksymä tiedekunnan strategia 2020 asiakirja. 1.3 Opetettavat aineet Tiedekunnassa on kahdeksan maisterin tutkintoon johtavaa pääainetta. Hallintotieteen kiinnostuksen kohteena ovat kansalliset ja kansainväliset hallintojärjestelmät sekä hallinto julkisissa, yleishyödyllisissä ja yksityisissä organisaatioissa. Oppiaineessa perehdytään organisaatioiden toimintaan, siihen miten organisaatioita johdetaan ja kuinka päätöksenteko tapahtuu, miten toiminta organisoidaan erilaisissa tilanteissa ja miten henkilöstö- ja taloushallinto järjestetään. Lapin yliopistossa hallintotieteen erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat henkilöstövoimavarojen, tietohallinnon ja muutoksen teemat. Koulutus antaa valmiudet monipuolisiin hallinnon ja johtamisen tehtäviin. Soveltava psykologia on oppiaine, jota voi Suomessa opiskella ainoastaan Lapin yliopistossa. Koulutus luo käytännöllisiä ja tutkimuksellisia taitoja ymmärtää omia ja toisten kokemuksia. Lisäksi koulutus kehittää vuorovaikutustaitoja, jotka tekevät kokemusten ymmärtämisen ja siihen perustuvan ihmisten johtamistyön mahdolliseksi. Koulutus painottaa ihmisten ja työyhteisöjen kykyä kehittyä, luoda uutta ja keskittyä olennaiseen. Maisterintutkinnossa opiskellaan pääaineena hallintotiedettä, erityisesti johtamisen psykologiaa. Opiskelija saa koulutuksen avulla valmiudet toimia ihmisten, henkilöstöjen ja organisaatioiden johtajana. Julkisoikeuden opetuksessa käsitellään valtiota, kuntia ja muita julkisyhteisöjä, niiden oikeudellista rakennetta, toimintaa ja niiden keskinäisiä suhteita sekä julkisen vallankäytön kohteena olevien oikeusasemaa. Opetuksen tavoitteena on antaa kokonaiskuva Suomen oikeusjärjestyksen rakenteesta sekä perusteelliset tiedot Suomen valtiosääntö- ja hallinto-oikeudesta. Lapin yliopiston julkisoikeuden erityiskohteena on terveydenhuollon juridiikka. Koulutus tarjoaa Suomessa ainoan mahdollisuuden opiskella lääkintäoikeutta järjestelmällisesti ja laajaalaisesti. Sosiologia etsii tieteellisiä selityksiä yhteiskunnallisten rakenteiden ja kulttuurin sekä ihmisten välisten suhteiden muodostumiselle. Sosiologian tutkimusalue on laaja. Se ulottuu yhteiskunnan rakenteista, taloudellisista ja poliittisista järjestelmistä ihmisten vuorovaikutukseen saakka. Sosiologian teoriat ja tutkimustulokset ovat luonteeltaan yhteiskuntakriittisiä. Lapin yliopistossa sosiologian kiinnostuksenkohteita ovat muun muassa työelämän muutos, etnisyys, pohjoiset ympäristökamppailut, globalisaatio, terveys ja hyvinvointi sekä tietoyhteiskunnan ja teknologian problematiikka. 6
Kuntoutustiede on yliopistollinen pääaine, jota voi opiskella ainoastaan Lapin yliopistossa. Se on monitieteinen oppiaine, jonka perusta Lapin yliopistossa on yhteiskunta- ja käyttäytymistieteissä. Kuntoutustieteen kiinnostuksen kohteena ovat ihmisen työ- ja toimintakykyisyys, elämänhallinta ja sosiaalinen selviytyminen sekä niihin vaikuttavat tekijät, toimenpiteet ja järjestelmät. Kuntoutus ja kuntoutuminen ymmärretään yksilön ja ympäristön muutosprosessiksi, jonka tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen. Sosiaalityö on professio, oppiala ja yhteiskunnan toimintajärjestelmä, joka koostuu tutkimuksesta, koulutuksesta ja käytännön sosiaalityöstä sekä niiden vuorovaikutuksesta. Sosiaalityön koulutukselle on tunnusomaista reflektiivisyys ja kriittisyys. Sosiaalityö pääaineena tuottaa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain mukaisen kelpoisuuden sosiaalityöntekijän virkoihin ja pääaineessa jatkokoulutuskelpoisuuden. Lisäksi koulutus antaa valmiudet toimia sosiaalityön asiantuntemusta edellyttävissä suunnittelu-, hallinto-, opetus- ja tutkimustehtävissä. Kansainvälisten suhteet kuvaavat, selittävät ja tulkitsevat kansainvälisen järjestelmän rakennetta ja toimintaa. Sen perinteisiä tutkimuskohteita ovat valtioiden ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä sodan ja rauhan kysymykset. Valtio-oppi lähestyy laaja-alaisesti erilaisia poliittisia ilmiöitä, kuten poliittisia instituutioita ja ideologioita sekä kulttuurin ja sukupuolen poliittisuutta. Myös poliittisen retoriikan tutkimus on suosittua. Politiikkaa on mitä erilaisimmissa ympäristöissä. Lapin yliopistossa kansainvälisten suhteiden ja valtio-opin näkökulmat yhdistyvät politiikkatieteissä, johon on vuodesta 2008 lähtien ollut yhteinen opiskelijasisäänotto. Politiikkatiede on tiukasti ajassa kiinni: muutokset maailmassa näkyvät nopeasti tieteenalan sisällöissä. Kahdeksan maisterin tutkintoon johtavan pääainekoulutuksen lisäksi tiedekunnassa toimii sosiaalityön informaatioteknologinen maisteriohjelma. Syksyllä 2009 käynnistyy englanninkielinen vertailevan sosiaalityön maisteriohjelma yhteistyössä usean Venäjän yliopiston kanssa. Tiedekunta järjestää pääaineopetuksen lisäksi aineopintotasoista sivuaineopetusta seuraavissa oppiaineissa: politiikkatieteet, psykologia, sosiaaligerontologia, sosiaalipolitiikka ja ympäristöopinnot. Tiedekunnassa on mahdollista suorittaa myös opintokokonaisuus yhteiskuntatoppi opetettavana aineena. Tiedekunnan järjestämiä sivuaineopintoja opiskelevat Lapin yliopiston kaikkien tiedekuntien opiskelijat. Opintoja tarjotaan laajasti myös avoimen yliopiston kautta koko pohjoisen Suomen alueella. Menetelmätieteiden laitoksen tulo tiedekuntaan lisäsi tiedekunnassa opiskeltavien sivuaineiden määrää. Nyt tiedekunnan kautta voi opiskella perus-, aine- ja /tai syventäviä opintoja tutkimusmenetelmistä, filosofiasta, matematiikasta, tilastotieteestä, kulttuurihistoriasta, soveltavasta informaatioteknologiasta ja kansainvälisistä opinnoista. Osa menetelmätieteiden laitoksen järjestämistä opinnoista on pakollisia tutkinto-opintoja, osa vapaavalintaisia sivuaineopintoja, joita kaikki Lapin yliopiston opiskelijat voivat liittää omiin tutkintoihinsa. 7
