Eduskunnan puhemiehelle



Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta ei kaikilla aloilla ole. Työntekijää painostetaan liittymään ammattiliiton jäseneksi hyvinkin voimakkailla keinoilla. Työntekijällä ei ole perustuslakiin perustuvaa oikeutta järjestäytymättömyyteen tai vapautta valita, minkä ammattiliiton tai työttömyyskassan jäseneksi liittyy, koska työn tekeminen tehdään mahdottomaksi järjestäytymättömälle henkilölle. Ääritilanteissa haluttomuus yhteistyöhön työtehtävissä saattaa aiheuttaa järjestäytymättömälle henkilölle jopa työtapaturmariskejä. Henkisellä ja jopa fyysisellä häirinnällä liittojen aktiivihenkilöt käytännössä pakottavat kaikki työntekijät liittymään ammattiliiton jäseniksi. Henkilö voi olla työttömyyskassan jäsen, vaikkei hän olisikaan jäsenenä ammattiliitossa. Sosiaali- ja terveysministeriö on syksyllä 2001 antanut kaikille työttömyyskassoille ohjeen, jossa korostetaan lakiin perustuvaa ammattiliittojen ja työttömyyskassojen jäsenyyden erillisyyttä. Tarvetta ohjaukseen on, koska todellinen ero jäsenyyksien välillä on hämärtynyt. Ohjeeseen on keskusjärjestöissä ja niiden alaisissa liitoissa suhtauduttu vähätellen. Työttömyyskassojen toiminnan laillisuutta valvova Vakuutusvalvontavirasto on voimaton liittojen suhteen, joissa ohjeita ei noudateta. Tarvitaan taloudellisia sanktioita, kuten työttömyyskassojen maksamien päivärahojen valtionosuuksiin puuttumista, ennen kuin valinnanvapaus käytännössä toteutuu. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus turvaa palkansaajien perustuslaillisen oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoihin työpaikoilla? Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 2001 Pertti Hemmilä /kok Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pertti Hemmilän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1256/2001 vp: Miten hallitus turvaa palkansaajien perustuslaillisen oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoihin työpaikoilla? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Kysymyksessä esiin nostettu ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenyyden erillisyys on pyritty varmistamaan lainsäädännössä, ohjauksessa ja valvonnassa. Työttömyyskassalain mukaan kassan jäseneksi pääsemisen ja jäsenenä pysymisen ehtona ei saa olla, että jäseneksi pyrkivä tai jäsen kuuluu tai liittyy jäseneksi johonkin muuhun yhdistykseen, järjestöön tai yhteenliittymään. Siten jäsenyyden ehtona ei voi olla, että työttömyyskassan jäsen kuuluisi esimerkiksi ammattiliittoon. Tästä seuraa myös se, että jäsen voi erota ammattiliitosta ilman että sillä olisi vaikutusta työttömyyskassan jäsenyyteen. Vakuutusvalvontavirasto valvoo työttömyyskassojen toiminnan lainmukaisuutta. Se valmistelee työttömyyskassoille ohjeita työttömyysturva-asioissa noudatettavan lainsäädännön soveltamisesta. Soveltamisohjeet vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Työttömyyskassojen jäsenyyttä koskevat ohjeet sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut elokuussa 2001. Ammattiliittojen toiminnan valvominen ei kuulu ministeriön eikä Vakuutusvalvontaviraston toimivaltaan. Työttömyyskassoille annetuissa soveltamisohjeissa ja valvontatoiminnassa jäsenyyttä koskeviin seikkoihin kiinnitetään huomiota niin jäseneksi pääsemisen, jäsenenä olemisen kuin jäsenyydestä eroamisen ja erottamisen suhteen. Työttömyyskassan jäsenyyttä koskeva päätös on saatettavissa muutoksenhakuelinten käsiteltäväksi. Yksittäinen kansalainen voi myös kanteluteitse saattaa Vakuutusvalvontaviraston tutkittavaksi sen, onko työttömyyskassan menettely yksittäisessä jäsenyyttä koskevassa asiassa ollut lain ja ohjeiden mukainen. Vakuutusvalvontavirasto järjestää työttömyyskassoille suunnattua jäsenyyttä koskevaa koulutusta. Vakuutusvalvontavirasto myös neuvoo työttömyyskassoja niiden tekemien tiedustelujen johdosta. Vakuutusvalvontavirasto valvoo mm. tarkastuskäyntien avulla, että työttömyyskassat noudattavat lakia ja soveltamisohjeita. Jos työttömyyskassat eivät noudata lakia eivätkä kehotuksesta huolimatta korjaa menettelyään, voi Vakuutusvalvontavirasto ottaa käyttöön työttömyyskassalain mukaiset pakkokeinot. Vakuutusvalvontavirasto voi kehottaa kassan hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin, kehottaa kassan hallitusta esittämään asian kassan kokoukselle tai evätä kassalta valtion osuuden. Työttömyyskassajärjestelmä on osa yksityisellä alalla toimeenpantua hajautettua sosiaalivakuutusta, missä vakuutuskollektiivin tulee voida itsenäisesti päättää hallintonsa järjestämisestä. Myönnettävät etuudet, etuuden maksamisen edellytykset ja rahoitusperiaatteet ovat sen sijaan yksityiskohtaisesti lailla säänneltyjä. Työttömyyskassojen itsenäisyys ja asema julkisen tehtävän hoitajana on korostettu lainsäädännössä, ohjeistuksessa ja valvonnassa. 2

