Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti



Samankaltaiset tiedostot
Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

JOHDANTO TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI Kannustinpaketti KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta

Työn vastaanottamisen. kannustimet Suomessa. Olli Kärkkäinen

Uusi sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimalli. Olli Kannas

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

1(6) VM/BO/RY. Kuva 1: Käytettävissä olevat vuositulot sekä talousarvioesityksen tuoma muutos tuloihin tulokymmenyksittäin

Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Tutkimuksen näkökulma SISUun

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Toimi-etuudet Alustavia laskelmia tulonjakovaikutuksista

Talousarvioesityksen tulonjako- ja sukupuolivaikutukset

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä Äitiysavustuksen määrä euroa

Perustulokokeilu. Lapsiasianneuvottelukunta Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

vaikutuksista perusturvaan

Positiivista puhetta isien perhevapaista. Turku

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011

Yksin asuva korkeakouluopiskelija (aloittanut 1. korkeakouluopintonsa tai sen jälkeen), asuu Helsingissä (vuokra 500 /kk), tekee kesätöitä

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Asiakirjayhdistelmä Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Elina Ahola, Pertti Honkanen ja Marina Sirviö Hallitusohjelma ja eläkeläisten toimeentulo

Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Työllistymisveroasteet Suomessa

Toimintaympäristö. Tulot Jenni Kallio

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI YLEISESTÄ ASUMISTUESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (HE 231/2016)

Asiakasmaksulain muutosten vaikutuksia mikrosimulointimenetelma lla arvioituna

Espoon kaupunki Päätös Sivu 1 / 11

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Laskelmia RKP:n vaihtoehtobudjetin reformien vaikutuksista

Tilastotiedote 2007:1

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset

Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset

Lisää matalapalkkatyötä

Asiantuntijalausunto 1(5) Kasvu ja vaikuttaminen -osasto/hp Eduskunnan verojaosto

Rahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

Perustulon nimellä kulkee

HE 31/2015. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Työttömyydestä työhön - keinoja kannustinloukkujen poistamiseen 1

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa. Elina Pylkkänen

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Sote-rahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15 ja 71/2017 vp

HE 107/2017 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg

Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen

PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot. Vuoden 2013 vero- ja etuusperusteiden muutosten vaikutukset kotitalouksiin

Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö

Köyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä

VEROASTE , KANSAINVÄLINEN VERTAILU

Tilastokatsaus 2:2014

Toimeentulotuen muutokset ja kotitalouksien tulonmuodostus

Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011

Toimeentulotuki tilastojen valossa. Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta Kelan auditorio

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

HE 135/2016 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen

Miten päätöksenteon vaikutusarviointia tulisi kehittää

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

TUTKIMUKSIA. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi. Eläkeläisten toimeentulo tulonjaon kokonaisuudessa

Esimerkki 1: yksin asuva työtön* saa työtarjouksen 2000 / kk

PERUSTULOMALLIN ANALYYSI

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Nuorten taloudellinen huono-osaisuus

Isien perhevapaat ja tasa-arvo

Hyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Miten päästä eroon tuloloukuista? *

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

HUOMIOITAVAA: Tämä tiedosto on Eduskunnan tietopalvelun vihreälle eduskuntaryhmälle tuottama mikrosimulaatio perustulosta. Sen pohjalta Vihreät laati

ASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 2018

Työnteon kannustimet - mitä jää käteen?

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Veroratkaisujen vaikutuksesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS Tietoa toimeentulotuesta

Transkriptio:

2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON... 9 2.1 Kannustinpaketin vaikutukset työnteon kannustimiin... 10 2.2 Tulonjakovaikutukset... 21 3 YHTEENVETO... 23 KIRJALLISUUS... 24