1.4 Tiedekunnan visio ja missio Vuonna 2007 tiedekuntaneuvoston hyväksymä yhteiskuntatieteiden tiedekunnan strategia 2020 luo tiedekunnan kehittymiselle seuraavan vision. Vuonna 2020 yhteiskuntatieteiden tiedekunta on kansainvälisesti tunnustettu, kansallisesti merkittävä ja selkeästi profiloitunut tutkimusperustainen yhteiskuntatieteellisen alan tiedekunta. Tiedekunnan strategiset painoalat ovat hyvinvointi, politiikka ja informaatioteknologian yhteiskunnalliset sovellukset ja niihin liittyviä ilmiöitä lähestytään monitieteisesti ja vastavuoroisessa yhteydessä yhteiskuntaelämän kanssa. Strategiset painoalat jäsentävät tiedekunnan perustehtäviä: tutkimusta, koulutusta ja yhteiskunnallista palvelutoimintaa. Tiedekunnan järjestämä koulutus on profiloitunut strategisten painoalojen suunnassa niin, että se on joko suuntia osoittavaa tai suuntia luovaa. Suuntia osoittava koulutus on kansallisesti johtavaa ja kansainvälisesti merkittävää. Suuntia luova koulutus on suomalaisista yliopistoista tarjolla vain Lapin yliopistossa. Kaikki koulutus perustuu vahvaan tieteelliseen tutkimustoimintaan. Tiedekunnan tutkimus ja koulutus nivotaan toiminnallisesti yhteen ja organisoidaan oppiainerajat ylittävissä pooleissa ja poolien yhteistyönä. Tiedekunnan missio on toteuttaa oman visionsa ohjaamana yhteiskuntatieteellistä tutkimusta ja koulutusta Pohjoisen puolesta Maailmaa varten, yliopiston strategisia arvoja seuraten. Vuoden 2008 loppuun saakka menetelmätieteiden laitos muodosti yhdessä kielikeskuksen kanssa Lapin yliopiston yhteisen opetuksen yksikön. Menetelmätieteiden laitoksen strategia 2020 asiakirja ja siihen kuuluen laitoksen visio ja missio on hyväksytty tammikuussa 2008 osana Lapin yliopiston yhteisen opetuksen yksikön vastaavaa strategiaa. Joulukuussa 2008 Lapin yliopiston rehtori asetti yhteiskuntatieteellisen koulutusalan rakenteellisen kehittämisen työryhmän, joka tulee kevään 2009 aikana laatimaan yhteisen strategian ja siihen sisältyvän vision ja mission vuonna 2010 aloittavalle uudelle yhteiskuntatieteiden tiedekunnalle. Uusi tiedekunta organisoidaan nykyisen yhteiskuntatieteiden tiedekunnan laitoksista (sosiaalityön laitos, yhteiskuntatutkimuksen laitos ja menetelmätieteiden laitos) ja matkailun ja liiketoiminnan tiedekunnasta. 1.5 Voimavarat 1.5.1 Tiedeyhteisö: henkilökunta ja opiskelijat Tiedekunnassa on vakinaisina opetus- ja tutkimusvirkoina 12 professuuria, 4 yliopistonlehtoraattia, 12 lehtoraattia, yliassistentuuri, 4 assistentuuria, nuorempi tutkija, 4 päätoimista tuntiopettajaa ja amanuenssuuri. Näiden lisäksi on määräaikaisia opetus- ja tutkimusvirkoja. Ulkopuolisella tutkimusrahoituksella palkattuja tutkijoita on keskimäärin 30. Nimitettyjä dosentteja tiedekunnassa on noin 40. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan ja matkailun ja liiketoiminnan tiedekunnan yhteisessä kansliassa työskentelevät hallintopäällikkö, 2 opintopäällikköä, kansainvälisten asiain suunnittelija, 3 hallintosihteeriä, yksi osastosihteeri, 3 opintosihteeriä, koulutussihteeri, 2 toimistosihtee- 8
riä ja 3 amanuenssia. Tiedekunnan kanslian toiminnasta vastaa tiedekunnan hallintopäällikkö. Näihin lukuihin sisältyy menetelmätieteiden laitokselta tiedekuntaan tullut muu kuin opetusja tutkimushenkilökunta. Perustutkintoa suorittavia opiskelijoita tiedekunnassa on yli 1200 ja ilmoittautuneita jatkoopiskelijoita noin 70. Jatko-opinto-oikeus on myönnetty yli 300 henkilölle. Vuosittain tiedekuntaan otetaan noin 180 uutta perustutkinto-opiskelijaa suorittamaan kandidaatin ja maisterin tutkintoja. Tiedekunnasta valmistui vuonna 2008 148 maisteria ja 9 tohtoria. Tiedekunnan ja opiskelijoiden laadukas kumppanuussuhde heijastuu tiedekunnan opetukseen, oppimisympäristöihin ja vallitsevaan opiskeluilmapiiriin. Laadukas kumppanuussuhde takaa opiskelijalle hyvän työpaikan mahdollistavia tutkintoja. Opiskelijat ovat tiiviissä sidoksessa tiedekunnan laadunvarmistustyöhön; he osallistuvat aktiivisesti muun muassa tiedekuntaneuvoston ja opetussuunnittelutyöryhmän toimintaan. 1.5.2 Palkkaus ja henkilöstöstrategia Henkilöstöä koskevista asioista on määrätty Lapin yliopiston hallituksen hyväksymässä henkilöstöjohtosäännössä. Lapin yliopiston neljä keskeisintä henkilöstöpolitiikkaa linjaavaa asiakirjaa ovat yliopiston kokonaisstrategiaan perustuvat henkilöstöstrategia, henkilöstöstrategian toimeenpanosuunnitelma, viestintästrategia sekä yliopiston tasa-arvosuunnitelma. Henkilöstön rekrytoinnissa yhteiskuntatieteiden tiedekunta noudattaa korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä annettua asetusta (309/93), Lapin yliopiston johtosääntöä sekä yliopiston ohjetta rekrytoinnissa noudatettavista menettelytavoista ja periaatteista. Tiedekunta kiinnittää henkilöstön rekrytoinnissa erityistä huomiota käytettävien valintakriteerien tarkoituksenmukaisuuteen. Kullekin rekrytoinnille asetetaan tehtäväkohtaiset vaatimukset ja rekrytoinneista viestitään asianmukaisissa medioissa. Henkilöstön palkkaus perustuu valtion