Ministerin vastaus KK 1256/2001 vp Pertti Hemmilä /kok Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2001 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Pertti Hemmilä /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS 1256/2001 rd: Hur säkerställer regeringen löntagarnas grundlagsenliga rätt att på arbetsplatsen låta bli att ansluta sig till en fackförening? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Det som betonas i spörsmålet, dvs. att fackförbund och arbetslöshetskassa är skilda saker, har man försökt säkra via lagstiftning, anvisningar och övervakning. Enligt lagen om arbetslöshetskassor får sådana villkor för inträde och kvarstående i arbetslöshetskassan inte ställas upp att den som ansöker om medlemskap eller är medlem skall tillhöra eller ansluta sig till någon annan förening, organisation eller sammanslutning. Alltså kan villkoret för medlemskap inte vara att en medlem av arbetslöshetskassan skall höra t.ex. till ett fackförbund. Av detta följer också att en medlem kan utträda ur ett fackförbund utan att det skall ha någon inverkan på medlemskapet i arbetslöshetskassan. Försäkringsinspektionen övervakar att arbetslöshetskassornas verksamhet är laglig. Den bereder anvisningar för arbetslöshetskassorna om tilllämpningen av den lagstiftning som skall iakttas i frågor som gäller utkomstskyddet för arbetslösa. Social- och hälsovårdsministeriet fastställer tilllämpningsanvisningarna. Social- och hälsovårdsministeriet har i augusti 2001 fastställt anvisningar om medlemskap i arbetslöshetskassorna. Övervakningen av fackföreningarnas verksamhet hör varken till ministeriets eller till Försäkringsinspektionens behörighet. I de tillämpningsanvisningar som getts arbetslöshetskassorna och i övervakningsarbetet uppmärksammas omständigheter som gäller medlemskapet, såväl inträde och kvarstående såsom medlem som utträdande och uteslutning. Det är möjligt att få ett beslut om medlemskap i en arbetslöshetskassa prövat av besvärsinstanserna. En enskild medborgare kan även genom klagomål föra ett ärende till Försäkringsinspektionen, som prövar om arbetslöshetskassans förfarande i ett enskilt ärende som gäller medlemskap har stämt överens med lagen och anvisningarna. Försäkringsinspektionen ordnar utbildning beträffande medlemskap, vilken riktar sig till arbetslöshetskassorna. Försäkringsinspektionen ger även råd till arbetslöshetskassorna med anledning av de förfrågningar som de gjort. Försäkringsinspektionen övervakar bl.a. med hjälp av kontrollbesök att arbetslöshetskassorna iakttar lagen och tillämpningsanvisningarna. Om arbetslöshetskassorna inte iakttar lagen och trots uppmaning inte ändrar sitt förfarande, kan Försäkringsinspektionen tillgripa tvångsmedel enligt lagen om arbetslöshetskassor. Försäkringsinspektionen kan uppmana kassans styrelse att vidta åtgärder, uppmana kassans styrelse att framlägga ärendet för kassamötet eller förvägra kassan statsandel. Systemet med arbetslöshetskassorna är en del av den privata sektorns decentraliserade socialförsäkring, där försäkringskollektivet självständigt skall kunna bestämma om hur dess förvaltning skall ordnas. Däremot finns det detaljerade bestämmelser i lag om de förmåner som skall beviljas, förutsättningarna för betalningen av förmånerna och om finansieringsprinciperna. Kas- 4

Ministerns svar KK 1256/2001 vp Pertti Hemmilä /kok sornas självständighet och ställning som förvaltare av ett offentligt uppdrag har betonats i såväl lagstiftning och anvisningar som övervakning. Helsingfors den 5 december 2001 Social- och hälsovårdsminister Maija Perho 5