Yllä olevat sitaatit kuvaavat omalta osaltaan ennen vaaleja käytyä julkista keskustelua Suomessa piilevistä kannustinloukuista. Yksityishenkilöiden ja virkamiesten lisäksi poliittiset puolueet puoluekentän eri laidoilta sekä lukuisat järjestöt ovat nostaneet esiin tarpeen puuttua tilanteisiin, joissa työn tekeminen ei syystä tai toisesta ole taloudellisesti kannattavaa. Myös SAK:n vaalitavoitteissa on toivottu tuloloukkujen poistamista. Ei ole oikein, että on olemassa kannustinloukkuja, jotka syrjäyttävät ihmisiä työelämästä. Kannustinloukuilla tarkoitetaan yleisesti tilanteita, joissa joko lisätyön tekeminen tai ylipäänsä työpaikan vastaanottaminen ei ole henkilön kannalta taloudellisesti kovinkaan kannattavaa. Loukut ovat usein seurausta siitä, että palkkatulojen kasvaessa verot lisääntyvät suhteessa tuloihin, minkä lisäksi tulonsiirrot leikkaantuvat pois. Kannustinloukkuongelma koskeekin erityisesti pienituloisia, jotka työllistyessään tai lisätuloja saadessaan maksavat lisääntyvästi veroja, mutta samalla menettävät julkiselta sektorilta saamia tulonsiirtojaan. Viime vuoden lopulla julkaistussa SAK:n verolinjaukset 2015 2019 -raportissa ehdotettiin erinäisiä toimia verotuksen kehittämiseksi. SAK:n verolinjauksissa ehdotettujen toimien arvioitiin lisäävän verotuloja noin 300 miljoonaa euroa. Esitysten arvioidut tuottovaikutukset löytyvät listattuna taulukosta 1. Tämä julkaisu selvittää, millä tavoin työnteon kannustimia voisi parantaa SAK:n verolinjausten pohjalta muodostuneella summalla (300 miljoonaa). Pääasiallisina toimina ehdotetuissa uudistuksissa ovat pienituloisille kohdistettu veronalennus sekä asumistuen muuttaminen niin, että kasvavat työtulot eivät leikkaisi tuen määrää yhtä paljon kuin nykyisin. 1 http://www.hs.fi/politiikka/a1426826720606

Veroesitykset Valtion tuloveroasteikon määräaikainen tuloluokka pysyväksi Asuntolainojen korkovähennysoikeuden supistamista jatketaan yhdellä vuodella Yritys- ja osinkoverotusta kehitetään selkeämmäksi. Pääomatulojen verotuksen progressiivisuutta lisätään. Kiinteistöveropohjaa laajennetaan. Kiinteistöverotuksen huojennusjärjestelmä otetaan käyttöön. Perintö- ja lahjaverotuksen veropohjaa laajennetaan Makeisveron pohjaa laajennetaan. Energiaintensiiviset palvelualat alempaan sähköveroluokkaan Yhteensä Arvio tuottovaikutuksesta vuodessa (milj. euroa) +30 +15 +40 +100-20 +100 +45-10 +300

2 Suurituloisten korkeimmat marginaaliverot eivät ole kaikista suurituloisimmilla vaan noin reilun sadan tuhannen euron vuosituloilla. Ehdotettu kannustinpaketti laskisi näiden henkilöiden marginaaliveroa jonkin verran.

0 120 240 360 480 600 720 840 960 1080 1200 1320 1440 1560 1680 1800 1920 2040 2160 2280 2400 2520 2640 2760 2880 3000 Yleinen asumistuki, euroa/kk Asumistuen Nykyinen Kannustinpaketti Omavastuuosuuden laskennassa käytettävä kerroin 0,4 0,3 350 Muutos asumistukeen, esimerkkilaskelma 300 250 200 150 100 50 0 Työtulo, euroa/kk Nykyinen 3 Kuvion 1 esimerkkitapaus on myöhemmin tässä julkaisussa esiteltävä yksin asuva henkilö, jonka vuokra on 400 euroa/kk ja joka asuu yleisen asumistuen kuntaryhmässä III. Parametrin muuttamisen vaikutus on kuvion 1 mukainen kaikille kotitalouksille.

Työtulovähennyksen Nykyinen Kannustinpaketti Kertymäprosentti 8,6 % 9 % Enimmäismäärä, euroa 1 025 1 300 Alenemaprosentti 1,2 % 1,8 % Yläraja, euroa 33 000 24 700 Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen parametri Nykyinen Enimmäismäärä, euroa 3 570 3 460 Alenemaprosentti 4,5 % 5,5 % Kannustinpaketti

Alaraja Yläraja Vero alarajalla (suluissa nykyinen) Vero alarajan ylittävästä osasta 16 500 24 700 8 (8) 6,25 % (6,5 %) 24 700 40 300 520,5 (541) 17 % (17,5 %) 40 300 71 400 3 172,5 (3 271) 21,25 % (21,5 %) 71 400 90 000 9 781,25 (9 957.5) 30,25 % (29,75 %) 90 000 15 407,75 (15 491) 32,25 % (31,75 %) 4 SAK:n ehdottama työtulovähennyksen lapsikorotus voisi näin toteutettuna paikoitellen nostaa marginaaliveroja suurituloisilla lapsiperheillä, kuten nykyisessä lainsäädännössä oleva lapsivähennys tekee osalle keskituloisista palkansaajista. Tämä johtuu työtulovähennyksen ulottumisesta tällöin pidemmälle kuin ilman lapsikorotusta ja työtulovähennyksen aleneminen nostaa marginaaliveroa.