uusitun palkkausjärjestelmän mukaisesti tehtäväkohtaiseen palkanosaan ja henkilökohtaiseen palkanosaan. Opetus- ja tutkimushenkilöstöllä on oma vaativuuskehikkonsa ja muulla henkilökunnalla omansa. Henkilökohtaista palkanosaa voidaan maksaa enintään 46 % tehtäväkohtaisesta palkanosasta. Henkilökohtaista palkanosaa arvioidaan henkilön työsuunnitelman ja työn tulosten perusteella. Jokainen tiedekunnan uusi työntekijä perehdytetään tehtäviinsä. Hallinnollisten asioiden osalta perehdyttämisestä vastaa hallintopäällikkö. Hän on laatinut myös tiedekunnan toimintakäsikirjan, jossa annetaan yleiskuva tiedekunnasta ja sen toiminnasta. Hallintosihteerit osallistuvat uusien työntekijöiden perehdyttämiseen yksittäisten työn arkeen kuuluvien asioiden osalta. Työn sisällöllisten asioiden osalta perehdyttämisestä vastaa uuden työntekijän oppiaineen opetushenkilöstö. Perehdyttäminen mielletään tiedekunnassa jatkuvaksi toiminnaksi, joka koskettaa tiedekunnan uusien työntekijöiden ohella olemassa olevaa henkilökuntaa. Koko henkilöstön perehdyttämistä erityisesti toiminnassa tapahtuviin muutoksiin toteutetaan kaksi kertaa vuodessa pi- 9
dettävillä tiedekunnan yhteisöpäivillä sekä säännöllisesti kokoontuvissa tiedekunnan ja laitosten henkilökuntakokouksissa. Henkilöstön hyvinvoinnin osalta kiinnitetään erityishuomiota työntekijöiden jaksamiseen. Henkilöstön jaksamisesta huolehditaan muun muassa aktiivisella tiedottamisella, lisäämällä osallistumismahdollisuuksia itseä koskeviin päätöksiin ja tarjoamalla henkilökunnalle mahdollisuuksia kouluttautua. Tiedekunnan dekaani puuttuu tarvittaessa yksikön kriisitilanteisiin ja hakee niihin ratkaisuvaihtoehtoja keskustelujen ja päätöksenteon avulla. Tiedekunta välittää työyhteisöihinsä asennoitumista, jossa jokainen henkilökuntaan kuuluva mieltää oman toiminnan ja käyttäytymisen vaikutuksen työilmapiiriin. Henkilöstön kehittämisen konkreettisia keinoja ovat kehityskeskustelut ja yhteisiin tutkimusja kehittämishankkeisiin osallistuminen. Innovaatiotoiminnan kautta henkilöstö kehittää itseään ja ammattitaitoaan. Käynnissä on myös esimiesvalmennus, jonka aikana kehitetään yliopiston esimiesten valmiuksia, keskinäistä yhteistyötä sekä vertaistuen saatavuutta työhyvinvoinnin, laadun ja tuottavuuden lisäämiseksi. 1.5.3 Budjettirahoitus Johtosäännön 14 :n mukaan yliopiston johtamisjärjestelmänä toimii tulossopimusjärjestelmä. Yliopisto neuvottelee opetusministeriön kanssa yliopiston toiminnasta ja taloudesta laadittavan tulossopimuksen kolmivuotiskausittain. Sopimus tarkistetaan vuosittain ja sovitaan vuotuisista määrärahoista. Hallitus päättää vuosittain määrärahajaon yleisistä periaatteista sekä yliopiston tulosyksiköistä tulossopimuskausittain. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta on kokonaisuutena yksi tulosyksikkö. Rehtori neuvottelee tiedekunnan tulossopimuksista vuosittain tulosyksiköiden johtajien kanssa. Rehtori ja dekaani allekirjoittavat sopimukset. Tulosyksiköiden johtajat vastaavat yksiköidensä toiminnasta ja taloudesta. He laativat vuosittain rehtorille ehdotuksen yksikkönsä tulossopimukseksi, jakavat yksikölleen jakamattomina myönnetyt määrärahat sekä tekevät määrärahojen käyttösuunnitelman. He raportoivat rehtorille yksikön toiminnasta, tavoitteiden saavuttamisesta sekä laadun kehittämistoimien toteutumisesta ja laativat yksikön toimintakertomuksen. Vuosittain sisäisissä tulossopimusneuvotteluissa rehtori/vararehtorit sopivat yhteiskuntatieteiden tiedekunnan kanssa tulostavoitteista ja niiden sisällöstä sekä kehittämishankkeista ja määrärahoista. Yliopiston suunnittelusta ja rahoituksesta vastaavilla henkilöillä on valmisteluvastuu tulossopimusneuvotteluissa sovittavista asioista ja määrärahoista yliopiston hallituksen päättämien jakoperiaatteiden perusteella. Neuvottelun tuloksena laaditaan yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tulossopimus, jonka rehtori/vararehtori ja tulosyksikön johtaja allekirjoittavat. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta laatii tulossopimuksessa sovituista määrärahoista vastuualueittaiset käyttösuunnitelmat, jotka yksikön esimies varmentaa allekirjoituksellaan. Käyttösuunnitelmat toimitetaan kirjanpito- ja maksuliikepalveluille, jossa suunnitelmat viedään kirjanpitojärjestelmään. Johtosäännön 20 :n mukaan dekaanin tehtävänä on myös valvoa tiedekunnan määrärahojen käyttöä. 10
Tulossopimusneuvotteluissa sovitaan tiedekunnan vuotuisista toimintamenomäärärahoista. Toimintamenomäärärahat jaetaan dekaanille, koska tiedekunnan laitokset eivät ole tulosyksiköitä. Tiedekunnan dekaani jakaa käytettävissään olevista toimintamenomäärärahoista määrärahan laitosten toimintaan niiden henkilöstömäärän ja toiminnan laajuuden perusteella. 