Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet



Samankaltaiset tiedostot
Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT TIIVISTELMÄ

Romanikielen oppimistulokset vuosiluokilla Mari Huhtanen

Perusopetuksen matematiikan kansalliset oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2004

Summanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

Pentti Yrjölä MITÄ KANSALLISET OPPIMISTULOKSET KERTOVAT

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Mitä historian ja yhteiskuntaopin oppimistulosten arviointi kertoi erilaisten oppikirjojen, - materiaalien ja työtapojen käytöstä?

SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPPIMÄÄRÄN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKALLA 2015 TIIVISTELMÄ

Elina Harjunen Elina Harjunen

TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013 TIIVISTELMÄ

Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, Jorma Kauppinen. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Kotitalouden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa. Salla Venäläinen

Tässä arviointia koskevassa yhteenvedossa esitellään lyhyesti mm:

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri

KOTITALOUDEN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2014 TIIVISTELMÄ

Suomi-Ruotsi-maaottelu: Kilpailulajina lukiolaisten historian tekstitaidot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

Kemia. Perusteluonnoksen pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus

Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta

Arvo(sana)n mekin ansaitsemme taitotasosta riippumatta?

Lukioarvosanat ja ylioppilastutkinto

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen.

Ajatuksia arvioinnista. Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla

Miten äidinkieltä osataan 7. luokan alussa?

HYOL:in syyspäivät

Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten kansallinen arviointi 9. vuosiluokalla 2002

Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

KOULUKOHTAISTEN KESKIARVOJEN TULKINNOISTA

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

OPS-perusteet uudistuvat Mikä muuttuu talous- ja yrittäjyyskasvatuksessa?

PÄÄTTÖARVIOINTI SEINÄJOEN YLÄKOULUISSA

Suomalaisnuoret ovat kansallisissa ja

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy ).

Vieraiden kielten ja ruotsin A- oppimäärän oppimistulosten arviointi 2013 Opetushallitus

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta

Ruotsin kielen osaamisesta ja oppimismotivaatiosta eri kouluasteilla

Viittomakielen oppimistulokset vuosiluokilla Mari Huhtanen ja Riitta Vivolin-Karén

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Saamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen Uudenmaan liitto

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Uudistuva aikuisten perusopetus

Siilinjärven alakoulujen opettajat Marja Rytivaara, Kasurilan koulu 1

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

Uudistuva aikuisten perusopetus

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Taiteen perusopetus

Taiteen perusopetuksen arvioinnin kriteerit. Eija Kauppinen Opetushallitus


Pitkäjänteistä arviointia lukiokoulutuksessa (B4)

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

RAAHEN OPETUSTOIMI KOULUTUKSEN ARVIOINTISUUNNITELMA VUOSILLE Op.ltk

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013

KIELENKÄYTÖN AJATTELUA JA AJATTELUN KIELENTÄMISTÄ

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka

Suomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus

Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

SUKUPUOLENMUKAISTA VAIHTELUA KOULULAISTEN OPPIMISTULOKSISSA JA ASENTEISSA

YHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokka 9 - Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokalla 9. Arviointi

MEDIAN LUKIODIPLOMIN OHJEET. lukio-opintonsa jälkeen aloittaneille opiskelijoille. Määräykset ja ohjeet 2017:5a

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

ongelmanratkaisutaito määriteltiin seuraavasti

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Porkkalan lukion kakkosten ja abien vanhempainilta

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

Savonlinnan normaalikoulu

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi perustekstitaidot kuntoon

Kouluikkunan käyttö suunnittelun ja päätöksenteon perustana

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Toimiiko päättöarviointi yhdenvertaisesti?

Transkriptio:

