MUSIIKIN PIENOISMUODOT Muoto 4 ANALYYSIHARJOITUKSIA Seuraavissa harjoituksissa analysoidaan teemojen muotoja. Yleisimmät musiikin pienoismuodot erityisesti klassismin musiikissa ovat periodi ja satsimuoto. Analyysin päämääränä ei kuitenkaan ole istuttaa teemaa väkisin kaavaan, vaan tehdä musiikista havaintoja. Usein teemaan sopivat jomman kumman pienoismuodon piirteet, mutta usein siinä on molempien piirteitä tai mallia on jotenkin muuten muunneltu. Tällöin vain kuvaillaan havaintoja. Alla olevat kaaviot ovat siis väistämättä yleistyksiä. Periodimuotoisen teeman kaavio: alkusäe jälkisäe perusaihe a kontrastoiva aihe b perusaihe a tai a' autenttinen kadenssi T D T D T Satsimuotoisen teeman kaavio: avaus jatko aihe a aiheen toisto a tai a' tihentyminen kadenssi Tihentyminen tarkoittaa tässä tilannetta, jossa melodiasta on poimittu pieni pala, fragmentti, jota toistetaan ja samalla säestävät soinnut vaihtuvat tiheämmin. Huomaa, että satsimuoto voi päättyä yhtä hyvin puoli- kuin kokolopukkeeseenkin. Sivuilla 2-3 on esimerkkianalyysi, joka kannattaa purkaa huolellisesti ryhmässä. Sen jälkeen voi siirtyä analyysitehtäviin sivuilla 3-4. Esimerkkeihin kannattaa tutustua yhdessä soittaen ja/ tai laulaen ja kuunnellen samalla nuottikuvaa seuraten, jotta voit hahmottaa teeman rakennetta myös kuulonvaraisesti. Tee näin: Tutustu esimerkkiin soivassa muodossa. Merkitse nuottikuvaan tarpeen mukaan solfanimiä - ainakin bassolinjan solfat kannattaa selvittää. Tee rakenneanalyysille kuvan puitteet samoin kuin rytmin kirjoituksessa: tee tyhjiä tahteja paperille (ei viivastolle) teeman tahtimäärän mukaan ja merkitse eteen tahtiosoitus. Merkitse kuvaan huomioitasi teeman metrisestä rakenteesta perussykepampuloina. Merkitse säkeet ja säeryhmät tai säkeiden osat kaarina ja nimeä ne. Jos teema jakautuu puoliskoihin, tutki, millä soinnuilla tai sointufunktioilla ne alkavat ja päättyvät. Tutki kokonaiskuvaa. Jos luontevasti voit, nimeä teema periodiksi tai satsimuodoksi. Jos muoto ei ole selvä, kuvaile teeman rakennetta niin kuin parhaalta tuntuu. 1
Esimerkkianalyysi Esim. 1 W. A. Mozart T D T S D T Esimerkin 1 metrinen rakenne: Teemassa on kaksi säettä, joista kumpikin jakautuu edelleen osiin: 2
Teeman säkeet ovat yhtä pitkiä keskenään ja muodostavat kaksi puoliskoa. Ne alkavat samalla tavoin, mutta päättyvät eri tavalla: 1. puolisko päättyy V -sointuun eli puolilopukkeeseen ja 2. puolisko kokolopukkeeseen. Teeman muoto on siis periodi. Kun tarkastellaan vielä yksittäisen puoliskon rakennetta, huomataan, että kumpikin puolisko koostuu aiheesta, sen toistosta, tihentymästä ja kadenssista. 1. puolisko päättyy puolilopukkeeseen ja 2. kokolopukkeeseen, mutta kummassakin on selvästi satsimuodon tunnusmerkit. Koko teeman muotoa kuvaava kaavio siis näyttää tältä: alkusäe satsin avaus/ periodin aihe a satsin jatko/ periodin kontrastoiva aihe aihe aiheen toisto tihentyminen kadenssi T D jälkisäe 4 t. satsin avaus/ periodin aihe a satsin jatko/ periodin kadenssi aihe aiheen toisto tihentyminen kadenssi T D T Analyysitehtävät Esim. 2 Franz Schubert: 12 Grazer Walzer n:o 3, D.924, op. 91 3
Esim. 3 4
Sekvenssillä tarkoitetaan ilmiötä, jossa jakso toistuu eri sävelkorkeudella jonkin kaavan mukaan. Sekvenssi tapahtuu sekä melodian ja harmonian tasolla - vain melodian jakson toisto eri korkeudella ei ole sekvenssi. Hyvä esimerkki sekvenssistä on seuraava Menuetti J. S. Bachin ranskalaisesta sarjasta. Tehtävä: Selvitä esimerkin 4 soinnut tahdeittain ja merkitse ne reaalisointumerkein. Tutki, minkä pituinen toistuva jakso on ja merkitse jaksot nuottikuvaan hakasella. Selvitä, millainen on sointujen suhde toisiinsa toistuvan jakson sisällä. Selvitä sointujen suhde toisiinsa jaksojen kesken. Esim. 4 J. S. Bach: Ranskalainen sarja nro 5 G-duuri, BWV 816 5