1.5.4 Tilat ja laitteet Yhteiskuntatieteiden tiedekunta sijaitsee Lapin yliopiston päärakennuksen A siiven ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Tiedekunta huolehtii siitä, että jokaisella työntekijällä on asianmukaiset työtilat ja laitteet. Laitekanta (tietokoneet ja ohjelmistot) on keskeisin osa tutkimus- ja opetustyötä tukevaa laitteistoa ja siksi laitteet pidetään kapasiteetiltaan ja ohjelmistoiltaan ajan tasalla. Tästä huolehtii tiedekunnan atk-amanuenssi. Hankinnoissa noudatetaan Lapin yliopiston hankintasääntöä. Laitteiden tilauksesta huolehtii hallintosihteeri. Tavoitteena on, että työolosuhteet ovat turvalliset, esteettömät, terveelliset ja henkilöstön ja opiskelijoiden kannalta viihtyisät. Tiedekunnan toimivan työympäristön kehittäminen pohjautuu nykyisen toiminnan arviointiin. Tilojen kunnostustarpeet pyritään selvittämään suunnitelmallisesti ottaen huomioon tilojen riittävyys ja asianmukaisuus. Tilojen kunnostuksesta ja sen aikataulusta informoidaan henkilökuntaa riittävän aikaisin. Tiedekunnan tiloihin ja tilankäyttöön on tulossa muutoksia vuoden 2009 aikana. Menetelmätieteiden laitoksen henkilökunta muuttaa muun tiedekunnan yhteyteen syyslukukauden 2009 alkaessa. Vuoden 2010 alusta päärakennuksen A-siiven uusituissa tiloissa tulee suunnitelman mukaan työskentelemään koko uusi yhteiskuntatieteiden tiedekunta. 1.6 Johtaminen ja hallinto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta muodostaa tutkimuksen ja opetuksen hallinnon perusyksikön. Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto ja dekaani, joiden toimikausi on kaksi lukuvuotta. Tiedekuntaneuvostossa on yhdeksän jäsentä. Professorin viran haltijat ja hoitajat valitsevat keskuudestaan kolmanneksen jäsenistä, muut opettajat, tutkijat ja muu henkilökunta kolmanneksen sekä opiskelijat kolmanneksen. Kiintiöittäin valitaan vastaava määrä varajäseniä. Vaalit pidetään joka toinen vuosi keväisin. Tiedekuntaneuvosto valitsee toimikaudekseen dekaanin, joka johtaa, valvoo ja kehittää tiedekunnan toimintaa, toimii tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana sekä ratkaisee ne tiedekunnan toimivaltaan kuuluvat asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on arvioida ja kehittää tiedekunnassa annettavaa opetusta ja siellä tehtävää tutkimustyötä, tehdä esitys tiedekunnan toiminta- ja taloussuunnitelmasta, tehdä ehdotukset professorin virkojen täyttämiseksi, päättää opiskelijoiden tiedekuntakohtaisista valintaperusteista, hyväksyä opetussuunnitelmat sekä hyväksyä ja arvostella pro gradu - 11
tutkielmat, lisensiaatintutkielmat ja väitöskirjat tarkastajien lausuntojen perusteella. Tiedekuntaneuvosto toimii myös valmistelevana elimenä yliopiston hallituksen ja hallintoviraston ratkaisuvaltaan kuuluvissa asioissa. Dekaanin ja tiedekuntaneuvoston tehtävät määritellään täsmällisesti Lapin yliopiston johtosäännössä. Tiedekuntaneuvostossa käsiteltävät ja dekaanin käsittelemät asiat valmistellaan tiedekunnan kansliassa. Päätökset tiedekunnassa tehdään esittelystä opintosuoritusten arvostelua lukuun ottamatta. Asian voi panna vireille, ts. saattaa dekaanin tai tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi, ottamalla yhteyttä tiedekunnan kansliaan tai dekaaniin. Esitys perusteluineen ja tarvittavine selvityksineen tulee jättää tiedekunnan kansliaan hyvissä ajoin. Tiedekuntaneuvosto kokoontuu keskimäärin kerran kuussa. Tiedekuntaneuvoston ja dekaanin päättämien asioiden toimeenpanosta huolehtii tiedekunnan kanslia. Päätöksistä tiedotetaan asianosaisille. Tiedekuntaneuvoston kokousten pöytäkirjat ovat nähtävillä tiedekunnan kansliassa ja internetissä. Yliopiston rehtorin määräämä yhteiskuntatieteellisen koulutusalan rakenteellisen kehittämisen työryhmä suunnittelee parhaillaan muutoksia tiedekunnan hallinnon ja johdon järjestämiseen sekä tiedekunnan sisäiseen organisaatioon. 1.7 Tiedekunnan strategiset yhteistyökumppanit ja sidosryhmät Strategiset yhteistyökumppanit tukevat tiedekunnan perustehtävien tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen palvelutehtävän laadukasta toteutusta ja yhteen nivoutumista. Tutkimuksen keskeisimmät strategiset yhteistyökumppanit ovat tutkimusta rahoittavat tahot: Suomen Akatemia, Työsuojelurahasto, Teknologian ja innovaatioiden kehittämisrahasto, Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto, ministeriöt (STM, OPM, UM, MMM), Raha-automaattiyhdistys, valtakunnalliset tutkimus- ja palvelulaitokset, kaupungit, kunnat ja säätiöt. Sisällöllistä verkostoitunutta tutkimusyhteistyötä tehdään lukuisten ulkomaisten yliopistojen (esim. Edinburghin yliopisto, Glasgown yliopisto, Luulajan teknillinen yliopisto, Vytautas Magnus yliopisto, Durhamin yliopisto, Bristolin yliopisto, Newcastlen yliopisto, Kalkutan tutkimusinstituutti) ja käytännössä kaikkien suomalaisten yliopistojen kanssa. Koulutuksen keskeisimmät strategiset yhteistyökumppanit ovat valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto (SOSNET), Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (POSKE), Vytautas Magnus -yliopisto (Liettua), Vermontin yliopisto (USA), Pomorin yliopisto (Venäjä), Oulun seudun ammattikorkeakoulu sekä Oulun ja Kuopion yliopistojen avoimet yliopistot. Näiden strategisten koulutusyhteistyökumppaneiden kanssa yhdessä toteutetaan organisoidusti tiedekunnan perus- ja jatkotutkintokoulutusta. Yhteiskunnallisen palvelutehtävän osalta strategiset yhteistyökumppanit koostuvat yhteiskunnallisen alan järjestöistä, kunnista ja valtion virastoista sekä Pohjois-Suomessa toimivista yrityksistä ja niissä työskentelevistä Lapin yliopiston alumneista. Lapin yliopiston sisällä yhteiskuntatieteiden tiedekunta toimii erityisen tiiviissä yhteistyössä avoimen yliopiston kanssa. Avoin yliopisto rahoittaa tiedekunnan määräaikaisia virkoja ja tiedekunta järjestää opetusta yhdessä perusopiskelijoille ja avoimen yliopiston opiskelijoille. Tiedekuntaan otetaan opiske- 12
