JOHDANTO TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI Kannustinpaketti KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA
|
|
- Kirsi Rantanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2
3 JOHDANTO TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI Kannustinpaketti KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON Kannustinpaketin vaikutukset työnteon kannustimiin Tulonjakovaikutukset YHTEENVETO KIRJALLISUUS... 24
4 Meidän suuret ongelmat eivät ole ollenkaan siinä, miten tulonsiirrot kohdistuvat. Meidän ongelma on se, että ihmiset joutuu loukkuihin. Valtiosihteeri Hetemäki puhui viime viikon lopulla asiasta, joka minullekin oli täysin uusi, että esimerkiksi asumistuen kautta voit joutua ihan mahdottomaan kierteeseen. Jos otat työtä vastaan, niin menetät asuntosi. Näitä esimerkkejä löytyy valtava määrä. Björn Wahlroos , YLE "Kun vuokra korvataan sataprosenttisesti tuilla, ja ne tuet menettää ja joutuu itse maksamaan vuokran töihin mennessä, muodostaa se pahan kannustinloukun. Mitä korkeampi vuokra on, sitä suurempi on loukkuongelma." Valtiosihteeri Martti Hetemäki , HS 1 Luulen, että sitä [työtulojen verotusta] pitää muuttaa ennen kaikkea alapäästä. Ennen kaikkea meidän pitää kasvattaa meidän työtulovähennystämme, joka on se kiinteä osa, jonka jokainen verovelvollinen, joka saa työtuloa (sic) saa ottaa pois sieltä pohjapäästä, koska silloin me poistetaan näitä kannustinloukkuja. Björn Wahlroos , YLE Yllä olevat sitaatit kuvaavat omalta osaltaan ennen vaaleja käytyä julkista keskustelua Suomessa piilevistä kannustinloukuista. Yksityishenkilöiden ja virkamiesten lisäksi poliittiset puolueet puoluekentän eri laidoilta sekä lukuisat järjestöt ovat nostaneet esiin tarpeen puuttua tilanteisiin, joissa työn tekeminen ei syystä tai toisesta ole taloudellisesti kannattavaa. Myös SAK:n vaalitavoitteissa on toivottu tuloloukkujen poistamista. Ei ole oikein, että on olemassa kannustinloukkuja, jotka syrjäyttävät ihmisiä työelämästä. Kannustinloukuilla tarkoitetaan yleisesti tilanteita, joissa joko lisätyön tekeminen tai ylipäänsä työpaikan vastaanottaminen ei ole henkilön kannalta taloudellisesti kovinkaan kannattavaa. Loukut ovat usein seurausta siitä, että palkkatulojen kasvaessa verot lisääntyvät suhteessa tuloihin, minkä lisäksi tulonsiirrot leikkaantuvat pois. Kannustinloukkuongelma koskeekin erityisesti pienituloisia, jotka työllistyessään tai lisätuloja saadessaan maksavat lisääntyvästi veroja, mutta samalla menettävät julkiselta sektorilta saamia tulonsiirtojaan. Viime vuoden lopulla julkaistussa SAK:n verolinjaukset raportissa ehdotettiin erinäisiä toimia verotuksen kehittämiseksi. SAK:n verolinjauksissa ehdotettujen toimien arvioitiin lisäävän verotuloja noin 300 miljoonaa euroa. Esitysten arvioidut tuottovaikutukset löytyvät listattuna taulukosta 1. Tämä julkaisu selvittää, millä tavoin työnteon kannustimia voisi parantaa SAK:n verolinjausten pohjalta muodostuneella summalla (300 miljoonaa). 1
5 Pääasiallisina toimina ehdotetuissa uudistuksissa ovat pienituloisille kohdistettu veronalennus sekä asumistuen muuttaminen, etteivät kasvavat työtulot leikkaisi tuen määrää yhtä paljon kuin nykyisin. Veroesitykset Valtion tuloveroasteikon määräaikainen tuloluokka pysyväksi Asuntolainojen korkovähennysoikeuden supistamista jatketaan yhdellä vuodella Yritys- ja osinkoverotusta kehitetään selkeämmäksi. Pääomatulojen verotuksen progressiivisuutta lisätään. Kiinteistöveropohjaa laajennetaan. Kiinteistöverotuksen huojennusjärjestelmä otetaan käyttöön. Perintö- ja lahjaverotuksen veropohjaa laajennetaan Makeisveron pohjaa laajennetaan. Energiaintensiiviset palvelualat alempaan sähköveroluokkaan Yhteensä Arvio tuottovaikutuksesta vuodessa (milj. euroa) Työnteon kannustimien mittarina käytetään yleisesti kahta erilaista lukua. Efektiivinen marginaalivero kertoo, kuinka suuren osan työtulonsa kasvusta palkansaaja menettää, kun työtulot kasvavat tietyn (pienen) määrän. Se siis kuvaa lisätyön tekemisen kannattavuutta. Työllistymisveroaste taas kertoo muutoksesta henkilön käytettävissä olevissa tuloissa, kun hän siirtyy työttömyys- tai sosiaaliturvalta työelämään. Molempia laskettaessa otetaan huomioon niin verotus kuin tulonsiirrot. Tulonsiirtojen leikkaantuminenhan toimii taloudellisessa mielessä kuin verotus. Tässä kannustinpaketissa ehdotetuilla muutoksilla tavoitellaan sekä efektiivisen marginaaliveron että työllistymisveroasteen laskua pienituloisilla kotitalouksilla. Kokoluokaltaan 300 miljoonaa euroa oleva kannustinpaketti ei voi tietenkään korjata kaikkia työnteon kannustimissa olevia ongelmia kerralla, mutta se olisi kuitenkin yksi askel oikeaan suuntaan. Toteutuessaan se toisi näkyviä hyötyjä. Toteutuessaan kannustinpaketti muun muassa:
6 Laskisi pienituloisten efektiivistä marginaaliveroa eli lisäisi kannustimia tehdä lisää töitä. Laskisi pienituloisten työllistymisveroasteita eli lisäisi kannustimia ottaa vastaan työtä. Alentaisi myös keskituloisten palkansaajien verotusta. Tasaisi tulonjakoa. Laskisi suurituloisten korkeimpia marginaaliveroja. 2 Kannustinpaketilla olisi siis monia positiivisia vaikutuksia. Tässä julkaisussa esitellään yhtä vaihtoehtoista pakettia, joka voisi auttaa kannustinloukkujen purkamisessa. Luvussa 1 luodaan ensin lyhyt katsaus työnteon kannustimiin Suomessa, minkä jälkeen kerrotaan ehdotetun kannustinpaketin yksityiskohdista. Luku 2 keskittyy kuvaamaan ehdotetun kannustinpaketin vaikutuksia työnteon kannustimiin ja tulonjakoon. Luvussa 3 tehdään yhteenveto sekä keskustellaan mahdollisista tulevaisuuden suuntaviivoista työnteon kannustimien parantamiseksi. Suomessa on tehty jonkin verran kannustinloukkuja koskevaa tutkimusta viime vuosikymmeninä. Suomessa 1990-luvulla toimineen kannustinloukkutyöryhmän työn jälkeen myös harjoitetussa politiikassa on enenevissä määrin otettu huomioon kannustinloukut, ja niitä on aika ajoin pyritty poistamaan. Tässä luvussa ei ole tarkoitus antaa kattavaa kirjallisuuskatsausta tehtyyn tutkimukseen vaan nostaa esiin joitakin huomioita aiheesta tehdystä tutkimuksesta. Laajemman katsauksen Suomessa tehtyyn työnteon kannustimia käsittelevään tutkimukseen tarjoavat esimerkiksi Böckerman ja Kanninen (2013). He kuvaavat muun muassa monien tutkimusten huomanneen työnteon kannustimien parantuneen 2000-luvulla. Viimeaikainen tutkimustieto kuitenkin osoittaa, että viimeisimmällä vaalikaudella työnteon kannustimissa on tapahtunut jonkin verran heikkenemistä. Esimerkiksi Kotamäki ja Kärkkäinen (2014) osoittavat, kuinka perusturvaan hallituskauden alkupuolella tehty tasokorotus on osaltaan heikentänyt työnteon kannustimia. Myös verotus on osittain kiristynyt. Toisaalta työttömyysturvaan ja asumistukeen tehty suojaosuus voi joissain tapauksissa parantaa työnteon kannustimia, mutta niiden vaikutukset keskittyvät lähinnä osa-aikatyön kannustimiin (Kotamäki ja Kärkkäinen, 2014). 2 Suurituloisten korkeimmat marginaaliverot eivät ole kaikista suurituloisimmilla vaan noin reilun sadan tuhannen euron vuosituloilla. Ehdotettu kannustinpaketti laskisi näiden henkilöiden marginaaliveroa jonkin verran.