0 4500 9000 13500 18000 22500 27000 31500 36000 40500 45000 49500 54000 58500 63000 67500 72000 76500 81000 85500 90000 94500 99000 103500 108000 112500 117000 Työtulovähennys, euroa/vuosi 1600 Ehdotetut muutokset työtulovähennykseen 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Puhdas ansiotulo, euroa/vuosi Nykyinen Kannustinpaketti Kannustinpaketti ja lapsikorotus (lapsiperhe, 2 lasta) Kannustinpaketti ja lapsikorotus (yksinhuoltaja, 2 lasta)

5 SISU-mikrosimulointimalli on Tilastokeskuksen hallinnoima malli, jolla voidaan suorittaa verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyviä laskelmia. 6 Päivähoitomaksut on jätetty tarkastelun ulkopuolelle yksinkertaisuuden vuoksi. Päivähoitomaksuilla on kuitenkin vaikutuksia työnteon kannustimiin. SAK:n mielestä maksuja tulisi alentaa ja määrittää ne käytön mukaan. 7 Asumistuen suuruus riippuu tukea saavan henkilön asuinkunnasta. Kuntaryhmä III muodostuu pääasiassa pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevista suurimmista kaupungeista (Tampere, Turku, Oulu ).

8 Nykyinen-lainsäädännössä on mukana asumistuen suojaosa, joka tulee voimaan syksyllä 2015.

1200 1290 1380 1470 1560 1650 1740 1830 1920 2010 2100 2190 2280 2370 2460 1200 1290 1380 1470 1560 1650 1740 1830 1920 2010 2100 2190 2280 2370 2460 Yksinhuoltaja, 2 lasta Yhden henkilön kotitalous 70 60 50 40 30 20 10 0 70 60 50 40 30 20 10 0 Kannustinpaketti ja lapsikorotus Nykyinen Kannustinpaketti

Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusteena oleva tulo Työmarkkinatuki 1 440 1 800 2 160 2 520 2 880 3 240 915,5 1065,9 1143,6 1221,4 1292,4 1360,7 1434,9 Työtulot Käytettävissä olevat tulot 1 440 1 475,5 61,1 % 71,6 % 77,0 % 82,4 % 87,3 % 92,0 % 97,2 % 1 800 1 631,3 60,2 % 68,6 % 72,9 % 77,2 % 81,2 % 85,0 % 89,1 % 2 160 1 792,2 59,4 % 66,4 % 70,0 % 73,6 % 76,9 % 80,0 % 83,5 % 2 520 1 992,7 57,3 % 63,2 % 66,3 % 69,4 % 72,2 % 74,9 % 77,9 % 2 880 2 154,4 57,0 % 62,2 % 64,9 % 67,6 % 70,1 % 72,4 % 75,0 % 3 240 2 300,6 57,3 % 61,9 % 64,3 % 66,7 % 68,9 % 71,0 % 73,3 %

Muutos käytettävissä olevissa tuloissa, euroa/kk Käytettävissä olevien tulojen muutos, euroa/kk 0 390 780 1170 1560 1950 2340 2730 3120 3510 3900 4290 4680 5070 5460 5850 6240 6630 7020 7410 7800 8190 8580 8970 9360 9750 10140 10530 120 100 80 60 40 20 0-20 -40 Työtulot, euroa/kk 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Ansiosidonnaisen perusteena oleva tulo

Käytettävissä olevien tulojen muutos, euroa/kk (Työmarkkinatuki) 1200 1320 1440 1560 1680 1800 1920 2040 2160 2280 2400 2520 2640 2760 2880 3000 3120 3240 3360 3480 3600 3720 3840 3960 4080 4200 4320 4440 4560 4680 4800 Käytettävissä olevien tulojen muutos, euroa/kk 0 390 780 1170 1560 1950 2340 2730 3120 3510 3900 4290 4680 5070 5460 5850 6240 6630 7020 7410 7800 8190 8580 8970 9360 9750 10140 10530 200 150 100 50 0-50 Työtulo, euroa/kk Kannustinpaketti Kannustinpaketti ja lapsikorotus 100 80 60 40 20 0-20 -40 Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva tulo Kannustinpaketti Kannustinpaketti ja lapsikorotus