lijoita myös ns. avoimen väylän kautta. Muista tiedekunnista tiiveimmät yhteydet ovat oikeustieteiden ja kasvatustieteiden tiedekuntiin. Tiedekunnan opiskelijat voivat opiskella sivuaineenaan kansainvälistä oikeutta oikeustieteiden tiedekunnan järjestämänä. Yhteistyötä on myös sosiaalityön juridisten kysymysten sekä julkisoikeuden kohdalla. Kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa yhteistyötä on naistutkimuksen, kasvatuspsykologian ja pedagogisten opintojen osalta. 1.8 Tukipalvelut Tiedekunnan hallinnollisia tehtäviä hoitaa tiedekunnan kanslia. Kanslian ja muiden tukipalveluiden tehtävänä on tuottaa tukipalveluja tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista palvelutoimintaa varten ja tällä tavalla tukea tiedekunnan menestyksekästä toimintaa strategian mukaisissa tehtävissään. Kanslian toiminnan laatu on pyritty varmistamaan korostamalla laadun osatekijöitä eli laillisuutta, suunnitelmallisuutta, läpinäkyvyyttä, asiakaslähtöisyyttä ja tehokkuutta kaikessa toiminnassa. Näiden lisäksi noudatetaan hallintolain (434/2003) ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (13/2003) periaatteita. Tarkempaa tietoa hallintopalveluista saa tiedekunnan toimintakäsikirjasta. Tiedekunnalle muita keskeisiä tukipalveluita ovat Lapin yliopiston Atk-palvelut, Lapin yliopiston tiedotusyksikkö, ylioppilaskunta, YTHS, opintopsykologi, työterveyshuolto sekä työelämä- ja rekrytointipalvelut. 13
2 TIEDEKUNNAN TOIMINNANOHJAUS JA LAATUJÄRJESTELMÄ 2.1 Laatupolitiikka ja laatustrategia Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan laatupolitiikka on vahvasti sidoksissa Lapin yliopiston yleiseen laatupolitiikkaan ja laatustrategiaan, jotka esitetään yliopiston laatukäsikirjassa. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan laatustrategian tavoitteet ovat: Laatujärjestelmä tukee tiedekunnan opetusta, tutkimusta sekä yhteiskunnallista palvelutoimintaa. Laatujärjestelmä tekee toiminnan keskeiset periaatteet ja korkeatasoisen laadun näkyväksi. Laadunhallinta ja kehittäminen tukevat sekä varmistavat tiedekunnan strategisten tavoitteiden ja vision toteutumista. Laadunhallinta kytkeytyy tiiviisti tiedekunnan johtamiseen, suunnitteluun ja seurantaan. Laatujärjestelmä tuottaa toimintaa kehittävää seuranta- ja arviointitietoa. Korkeakoulujen arviointineuvoston käsitteistön mukaan laadunvarmistus tarkoittaa niitä menettelytapoja, prosesseja tai järjestelmiä, joiden avulla turvataan ja kehitetään koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Laadulla käsitetään tiedekunnassa tarkoituksenmukaisten menettelytapojen, prosessien ja järjestelmien noudattamista, joista on näyttöä ja joilla tiedekunta saavuttaa asettamansa tavoitteet. Laadunvarmistuksella pyritään kattamaan kaikki tiedekunnan toiminnot, ilmaisemaan selkeä vastuunjako sekä määrittelemään palaute- ja seurantaprosessit. Laatutyön avulla viestitetään tiedekunnan laadusta korkeakouluyhteisölle, opiskelijoille ja opiskelupaikkaa hakeville, yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. Tiedekunta kehittää laadunvarmistusta oman toimintansa kehittämisen lähtökohdista. Laadunvarmistusjärjestelmä on tiedekunnan strategisen johtamisen ja toiminnan ohjauksen väline, jolla varmistetaan tiedekunnan toiminnan vaikuttavuus. Tiedekunnan laadunvarmistusta valvoo ja ohjaa ensisijaisesti dekaani, joka osaltaan vastaa siitä, että muu henkilökunta tiedekunnassa on tietoinen tiedekunnan laatutyöstä ja sen periaatteesta sekä kiinnittää työssään huomiota laatuun. Tiedekuntaneuvosto on päättävänä elimenä laadun kehittämisessä ja se vastaa myös perus- ja jatko-opintojen laadusta. Kukin oppiaine on ensisijaisessa vastuussa oman koulutusalansa työn laadusta ja sen kehittämisestä. Tällä tarkoitetaan erityisesti oppiaineiden opettajia ja tutkijoita sekä professoreita, jotka vastaavat itsenäisen työnsä laadusta. Kaikessa laatutyössä ollaan tiiviisti yhteydessä yliopiston laadusta vastaavaan johtoon. Tiedekunnassa voidaan nimittää dekaanin tueksi eri tilanteissa tarvittavia vastuuhenkilöitä laatutyötä varten. Kokouksia voidaan järjestää tarpeen mukaan, jolloin laatutyötä myös do- 14
kumentoidaan. Tiedekunnan henkilökunta osallistuu laatutyöhön myös eri tarkoituksia varten perustettujen työryhmien kautta. 2.2 Tiedekunnan laatujärjestelmän kokonaisuus 2.2.1 Laatujärjestelmän perusta Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan laadunvarmistusmekanismi, menettelytavat ja laatudokumentaatio ovat kiinteässä yhteydessä yliopistokokonaisuudessa omaksuttuihin laadunvarmistuskäytäntöihin, jotka löytyvät Lapin yliopiston laatukäsikirjan luvusta 3.2. Tiedekunnan oma laatujärjestelmä pohjautuu yliopiston keskeisiin arvoihin: yksilöllisyyteen ja yhteisöllisyyteen, kriittisyyteen ja emansipatorisuuteen sekä luovuuteen ja vaikuttavuuteen. Laadunhallintakeinoina nähdään vaikuttaminen perus- ja jatkokoulutuksen sekä tutkimuksen laatuun, opetuksen ja ohjauksen laatuun, prosessien, työkalujen ja menetelmien laatuun sekä johtamisen laatuun. Seuraavassa kuviossa kuvataan tiedekunnan laatujärjestelmän keskeisimmät toiminnot sekä laatuprosessit. Kuvio 1. Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan laatujärjestelmä 15