7 Yleinen asumistuki, euroa/kk Yksi ryhmä, joka näyttää kärsivän eniten kannustinloukuista, ovat yksinhuoltajakotitaloudet. Tällä ryhmällä on arvioitu olevan korkeimmat työllistymisveroasteet (muun muassa Honkanen, Jäntti ja Pirttilä (2007)) ja suuren osan yksinhuoltajista on havaittu olevan tästä syystä työttömyysloukussa (muun muassa Parpo (2004)). Olisikin hyvä jos erityisesti yksinhuoltajakotitalouksien työnteon kannustimia pystyttäisiin jatkossa parantamaan. Tässä luvussa esitellään kannustinpaketti, joka pyrkii parantamaan työnteon kannustimia Suomessa, mutta tekemään sen myös oikeudenmukaisesti. SAK:n esittämä kannustinpaketti nojaa muutamaan lainsäädäntömuutokseen. Esitämme asumistukea muutettavaksi niin, että tulojen kasvu leikkaisi tukea nykyistä mallia vähemmän. Käytännössä tämä onnistuu muuttamalla asumistuen omavastuuosuuden laskennassa käytettävää kerrointa. Kuviossa 1 on kuvattu esimerkkitapauksen avulla, kuinka tämä muutos pienentäisi asumistuen leikkaantumista tulojen noustessa. 3 Kustannusarvio tälle uudistukselle on noin 115 miljoonaa euroa. Asumistuen Nykyinen Kannustinpaketti Omavastuuosuuden laskennassa käytettävä 0,4 0,3 kerroin 350 Muutos asumistukeen, esimerkkilaskelma Työtulo, euroa/kk Nykyinen Kannustinpaketti 3 Kuvion 1 esimerkkitapaus on myöhemmin tässä julkaisussa esiteltävä yksin asuva henkilö, jonka vuokra on 400 euroa/kk ja joka asuu yleisen asumistuen kuntaryhmässä III. Parametrin muuttamisen vaikutus on kuvion 1 mukainen kaikille kotitalouksille.
8 Esitämme myös pienituloisille kohdennettua veronkevennystä, jonka arvioidaan vähentävän verotuloja yhteensä noin 200 miljoonaa euroa. Jotta veronkevennys voitaisiin paremmin kohdistaa pienituloisille ja jotta vältyttäisiin suurilta muutoksilta marginaaliveroissa, esitetään muutoksia niin työtulovähennykseen, kunnalliseen ansiotulovähennykseen kuin valtion tuloveroasteikkoonkin. Työtulovähennykseen ehdotetaan tehtäväksi seuraavat muutokset. Enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi eurosta euroon ja kertymäprosenttia 8,6 prosentista 9 prosenttiin. Työtulovähennyksen yläraja on tulotaso, jonka jälkeen työtulovähennys alkaa vähenemään. Sitä ehdotetaan laskettavaksi eurosta euroon. Samalla vähenemisprosenttia ehdotetaan nostettavaksi 1,2 prosentista 1,8 prosenttiin. Näin työtulovähennys kohdistuisi paremmin pienituloisille palkansaajille, joiden työnteon kannustimia kannustinpaketilla pyritään parantamaan. Työtulovähennyksen Nykyinen Kannustinpaketti Kertymäprosentti 8,6 % 9 % Enimmäismäärä, euroa Alenemaprosentti 1,2 % 1,8 % Yläraja, euroa Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys on, toisin kuin työtulovähennys, tulosta tehtävä vähennys. Kannustinpaketissa sen enimmäismäärää lasketaan eurosta euroon ja sen vähenemisprosenttia korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä 4,5 prosentista 5,5 prosenttiin. SAK:n mielestä kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksestä voitaisiin asteittain luopua, jos mahdollisuutena olisi siirtyä yhteen ansiotulovähennykseen. Tavoitteena tulisi olla siirtyminen ajan myötä entistä selkeämpään ja läpinäkyvämpään verovähennysjärjestelmään. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen Nykyinen Kannustinpaketti parametri Enimmäismäärä, euroa Alenemaprosentti 4,5 % 5,5 % Edellä mainitut muutokset verovähennyksiin vaikuttaisivat sellaisinaan tehtyinä osaan veronmaksajista marginaaliveroja nostavasti, ellei tehtäisi muita muutoksia. Osalla veronmaksajista marginaaliverot nousisivat, kun osalla ne taas laskisivat. Jotta näitä muutoksia voitaisiin tasoittaa, kannustinpaketissa koskettaisiin myös valtion tuloveroasteikkoon.
9 Alla olevasta taulukosta 2 on nähtävissä tähän asteikkoon ehdotetut muutokset. Ehdotetussa tuloveroasteikossa ei ole huomioitu inflaatiotarkistuksia ensi vuodelle, koska niiden kokoluokan arvioiminen on vielä ennenaikaista. SAK:n kanta on tehdä inflaatiotarkistukset vuosittain ainakin pieni- ja keskituloisille myös seuraavalla vaalikaudella. Pieni- ja keskituloisten palkansaajien verotuksen ei tule kiristyä. Alaraja Yläraja Vero alarajalla Vero alarajan (suluissa nykyinen) ylittävästä osasta (8) 6,25 % (6,5 %) ,5 (541) 17 % (17,5 %) ,5 (3 271) 21,25 % (21,5 %) ,25 ( ) 30,25 % (29,75 %) ,75 (15 491) 32,25 % (31,75 %) Asumistukeen ja verotukseen tehtävien muutosten hinta julkistaloudelle olisi siis lähtökohtaisesti noin 315 miljoonaa euroa. Ehdotetut muutokset vähentäisivät toimeentulotukimenoja arviolta noin 15 miljoonaa euroa, joten kannustinpaketin kokonaiskustannusarvioksi saadaan noin 300 miljoonaa euroa. Kannustinpaketti vähentäisi kuntien verotuloja lähtökohtaisesti noin 20 miljoonaa euroa, mutta toimeentulotuen kautta menotkin vähenisivät noin 15 miljoonaa euroa. Muutoksen yhteydessä tulisi kunnille kuitenkin kompensoida mahdolliset muutokset tuloissa ja menoissa. Kannustinpaketissa olevien muutosehdotusten lisäksi on huomioitava jo SAK:n verolinjauksissa linjattu muutos, joka koskee verotuksen lapsivähennystä. Tänä vuonna voimaan tullut väliaikainen lapsivähennys tulisi SAK:n mukaan korvata työtulovähennyksen lapsikorotuksella. Käytännössä tämä voitaisiin toteuttaa korottamalla työtulovähennyksen enimmäismäärää esimerkiksi 50 euroa jokaista lasta kohden enintään neljään lapseen asti. Yksinhuoltajat saisivat korotuksen kaksinkertaisena, kuten nykyisessä lapsivähennyksessä. Muutos olisi kustannusneutraali, mutta sillä olisi vaikutuksia työnteon kannustimiin lapsiperheissä. Se vaikuttaisi myös tulonjakoon, kuten laskelmista selviää. Tämä ja kannustinpaketissa mainittujen muutosten vaikutus työtulovähennykseen on kuvattu kuviossa SAK:n ehdottama työtulovähennyksen lapsikorotus voisi näin toteutettuna paikoitellen nostaa marginaaliveroja suurituloisilla lapsiperheillä, kuten nykyisessä lainsäädännössä oleva lapsivähennys tekee osalle keskituloisista palkansaajista. Tämä johtuu työtulovähennyksen ulottumisesta tällöin pidemmälle kuin ilman lapsikorotusta ja työtulovähennyksen aleneminen nostaa marginaaliveroa.
