Liittoumakorkeakoulut ja lainsäädäntö Liittoumakorkeakouluseminaari 1.2.2012 Hallinto- ja lakiasiainjohtaja Markus Aarto Lapin yliopisto Nykytila Yliopistot yliopistolain alaisia säätiöitä tai julkisoikeudellisia oikeushenkilöitä Ammattikorkeakoulut oman uudistumassa olevan lainsäädäntönsä alaisia osakeyhtiöitä tai kuntayhtymäpohjaisia Sääntely puhtaan sektorikohtaista 1
Nykytila Korkeakoulumaailma myllerryksessä Korkeakouluverkon tiivistäminen ja profilointi luovat paineita strategiselle liittoutumiselle yliopistojen kesken, ammattikorkeakoulujen kesken ja yliopistojen sekä ammattikorkeakoulujen välillä Resurssit niukkenemassa Korkeakoulujen profilointi edellyttää myös toiminnan tehostamista Tutkimus- ja koulutuskärkien vahvistaminen edellyttää korkeakoulujen sisäistä resurssien uudelleenallokaatiota Resurssien vapauttaminen kehyksistä haastavaa 2
Luontevaa synergiahyötyä saatavissa yhteisten yksiköiden kautta Hyödyt toiminnan tehostumisessa ja laadun parantumisessa Oikein hoidettuna vapauttaa keskipitkällä aikavälillä resursseja profiilin vahvistamiseen Tarve yhtäläinen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa Yhteisiä yksiköitä koskeva sääntely puuttuu Yhteisiä yksiköitä perustettaessa vähemmän ongelmallisia ovat yliopistojen väliset tai ammattikorkeakoulujen väliset yhteiset yksiköt Sen sijaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen väliset yhteiset yksiköt ovat vailla lainsäädäntöpohjaa varsin ongelmallisia 3
Ongelmia aiheuttavat ainakin: Mahdollisten oikeushenkilörakenteiden sopimattomuus (oy, osuuskunta, säätiö ym.) Henkilöstön asema (virka- ja työehtosopimukset, palkkaus, lomaoikeus, työterveyshuolto jne. Hankinnat (kenen lukuun, miten kilpailutetaan, millä säännöin, voidaanko rationalisoida) Ns. inhouse-hankinnat Arvonlisäverokysymykset Ongelmia aiheuttavat ainakin: Päätöksentekoa järjestävät normistot (osakeyhtiölaki vs. kuntalaki vs. yliopistohallinto) AMK-omistuksen hajanaisuus ja monikerroksinen, monikunnallinen päätöksenteko Talouden erilainen suunnitteluikkuna (kunnat vs. yliopistot) Raportointivelvoitteiden kasvu Päätöksentekojärjestelmään liittyvä byrokratia 4
Ongelmia aiheuttavat ainakin: Koulutuksen tuottaminen vs. koulutusvastuut (byrokratia, koulutuksen ulkoistaminen, opintopolut) Missä ratkaisu? Valtaosa yhteisten em. ongelmista voidaan periaatteessa ratkaista sopimallakin Käytännössä sopimisella on reaaliset rajoitteensa: Osakeyhtiöiden perustamiseen liittyvät asenteet Henkilöstön siirrot osakeyhtiöön liikkeenluovutuksia (työsuhteiden harmonisaatiomahdollisuus heikko, resurssien joustava käyttö hankaloituu jne.) Yhteisten osakeyhtiöiden suhde hankerahoittajiin hankala Arvonlisäverovelvollisuus/kompensaatio 5
Miksi lainsäädäntöä? Lainsäädännön kautta voidaan rakentaa perusrunko yhteisille yksiköille semi-dispositiivisena, jos niin halutaan Yliopistolaki mahdollistaa jo nyt yhteiset yksiköt, mutta ei sääntele niiden asemasta Uuteen ammattikorkeakoululakiin pitäisi myös sisällyttää maininta mahdollisuudesta yhteisiin yksiköihin Sisällöllinen sääntely lyhyeen erityislakiin Mitä säänneltäisiin? Esim. Laki korkeakoulujen (ja tutkimuslaitosten) välisestä yhteistoiminnasta Oikeudellinen status (oy, muu julkis- tai yksityisoikeudellinen oikeushenkilö) Rakenne ja hallinto Suhde koulutuksen järjestämiseen (tuottaa alihankintana palveluita, koulutusta, tutkimusta, aluekehitystä, innovaatiotoimintaa jne. perustajakorkeakouluille Hankekelpoisuus Henkilöstön asema ja siirtyminen Inhouse-asema ja verokysymykset Kirjanpidollinen asema ja muut talouskysymykset Mahdollisuus tarjota palveluja myös toiselle asteelle Jne. 6
Mikä estäisi? Lain säätäminen poliittinen linjaratkaisu, tuskin juridisesti kovin pulmallinen Korkeakoulupoliittinen yleinen linja on profilointi ja tehostaminen, mitä yhteiset yksiköt eittämättä tukevat Tukevat omalta osaltaan amk-uudistusta Ei vaikuta duaalimallin olemassaoloon ellei niin haluta Mikä estäisi? Tukee korkeakoulujen omaehtoista rakenteellista kehittämistä, mikä lienee OKM:n ensisijainen tavoite Tehostaa korkeakouluverkon toimintaa ja sisäistä harmonisoitumista Ei estä sopimasta toisin, mikäli tarpeen 7
Ei ainakaan perustuslaki Perustuslain 123 takaa yliopistolle mm. hallinnollisen itsemääräämisoikeuden Yliopistolla tulee olla oikeus järjestää hallintonsa lainsäädännön asettamissa rajoissa itsenäiseen päätöksentekoon perustuen Yliopistojen autonomian ydin on kuitenkin opetuksen ja tutkimuksen vapaudessa ei hallinnollisessa vapaudessa (tulkintavaikutus) Ei ainakaan perustuslaki Yhteisiä yksiköitä koskevalla lainsäädännöllä ei rajoiteta yliopiston oikeutta päättää itse toimintarakenteestaan Yliopistolla säilyy autonomia järjestää tarvittaessa hallinto laista poikkeavasti sopimuksin (semi-dispositiivisuus) Laki ei rajoita myöskään taloudesta päättämistä Verokysymykset, kirjanpitokysymykset eivät muutoinkaan kuulu autonomian piiriin. 8
Kiitos! markus.aarto@ulapland.fi Puh. 040 484 4000 9