2.2.2 Laatujärjestelmän ulottuvuudet Kuvio 1 kuvaa tiedekunnan perustoiminnat ja niiden vuorovaikutuksen. Värillisillä palkeilla näkyvät tiedekunnan ydintoiminnot, opetus, tutkimus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus sekä ne yhdistävänä tiedekunnan yleisenä toimintatasona yhteisöllisyys. Kaikki kuviossa esitettävät tasot ovat liitoksissa toisiinsa yhtenä kokonaisuutena, eli tasojen kesken ei ole tärkeysjärjestystä. Opetus-palkkiin sisältyy perustutkintokoulutus ja siihen liittyvä opetus sekä jatkotutkintokoulutus ja siihen liittyvä opetus sekä molempien arviointi. Tutkimus-palkki sisältää tutkimustoiminnan eri osa-alueineen ja siihen liittyvän arvioinnin. Yhteiskunnallinen vuorovaikutuspalkkiin sisältyvät tiedekunnan yhteiskunnalliseen palvelutoimintaan ja sen vaikuttavuuteen liittyvät toiminnot sekä niiden arviointi. Yhteisöllisyys-palkki kuvaa tiedekunnassa tapahtuvaa jatkuvaa ydintoimintojen suunnittelu- ja kehitystyötä sekä organisointia. Se kuvaa kaikkea sitä työtä, jota tiedekuntayhteisö tekee päivittäin itsenäisesti työnsä laadun varmistamiseksi ja parantamiseksi. Myös kaikki epävirallinen viestintä ja kanssakäyminen tiedekunnan henkilöstön välillä, kuin myös henkilöstön ja opiskelijoiden välillä, kuuluu yhteisöllisyyteen. Yhteisöllisyys ja sen toteutuminen osana laatujärjestelmää kuvaa samalla hyvinvoivan työyhteisön elimellistä kuulumista toimivaan laadunvarmistusjärjestelmään. Vaikuttavat tasot Jokaiseen palkkiin vaikuttavat osaltaan seuraavat tiedekunnan toimintaa ohjaavat tasot. Tulokset ja indikaattorit kuvaavat yliopiston tiedekunnalle ja tiedekunnan itse itselleen asettamia tavoitteita ja niiden onnistumisten mittaustapoja, jotka neuvotellaan pääosin tulossopimuksissa dekaanin ja yliopiston rehtorin johdolla. Prosessikuvaukset ovat tarkkoja toimintatapoja, miten eri tilanteissa menetellään. Ne pitävät sisällään myös rakenteelliset tekijät, jotka vaikuttavat tiedekunnan ja koko yliopiston hallinnoinnissa. Tarkempia tietoja asiasta löytyy Lapin yliopiston prosessikuvauksista ja tiedekunnan toimintakäsikirjasta. Laatutavoitteet ja laatutoimenpiteet kuvaavat tässä laatukäsikirjassa käsiteltäviä, tiedekunnan ja Lapin yliopiston asettamia tavoitteita laadukkaan toiminnan saavuttamiseksi sekä niitä toimenpiteitä, miten nämä tavoitteet saavutetaan. Tämä taso sisältää koko tiedekunnan laadukkaan toiminnan tavoitteluun vaikuttavia strategioita ja arviointimenetelmiä, joita kuvataan tämän laatukäsikirjan eri luvuissa. Tiedekunnan strategiatavoitteet tarkoittavat tiedekunnan kauaskatseista strategista suunnittelua, joka vaikuttaa osaltaan työn suunnitteluun ja päätösten tekemiseen sekä toiminnan suuntautumiseen jokapäiväisesti. Tiedekunnan strategiaa on esitelty laatukäsikirjan eri luvuissa. 16
Tiedekunnassa kerätty palaute ja arviointi Tiedekunnassa kerätään säännöllisesti palautetta ja tehdään arvioita eri toiminnoista myöhemmin tässä laatukäsikirjassa kuvatuilla tavoilla. Tähän lukeutuu mukaan myös tiedekunnassa suoritettu toiminnan itsearviointi. Palautetta ja arviointia kerääntyy myös toimintotasolla, jossa henkilökunta osallistuu kokouksiin ja pienimuotoisiin palavereihin. Arviota ja palautteita saadaan virallisten menetelmien lisäksi epävirallisia teitä työyhteisöstä, kun henkilökunta on arkipäiväisessä kanssakäymisessä keskenään. Päätöksenteko Palautteista ja arvioinneista saadut tiedot siirtyvät koko henkilökunnan kesken tehtävien päätöksien tärkeäksi perustaksi. Koko tiedekunnan henkilökunta osallistuu osaltaan päätöksentekoon dekaanin, hallinnon ja tiedekuntaneuvoston johdolla eri tilanteissa. Tiedekunnan sisällä arvioidaan palautteista ja arvioinneista saatujen tietojen ja oman asiantuntemuksen pohjalta tarpeellisia toimenpiteitä laadukkaan toiminnan kehittämiseksi. Tiedekunta päättää arvioiden ja kehittämisideoiden pohjalta laatua parantavien toimintojen toteutuksesta. Kokouksissa käydään myös läpi toteutuksen edistymistä, eli toteutetaan toimintojen kehittymisen ja toimivuuden seurantaa. Tältä pohjalta tiedekunnan henkilöstö osallistuu kokonaisuutena vaikuttamaan niihin tasoihin, jotka määrittelevät sen toimintaa, eli kuvion 1 kohtaan vaikuttavat tasot. Tiedekuntaneuvostolla on lopullinen päätäntävalta ja vastuu päätöksistä. 2.2.3 Tiedekunnan laatujärjestelmä osana yliopiston laatujärjestelmää Tiedekunnan laatujärjestelmä ei ole itsenäinen erillisyyden merkityksessä, sillä se on strategisessa vuorovaikutuksessa Lapin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmään ja toiminnanohjaukseen. Tiedekunnan laadunvarmistusjärjestelmä kytkeytyy vahvasti tiedekunnan johtamiseen sekä tiedekunnan ja yliopiston toiminnanohjaukseen. Tiedekunnan toiminta perustuu yliopiston strategiasta nouseviin tavoitteisiin, jotka tulosneuvotteluissa ja henkilökunnan kehityskeskusteluissa jalkautuvat päivittäiseen toimintaan ja työhön. Strategiatason vuorovaikutteisina toimijoina ovat tiedekunnan dekaani, yliopiston rehtoraatti ja tiedekuntaneuvosto. 17