Tiivistelmä yhteiskunnalliset aineet Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11 (Ouakrim- Soivio, N. & Kuusela, J.) Opetushallitus arvioi keväällä 11 historian ja yhteiskuntaopin oppimistuloksia perusopetuksen päättövaiheessa. Tiedot kerättiin ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä ja 15 ruotsinkielisestä peruskoulusta, jotka edustivat kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä. Tämän raportin analyysit ja tulokset perustuvat koulujen 4 726 otosoppilaan suorituksiin. Arvioinnissa käytetyt historian ja yhteiskuntaopin tehtävät perustuivat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (4) määriteltyihin, kyseisten oppiaineiden keskeisten tietojen ja taitojen hallintaan. Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi osoitti sekä historian että yhteiskuntaopin osalta, että oppimistuloksissa ei ollut eroja tyttöjen ja poikien välillä. Samoin alueelliset erot eri puolilla Suomea tai erilaisten tilastollisten kuntatyyppien mukaan olivat vähäisiä. Sekä historian että yhteiskuntaopin oppimistuloksissa oli kuitenkin eroja suomen- ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden välillä suomenkielisten oppilaiden hyväksi ja lukioon pyrkivien sekä ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien oppilaiden välillä. Vanhempien koulutustaustaan perustuvan luokittelun mukaan oppilasryhmien välillä oli eroja siten, että ylioppilastutkinnon suorittaneiden vanhempien lapset menestyivät arvioinnissa kesimäärin paremmin niiden vanhempien lapset, joiden vanhemmilla ei ole ylioppilastutkintoa. Historiassa osaamisen yleistaso koko seuranta-arvioinnissa oli kohtalainen (ratkaisuosuus oli %). Lähteiden käyttöön ja tulkintaan liittyvissä tehtävissä otosoppilaista 64 %:n suoritustaso oli kohtalaista tai tyydyttävää. Hyvään tai kiitettävään tulokseen pääsi yli 16 % oppilaista, ja lähes sama määrä oppilaita (15 %) suoriutui tämän osa-alueen tehtävistä välttävästi tai heikosti. Ajan hahmottamista edellyttävissä tehtävissä otosoppilaista 63 % pääsi joko tyydyttävään tai hyvään tulokseen ja 6 % oppilaista ylsi kiitettävään suoritukseen. Kohtalaisen tason saavutti 23 % otosoppilaista ja välttävälle tai heikolle tasolle jäi 9 % oppilaista. Menneen ajan ihmisen asemaan eläytymistä ja historiallista empatiaa mittaavassa tehtäväosiossa kiitettävään suoritustasoon pääsi 17 % oppilaista. Suurin osa oppilaista ylsi hyvään, tyydyttävään tai kohtalaiseen suoritukseen (7 % oppilaista). Historiallista empatiaa mittaavassa tehtäväosiossa keskihajonta oli suuri (31). Tehtävistä, joissa edellytettiin esimerkiksi asiaa selittävän tärkeän tekijän erottamista vähemmän tärkeistä, syy- ja seuraussuhteiden muodostamista, omien perusteltujen käsityksien esittämistä historiallisista tapahtumista tai jonkin historiallisen tapahtuman tai ilmiön selittämistä joidenkin toimijoiden kautta, suoriuduttiin välttävästi. Kyseisen osa-alueen tehtävistä 24 % oppilaista suoriutui heikosti, 38 % välttävästi ja 14 % kohtalaisesti. Tyydyttävään, hyvään ja kiitettävään osaamiseen ylsi vain viidesosa (25 %) otosoppilaista. Myös tällä osa-alueella keskihajonta oli suuri (23). Yhteiskuntaopissa osaamisen yleistaso koko seuranta-arvioinnissa oli tyydyttävää tasoa (ratkaisuosuus oli 64 %). Kiitettäviin tai hyviin yhteiskuntaopin tuloksiin ylsi yhteensä 47 % otosoppilaista.

