3. (29.3 ja 29.2, osa) Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö Aikuiskoulutusta järjestetään noin 8:ssa julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa ja korkeakoulussa. Tämän luvun momenteilta rahoitetaan ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta, vapaata sivistystyötä, sivistys- ja neuvontajärjestöjä, opetustoimen henkilöstökoulutusta sekä aikuiskoulutuksen kehittämistä. Aikuiskoulutuksen voimavaroja sisältyy opetusministeriön talousarviossa lisäksi lukujen 29.1, 29.2, 29.4, 29.5 ja 29.9 määrärahoihin jäljempänä tässä luvussa esitettävän taulukon mukaisesti. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Opetusministeriön hallinnonalan aikuiskoulutusta kehitetään niin, että omaehtoinen aikuiskoulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja henkilöstökoulutus muodostavat toimivan kokonaisuuden. Opetushallinnon vastuulla ovat kaikille avoimen aikuiskoulutuksen perustarjonnan ja sen järjestäjien toimintaedellytysten turvaaminen, tutkintojärjestelmät ja opetuksen tunnustamisjärjestelyt, opetushenkilöstön ammattitaito, laadunvarmistus ja arviointi sekä yhdessä työhallinnon kanssa aikuiskoulutuksen tasa-arvon ja aliedustettujen ryhmien koulutusmahdollisuuksien sekä elinikäisen oppimisen edistäminen. Aikuiskoulutuksen saavutettavuuden, laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen edellyttää laajaa yhteistyötä ministeriöiden, työelämän järjestöjen sekä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Opetusministeriön hallinnonalan omaehtoisen aikuiskoulutuksen yleistavoitteena on lisätä työikäisen väestön osallistumista osaamista ylläpitävään ja ammatillista liikkuvuutta parantavaan koulutukseen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamiseksi, huolehtia riittävän, kaikille avoimen ei-tutkintotavoitteisen koulutustarjonnan saavutettavuudesta kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi, parantaa aikuisväestön elinikäisen oppimisen edellytyksiä yhteiskunnallisen tasa-arvon ja kansalaisten sivistysmahdollisuuksien turvaamiseksi sekä kehittää aikuiskoulutuksen laatua, alueellista vaikuttavuutta ja ohjausta kaikilla koulutustasoilla. Toiminnallinen tuloksellisuus Työikäisen väestön osaaminen ja koulutustason kohottaminen. Tavoitteena on, että vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä kasvaa 6 prosenttiin vuoteen 212 mennessä. Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kehittämistavoitteina ovat riittävän työelämän kysyntää ja työikäisen väestön tarpeita vastaava koulutustarjonnan turvaaminen, opitun tunnustamisen ja hyväksilukemisen tehostaminen tutkintotavoitteisessa aikuiskoulutuksessa sekä työvoiman kehittymistä tukevan oppilaitosten palvelutoiminnan vahvistaminen. Korkeakoulututkinnon suorittaneen aikuisväestön mahdollisuuksia uudistaa osaamistaan parannetaan lisäämällä ylempien ammattikorkeakoulututkintojen ja korkeakoulujen järjestämien ammatillisten erikoistumisopintojen tarjontaa sekä kehittämällä alempaan korkeakoulututkintoon johtavia, työelämän tarpeisiin vastaavia koulutusreittejä avoimeen yliopisto-opetukseen. Aikuiskoulutuksen tehtävät ja erityispiirteet otetaan huomioon korkeakoulujen rakenteellisessa kehittämisessä sekä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kokoamishankkeessa. Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä edistetään aikuiskoulutuksella hallituksen työperäistä maahanmuuttoa koskevan toimenpideohjelman pohjalta. Avoimet oppimismahdollisuudet. Vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintaedellytyksiä vahvistetaan tasa-arvoa, sosiaalista koheesiota sekä aktiivista kansalaisuutta kannustavan aikuiskoulutuksen järjestäjinä ja koulutusta suunnataan informaatio-ohjauksen avulla alan valtakunnallisten järjestöjen kanssa määritellyille painopistealueille sekä maahanmuuttajille, senioriväestölle ja muille aikuiskoulutuksessa aliedustetuille kansalaisryhmille. Aikuislukion aineopiskelun tarjontaa suunnataan erityisesti maahanmuuttajien kielikoulutukseen sekä aikuisväestön osaamisen ja jatko-opintokelpoisuuden tarpeisiin. Verkko-opetuksen tarjontaa lisätään kaikilla koulutusasteilla. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjontaa monipuolistetaan ja pääosa siitä suunnataan muille kuin ammattikorkeakoulujen omille opiskelijoille. Avoimen yliopisto-opetuksen saavutettavuutta parannetaan yhteistyössä vapaan sivistystyön järjestäjäverkon kanssa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Neuvontajärjestöjen toimintaa tuetaan aktiivista kansalaisuutta ja yhteiskunnan eheyttä tukevien tehtävien hoitamisessa. Noste-ohjelmassa syntyneet hyvät käytännöt levitetään koko aikuiskoulutuksen ja työelämän toimintatavoiksi. Aikuisopiskelun ja elinikäisen oppimisen edellytysten parantaminen. Käynnistetään valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen uudistustyö hallitusohjelman tavoitteet huomioon ottaen. Aikuisopiskelun tieto- ja neuvontapalveluja ja ohjausta uudistetaan opetusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteisen toimenpideohjelman mukaisesti vuosina 28 212. Tavoitteena on, että työikäiselle väestölle voidaan tarjota koko koulutustarjonnan kattavat asiakaslähtöiset tieto- ja neuvontapalvelut ja että kaikki aikuiskoulutusta järjestävät oppilaitokset ja korkeakoulut tarjoavat aikuisopiskeluun soveltuvia ohjauspalveluja vuoteen 21 mennessä. Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa jatketaan vuonna 26 käynnistettyä valtionavustuksina rahoitettavaa opintosetelin sovellusta erityistä tukea tarvitsevien osallistujaryhmien opintomaksujen alentamiseksi tai poistamiseksi. Aikuiskoulutuksen laatu, vaikuttavuus ja ohjaus. Aikuiskoulutuksen laatu varmistetaan eri tavoin hankitun osaamisen osoittavilla tutkintojärjestelmillä ja valtakunnallisilla arvioinneilla sekä osallistumalla OECD:n ja EU:n tutkimuksiin ja selvityksiin. Näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen koulutuksen laatua seurataan sähköisellä opiskelijapalautejärjestelmällä. Näyttötutkintojärjestelmää ja vapaan sivistystyön vaikuttavuutta koskevien arviointien tulokset otetaan huomioon aikuiskoulutuksen ohjausta ja rahoitusperusteita kehitettäessä. Käynnistetään ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmää koskeva selvitystyö. Omaehtoisen aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä ja suoritetut tutkinnot koulutusmuodoittain opetushallinnon alaisessa aikuiskoulutuksessa 26 27 28 Koulutusmuoto toteutuma arvio arvio Aikuisten perusopetus tutkinto-opiskelijat 85 85 85 Aikuisten lukiokoulutus tutkinto-opiskelijat 7 588 7 5 7 aineopiskelijat 14 892 15 15 5 Ammatillinen peruskoulutus näyttöön valmistava koulutus, opiskelijat 13 97 13 13 3 aikuisille suunnattu opetussuunnitelmaan perustuva koulutus, opiskelijat 2 4 2 1 7 oppisopimuskoulutus, opiskelijat 13 5 13 15 5 suoritetut tutkinnot 1 7 1 3 11 9 Ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus näyttöön valmistava koulutus, opiskelijat 1) 24 1 25 26 oppisopimuskoulutus, opiskelijat 2) 22 85 25 27 1 suoritetut tutkinnot 13 14 1 14 8 Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutus amk-tutkinto, opiskelijat 18 18 18 ylempi amk-tutkinto, opiskelijat 1 5 2 1 2 6 ammatilliset erikoistumisopinnot, opiskelijat 7 8 7 8 7 8 avoin ammattikorkeakoulu, opiskelijat 12 4 13 13 5 suoritetut amk-tutkinnot 4 3 4 4 4 4 suoritetut ylemmät amk-tutkinnot 18 15 85 Yliopistojen aikuiskoulutus erilliset maisteriohjelmat ja muuntokoulutus, opiskelijat 6 1 6 1 6 1 täydennyskoulutus, opiskelijat 95 95 95 avoin yliopisto, opiskelijat 89 89 89 Vapaan sivistystyön oppilaitokset 3) 1) Luvut kuvaavat tutkintotavoitteisen lisäkoulutuksen opiskelijoiden määrää - eivät valtionosuuden perusteena olevaa laskennallista opiskelijatyövuosien määrää. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