Kuvio 2. Lapin yliopiston toiminnanohjaus- ja laadunvarmistusjärjestelmä 2.3 Viestintä laadun näkökulmasta Lapin yliopiston voimassa oleva viestintäsuunnitelma on laadittu yhteiskuntatieteiden tiedekunnan edustajan johdolla ja sitä sovelletaan myös yhteiskuntatieteiden tiedekunnan ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä. Viestintäsuunnitelman mukaisesti viestintävastuu, ja viestintäoikeus, on jokaisella tiedekunnan palveluksessa olevalla henkilöllä. Tiedekunta vastaa itseään ja omaa toimintaansa koskevasta viestinnästä kokonaisuutena. Sisäisen tiedonkulun toimivuudesta erityisvastuussa on tiedekunnan ja sen yksiköiden johto. Sisäinen viestintä pyrkii olemaan läpinäkyvää, ennakoivaa ja vuorovaikutteista. Sen tehtävä on luoda ja ylläpitää hyvää työ- ja opiskeluilmapiiriä ja ympäristöä, edistää yhteisöllisyyttä, työ- ja opiskelumotivaatiota sekä kiinnittymistä tiedekuntaan. Hyvä sisäinen viestintä on toimivan ulkoisen viestinnän edellytys. Tiedekunta vastaa yliopiston viestintäyksikön tukemana omasta ulkoisesta viestinnästään. Ulkoisen viestinnän keskeisiä tehtäviä on luoda edellytyksiä tiedekunnan ja sen sidosryhmien toimivalle vuorovaikutukselle sekä auttaa hoitamaan yhteiskuntasuhteita järjestelmällisesti ja luottamusta herättävästi. Tiedekunnan sidosryhmät koostuvat potentiaalisista opiskelijoista, nykyisistä opiskelijoista, alumneista eli Lapin yliopistosta valmistuneista, tiedeyhteisöistä, ammattikorkeakouluista ja muista oppilaitoksista, tutkimuslaitoksista, eri tason vaikuttajista, virkamiehistä ja päättäjistä, työnantajista, rahoittajista, nykyisistä, tulevista ja eläkkeelle jää- 18
neestä henkilöstöstä, yhteistyökumppaneista, elinkeinoelämästä sekä tiedotusvälineistä ja niiden kautta tavoitettavista kansalaisista. Ulkoisessa viestinnässä tärkeä kanava on tiedekunnan ja oppiaineiden www-sivut, jotka on luotu informatiivisiksi ja aikaa seuraaviksi. Internet-sivuja sisällöistä ovat vastuussa oppiaineet ja niiden päivityksestä tiedekunnan atk-amanuenssi. Lapin yliopiston henkilöstölehti, Kide, on laajan levikkinsä ja laadukkuutensa vuoksi tärkeä ulkoisen viestinnän väline. 19
3 TUTKIMUSTOIMINNAN LAADUNVARMISTUS JA ARVIOINTI 3.1 Yleistä tutkimustoiminnasta Tiedekunnan tutkimustoiminnan ydin perustuu oppiaineista ja henkilöstön intresseistä nouseviin teemoihin, jotka tarkastelevat monipuolisesti yhteiskuntaelämän, erityisesti pohjoisten yhteiskuntien eri puolia. Tutkimuksen vahvuusalueita ovat yhteiskunnallisen muutoksen, hyvinvoinnin ja poliittisten ilmiöiden laaja-alainen yhteiskuntatieteellinen tutkimus. Vahvistuvia aloja ovat työelämän ja yhteisöjen muutos, monitieteinen ympäristötutkimus sekä informaatioteknologian yhteiskuntatieteelliset sovellukset. Tiedekunnassa tehtävä tutkimus on verkostoitunut varsin laajasti sekä kansallisesti että kansainvälisesti, eritoten Venäjälle ja Baltiaan. Tehtävä tutkimus on luonteeltaan sekä yhteiskuntatieteellistä perustutkimusta että kehittämishankkeisiin nivottua soveltavaa tutkimusta. Vuonna 2006 tieteellisestä julkaisutoiminnasta 80 % oli kansallista. Kansainvälisen julkaisutoiminnan sekä määrällinen että suhteellinen osuus on tiedekunnassa kasvu-uralla. 3.2 Tutkimustoiminnan strategiset tavoitteet Tiedekunnan toiminnan organisoimisen keskeisin tavoite on vahvistaa laadukasta strategisiin painoaloihin keskittyvää tutkimustoimintaa. Painoalojen ympärille muodostetaan vahvistuvia tutkimusryhmiä ja keskittymiä, joiden työllä on sekä kansainvälistä tieteellistä että alueellista soveltavaa painoarvoa. Työsuunnitelmallisesti tiedekunnan toiminta organisoidaan niin, että sen koko akateeminen henkilöstö voi tehdä tieteellistä tutkimustyötä työaikanaan. Jokaiselle tiedekunnan akateemiselle työntekijälle pyritään takaamaan vuosittain yksi tutkimushankkeiden valmisteluun tai tutkimustyön toteutukseen keskittyvä 2-3 kuukauden mittainen jakso opetuksen periodijärjestelmää hyödyntäen. Lisäksi tiedekunta on valmis kehittämään yhdessä yliopiston kanssa sapattivapaaperustaista järjestelmää, joka mahdollistaa halukkaille pidempiä tutkimusvapaita. Vahva, strategisia painoaloja laaja-alaisesti peilaava tutkimustoiminta on tiedekunnan kaiken toiminnan perusta. Tämä tarkoittaa, että tiedekunnan arkitoiminnassa yliopiston perustehtävistä myös perus- ja jatkokoulutus sekä yhteiskunnallinen palvelutoiminta toteutetaan tutkimusperustaisina. Strategisena tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisellä alalla toimii kahdesta kolmeen niin vahvaa tutkimuskeskittymää, että ne osoittavat tutkimuksen suuntia myös kansainvälisesti. Tämä tarkoittaa myös potentiaalista menestymistä valittaessa valtakunnallisia huippututkimusyksiköitä. Muu tutkimustoiminta etsii rohkeasti uusia avauksia sekä tutkittavien ilmiöiden että tutkimusyhteenliittymien osalta ja luo siten vielä näkymättömissä olevia suuntia kumuloituvalle tieteelliselle tutkimustyölle. Menetelmätieteiden laitos on tuonut tiedekuntaan aktiivisen yhteistyökumppanin ja toimijan yliopiston yhteisten hankkeiden suunnittelussa ja hakemisessa. Menetelmätieteiden laitoksella yhteistyö tieteen ja taiteen tutkijoiden kanssa on perinteisesti vahvaa. Menetelmätieteiden laitoksella toimiva yliopiston yhteinen tutkijakoulutus edustaa kattavasti yliopistollista tutkijayhteisöä ja tarjoaa osaamisen tukea ammattimaiselle tutkimusotteelle sekä tutkijakoulutuksen kansainvälistämiselle. 20