10 Työtulovähennys, euroa/vuosi Ehdotetut muutokset työtulovähennykseen Puhdas ansiotulo, euroa/vuosi Nykyinen Kannustinpaketti Kannustinpaketti ja lapsikorotus (lapsiperhe, 2 lasta) Kannustinpaketti ja lapsikorotus (yksinhuoltaja, 2 lasta) Ehdotetuilla muutoksilla pyritään parantamaan työnteon kannustimia pienituloisilla kotitalouksilla laskemalla niin efektiivistä marginaaliveroa kuin työllistymisveroastetta. Ehdotettu muutos asumistukeen laskisi tehokkaasti jo nyt asumistuella olevien efektiivistä marginaaliveroa, kun tuen määrä vähenisi hitaammin tulojen noustessa (muutos käyrän kulmakertoimessa). Muutoksella olisi myös vaikutus työllistymisveroasteeseen, sillä se lisäisi pienituloisten palkansaajien käytettävissä olevia tuloja (uuden ja vanhan käyrän välinen erotus). Toisaalta asumistuen muutokset voivat myös nostaa esimerkiksi työttömyysturvalla olevien kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja, mikä osittain heikentäisi työnteon kannustimia. Myös muutoksilla verotukseen on pyritty saamaan aikaan työnteon kannustimia parantavia vaikutuksia etenkin korottamalla työtulovähennystä.
11 Tässä luvussa tarkastellaan ehdotetun kannustinpaketin vaikutuksia työnteon kannustimiin erilaisten esimerkkilaskelmien avulla. Vaikutusten laskemiseksi on muodostettu kolme erilaista esimerkkikotitaloutta, joiden tilannetta on tarkasteltu SISU-mikrosimulointiohjelman avulla 5. Esimerkkikotitaloudet ovat yhden henkilön kotitalous, kaksilapsinen yksinhuoltajakotitalous sekä kahden huoltajan ja kahden lapsen muodostama lapsiperhe. Kaikki esimerkkitapaukset asuvat vuokra-asunnoissa. Asumistukeen liittyvät oletukset on listattu taulukkoon 3. Esimerkkilaskelmissa ei ole huomioitu päivähoitomaksuja, eikä työttömyysturvalaskelmissa ole mukana korotusosaa tai muutosturvalisää. 6 Yksin henkilö asuva Yksinhuoltaja, 2 lasta Lapsiperhe, 2 lasta Vuokra, euroa/kk kunta- Asumistuen ryhmä 7 III III III Kuten ensimmäisessä luvussa mainittiin, on työnteon kannustimille löydettävissä ainakin kaksi mielekästä mittaria: efektiivinen marginaaliveroaste sekä työllistymisveroaste. Marginaaliveroja laskettaessa tuloja korotetaan jollakin pienellä summalla ja sitten katsotaan, miten käytettävissä olevat tulot muuttuvat. Jos henkilö esimerkiksi saa lisää työtuloja 10 euroa/kk ja hänen käytettävissä olevat tulonsa lisääntyvät tätä myötä 3 euroa/kk, on henkilön efektiivinen marginaalivero 70 prosenttia. Jos 10 euron työtulojen kasvusta 50 prosenttia eli 5 euroa meni veroihin, olisi tämän henkilön marginaalivero 50 prosenttia. Toisin kuin pelkkä marginaalivero, efektiivinen marginaalivero ottaa huomioon verojen lisäksi saadut tulonsiirrot, jotka äskeisessä esimerkissä vähenisivät siis 2 euroa tulojen 10 euron nousun seurauksena. Tämän vuoksi siis esimerkiksi asumistuen tai muiden 5 SISU-mikrosimulointimalli on Tilastokeskuksen hallinnoima malli, jolla voidaan suorittaa verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyviä laskelmia. 6 Päivähoitomaksut on jätetty tarkastelun ulkopuolelle yksinkertaisuuden vuoksi. Päivähoitomaksuilla on kuitenkin vaikutuksia työnteon kannustimiin. SAK:n mielestä maksuja tulisi alentaa ja määrittää ne käytön mukaan. 7 Asumistuen suuruus riippuu tukea saavan henkilön asuinkunnasta. Kuntaryhmä III muodostuu pääasiassa pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevista suurimmista kaupungeista (Tampere, Turku, Oulu ).
12 etuuksien väheneminen tulojen noustessa kasvattavat efektiivistä marginaaliveroa. Työllistymisveroaste τ sen sijaan voidaan laskea esimerkiksi, kuten Kotamäki ja Kärkkäinen (2014), seuraavalla kaavalla: τ = 1 ( Y(w) Y(0) ) / w, jossa Y(w) on käteen jäävät tulot kullakin palkalla w, kun taas Y(0) kuvaa henkilön käteen jääviä tuloja, kun hän ei ole palkansaaja ja elää siis jonkin tulonsiirron, kuten esimerkiksi työttömyyspäivärahan, varassa. Työllistymisveroasteeseen vaikuttavat siis henkilön käteen jäävät tulot niin työllisenä kuin tulonsiirroilla. Työn vastaanottaminen on tällä mittarilla kuvattuna sitä kannattavampaa, mitä suurempi on käytettävissä olevien tulojen erotus, kun henkilö joko on tai ei ole töissä. Jos henkilön käteen jäävät tulot olisivat euroa hänen ollessaan työmarkkinatuella, ja euroa, jos hän on töissä euron palkalla, olisi hänen työllistymisveroasteensa täten 1 - ( ) / = 75 %. Yksi kannustinpaketin vaikutuksista on laskea efektiivisiä marginaaliveroja pienillä tulotasoilla. Alla olevissa kuvioissa on havainnollistettu muutoksia efektiivisissä marginaaliveroissa eri lainsäädäntöehdotuksilla ja etenkin pienillä tuloilla. Yksinkertaisuuden vuoksi jatkossa tämän hetkisestä lainsäädännöstä käytetään lyhennettä Nykyinen. 8 Pelkän kannustinpaketin alaisesta lainsäädännöstä käytetään nimeä Kannustinpaketti. Lainsäädäntöä, jossa kannustinpaketin lisäksi on lapsivähennys muutettu työtulovähennyksen lapsikorotukseksi, kutsutaan nimellä Kannustinpaketti ja lapsikorotus. Kannustinpaketti siis onnistuisi laskemaan efektiivisiä marginaaliveroja pienimmillä tulotasoilla. Tämä on suurelta osin asumistuen muutoksen ansiota. Koska asumistuki leikkaantuu pois hitaammin tulojen noustessa, myös käytettävissä olevien tulojen kasvu on nopeampaa. Se, miksi yhden henkilön kotitalouden tilanteessa efektiivinen marginaalivero pysyy pidempään korkealla tasolla kuin nykyisellä lainsäädännöllä, johtuu asumistuen jatkumisesta pidempään. Käyrien välinen erotus tällä alueella kertoo asumistuen vaikutuksesta efektiiviseen marginaaliveroon, joka on kannustinpaketin tapauksessa 24 prosenttia, kun se nykyisellä lainsäädännöllä on 32 prosenttia. 8 Nykyinen-lainsäädännössä on mukana asumistuen suojaosa, joka tulee voimaan syksyllä 2015.