kansalaisopistot, opiskelijat 622 63 63 kansanopistot, opiskelijat 112 112 112 kesäyliopistot, opiskelijat 35 4 36 36 opintokeskukset, opiskelijat 192 2 193 192 liikunnan koulutuskeskukset, opiskelijat 79 3 8 8 Aikuiskoulutuksen rahoitus opetusministeriön hallinnonalalla (euroa) 27 28 talousarvio talousarvio 29.1 Yleissivistävä koulutus 3. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin perusopetuksen aikuisopiskelijat (arvio) 1 234 1 329 lukion aikuisopiskelijat (arvio) 9 891 1 732 29.2 Ammatillinen koulutus 1. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot ammatillinen lisäkoulutus (arvio) 6 6 3. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin näyttötutkintona suoritettava ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus (arvio) 5 43 52 44 aikuisille suunnattu opetussuunnitelmaan perustuva koulutus (arvio) 7 699 6 853 29.3 Ammatillinen lisäkoulutus ja vapaa sivistystyö 454 659 457 442 aikuiskoulutuksen kehittäminen, opetushenkilöstön koulutus ja tukitoimet 17 355 16 963 avoin ammattikorkeakouluopetus 3 2 3 5 yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittäminen ja täydennyskoulutuksen tuotekehitystyö 3 5 valtionosuus ammatilliseen lisäkoulutukseen ja ammatillisille erikoisoppilaitoksille 134 427 145 419 valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitoksille ja järjestöille 152 466 161 447 32. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen 112 211 127 63 (34.) Valtionavustus aikuiskoulutuksen kohottamisohjelmaan Noste-ohjelma 35-29.4 Ammattikorkeakouluopetus 3. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin aikuisten ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus 52 411 53 324 erikoistumisopinnot 9 85 9 243 ylempi amk tutkinto 6 115 7 72 29.5 Yliopisto-opetus ja -tutkimus 4) 1. Yliopistojen toimintamenot avoin yliopisto-opetus 13 13 2) Sisältää myös muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat. 3) Vapaan sivistystyön oppilaitosten opiskelijamäärän toteutumatieto on vuodelta 26. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
täydennyskoulutuksen hintojen alentaminen (enintään) 415 1 65 2. Yliopistolaitoksen yhteiset menot yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittäminen ja täydennyskoulutuksen tuotekehitystyö 3 5-29.9 Liikuntatoimi 5. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen liikunnan koulutuskeskukset 15 729 15 92 52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille 1 342 2 753 Yhteensä 625 66 632 367 2. (29.3.21 ja 22) Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 29 euroa. 1) opetustoimen henkilöstön henkilöstö- ja lisäkoulutukseen, 2) enintään 4 euroa Opetusalan koulutuskeskuksen palvelutoiminnan tukemiseen, 3) ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittämiseen sekä virallisten kääntäjien koulutuksen ja tutkintojen kehittämiseen, 4) lähialueyhteistyöhön ja muuhun Venäjä-yhteistyöhön sekä erityisryhmien koulutuksesta aiheutuviin menoihin ja avustuksiin ja 5) enintään seitsemää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon Opetusalan koulutuskeskuksen opettajien ja opetustoimen muun henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä tähän toimintaan liittyvistä oheispalveluista saatavat tulot. 1. Opetustoimen henkilöstökoulutus Yleissivistävään koulutukseen liittyvä henkilöstökoulutus 4 2 Ammatilliseen koulutukseen liittyvä henkilöstökoulutus 2 Aikuiskoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön liittyvä henkilöstökoulutus 1 15 Läänien toteuttama henkilöstön täydennyskoulutus 475 Koko opetustoimen henkilöstöä koskeva täydennyskoulutus (ml. opettaja-tv) 2 95 Opekon toiminnan tukirahoitus 4 Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnan kustannukset ja seurannan kehittäminen 178 Yhteensä 11 353 2. Ammattitutkintojen ja kielitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano Ammattitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano 1 682 Kielitutkintojen kehittäminen ja toimeenpano 235 Virallisten kääntäjien tutkintojärjestelmän kehittäminen 13 Yhteensä 2 2 3. Lähialueyhteistyö ja erityisryhmien koulutus Lähialueyhteistyö ja muu Venäjä-yhteistyö 5 Suomessa asuvien ulkomaalaisten opetus 336 Romanien aikuiskoulutus ja sen kehittäminen Yhteensä 836 Kaikki yhteensä 14 29 Valtion rahoittamaan opetustoimen lyhyt- ja pitempikestoiseen perus- ja toisen asteen sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön henkilöstökoulutukseen osallistuu yhteensä noin 22 henkilöä vuonna 28. Henkilöstökoulutuksen uudistaminen käynnistetään. Opettaja-TV -hanketta toteutetaan yhdessä Yleisradion kanssa. Opetusalan koulutuskeskuksesta annetun lain (1259/1997) mukaisesti koulutuskeskus keskittyy erityisesti opetusalan kehittämisen ja uudistusten edellyttämään opettajien ja muun henkilöstön koulutukseen. Maksulli- 4) Taulukko ei sisällä yliopiston perustutkintoa opiskelevia aikuisia (yli 25 vuotiaina aloittaneita), joita oli noin 26 % aloittaneista ja joista aiheutuvat kustannukset ovat arviolta noin 159 milj. euroa vuonna 28. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
seen palvelutoimintaan arvioidaan käytettävän 7 henkilötyövuotta. Tavoitteena on järjestää koulutusta noin 1 opetushenkilöstöön kuuluvalle vuonna 28. Opetusalan koulutuskeskuksen tukemisesta luovutaan asteittain vuoteen 211 mennessä. Virallisten kääntäjien koulutusta vahvistetaan määrärahan sisäisin järjestelyin asiaa koskevan hallituksen esityksen (HE 39/27) mukaisesti. (1 euroa) Siirto momentille 29.1.2-219 28 talousarvio 14 29 27 talousarvio 14 428 26 tilinpäätös 14 416 21. (29.3.25) Aikuiskoulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 9 34 euroa. 1) koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan sisältyviin ja muihin aikuiskoulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeisiin, josta enintään 3 5 euroa yliopistojen aikuiskoulutuksen kehittämiseen sekä pitkäkestoisen täydennyskoulutuksen tuotekehitystyöhön ja enintään 3 5 euroa avoimen ammattikorkeakoulun toteutukseen, 2) muista kuin rakennerahastoista rahoitettavista EU:n tutkimus- ja koulutushankkeista aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen ja 3) enintään yhdeksää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. Määrärahaa on tarkoitus käyttää koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan sisältyvien uudistusten jatkovalmisteluun, elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja aikuisopiskeluun osallistumista edistäviin hankkeisiin, aikuiskoulutuksen arvioinnin ja seurannan tehostamiseen, aikuisopiskelua tukevien tiedotus- ja neuvontapalveluiden kehittämiseen, kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia edistäviin hankkeisiin, aikuisille soveltuvien tutkintojen sekä verkko-opetuksen kehittämiseen sekä muihin aikuiskoulutuksen valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin. (1 euroa) Siirto momentilta 29.4.3 3 2 Siirto momentilta 29.5.2 3 5 Siirto momentille 29.1.2-173 Toiminnan laajuuden muutos 3 Yhteensä 6 377 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 1 5 7 / 2 7 v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys 18 euroa talousarvioesityksen 9 412 euroon nähden aiheutuu kahta henkilötyövuotta vastaavien palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentille 29.1.2. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Valiokunta on tehnyt teknisluonteisen korjauksen momentin päätösosaan. 28 talousarvio 9 34 27 talousarvio 2 927 26 tilinpäätös 2 927 3. (29.3.3, 5, 55 ja 56) Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 152 219 euroa. 1) vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille sekä Snellman-korkeakoulu-nimiselle oppilaitokselle ja 2) enintään 4 84 euroa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 14 :n mukaisiin erityisavustuksiin ja ylimääräisiin avustuksiin kansalaisopistoille, kansanopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille. Valtionosuuteen oikeuttavat yksiköt Valtionosuuteen oikeuttavien yksiköiden enimmäismäärä Yksikkö Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuksiin 2 36 92 opetustunti Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin 294 53 opiskelijaviikko Valtionosuus opintokeskusten opintokerhotoimintaan 255 opintokerhotunti Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Valtionosuus opintokeskusten muuhun opintotoimintaan 172 94 opetustunti Valtionosuus kesäyliopistojen käyttökustannuksiin 54 436 opetustunti Kansanopistojen valtionosuuteen oikeuttavista laskennallisista opiskelijaviikoista enintään 4 7 opiskelijaviikkoa suunnataan Snellman-korkeakoulu-nimiselle vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Tunti- tai opiskelijaviikkokiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen. Valtionavustusten jakautuminen Kansalaisopistot 2 35 Kansanopistot 1 831 Opintokeskukset 273 Kesäyliopistot 386 Yhteensä (enintään) 4 84 Valtionavustuksia käytetään koulutuksen kehittämishankkeisiin, mukaan lukien tietoyhteiskuntahankkeet sekä koulutuksen suuntaamiseen maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutukseen, kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisääviin opintoihin ja aikuiskoulutuksessa aliedustettujen uusien osallistujaryhmien rekrytoinnin kehittämiseen sekä opintosetelityyppiseen rahoitukseen. Valtionavustuksia voidaan lisäksi käyttää koulutukseen suuntaamiseen terveyttä edistäviin opintoihin kansalaisopistoissa ja opintokeskuksissa, koulutuksen suuntaamiseen avoimen yliopiston opintoihin valmentavaan koulutukseen kesäyliopistoissa sekä kansalaisopistojen laatupalkintoon. Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat Kansalaisopistot 72 euroa/opetustunti Kansanopistot 262 euroa/opiskelijaviikko Opintokeskukset opintokerhotoiminta 4 euroa/opintokerhotunti muu kuin opintokerhotoiminta 95 euroa/opetustunti Kesäyliopistot 136 euroa/opetustunti (1 euroa) Kustannustason muutos (5,2 %) 7 149 Kustannuspohjan tarkistus 2 42 Kansalaisopistojen toiminnan laajuuden muutos 2 Muut muutokset -6 Yhteensä 9 331 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 1 5 7 / 2 7 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys talousarvioesityksen 151 53 euroon nähden on 966 euroa, mistä 66 euroa aiheutuu pääluokkaperusteluissa mainitusta yksikköhintojen tarkistamisesta ja 36 euroa kansalaisopistojen valtionosuuteen oikeuttavien opetustuntien enimmäismäärän muuttamisesta. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Vapaalla sivistystyöllä on erityinen merkitys kansalaisten vapaaehtoisen opiskelun ja arkipäivään liittyvän kouluttautumisen ja harrastamisen kannalta. Vapaatavoitteisilla opinnoilla on tärkeä merkitys paitsi perinteisenä kansansivistyksen kohottajana myös valmentavina opintoina jonkin alan ammatilliseen koulutukseen tai korkeakouluopintoihin. Vapaassa sivistystyössä opintosetelin käyttö parantaa aikuiskoulutuksen taloudellisia edellytyksiä ja vahvistaa tasa-arvoa. Opintoseteli antaa oppilaitoksille mahdollisuudet olla perimättä tai alentaa opiskelumaksuja. Tämä on tärkeää erityisesti maahanmuuttajille ja eri erityisryhmille, kuten vähävaraisille. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että maahanmuuttajien kotoutumisessa ratkaisevassa asemassa on maahanmuuttajaperheiden äitien saaminen koulutuksen piiriin. Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on kattava verkosto opetuksen toteuttamiseen. Kansanopistoilla ja kansalaisopistoilla on maanlaajuinen verkosto, jossa myös maahanmuuttajanaisten koulutus on nopeasti laajentunut ja toimintaa on jo kehitetty suuntaviivaohjauksen ja opintoseteliavustusten kautta. Edellä olevan perusteella momentille lisätään 2 euroa kansalais- ja kansanopistojen opintoseteliavustuksiin. Lisäys on tarkoitettu ensisijaisesti maahanmuuttajanaisten ja vähävaraisten opintojen tukemiseen. Lisäyksestä vähintään 1 euroa on maahanmuuttajanaisten opintojen tukemiseen. 28 talousarvio 152 219 27 talousarvio 142 888 26 tilinpäätös 142 844 918 31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 126 474 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen ja 2) enintään 6 3 euroa työelämän palvelutoiminnan ja koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin, sähköisen palautejärjestelmän kustannuksiin sekä edellisiin vuosiin kohdistuviin loppusuorituksiin ja oikaisuihin. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia opiskelijatyövuosia on enintään 15 2. Opiskelijatyövuosikiintiön estämättä määrärahaa saa käyttää oikaisupäätöksistä aiheutuvien valtionosuuksien maksamiseen. Tavoitteena on, että tutkintotavoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen aloittaa vuonna 28 noin 15 henkilöä ja opiskelijamäärä on noin 27. Heistä noin 8 % suorittaa näyttötutkinnossa ammatillisen tutkinnon tai sen osan vuoteen 21 mennessä. 1. Valtionosuus ja -avustus käyttökustannuksiin 12 174 2. Valtionavustus työelämän palvelutoiminnan ja koulutuksen laadun kehittämiseen, näyttötutkintojen koe- ja materiaalipalveluihin sekä edellisvuosien loppusuorituksiin ja oikaisuihin (enintään) 6 3 Yhteensä 126 474 Valtionosuuden laskennassa pohjana käytettävä yksikköhinta on ammatillisen koulutuksen keskimääräinen yksikköhinta 9 623 euroa opiskelijatyövuotta kohden, jota porrastetaan eri hintaryhmissä. Noin 92 % lisäkoulutuksesta on omaehtoista ammatillista lisäkoulutusta. Vähintään 8 % koulutuksesta suunnataan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmentavaan koulutukseen. (1 euroa) Kustannustason muutos (5,2 %) 6 122 Yksikköhinnan pohjan tarkistus 8 35 Valtionavustusten muutos -1 523 Toiminnan laajuuden muutos -2 584 Muut muutokset 5 Yhteensä 1 55 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 1 5 7 / 2 7 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 427 euroa talousarvioesityksen 126 47 euroon nähden aiheutuu pääluokkaperusteluissa mainitun asetuksen vaikutuksesta lisäkoulutuksen yksikköhintaan. 28 talousarvio 126 474 27 talousarvio 116 419 26 tilinpäätös 112 464 71 32. (29.2.31) Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 127 63 euroa. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja enintään 25 euroa tuetun oppisopimusopiskelun juurruttamiseksi osaksi oppisopimusjärjestelmää tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen. Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa vuonna 28 on 27 1. Oppisopimuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 27 euroa ja muun ammatillisen lisäkoulutuksen 2 186 euroa opiskelijaa kohden. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (63/1998) muuttamisesta siten, että tehdään mahdolliseksi virkasuhteisten henkilöiden oppisopimus. Peruskoulutuksen laskennalliset kustannukset (opiskelijat * yksikköhinta) 112 859 kunnallinen ammatillinen koulutus (11 47 * 7 41 84 954 ) yksityinen ammatillinen koulutus (3 58 * 7 795, 27 95 sis. alv) Kuntien rahoitusosuus -65 582 Lisäkoulutus ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus (24 119 * 3 27 ) 73 19 muu lisäkoulutus (2 981 * 2 186 ) 6 517 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