Tyydyttäviin ja kohtalaisiin tuloksiin pääsi noin 49 % oppilaista ja välttäviin suorituksiin noin 3 % oppilaista. Yhteiskuntaopin keskeisten tietojen ja taitojen osalta median välittämien tietojen, tilastojen ja graafien kriittistä tulkintaa vaativissa tehtävissä kiitettävästi tai hyvin menestyi 38 % otosoppilaista. Tyydyttävään tai kohtalaiseen suoritukseen ylsi 43 %, ja heikon tai välttävän tuloksen sai noin neljännes oppilaista (19 %). Keskihajonta oli suurinta (21) tämän osa-alueen vastauksissa. Yhteiskunnallisten asioiden perustelua vaativat tehtävät osattiin parhaiten. Näissä tehtävissä noin 9 % otosoppilaista ylsi joko kiitettävään tai hyvään suoritukseen. Osassa tehtävistä keskityttiin tarkastelemaan yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen useita erilaisia vaihtoehtoja ja niiden seurauksia. Näissä tehtävissä oppilaiden taitotaso oli tyydyttävä (ratkaisuosuus oli 53 %). Otosoppilaista 22 % saavutti kiitettävän tai hyvän osaamistason, 69 % puolestaan tyydyttävän tai kohtalaisen tason ja noin %:lla otosoppilaista osaamistaso jäi joko heikoksi tai välttäväksi. Yhteiskuntaopin seuranta-arvioinnissa oli yksi tehtäväkokonaisuus, jossa mitattiin sekä yhteiskunnallisen että taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä. Vastuullista kuluttamista käsittelevät tehtävät arvioitiin erillisenä osiona, ja siinä oppilaiden ratkaisuosuus (79 %) vastasi myös hyvää tasoa. Lukioon ensisijaisesti pyrkivät oppilaat menestyivät sekä historian että yhteiskuntaopin seurantaarvioinnissa ammatilliseen koulutukseen hakeutuvia oppilaita paremmin. Historiassa osaamiserot lukioon pyrkivien ja ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien oppilaiden välillä olivat 13 % ja yhteiskuntaopissa 11 %. Oppilaskyselyn tulokset osoittivat, että poikien suhtautuminen sekä historiaan että yhteiskuntaoppiin oppiaineina on tyttöjä myönteisempää. Poikien käsitys omasta osaamisestaan on tyttöjen käsitystä paljon myönteisempää sekä historiassa että yhteiskuntaopissa. Pojat myös ilmoittavat pitävänsä tyttöjä enemmän näistä oppiaineista. Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden välillä oli myös eroja heidän käsityksissään historian hyödyllisyydestä oppiaineena. Toisin kuin suomenkieliset oppilaat, ruotsinkieliset oppilaat ilmaisivat pitävänsä historian osaamista tärkeänä, ja he arvelivat tarvitsevansa sekä tulevissa opinnoissaan että arkielämässä historiassa oppimiaan tietoja ja taitoja. Sekä tytöt että pojat arvelivat tarvitsevansa tulevissa opinnoissaan ja arkielämässä yhteiskuntaopissa opiskeltuja tietoja ja taitoja. Oppilaat pitivät yhteiskuntaoppia erittäin hyödyllisenä oppiaineena. Julkaisu Ouakrim-Soivio N. ja Kuusela J. : Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 11. koulutuksen seurantaraportteja 12:3. Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, Tampere 12. Julkaisu löytyy osoitteesta www.oph.fi/julkaisut Opetushallituksessa lisätietoja antaa yhteiskunnallisten aineiden projektipäällikkö Najat Ouakrim-Soivio, puh.-348 7831 tai najat.ouakrim-soivio@oph.fi.

Liitekuvioita: Oppilaat saivat keskimäärin % historian arvioinnin enimmäispistemäärästä. Historian oppimistuloksissa ei ollut juurikaan eroja tyttöjen ja poikien kesken eikä Suomen eri alueiden välillä. Osuus oppilaista (%) 18 26 23 17 2 6-11- 21-31- 41-51- 61-7 71-8 81-9 91- Ratkaisuosuus (%) Koko otos (N = 4 726) 6 2 Historian oppimistuloksissa oli eroja suomen ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden välillä. Koko koe Lähteiden käyttö ja tulkinta 46 45 51 49 Ajan hahmottaminen 53 58 Menneen ajan ihmisen asemaan eläytyminen ja historiallinen empatia 47 51 Erilaiset historian osaamiseen liittyvät taidot, kuten syy- ja seuraussuhteet jne. 27 7 Ratkaisuprosentti Ruotsinkieliset oppilaat Suomenkieliset oppilaat 36

Historian oppimistuloksissa oli myös eroja sen mukaan, mitä olivat heidän peruskoulun jälkeiset jatko-opintotoiveensa. Ratkaisuosuus (%) 7 Lukioon pyrkivät Ammatilliseen koulutukseen suuntautuvat Lisävalmiuksia jatko-opintoihin haluavat Työhön tai vapaavuotta harkitsevat 63 56 54 51 43 42 44 39 36 35 34 Historia koko koe Lähteiden käyttö ja tulkinta Ajan hahmottaminen 57 43 37 27 Menneen ajan ihmisen asemaan eläytyminen ja historiallinen empatia 42 26 13 Erilaiset historian osaamiseen liittyvät taidot, kuten tapahtumien syy- ja seuraussuhteet, ilmiön selittäminen jne. Oppilaiden mielestä he osaavat historiaa suhteellisen hyvin ja erityisesti pojat pitävät historiasta oppiaineena, mutta historiaa ei pidetä erityisen hyödyllisenä oppiaineena. Asennekeskiarvo,2,14,27 Historia Osaaminen Hyödyllisyys -,2, -,4,11,33,55 Pitäminen,12 -,4,29 -,,,,,,,, Kaikki Tytöt Pojat