13 Yksinhuoltaja, 2 lasta Kannustinpaketti ja lapsikorotus Yhden henkilön kotitalous Nykyinen Kannustinpaketti Alla olevissa taulukoissa on kuvattu ehdotetun kannustinpaketin vaikutuksia yhden henkilön esimerkkikotitalouteen. Alla olevissa taulukoissa on dokumentoitu työllistymisveroasteita eri lainsäädännöillä sekä vertailtu työllisty-
14 misveroasteiden eroja eri lainsäädäntöjen välillä. Taulukoissa on laskettu ensin käytettävissä olevat tulot eri tulotasoilla ja eri työttömyyskorvauksilla, minkä jälkeen näillä luvuilla on laskettu työllistymisveroasteet. Työmarkkinatuki Työtulot Käytettävissä olevat tulot Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva tulo , , , , , , , ,5 65,0 % 73,8 % 78,3 % 82,8 % 86,9 % 90,7 % 96,1 % ,8 64,9 % 71,9 % 75,6 % 79,2 % 82,4 % 85,5 % 89,8 % ,5 62,7 % 68,5 % 71,6 % 74,6 % 77,3 % 79,8 % 83,4 % ,3 57,7 % 62,7 % 65,3 % 67,9 % 70,2 % 72,4 % 75,5 % ,6 58,2 % 62,5 % 64,8 % 67,1 % 69,1 % 71,0 % 73,7 % ,8 57,5 % 61,4 % 63,4 % 65,4 % 67,2 % 68,9 % 71,3 % Työmarkkinatuki Työtulot Käytettävissä olevat tulot Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusteena oleva tulo , , , , , , , ,5 61,1 % 71,6 % 77,0 % 82,4 % 87,3 % 92,0 % 97,2 % ,3 60,2 % 68,6 % 72,9 % 77,2 % 81,2 % 85,0 % 89,1 % ,2 59,4 % 66,4 % 70,0 % 73,6 % 76,9 % 80,0 % 83,5 % ,7 57,3 % 63,2 % 66,3 % 69,4 % 72,2 % 74,9 % 77,9 % ,4 57,0 % 62,2 % 64,9 % 67,6 % 70,1 % 72,4 % 75,0 % ,6 57,3 % 61,9 % 64,3 % 66,7 % 68,9 % 71,0 % 73,3 %
15 Työtulot Työmarkkinatuki Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusteena oleva tulo ,9 % -2,2 % -1,3 % -0,5 % 0,4 % 1,3 % 1,0 % ,7 % -3,3 % -2,7 % -2,0 % -1,3 % -0,6 % -0,7 % ,3 % -2,2 % -1,6 % -1,0 % -0,4 % 0,2 % 0,0 % ,5 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % 2,0 % 2,5 % 2,4 % ,2 % -0,3 % 0,1 % 0,5 % 1,0 % 1,4 % 1,3 % ,2 % 0,5 % 0,9 % 1,3 % 1,7 % 2,1 % 1,9 % Taulukoista huomataan, että kannustinpaketti onnistuisi alentamaan työllistymisveroasteita pienituloisimpien töiden kohdalla. Joissakin tapauksissa työllistymisveroasteet nousisivat johtuen siitä, että myös työttömyysturvalla elävien tilanne paranisi kannustinpaketin ansiosta. Muutoksilla asumistukeen ja verotukseen on vaikutuksia myös työttömyysturvan varassa eläville. Käytettävissä olevien tulojen huomataan nousevan myös työttömyysturvan varassa elävillä, joten pienituloisten palkansaajien tilannetta parantavien toimien vaikutukset valuvat osittain myös työttömyysturvalla olevien hyödyksi, ja tällöin ne vaimentavat vaikutuksia työnteon kannustimiin. Muutoksia käytettävissä olevissa tuloissa työtuloa saavilla ja työttömyysturvalla elävillä on havainnollistettu alla olevissa kuvioissa.
16 Muutos käytettävissä olevissa tuloissa, euroa/kk Käytettävissä olevien tulojen muutos, euroa/kk Työtulot, euroa/kk Ansiosidonnaisen perusteena oleva tulo Yksinhuoltajan tapauksessa kiinnostavaa on myös nähdä työtulovähennyksen lapsikorotuksen vaikutukset työllistymisveroasteisiin. Kannustinloukkututkimusten mukaan juuri yksinhuoltajilla kannustinloukkuongelmat ovat usein suurimpia. Alla olevissa taulukoissa on esimerkkilaskelmien työllistymisveroasteet yksinhuoltajakotitalouden tapauksessa eri lainsäädännöillä.
17 Työtulot Käytettävissä olevat tulot Työmarkkinatuki Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva tulo , , , , , ,2 63,8 % 79,4 % 83,4 % 88,0 % 92,4 % 96,0 % 99,9 % ,1 63,8 % 76,3 % 79,5 % 83,1 % 86,6 % 89,5 % 92,7 % ,9 63,6 % 74,0 % 76,7 % 79,7 % 82,7 % 85,0 % 87,7 % ,5 63,1 % 72,0 % 74,3 % 76,9 % 79,4 % 81,4 % 83,7 % ,2 66,5 % 74,3 % 76,3 % 78,5 % 80,7 % 82,5 % 84,5 % ,5 64,9 % 71,9 % 73,6 % 75,7 % 77,6 % 79,2 % 81,0 %
18 Työtulot Käytettävissä olevat tulot Työmarkkinatuki Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusteena oleva tulo , , , , ,3 62,4 % 78,0 % 83,0 % 88,4 % 93,7 % 98,2 % 103,0 % ,9 61,1 % 73,6 % 77,6 % 81,9 % 86,2 % 89,8 % 93,6 % ,8 60,1 % 70,5 % 73,9 % 77,5 % 81,0 % 84,0 % 87,2 % ,4 59,2 % 68,2 % 71,0 % 74,1 % 77,2 % 79,7 % 82,5 % ,7 61,7 % 69,5 % 72,0 % 74,7 % 77,4 % 79,7 % 82,0 % ,6 64,2 % 71,1 % 73,3 % 75,7 % 78,1 % 80,1 % 82,2 % Työtulot Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusteena oleva tulo Työmarkkinatuki ,5 % -1,5 % -0,5 % 0,4 % 1,3 % 2,3 % 3,1 % ,7 % -2,7 % -1,9 % -1,2 % -0,5 % 0,3 % 0,9 % ,5 % -3,5 % -2,8 % -2,3 % -1,6 % -1,0 % -0,5 % ,8 % -3,8 % -3,3 % -2,8 % -2,2 % -1,7 % -1,2 % ,7 % -4,7 % -4,2 % -3,8 % -3,3 % -2,9 % -2,5 % ,7 % -0,7 % -0,3 % 0,1 % 0,5 % 0,9 % 1,3 %
19 Kannustinpaketin ansiosta yksinhuoltajien työllistymisveroasteet siis alenisivat. Alla olevissa taulukoissa on laskettu työllistymisveroasteet tilanteessa, jossa kannustinpaketin lisäksi lapsivähennys korvattaisiin työtulovähennyksen lapsikorotuksella. Huomataan, että tällöin yksinhuoltajien tilanteessa saataisiin purettua kannustinloukkuja vielä tehokkaammin. Työtulot Käytettävissä olevat tulot Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva tulo , , , , , , , ,0 62,2 % 77,8 % 82,8 % 87,7 % 92,4 % 97,6 % 102,8 % ,6 60,1 % 72,5 % 76,5 % 80,4 % 84,3 % 88,4 % 92,6 % ,8 59,3 % 69,7 % 73,0 % 76,3 % 79,5 % 82,9 % 86,4 % ,1 58,6 % 67,5 % 70,3 % 73,1 % 75,8 % 78,8 % 81,8 % ,6 60,0 % 67,8 % 70,3 % 72,7 % 75,1 % 77,7 % 80,3 % ,6 63,2 % 70,1 % 72,4 % 74,5 % 76,7 % 78,9 % 81,3 % Työmarkkinatuki Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusteena oleva tulo Työtulonatuki Työmarkki ,2 % -0,2 % -0,2 % -0,7 % -1,3 % -0,6 % -0,2 % ,0 % -1,0 % -1,0 % -1,4 % -1,9 % -1,4 % -1,0 % ,8 % -0,8 % -0,8 % -1,2 % -1,6 % -1,1 % -0,8 % ,7 % -0,7 % -0,7 % -1,0 % -1,3 % -0,9 % -0,7 % ,8 % -1,8 % -1,8 % -2,0 % -2,3 % -2,0 % -1,8 % ,0 % -1,0 % -1,0 % -1,2 % -1,5 % -1,2 % -1,0 % Myös yksinhuoltajakotitalouksien kohdalla työttömyysturvan varassa elävien käytettävissä olevat tulot nousisivat kannustinpaketin vaikutuksesta, mikä vähentää paketin vaikutuksia työllistymisveroasteisiin. Lapsivähennyksen korvaaminen työtulovähennyksen lapsikorotuksella sen sijaan vähentäisi käytettävissä olevia tuloja verrattuna pelkkään kannustinpakettiin, minkä takia työllistymisveroasteissa nähtäisiin suurempi muutos.
20 Käytettävissä olevien tulojen muutos, euroa/kk (Työmarkkinatuki) Käytettävissä olevien tulojen muutos, euroa/kk Työtulo, euroa/kk Kannustinpaketti Kannustinpaketti ja lapsikorotus Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva tulo Kannustinpaketti Kannustinpaketti ja lapsikorotus
21 Kun perheessä on kaksi huoltajaa, jotka osallistuvat työmarkkinoille, on työllistymisveroasteiden arviointi edellisiä esimerkkitapauksia hankalampaa, sillä tässä tapauksessa tilanteeseen vaikuttavat molempien huoltajien tulot. Asumistuki määräytyy perustuen kotitalouden yhteisiin tuloihin, kun taas verotus on henkilökohtaista. Alla olevissa taulukoissa on laskettu työllistymisveroasteet eri lainsäädännöillä, kun toisen huoltajan työtulot on kiinnitetty arvoon euroa kuukaudessa. Käytettävissä olevat tulot ovat tässäkin tapauksessa koko kotitalouden tasolla, ja työllistymisveroasteet on laskettu käyttäen tätä tuloa. Taulukoista huomataan, että työllistymisveroasteet saattavat olla varsin korkeita myös kahden huoltajan tilanteessa, kun tarkastellaan muutosta käytettävissä olevissa tuloissa koko kotitalouden tasolla. Puolison työtulo Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva tulo Työmarkkinatuki , , , ,4 3595, ,2 70,5 % 78,9 % 89,5 % 99,0 % 109,3 % ,2 60,9 % 67,2 % 75,2 % 82,3 % 90,0 % ,0 54,4 % 59,4 % 65,8 % 71,5 % 77,7 % ,0 55,4 % 59,6 % 65,0 % 69,7 % 74,9 % Puolison työtulo Käytettävissä olevat tulot Työtulo Puolison työtulo Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva tulo Puolison työtulo Käytettävissä olevat tulot Työtulo Työmarkkinatuki , , , , , ,5 66,3 % 77,3 % 84,5 % 90,6 % 97,5 % ,0 63,9 % 72,2 % 77,6 % 82,2 % 87,3 % ,6 59,8 % 66,4 % 70,7 % 74,3 % 78,5 % ,1 59,2 % 64,7 % 68,3 % 71,4 % 74,8 %
22 Työtulo Puolison työtulo Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva tulo Työmarkkinatuki ,1 % -1,5 % -5,0 % -8,4 % -11,8 % ,0 % 5,0 % 2,4 % -0,1 % -2,7 % ,4 % 6,9 % 4,9 % 2,8 % 0,8 % ,8 % 5,1 % 3,4 % 1,7 % 0,0 % Yllä olevista taulukoista huomataan, että kannustinpaketilla voi olla myös negatiivisia vaikutuksia työllistymisveroasteisiin. Toisaalta tässä laskelmassa on otettu huomioon koko kotitalouden käytettävissä olevat tulot. Alla olevista taulukoista sen sijaan voi huomioida, että lapsivähennyksen korvaaminen työtulovähennyksen lapsikorotuksella laskisi tässäkin tapauksessa työllistymisveroasteita verrattuna pelkkään kannustinpakettiin. Työmarkkinatuki Työtulo Puolison työtulo Puolison työtulo Käytettävissä olevat tulot Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva tulo , , , , , ,9 65,9 % 76,8 % 83,8 % 90,2 % 97,1 % ,9 63,5 % 71,7 % 77,0 % 81,7 % 86,9 % ,2 59,4 % 66,0 % 70,2 % 74,0 % 78,1 % ,3 58,4 % 63,9 % 67,4 % 70,5 % 74,0 %
23 Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva tulo Työmarkkinatuki Työtulo Puolison työtulo ,5 % -0,5 % -0,7 % -0,5 % -0,5 % ,4 % -0,4 % -0,6 % -0,4 % -0,4 % ,3 % -0,3 % -0,5 % -0,3 % -0,3 % ,8 % -0,8 % -0,9 % -0,8 % -0,8 % Lapsiperheiden osalla voitaisiin huomioida myös päivähoitomaksujen vaikutus. Korkeilla päivähoitomaksuilla voi olla työnteon kannustimia heikentävä vaikutus. Näissä laskelmissa päivähoitomaksuja ei kuitenkaan ole huomioitu yksinkertaisuuden vuoksi. SAK:n kanta on, että päivähoitomaksuja tulisi alentaa, mikä myöskin parantaisi osittain työnteon kannustimia. Tässä luvussa tehtyjen laskelmien perusteella kannustinpaketilla olisi työnteon kannustavuutta parantavia vaikutuksia. Asumistuen muutos on tehokas tapa alentaa efektiivistä marginaaliveroastetta, ja työtulovähennyksen korotuksella on työllistymisveroastetta alentava vaikutus. Kannustinpaketin ansiosta kuitenkin myös työttömyysturvalla elävien tilanne paranee, mikä saattaa joissain tilanteissa heikentää kannustinpaketin vaikutuksia. Työnteon kannustimien parantaminen vaatiikin verotuksen ja tulonsiirtojen kokonaisvaltaista tarkastelua. Seuraavassa luvussa tarkastellaan, mitä vaikutuksia kannustinpaketilla olisi tulonjakoon. Tulonjakovaikutuksia kuvaavat laskelmat ovat esimerkkilaskelmien tapaan tehty SISU-mikrosimulointimallilla, jolla voidaan laskea eri lainsäädäntömuutosten vaikutuksia tulonjakoon laajaan aineistoon perustuen. Malli on staattinen, joten siinä ei ole huomioitu eri reformien mahdollisesti aiheuttamia dynaamisia vaikutuksia. On huomioitava, että näissä laskelmissa on käytetty vuodelle 2015 ajantasaistettua aineistoa. Tämän ajantasaistetun aineiston pohjana on ollut viimeisin käytettävissä oleva vuoden 2012 aineisto, joka on talouden ja väestörakenteen oletettuihin muutoksiin perustuen uudelleenpainotettu kuvaamaan paremmin arvioitua tämän hetkistä vuoden 2015 tilannetta. Tästäkin johtuen laskelmiin tulee suhtautua suuntaa antavina. Vastaaviin laskelmiin liittyy näistä syistä johtuen aina jonkin asteista epävarmuutta, eikä tarkkoihin laskelmiin pystytä reaaliajassa.
24 Lainsäädäntömuutokset Arvioitu muutos Gini-kertoimessa Kannustinpaketti -0,1 Kannustinpaketti ja työtulovähennyksen lapsikorotus Kannustinpaketti, lapsikorotus ja ylemmän pääomatuloveroprosentin korotus -0,08-0,1 0,80% Muutos käytettävissä olevissa tuloissa tulodesiileittäin 0,60% 0,40% 0,20% 0,00% -0,20% Kannustinpaketti Kannustinpaketti ja työtulovähennyksen lapsikorotus Kannustinpaketti, lapsikorotus ja ylemmän pääomatuloveroprosentin korotus Kuten taulukosta ja kuviosta käy ilmi, olisi kannustinpaketilla tulonjakoa tasaava vaikutus. Gini-kerroin laskisi pelkän kannustinpaketin seurauksena kymmenyksellä, mikä tarkoittaisi, että tuloerot kapenevat. Jos kannustinpaketin yhteydessä muutettaisiin myös väliaikainen lapsivähennys työtulovähennyksen lapsikorotukseksi aiemmin tässä paperissa mainitulla tavalla, olisivat tulonjakovaikutukset vain hiukan vähemmän tasaavia. Tämä johtuu siitä, että kaikki pienituloiset saavat nykyisen lapsivähennyksen, joka leikkautuu pois alemmilla tulotasoilla. Jos lainsäädännössä olisi mukana myös työtulovähennyksen lapsikorotus, kohdistuisivat vähennyksen saajat toisin. Vaikka kannustinpaketin toimet kohdistuvatkin erityisesti pienituloisten palkansaajien tilanteen parantamiseen, kannustinpaketti nostaisi käytettävissä olevia tuloja lähes kaikissa tulodesiileissä. SAK:n verolinjausten tavoitteena oli myös pääomatuloverotuksen progressiivisuuden lisääminen. Jos kannustinpaketin ja työtulovähennyksen lapsikoro-
25 tuksen lisäksi ylempää pääomatuloveroa nostettaisiin yhdellä prosenttiyksiköllä 33 prosentista 34 prosenttiin, tulisi Gini-kertoimen arvoksi arviolta sama kuin pelkän kannustinpaketin kanssa. Vaikutukset tulodesiileittäin olisivat kuitenkin erilaiset. Jos pääomatuloveroa nostettaisiin vielä yhdellä prosenttiyksiköllä, putoaisi Gini-kerroin vielä saman verran kuin ensimmäisen korotuksen myötä. Tässä julkaisussa on käyty läpi yhtä ehdotusta työnteon kannustimien parantamiseksi. SAK:n ehdottama kannustinpaketti onnistuisi alentamaan pienituloisten efektiivistä marginaaliveroa ja useissa tapauksissa laskemaan myös työllistymisveroasteita. Jos kannustinpaketin lisäksi lapsivähennys korvattaisiin työtulovähennyksen lapsikorotuksella, olisivat vaikutukset erityisesti yksinhuoltajien työnteon kannustimiin huomattavat. Kannustinloukkujen purkaminen ei ole yksinkertaista. Yksittäiset lainsäädäntömuutokset, joilla pyritään parantamaan työnteon kannustimia, voivat vaikuttaa toisaalla kannustinloukkuja poistavasti ja toisaalla ongelmia lisäävästi. Kuten tässä paperissa on käynyt ilmi, pienituloisten palkansaajien työnteon kannustimia parantamaan pyrkivät toimet, kuten asumistuen muutos, saattavat johtaa siihen, että toimien sivutuotteena myös etuudensaajien tilanne paranee. Tämä on sinällään aivan hyvä asia, mutta tällöin osa kannustinloukkujen purkamiseen tarkoitetusta summasta valuu hyötynä myös esimerkiksi työttömyyspäivärahoilla oleville ja saattaa joissain tapauksissa jopa heikentää työnteon kannustimia. Kannustinloukkujen purkamisen yhteydessä olisikin jatkossa viisasta miettiä toimia, joilla toivotut vaikutukset kohdistuisivat entistä paremmin pienituloisille palkansaajille, ja sitä kautta laskisi etenkin heidän työllistymisveroasteitaan. Tulisiko yhteiskunnassa joissain tapauksissa kannustinloukkureformien yhteydessä tarkastella etuudensaajien tilannetta niin, ettei kenenkään asema heikkenisi, mutta hyötyjinä olisivat ensisijaisesti pienituloiset palkansaajat. Tämä voisi helpottaa kannustinloukkujen purkamista. Ylipäänsä verotusta ja sosiaaliturvaa suunnitellessa tulisi ottaa huomioon kaikkien politiikkatoimien yhteisvaikutus aina kun mahdollista. Huomioitavaa on myös, että vaikka tässä ehdotuksessa on keskitytty muutoksiin verotuksessa ja sosiaaliturvassa, kannustinloukkuihin vaikuttavat myös muut ulkopuoliset tekijät. Kuten johdannossa olevassa sitaatissa todetaan, kannustinloukkuihin vaikuttaa esimerkiksi vuokrien suuruus. Tämä olisi esimerkiksi yksi peruste kasvattaa asuntotuotantoa kasvuseuduilla. Myös tällaisilla toimenpiteillä voi olla vaikutusta työnteon kannustimiin. Vaikka kaikkia työnteon kannustimia ei pystytä tämän mittaluokan kannustinpaketilla korjaamaan, voisi tämä paketti toimia yhtenä askeleena parempaan suuntaan. Tässä paperissa esitetty kannustinpaketti olisi pehmeä ja oikeudenmukainen keino kasvattaa työn tarjontaa. Paketti vaikuttaisi myös lyhyen aikavälin talouskasvuun elvyttävästi parantamalla pienituloisten kotitalouksien
26 ostovoimaa. Myös työn kysyntä oletettavasti kasvaisi, mikä olisi omiaan vauhdittamaan kasvua ja lisäämään työllisyyttä nykyisessä taloustilanteessa. Sitä tämä maa tällä hetkellä ensisijaisesti tarvitsee: kasvua ja työllisyyttä. Böckerman, P. ja Kanninen, O. (2013) Matalapalkkatyön kysyntä ja tarjonta Suomessa, Matalapalkkatyö Suomessa osa I, Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 1/2013. Honkanen, P., Jäntti, M. ja Pirttilä, J. (2007) Työn tarjonnan kannustimet Suomessa Teoksessa P. Sinko, V. Vihriälä (toim.) Rekrytointiongelmat, työvoiman tarjonta ja liikkuvuus, 5/2007 teoksessa Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja, 4. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia Kotamäki, M. ja Kärkkäinen O. (2014) Työllisyys kasvaa, työnteko vähenee? Työnteon kannustimet ja suojaosareformin vaikutus. Työpoliittinen aikakauskirja 4/2014. Parpo, A. (2004). Kannustavuutta tulonsiirtojärjestelmään Tulonsiirtojärjestelmän muutokset, kannustinloukut ja tulonjako. Tutkimuksia 140. Helsinki: Stakes.
Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti
2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...
LisätiedotKannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti
2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN
LisätiedotLaskelmia RKP:n vaihtoehtobudjetin reformien vaikutuksista
Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas Muistio 25.10.2017 Laskelmia RKP:n vaihtoehtobudjetin reformien vaikutuksista Kysymys Mikä on alla mainittujen muutosten vaikutus tulonjakoon suhteessa vuoden
LisätiedotToimi-etuudet Alustavia laskelmia tulonjakovaikutuksista
Toimi-etuudet Alustavia laskelmia tulonjakovaikutuksista Tapio Räsänen ja Jussi Tervola Jussi Tervola @jutervol Tapio Räsänen @TapioRasanen 31.1.2019 Toimi-etuudet Kolme aihiota, jotka yhdistävät nykyjärjestelmän
Lisätiedot1(6) VM/BO/RY. Kuva 1: Käytettävissä olevat vuositulot sekä talousarvioesityksen tuoma muutos tuloihin tulokymmenyksittäin
1(6) 18.9.2017 VM/BO/RY TAE 2018 tulonjakovaikutukset Tähän muistioon on koottu arvioita vuoden 2018 talousarvioesityksessä esitettyjen uudistusten tulonjakovaikutuksista, niiltä osin kuin niitä on pystytty
LisätiedotEräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan
Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan
LisätiedotHE 107/2017 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg
HE 17/217 vp Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Vero-osasto 3.1.217 Sisältö Työn verotus hallituskaudella Vuoden 218 ansiotulon tuloveroasteikko Kunnallisverotuksen perusvähennys
LisätiedotKunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen
1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen
Lisätiedotverontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa
LisätiedotTyökyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset
Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset - Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla työttömyysloukku 730-1700 :n palkoilla. - Ansiotuloa
LisätiedotVuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto
Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä
LisätiedotHE 135/2016 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen
HE 135/216 vp Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen Vero-osasto 16.9.216 Sisältö Vuoden 217 ansiotulon tuloveroasteikko Kunnallisverotuksen perusvähennys
LisätiedotBudjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija
Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.
LisätiedotLausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille (VNS 3/2016 vp)
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 (VNS 3/2016 vp) Annan pyynnöstä lausunnon valtiontalouden suunnitelmassa esitettyjen
LisätiedotArvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin
Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut
LisätiedotANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009
Verot, tulot ja ostovoima ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 1 TAUSTA: HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET 1,1 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan ansiotulojen verotusta kevennetään
LisätiedotPuolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta
2 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset
LisätiedotKuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset
Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen
LisätiedotMikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa. Elina Pylkkänen
Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa Elina Pylkkänen Mikrosimulointimallit Mitä on mikrosimulointi? Mitä hyötyä mikrosimulointimalleista päätöksenteossa? Miten valtiovarainministeriön
LisätiedotTalousarvioesityksen tulonjako- ja sukupuolivaikutukset
1(10) Päivitetty 19.9.2018: lisätty liite 6 Talousarvioesityksen tulonjako- ja sukupuolivaikutukset 1,00% 0,50% 0,00% -0,50% -1,00% 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Toimeentulotuki Verot Yleinen asumistuki Eläkkeensaajan
LisätiedotTyön vastaanottamisen. kannustimet Suomessa. Olli Kärkkäinen
266 Työn vastaanottamisen kannustimet Suomessa Olli Kärkkäinen PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS TYÖPAPEREITA LABOUR INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH DISCUSSION PAPERS 266 Työn vastaanottamisen kannustimet Suomessa*
LisätiedotUusi sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimalli. Olli Kannas 21.11.2012
Uusi sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimalli Olli Kannas 21.11.2012 Esityksen sisältö Mitä mikrosimuloinnilla tarkoitetaan? Mikrosimulointihankkeen esittely Mallin toimintaympäristö ja etäkäyttö
LisätiedotHE 161/2017 laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta
HE 161/2017 laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta Ympäristövaliokunta 8.11.2017 1 8.11.2017 Sanna Pekkarinen Yleisen asumistuen pääpiirteet Yleisen asumistuen tarkoituksena on alentaa
Lisätiedot1 Enimmäisasumismenojen jäädytys kuntaryhmissä 1 ja 2 sekä 5 %:n leikkaus kuntaryhmissä 3 ja 4
(1) 1 Enimmäisasumismenojen jäädytys kuntaryhmissä 1 ja sekä %:n leikkaus kuntaryhmissä ja Jos lakimuutosta ei tehtäisi, hyväksyttävien enimmäisasumismenojen tasoa pitäisi korottaa Tilastokeskuksen vuokraindeksin
LisätiedotAsiantuntijalausunto 1(5) Kasvu ja vaikuttaminen -osasto/hp Eduskunnan verojaosto
Vähennys verosta, euroa Asiantuntijalausunto 1(5) Kasvu ja vaikuttaminen -osasto/hp 24.9.2018 Eduskunnan verojaosto sara.kettunen@eduskunta.fi Asiantuntijakuuleminen 25.9.2018 Hallituksen esitys (HE 124/2018
LisätiedotHUOMIOITAVAA: Tämä tiedosto on Eduskunnan tietopalvelun vihreälle eduskuntaryhmälle tuottama mikrosimulaatio perustulosta. Sen pohjalta Vihreät laati
HUOMIOITAVAA: Tämä tiedosto on Eduskunnan tietopalvelun vihreälle eduskuntaryhmälle tuottama mikrosimulaatio perustulosta. Sen pohjalta Vihreät laati oman perustulomallinsa. Vihreiden oma malli poikkeaa
LisätiedotVauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille
EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky
LisätiedotVAALITEEMOJA. Lainsäädännössä kokonaisvaltainen näkemys. Lähtökohtana ihmisen elinkaari
VAALITEEMOJA Lainsäädännössä kokonaisvaltainen näkemys Lähtökohtana ihmisen elinkaari Kansalaisaloite uudelle eduskunnalle: Sosiaalisesti oikeudenmukainen työeläke Pienituloisten verotusta kevennetään
LisätiedotKehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset
1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI YLEISESTÄ ASUMISTUESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (HE 231/2016)
MUISTIO 1(3) Neuvotteleva virkamies Sanna Pekkarinen 15.11.2016 Sosiaali- ja terveysvaliokunta HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI YLEISESTÄ ASUMISTUESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (HE 231/2016) Esityksen
LisätiedotKenen talkoot? Talouspolitiikan vaikutuksia
Kenen talkoot? Talouspolitiikan vaikutuksia 2011-2018 Olli Kärkkäinen, Yksityistalouden ekonomisti 26.9.2017 Kenen talkoot? Analyysin sisältö Talouspolitiikan voittajat/häviäjät 2011-2018 Talouspolitiikan
LisätiedotSOSIAALITURVAN VERTAAMISEN VAIKEUS - TARKASTELUSSA TANSKAN TOIMEENTULOTUKI
SOSIAALITURVAN VERTAAMISEN VAIKEUS - TARKASTELUSSA TANSKAN TOIMEENTULOTUKI Sosiaaliturvaa on eri maiden välillä erittäin hankala verrata, koska jokainen maa on kehitellyt oman järjestelmänsä. Järjestelmät
LisätiedotKilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017
Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutuksista kunnan verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksella
LisätiedotPERUSTULOMALLIN ANALYYSI
PERUSTULOMALLIN ANALYYSI - Eduskunnan tietopalvelun tuottaman mikrosimulaatio perustulosta. HUOMIOITAVAA: Tämä tiedosto on Eduskunnan tietopalvelun vihreälle eduskuntaryhmälle tuottama mikrosimulaatio
LisätiedotHE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia
HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotTyönteon kannustimet - mitä jää käteen?
VATT Muistiot 5 Työnteon kannustimet - mitä jää käteen? Heikki Viitamäki VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT VATT MUISTIOT 5 Työnteon kannustimet mitä jää käteen? Heikki Viitamäki Valtion taloudellinen
LisätiedotSeminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista
Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista 11.11.2015 Mika Kuismanen Kansantalousosasto Miksi valtiovarainministeriö on kiinnostunut Araasuntojen asukasvalinnoista
LisätiedotVerotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen
Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla
LisätiedotPerustulomallit. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013
Perustulomallit Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 Johanna Perkiö jatko-opiskelija Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto johanna.perkio@uta.fi Mistä perustulomalleissa
LisätiedotPuolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011
Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset
LisätiedotMiten metsänomistus vaikuttaa pysyvään kunnalliseen hoitoon joutuvien henkilöiden hoitomaksuihin ja erilaisiin Kelan maksamiin sosiaalietuuksiin
Miten metsänomistus vaikuttaa pysyvään kunnalliseen hoitoon joutuvien henkilöiden hoitomaksuihin ja erilaisiin Kelan maksamiin sosiaalietuuksiin Polvelta Toiselle messut, Rovaniemi 18.3.2017 Antti Pajula,
LisätiedotPentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006
Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa
LisätiedotPerustulokokeilu. Lapsiasianneuvottelukunta 18.5.2016. Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi
Perustulokokeilu Lapsiasianneuvottelukunta 18.5.2016 Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Esityksen rakenne perustulokokeilun tavoitteet esiselvityksen tärkeimmät havainnot ja
LisätiedotVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN
Veronmaksajain Keskusliiton ohjelma verotuksen ja julkisen talouden kehittämiseksi vuosina 2012-2015 VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN 1 Teemu Lehtinen 17.1.2011 ANSIOTULOJEN VEROTUSTA KEVENNETÄÄN ALENTAMALLA TULOVEROASTEIKKOA
LisätiedotKunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen
070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia Lappeenrannan kunnallisveroprosentti on Suomen maakuntakeskusten suurimpia. Useimmat
LisätiedotHE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen
Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.
LisätiedotToimeentulotuen ja asumistuen yhteys
Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys Pasi Moisio Vähimmäisturvayksikkö Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja -talouden osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Työelämän ja sosiaaliturvan yhteensovitus
LisätiedotHahmotelmia asumisen tukimuotojen uudistamisesta osana TOIMI-hanketta. Essi Eerola (VATT) & Tomi Ståhl (Kela) /
Hahmotelmia asumisen tukimuotojen uudistamisesta osana TOIMI-hanketta Essi Eerola (VATT) & Tomi Ståhl (Kela) / 25.2.2019 Tässä muistiossa esitellään lyhyesti asumistukijärjestelmää ja asumismenojen korvaamista
LisätiedotTyöttömyydestä työhön - keinoja kannustinloukkujen poistamiseen 1
Työttömyydestä työhön - keinoja kannustinloukkujen poistamiseen 1 Väestön ikärakenteen muutos merkitsee työikäisen väestönosan huomattavaa pienentymistä tulevina vuosina. Uhkana on pula työvoimasta. Merkittävin
LisätiedotHE 108/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yleisradioverosta annettua lakia. Henkilön
LisätiedotPerustulohankkeen mikrosimulointituloksia
LIITE Perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehtojen esiselvitykseen Pertti Honkanen & Miska Simanainen Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia Maaliskuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan
LisätiedotHE 108/2017 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg
HE 108/2017 vp Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Vero-osasto 3.10.2017 Sisältö Parlamentaarinen työryhmä Työryhmän ehdotus Muutosehdotusten vaikutus eri tulonsaajien veroasteisiin
LisätiedotToimeentulotuki ja asumiskustannukset
Toimeentulotuki ja asumiskustannukset 17.4.2019 Signe Jauhiainen @SigneJauhiainen Asumisen tukeminen Asuntomarkkinat Sosiaaliturva 2 18.4.2019 Milj. euroa Kelan maksamat asumisen tuet Yleinen asumistuki
LisätiedotOikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013
Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Tavoitteena toimivampi sosiaaliturva Lisätään työn tarjontaa. Helpotetaan tukien yhdistämistä
LisätiedotKuntien verotuloennusteet, verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset
Kuntien verotuloennusteet, verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Taloustorstai syyskuu 2017 Jukka Hakola Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton uusi veroennuste» Vuoden 2016
LisätiedotEläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto
Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,
Lisätiedotvaikutuksista perusturvaan
Pasi Moisio Seppo Sallila RAPORTTI 20 2012 RAPORTTI 20/2012 Pasi Moisio ja Seppo Sallila Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ISBN 978-952-245-617-5 ISSN 1798-0089 Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotVerot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma
Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma 1. Johdanto Tässä asiakirjassa on esitelty Keskustanuorten näkemys tulevaisuuden veropolitiikan painopisteistä. Verotuksen pääasiallinen tehtävä on kerätä
LisätiedotAsuminen mikä on yhteiskunnan rooli? TOIMI-hankkeen seurantaryhmä Majvik, Essi Eerola (VATT)
Asuminen mikä on yhteiskunnan rooli? TOIMI-hankkeen seurantaryhmä Majvik, 20.3.2018 Essi Eerola (VATT) Asuminen perusoikeutena Perustuslain 19 : julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon
LisätiedotMetsänomistuksen vaikutukset pysyvässä kunnallisessa hoidossa olevien henkilöiden hoitomaksuihin ja erilaisiin KELA:n maksamiin etuuksiin
Metsänomistuksen vaikutukset pysyvässä kunnallisessa hoidossa olevien henkilöiden hoitomaksuihin ja erilaisiin KELA:n maksamiin etuuksiin Polvelta Toiselle Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut, 7.4.2018,
LisätiedotVanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.
Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta
LisätiedotLausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus
Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 117/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a ja 143 :n muuttamisesta sekä tuloverolain 77 :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotMetsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet
Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Seinäjoki 8.11.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta henkilöiltä
LisätiedotHallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp).
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp). Sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (StVM
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia
LisätiedotVerotukseen ehdotettavat muutokset HE 15/2017 vp
Verotukseen ehdotettavat muutokset HE 15/2017 vp Verojaosto 29.3.2017 Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Neuvotteleva virkamies Marja Niiranen 1 Ansiotulojen verotus Koska
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2013 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2013 valtionverotuksessa sovellettavaksi progressiiviseksi ansiotulon
LisätiedotAsiakasmaksulain muutosten vaikutuksia mikrosimulointimenetelma lla arvioituna
Asiakasmaksulain muutosten vaikutuksia mikrosimulointimenetelma lla arvioituna Liite THL:n lausuntoon THL/164/4.00.02/2019 asiakasmaksulaista HE 310/2018 Sisällys 1. Hallituksen esityksen kokonaisvaikutukset...
LisätiedotElinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä
LisätiedotSosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander
Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan
LisätiedotEläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto
Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan köyhyysryhmä 20.10.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,
LisätiedotHALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE :
Verot, elvytys ja ostovoima HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE : VEROTUKSEN LINJAUS VUOSILLE 2010 JA 2011 1 HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET: 1,11 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan
LisätiedotRahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp
Rahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp Perustuslakivaliokunta 28.3.2017 Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Budjettineuvos Petri Syrjänen 1 Valmistelun
LisätiedotÄitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta
LisätiedotOpiskelijat yleisen asumistuen piiriin
Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Kuulemistilaisuus Ympäristövaliokunta 16.11.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten
LisätiedotMaakunta- ja soteuudistus. Verojaosto
Maakunta- ja soteuudistus Verojaosto Neuvotteleva virkamies Timo Annala Neuvotteleva virkamies Filip Kjellberg Neuvotteleva virkamies Marja Niiranen Erityisasiantuntija Anu Rajamäki 1 Perustuslakivaliokunnan
LisätiedotKöyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä
Köyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä Elina Ahola Tutkija, Kelan tutkimusosasto Väliinputoaminen ja sosiaaliset oikeudet -seminaari Kelan päätalo, 21.11.2013 Köyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä
LisätiedotHallituksen ehdolliset lisätoimet
Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.
LisätiedotALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN
LisätiedotTalouspolitiikan vaikutukset työllisyyteen ja tuloeroihin
Talouspolitiikan vaikutukset työllisyyteen ja tuloeroihin 2015-2018 Talousneuvoston kokous 10.10. Kärkkäinen Olli, yksityistalouden ekonomisti (Nordea) Tervola Jussi, tutkimuspäällikkö (Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotTyöllisyys kasvaa, työnteko vähenee? Työnteon kannustimet ja suojaosareformin vaikutus
Työllisyys kasvaa, työnteko vähenee? Työnteon kannustimet ja suojaosareformin vaikutus Mauri Kotamäki 1 Olli Kärkkäinen 2 Johdanto Työn tekemisen kannustimiin on kiinnitetty huomiota pitkään. Jo 90-luvun
LisätiedotValtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista Mika Kortelainen Tutkimusohjaaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta
LisätiedotVerottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt
VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,
LisätiedotEsimerkki 1: yksin asuva työtön* saa työtarjouksen 2000 / kk
Esimerkki 1: yksin asuva työtön* saa työtarjouksen 2 / kk 2 2 Ansiopäiväraha 1 249 /kk Nettohyöty 2 / kk bruttopalkasta vajaat 33 => veroihin ja asumistuen laskuun lähes 84 % 1 1 Verot Vuokra (asumistuen
LisätiedotEläkepalkkakaton vaikutus eläkettä kartuttaviin ansioihin
Muistio 1 (10) Eläkepalkkakaton vaikutus eläkettä kartuttaviin ansioihin Eläkekatto mielletään yleensä euromääräiseksi rajaksi, joka rajaa tietyn osan kertyneestä eläkkeestä pois. Eläkepalkkakatto taas
LisätiedotHE 75/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi. nostetaan nykyisestä 36,60 eurosta 46,60 euroon lasta kohden kalenterikuukaudelta.
HE 75/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi siten, että lapsilisän yksinhuoltajakorotusta
LisätiedotSote-rahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15 ja 71/2017 vp
Soterahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15 ja 71/217 vp Perustuslakivaliokunta 16.6.217 Budjettineuvos Neuvotteleva virkamies Finanssisihteeri Petri Syrjänen Timo Annala Filip Kjellberg
LisätiedotVerotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen
Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen
LisätiedotEspoon kaupunki Päätös Sivu 1 / 11
Espoon kaupunki Päätös Sivu 1 / 11 303/2016 03.00.00 19 Esitys kaupunginhallitukselle Espoon kaupungin lausunnoksi opetus- ja kulttuuriministeriölle luonnoksesta varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi Valmistelijat
LisätiedotSAS-ratkaisut Tilastokeskuksen sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimallissa
SAS-ratkaisut Tilastokeskuksen sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimallissa Olli Kannas, Tilastokeskus SAS Forum Helsinki 2012 11.10.2012 Esityksen sisältö Mitä on mikrosimulointi? Hankkeen
LisätiedotTilastotiedote 2007:1
TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa
LisätiedotKuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset
Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Jukka Hakola @HakolaJukka Pekka Montell @MontellPekka 11.-12.9.2019 Kuluvan vuoden kunnallisverot eivät ole kasvaneet odotetusti Kunnallisverokertymät
LisätiedotSuomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2018 budjetista. Ympäristövaliokunta Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat
Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2018 budjetista Ympäristövaliokunta 22.9.2017 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten
Lisätiedot