Kun perheessä on kaksi huoltajaa, jotka osallistuvat työmarkkinoille, on työllistymisveroasteiden arviointi edellisiä esimerkkitapauksia hankalampaa, sillä tässä tapauksessa tilanteeseen vaikuttavat molempien huoltajien tulot. Asumistuki määräytyy perustuen kotitalouden yhteisiin tuloihin, kun taas verotus on henkilökohtaista. Alla olevissa taulukoissa on laskettu työllistymisveroasteet eri lainsäädännöillä, kun toisen huoltajan työtulot on kiinnitetty arvoon 2 500 euroa kuukaudessa. Käytettävissä olevat tulot ovat tässäkin tapauksessa koko kotitalouden tasolla, ja työllistymisveroasteet on laskettu käyttäen tätä tuloa. Taulukoista huomataan, että työllistymisveroasteet saattavat olla varsin korkeita myös kahden huoltajan tilanteessa, kun tarkastellaan muutosta käytettävissä olevissa tuloissa koko kotitalouden tasolla. Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva tulo Työmarkkinatuki 1 500 2 000 2 500 3 000 Puolison työtulo 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 Työtulo Puolison Käytettävissä 3012,2 3138,0 3297,7 3440,4 3595,0 työtulo olevat tulot 1 500 2 500 3 455,2 70,5 % 78,9 % 89,5 % 99,0 % 109,3 % 2 000 2 500 3 794,2 60,9 % 67,2 % 75,2 % 82,3 % 90,0 % 2 500 2 500 4 152,0 54,4 % 59,4 % 65,8 % 71,5 % 77,7 % 3 000 2 500 4 349,0 55,4 % 59,6 % 65,0 % 69,7 % 74,9 % Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva tulo Työmarkkinatuki 1 500 2 000 2 500 3 000 Puolison työtulo 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 Työtulo Puolison Käytettävissä 3169,7 3334,57 3442,57 3534,21 3637,67 työtulo olevat tulot 1 500 2 500 3 674,5 66,3 % 77,3 % 84,5 % 90,6 % 97,5 % 2 000 2 500 3 891,0 63,9 % 72,2 % 77,6 % 82,2 % 87,3 % 2 500 2 500 4 175,6 59,8 % 66,4 % 70,7 % 74,3 % 78,5 % 3 000 2 500 4 393,1 59,2 % 64,7 % 68,3 % 71,4 % 74,8 %

Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva tulo Työmarkkinatuki 1 500 2 000 2 500 3 000 Työtulo Puolison työtulo 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 1 500 2 500-4,1 % -1,5 % -5,0 % -8,4 % -11,8 % 2 000 2 500 3,0 % 5,0 % 2,4 % -0,1 % -2,7 % 2 500 2 500 5,4 % 6,9 % 4,9 % 2,8 % 0,8 % 3 000 2 500 3,8 % 5,1 % 3,4 % 1,7 % 0,0 % Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva tulo Työmarkkinatuki 1 500 2 000 2 500 3 000 Puolison työtulo 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 Työtulo Puolison Käytettävissä 3161,7 3326,55 3431,31 3526,21 3629,67 työtulo olevat tulot 1 500 2 500 3 673,9 65,9 % 76,8 % 83,8 % 90,2 % 97,1 % 2 000 2 500 3 891,9 63,5 % 71,7 % 77,0 % 81,7 % 86,9 % 2 500 2 500 4 176,2 59,4 % 66,0 % 70,2 % 74,0 % 78,1 % 3 000 2 500 4 410,3 58,4 % 63,9 % 67,4 % 70,5 % 74,0 %

Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva tulo Työmarkkinatuki 1 500 2 000 2 500 3 000 Työtulo Puolison työtulo 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 1 500 2 500-0,5 % -0,5 % -0,7 % -0,5 % -0,5 % 2 000 2 500-0,4 % -0,4 % -0,6 % -0,4 % -0,4 % 2 500 2 500-0,3 % -0,3 % -0,5 % -0,3 % -0,3 % 3 000 2 500-0,8 % -0,8 % -0,9 % -0,8 % -0,8 %

Lainsäädäntömuutokset Arvioitu muutos Ginikertoimessa Kannustinpaketti -0,1 Kannustinpaketti ja työtulovähennyksen lapsikorotus Kannustinpaketti, lapsikorotus ja ylemmän pääomatuloveroprosentin korotus -0,08-0,1 0,80% Muutos käytettävissä olevissa tuloissa tulodesiileittäin 0,60% 0,40% 0,20% 0,00% -0,20% 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kannustinpaketti Kannustinpaketti ja työtulovähennyksen lapsikorotus Kannustinpaketti, lapsikorotus ja ylemmän pääomatuloveroprosentin korotus

Böckerman, P. ja Kanninen, O. (2013) Matalapalkkatyön kysyntä ja tarjonta Suomessa, Matalapalkkatyö Suomessa osa I, Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 1/2013. Honkanen, P., Jäntti, M. ja Pirttilä, J. (2007) Työn tarjonnan kannustimet Suomessa 1995 2003. Teoksessa P. Sinko, V. Vihriälä (toim.) Rekrytointiongelmat, työvoiman tarjonta ja liikkuvuus, 5/2007 teoksessa Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja, 4. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. 299 368. Kotamäki, M. ja Kärkkäinen O. (2014) Työllisyys kasvaa, työnteko vähenee? Työnteon kannustimet ja suojaosareformin vaikutus. Työpoliittinen aikakauskirja 4/2014. Parpo, A. (2004). Kannustavuutta tulonsiirtojärjestelmään Tulonsiirtojärjestelmän muutokset, kannustinloukut ja tulonjako. Tutkimuksia 140. Helsinki: Stakes.