3.3 Pohjoisen yhteiskunnan tutkimusinstituutti Lappea Lappea on vuonna 2008 yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan perustettu monitieteinen tutkimusyksikkö, joka yhdistää yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan eri oppiaineiden tutkimus- ja kehittämistoimintaa yhden sateenvarjon alle. Instituutissa tehdään tutkimusta erityisesti tiedekunnan strategisten painoalojen eli hyvinvoinnin, politiikan ja informaatioteknologian yhteiskuntatieteellisten sovellusten aloilla. Lappea luo toimintaympäristön ja kokoaa tutkimusresursseja yhteen hyödyntäen olemassa olevaa osaamista ja yhteistyöverkostoja tutkimuksen rahoittajiin, elinkeinoelämään ja muihin koulutusorganisaatioihin. Lappean tavoitteena on vahvistaa yhteiskuntatieteellisen alan tutkimusta ja julkaisutoimintaa sekä auttaa oppiaineita kilpailemaan kansallisesta ja kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta. Instituutin tutkimus pyrkii tunnistamaan ja ennakoimaan erityisesti pohjoisen yhteiskuntaelämän keskeisiä ilmiöitä. Lappean pohjoisiin ja arktisiin yhteiskuntiin keskittyvä tutkimus tukee Lapin yliopiston 2020 strategiaa ja instituutti on yliopiston alueellisen tutkimustehtävän tärkein yksittäinen palveluntarjoaja Pohjois-Suomessa. 3.4 Tutkimustoiminnan pääteemat Julkisoikeuden tutkimukselliset intressit painottuvat terveydenhuollon juridisiin kysymyksiin. Tutkimuskohteina ovat muun muassa potilaan oikeusasemaan, kuten tiedonsaantioikeuteen ja yksityisyyden suojaan liittyvät teemat sekä potilas- ja asiakaskontakteissa syntyvän tiedon asema viranomaisyhteistyössä. Hallintotieteessä painopisteinä ovat henkilöstövoimavarojen, tietohallinnon, organisatorisen ja inhimillisen muutoksen, julkishallinnon, sähköisen hallinnon, palvelurakenteiden ja -prosessien sekä hallinnon informaatioteknologisten sovellusten tutkimus. Näitä kohdealueita tutkitaan mikro- ja makrotason perspektiiveistä, jotta hyvinvointi, tuottavuus ja vaikuttavuus tulevat johtamisen, päätöksenteon, suunnittelun ja arvioinnin kautta huomioiduiksi. Soveltavan psykologian oppiaineessa tutkitaan ymmärtävän fenomenologisen, hermeneuttisen ja narratiivisen psykologian tieteenteoriaa, kokemuksen tutkimuksen tieteellisiä metodeja, johtamistyön ihmiskäsityksiä, ihmisten johtamista ihmissuhdetyönä, työyhteisöjen rakentumista sekä aikuisten psykologista hyvinvointia erityisesti onnellisuutena ja elämyksinä. Sosiaalityön tutkimustoiminnan painopistealueet ovat marginalisaatiokysymykset, ihmisen arkielämä ja selviytyminen, hyvinvointipalvelujärjestelmät, osaamisen ja asiantuntijuuden kehittäminen, Venäjä-tutkimus, sekä hyvinvoinnin informaatioteknologiset sovellukset. Tutkimustoimintaa läpäisevät periaatteet ovat ihmisten osallisuuden ja valtaistumisen tukeminen, tutkijan sensitiivinen ja eettinen asennoituminen sekä moninäkökulmaisuus. Kuntoutustieteen keskeisiä tutkimusteemoja ovat kuntoutuksen ja sen vaikutusten arviointi, ammatillisen kuntoutuksen toimeenpanoprosessi, psyykkisen kuntoutuksen ja psykoterapian vaikutukset työkykyyn ja sosiaaliseen selviytymiseen, kuntoutusparadigman muutokset, työ- 21
kyky ja kuntoutustarve suomalaisessa väestössä, kuntoutujalähtöisyys ja kuntoutuminen, lapset, nuoret ja perhetyö kuntoutuksessa sekä vammaisten henkilöiden valtaistuminen. Kansainvälisten suhteiden oppiaineessa tutkitaan kansainvälistä järjestelmää, sen rakennetta ja järjestelmässä tapahtuvaa toimintaa. Oppiaineen tutkimus on orientoitunut kahden pääteeman alle. Yhtäältä se on kiinnostunut kriittisen sosiaaliteorian näkökulmasta kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa. Toisaalta se tarkastelee erityisesti turvallisuuden ja kehityksen teemoja kansainvälisessä politiikassa. Valtio-opin tutkimuskohteita ovat poliittisen ajattelun historia, poliittinen toimijuus, poliittiset nykyideologiat, valtion muuttuva rooli sekä alueiden poliittinen merkitys. Oppiaineen vahvuudet ovat politiikan teoriassa, jonka tarjoamista näkökulmista tarkastellaan alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä poliittisia ilmiöitä. Lappi on politiikantutkijoille kiinnostava kohde, sillä kieleen, kulttuuriin ja luontoon liittyvät poliittiset jaot ovat alueelle erityisiä. Sosiologian oppiaineessa tutkitaan yhteiskunnallisia eroja, jakoja ja luokituksia, eriarvoisuuksien ja hierarkioiden muodostumista, sukupuolen ja tiedon sosiologisia kysymyksiä, työelämän riskejä ja sosiaaliturvajärjestelmän toimivuutta, spatiaalista kansalaisuutta eurooppalaisilla työmarkkinoilla, ympäristösosiologisia kysymyksiä, kuntoutuksen ja työn sosiologisia kysymyksiä sekä tieteensosiologiaa ja yhteiskuntatieteiden metodologiaa. Menetelmätieteiden laitoksen tutkimustoiminnan painoalat ovat (1) tutkimusmenetelmiin, tietoon, tietämiseen ja tiedon muotoihin sekä tutkimuskäytäntöihin liittyvä syventävä, kehittävä ja menetelmiä arvioiva tutkimus, (2) kulttuurihistoriallinen pohjoista ja pohjoisuutta avaava ja ymmärtävä tutkimus, (3) soveltavaa informaatioteknologiaa edustava monitieteellinen tutkimus, (4) filosofinen ihmistutkimus, tieteenfilosofia ja ympäristöfilosofia sekä 5) monitieteinen tutkimus yhteistyössä yliopiston eri tiedekuntien kanssa. 3.5 Tutkimusetiikka Tiedekunnassa tehtävä tutkimustyö on eettisesti korkeatasoista. Korkean tason saavuttaakseen tiedekunta noudattaa Lapin yliopiston tutkimuseettisten toimintaohjeiden mukaisia tapoja tutkimustyössään. Keskeisiä tapoja sekä periaatteita ovat: Noudattaa tiedeyhteisön yleisesti hyväksymiä toimintatapoja. Noudattaa tarkkuutta ja täsmällisyyttä tutkimustyössä ja tulosten esittämisessä. Tutkimuseettinen ennakkoarviointi. Noudattaa erikseen sovittuja toimintatapoja tilanteissa, joissa on syytä epäillä hyvän tieteellisen käytännön loukkausta. Pitää huolta siitä, että tutkijoilla on riittävät tiedot hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Kunnioittaa tieteen avoimuuden ja kontrolloitavuuden periaatteita. Hyvä tieteellinen käytäntö ja laadukas tutkimus nivoutuvat toisiinsa. Lapin yliopistossa eettisenä toimikuntana toimii tiedeneuvosto. Eettinen toimikunta varmistaa tutkimuksen eettisyyden ja hyvän tieteellisen käytännön noudattamisen koko yliopiston 22