valtionavustus tuetun oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen 25 Yhteensä 127 63 (1 euroa) Kustannustason muutos (5,2 %) 937 (1 euroa) Kustannustason muutos peruskoulutuksessa (5,2 %) 2 322 Kustannustenjaon tarkistus -183 Peruskoulutuksen opiskelijamäärän muutos 6 237 Lisäkoulutuksen opiskelijamäärän muutos 6 226 Siirto momentilta 32.8.51 25 Yhteensä 14 852 Momentin nimike on muutettu. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 1 5 7 / 2 7 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys talousarvioesityksen 126 645 euroon nähden on 418 euroa. Lisäyksestä 168 euroa aiheutuu pääluokkaperusteluissa mainitun asetuksen vaikutuksesta peruskoulutuksen yksikköhintaan ja 25 euroa siirrosta momentilta 32.8.51. Talousarvioesitykseen nähden momentin nimike on muutettu. 28 talousarvio 127 63 27 talousarvio 112 211 26 tilinpäätös 17 91 64 (34.) Valtionavustus aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan (siirtomääräraha 3 v) Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. 27 talousarvio 35 26 tilinpäätös 3 51. Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 18 945 euroa. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. Valtionosuuteen oikeuttavia laskennallisia tunteja on enintään 35 83. Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta on 54 euroa opetustuntia kohti. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 1 5 7 / 2 7 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys 91 euroa talousarvioesityksen 18 854 euroon nähden aiheutuu pääluokkaperusteluissa mainitusta yksikköhintojen tarkistuksesta. 28 talousarvio 18 945 27 talousarvio 18 8 26 tilinpäätös 17 948 846 52. Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 euroa. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten vapaan sivistystyön perustamishankkeiden valtionavustusten maksamiseen. Valtuus 1) Vuonna 28 saa myöntää perustamishankkeisiin valtionavustusta yhteensä enintään 1 euroa. 2) Vuonna 28 saadaan edellisen lisäksi vahvistaa laajuuksia sellaisille perustamishankkeille, joille valtionavustus tullaan myöntämään vuonna 29 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionavustuksista on vuoden 28 tammikuun kustannustasossa yhteensä enintään 1 5 euroa. Vuonna 28 myönnettävät valtionavustukset 766 Ennen vuotta 28 myönnetyt valtionavustukset 234 Yhteensä 1 Myönnettävillä valtionavustuksilla arvioidaan voitavan rakentaa tai peruskorjata opiskelu- tai asuintilat 16 oppilaalle. Myönnettävistä ja aikaisemmin myönnetyistä valtionavustuksista arvioidaan vuonna 29 aiheutuvan valtiolle menoja 333 8 euroa. 28 talousarvio 1 27 talousarvio 1 26 tilinpäätös 2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
53. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 9 428 euroa. 1) eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/27) mukaisiin valtionavustuksiin ja 2) avustusten maksamiseen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle, Marttaliitto ry:lle ja Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle ja niiden edelleen jaettavaksi piiri- tai jäsenjärjestöilleen, Finlands svenska Marthaförbund rf:lle, Sami Duodji ry:lle, järjestöille sivistystyöhön sekä Kriittiselle korkeakoululle. Eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/27) mukaisiin valtionavustuksiin 293 Kotitalousneuvontajärjestöjen toimintaan 2 388 Käsi- ja taideteollisuusjärjestöjen toimintaan 2 751 Opintokeskusta ylläpitävien järjestöjen sivistystyöhön ja kansalaisvaikuttamista koskevaan toimintaan 3 Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimintaan ja muiden järjestöjen sivistystoimintaan 791 Järjestöjen suomen kieltä ja kulttuuria koskevaan yhteistyöhön sekä muuhun kansainväliseen yhteistyöhön 1 Kriittisen korkeakoulun toimintaan 15 Yhteensä 9 428 (1 euroa) Toiminnan laajuuden muutos -15 28 talousarvio 9 428 27 talousarvio 9 578 26 tilinpäätös 9 358 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9