Oppilaat saivat keskimäärin 64 % yhteiskuntaopin arvioinnin enimmäispistemäärästä. Yhteiskuntaopin oppimistuloksissa ei ollut juurikaan eroja tyttöjen ja poikien kesken eikä Suomen eri alueiden välillä. Osuus oppilaista (%) 22 11 1 4 1-11- 21-31- 41-51- 61-7 71-8 81-9 91- Ratkaisuosuus (%) Koko otos (N = 4 726) 11 Yhteiskuntaopin oppimistuloksissa oli eroja suomen ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden välillä. Yhteiskuntaoppi koko koe Median välittämien tietojen, tilastojen ja graafien kriittinen tulkinta 48 58 65 59 Yhteiskunnallisten asioiden perustelu 75 79 Yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen vaihtoehdot ja niiden seuraukset 49 54 7 8 9 Ratkaisuprosentti Ruotsinkieliset oppilaat Suomenkieliset oppilaat

Yhteiskuntaopin oppimistuloksissa oli myös eroja sen mukaan, mitä olivat heidän peruskoulun jälkeiset jatko-opintotoiveensa. Ratkaisuosuus 9 8 7 69 58 Yhteiskuntaoppi koko koe Lukioon pyrkivät oppilaat 66 49 83 74 Median välittämien Yhteiskunnallisten tietojen, tilastojen ja asioiden perustelu graafien krittinen tulkinta Ammatilliseen koulutukseen suuntautuvat oppilaat 58 48 Yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen vaihtoehdot ja niiden seuraukset Oppilaiden mielestä yhteiskuntaoppi on erittäen hyödyllinen oppiaine, josta he pitävät ja jota he omasta mielestään myös osaavat. Yhteiskuntaoppi Pitäminen Hyödyllisyys Osaaminen Asennekeskiarvo,31,25,38,18,17,18,52,54,51,96 1,8 1,,,,,,,,,7,8,9 1, 1, 1, 1, 1, Kaikki Tytöt Pojat

Historian seuranta arvioinnissa menestyminen ja arvosanakäytänteet Kuvioon merkitty ryhmä Q1 tarkoittaa historian seuranta-arvioinnissa heikoimmin menestyneeseen neljännekseen kuuluvia kouluja ja Q4 tarkoittaa kouluja, jotka menestyivät parhaiten. Kuviossa X-akselille on merkitty oppilaiden arvosanat ja Y-akselille ratkaisuosuudet, jotka kyseisen arvosanan saaneet oppilaat ovat seuranta-arvioinnissa historian osuudessa saaneet. Esimerkiksi oppilaat, jotka ovat saaneet historian seuranta-arvioinnissa saman ratkaisuosuuden ( %), ovat saaneet historian kouluarvosanoja viidestä seitsemään, tai ratkaisuosuuden % saaneiden oppilaiden historian arvosanat ovat vaihdelleet seitsemästä yhdeksään. Saavutettu osuus enimmäispisteistä (%) 9 8 7 5 6 7 8 9 Oppilaan historian arvosana Q1 = Alaneljännes Q2 = Toinen neljännes Q3 = Kolmas neljännes Q4 = Yläneljännes

Yhteiskuntaopin seuranta-arvioinnissa menestyminen ja arvosanakäytänteet Yhteiskuntaopissa koulut jaettiin oppilaiden osaamistason mukaan neljäänn osaamiskvartiiliin. X-akselillee on merkitty oppilaiden yhteiskuntaopin arvosanat jaa Y-akselillee ratkaisuosuudet, jotka kyseisen arvosanan saaneet oppilaat ovat seuranta-arvioinnissa yhteiskuntaopinn osuudessa saaneet. Kuten kuviosta ilmenee, niiden koulujen oppilaiden, joiden ratkaisuosuus yhteiskuntaopin seuranta-arvioinnissa on ollut esimerkiksi %, ovat saaneet kouluarvosanoja viitosesta seitsemään, ja vastaavasti %:nn ratkaisuosuuteen yltäneiden oppilaiden yhteiskuntaopin kouluarvosanat ovat vaihdelleet kuutosesta kahdeksaan. Saavutettu osuus enimmäispisteistä (%) 9 8 7 5 6 7 8 9 Oppilaan yhteiskuntaopin arvosana Q1 = Alaneljännes Q3 = Kolmas neljännes Q2 = Toinen neljännes Q4 = Yläneljännes Vanhempien koulutustaustaan perustuvann luokittelun mukaan oppilasryhmien välillää oli eroja sekä historian että yhteiskuntaopin osaamisessa seuraavasti: Historiassa:

Yhteiskuntaopissa: