Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies
Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta joutui kadoksiin Länsi- Rooman valtakunta romahti noin v. 400, mikä johti kirkon vallan lisääntymiseen. Keskiaika alkoi. Antiikin Kreikan perintöä piti yllä islamilainen maailma Keskiajan päätyttyä tiede alkoi kukoistaa Länsi- Euroopassa, tapahtui tieteellinen vallankumous. Miksi tämä ei tapahtunut islamilaisessa maailmassa?
Bysantissa Syyrian kristillinen kirkko käänsi Aristoteleen, Platonin ja muiden antiikin =iloso=ien kirjoituksia syyrian kielelle. 600- luvulla arabit aloittivat pyhän sodan kreikkalais- roomalaisia ja persialaisia vastaan. Pian he hallitsivat laajoja alueita Pakistanista Espanjaan. Arabit käänsivät antiikin kirjoituksia syyriasta arabian kielelle. Aloitteen teki Irakin valistunut kali=i Harun- al- Rashid. Kaupankäynnin myötä kirjoitukset levisivät kaikkialle islamilaiseen maailmaan ja myös esimerkiksi Kiinaan ja Afrikkaan.
1100- luvulla arabiankielisiä tekstejä alettiin kääntää latinaksi. Gerard Cremonalainen käänsi 71 Toledosta, Espanjasta löydettyä kirjoitusta, mm. Almagestin ja lukuisia Aristoteleen teoksia sekä Eukleideen geometrian perusteoksen Alkeet. Konstantinopolissa käännettiin kirjoituksia suoraan kreikasta latinaksi. N. vuoteen 1200 mennessä lähes kaikki tärkeimmät antiikin Kreikan kirjoitukset oli luettavissa latinaksi, ja ne alkoivat vaikuttaa ajatteluun Euroopassa. Yksityiskohta Gerard Cremonalaisen Almagest- käännöksestä vuodelta 1175. Kohta käsittelee Ptolemaioksen mallia ulkoplaneettojen Mars, Jupiter ja Saturnus liikkeelle.
Aritoteleen Fysiikan ensimmäinen sivu latinalaisena käännöksenä. Marginaalissa on alkuperäinen kreikankielinen teksti.
Islamilainen tiede Tiede kukoisti islamilaisessa maailmassa 700-1100. Kaupankäynti toi vaurautta ja sai tiedon leviämään tehokkaasti. Tutkimus oli hyvin organisoitua ja tapahtui moskeijoiden yhteyteen perustetuissa madrasseissa ( koraanikouluissa ) Velvollisuutemme on tutkia kreikkalaisia kirjoituksia ja korjata niitä aina, kun löydämme korjattavaa. Suurimman huomion sai tähtitiede. Perustettiin suuria observatorioita, esim. Jaipuriin, Intiaan ja Maraghaan, Persiaan. Jantar Mantarin observatorio Jaipurissa.
Islamilaisia tiedemiehiä ibn Sina (Avicenna) (980-1037) Lääkäri ja =iloso=i. Tunsi hyvin Ptolemaioiksen Almagestin ja Eukleideen Alkeet. Kirjoitti 276 teosta, joista on säilynyt suuri osa. Merkittävin teos Lääketieteen kaanon, standardi oppikirja Euroopassa renessanssin aikana. Tutki Aristoteleen teoksia kriittisesti (toisin kuin tehtiin Euroopassa myöhemmin). Tutki myös tähtitiedettä ja optiikkaa. ibn Rushd (Averroes) (1126-1198), Eli Cordobassa, Espanjassa Esitti kommentaareja Aristoteleen teksteihin. Aristoteleen oppi on ylin totuus, Aristoteleen äly on ihmisäly korkein ilmentymä. Sanoi totuuden löytyvän, kun yhdistetään =iloso=ia ja pyhät kirjoitukset. Sekä kristityt että muslimit pitivät tätä hyökkäyksenä uskonoppejaan vastaan, ja Averroesin kirjat kiellettiin. Maallistumisen isä. Merkittävin ajatus fysiikan alalta: Voima ilmaisee sen, millä vauhdilla työtä tehdään, kun kappaleen nopeutta muutetaan.
ibn al- Haitham (Alhazen) (965-1039) Yleisnero, joka syntyi Irakin Bashrassa, mutta eli enimmäkseen Egyptissä. Yritti saada kosmologisiin malleihin realismia, mm. Aristoteleen sfäärien pyöriminen ja komeettojen tulkitseminen. Optiikan isä. Tutki valon taittumista ja heijastumista. Teki kokeita peileillä ja linsseillä. Rakensi ensimmäisen neulansilmäkameran. Esitti uuden teorian näkemiselle: näkeminen perustuu kappaleesta silmään tulevaan valoon. Selitti silmän toiminnan melko oikein. Irakin 10000 dinarin seteli Vanha malli.
Euroopan luonnon=iloso=ia keskiajalla Euroopassa tieteellistä sivistystä viljeltiin 1000- luvulle asti lähes yksinomaan luostareissa. Sitten perustettiin ensimmäiset yliopistot: Bologna 1088, Pariisi 1150 and Oxford 1167. Niissä alettiin tutkia ja kommentoida antiikin kirjoituksia. Aristoteleen kirjoituksia alettiin pitää lähes pyhien kirjoituksien veroisina totuuden lähteinä. Tämä johti ristiriitaan katolisen kirkon kanssa. Monet Aristoteleen opit olivat vastoin kirkon opetusta. Pariisin yliopisto yritti 1210- luvulta lähtien kieltää Aristoteleen oppien opettamisen. Vuonna 1277 Vatikaanin painostuksesta kiellettiin opettamasta 219 Aristoteleen väitettä, mm.: Maailma on ikuinen, vailla alkua ja loppua. Oppi kahdesta totuudesta: uskonnollinen oppi ja luonnontieteen oppi voivat elää rinnakkain. Jumalan vallan rajallisuus: kaikilla luonnon tapahtumilla on syy, ihmeitä ei tapahdu. Mitään ei synny tyhjästä eli maailmaa ei ole voitu luoda. Ihminen kokonaisuutena ei ole kuolematon, ainoastaan sielun rationaalinen osa.
Kiellot eivät tepsineet. Esim. Roger Bacon luennoi Fysiikkaa 1240- luvulla. Yliopistot eivät yksinkertaisesti halunneet hylätä lähes ainoita mielenkiintoisen tiedon lähteitä, mitä heillä oli käytettävissään. Dominikaaniset teologit Tuomas Akvinolainen (1224-1274) ja Albert Suuri (1193-1280) tutkivat Aristoteleen kirjoituksia perusteellisesti saadakseen selville, miten ne ovat sovitettavissa yhteen kirkon oppien kanssa. Loppupäätelmä: Luonnon=iloso=iaa ja teologiaa ei tule sotkea toisiinsa vaan ne on pidettävä erillään. Tämän näkemyksen ansiosta luonnon=iloso=ia saattoi kehittyä yliopistoista, vaikka yliopistot olivat katolisen kirkon tarkan valvonnan alla. Tuomas Albert