Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Ø 1950 BA, Ohio, Englannin kieli ja filosofia Ø 1950 tapaa Margaret Meadin ja päättä alkaa antropologian opiskelun Harvardissa Ø 1952-54 Javalle tutkimusryhmässä, jonka tavoite on taloudellisen kasvun parantaminen Ø 1956 PhD., uskonto ja yk.muutos Javalla
1960-70, University of Chicago 1965-1970, jaksottaisia kenttätöitä Sefroussa Marokossa. 1968 Islam Observed 1973 The Interpretation of Cultures 1983 Local Knowledge: Further essays in interpretive anthropology 1988 Works and lives: The anthropologist as author.
Thick Description ja Interpretive Theory of Culture Kulttuurin käsite, johon nojaan on olennaisesti semioottinen. Uskon Max Weberin kanssa, että ihminen on eläin, joka roikkuu itse kehräämissään merkitysverkoissa. Pidän kulttuuria noina verkkoina ja sen tutkiminen ei ole lakia etsivää kokeellista tiedettä, vaan tulkinnallista tiedettä, joka etsii merkitystä(geertz 1973:5)
Geertzin tulkinta-antropologia: Oletus: ihminen on eläin, joka roikkuu itse kehräämissään merkitysverkoissa ja nimi noille verkoille on kulttuuri Johtopäätös: sen tutkiminen ei ole lakia etsivää kokeellista tiedettä, vaan tulkinnallista tiedettä, joka etsii merkitystä Merkitysverkko, tulkinta?
sen, mitä Ryle kutsuu nimellä "thin description siitä, mitä sen esittäjä (parodisti, silmäniskijä, bongaaja...) tekee ( supistaessaan nopeasti silmäluomeaan ) ja hänen tekonsa "thick descriptionin ( teeskentelemällä ystävää ja näin houkuttelemalla viattoman ajattelemaan yhteistä salaliittolaisuutta") välillä on etnografian kohde/objekti: kerrostunut hierarkia merkityksellisiä rakenteita, joiden avulla silmäniskuja, valesilmäniskuja, parodioita tuotetaan, aistitaan ja tulkitaan
Ø Kontekstien tunnistaminen ja avaaminen vaatii thick descriptionin. Ø Geertzin mukaan juuri tätä etnografinen kirjoittaminen tekee (tiheää ei ohutta) Ø Geertz sijoittaa semioottisen tulkintaantropologian historialliseen kehykseen (Weber)...
Antropologiset tekstit ovat itsessään tulkintoja, ja toisen ja kolmannen asteen tulkintoja pohjiaan myöten. (Määritelmällisesti vain natiivi tekee ensimmäisen asteen tulkintoja: se on hänen kulttuurinsa). Tulkinnat ovat siis fiktiota; fiktiota siinä mielessä, että ne ovat jotakin tehtyä, jotakin sommiteltua eivät silti valhetta...
...etnografia on tiheä kuvaus. Se, minkä kanssa etnografi itse asiassa on kasvotusten, lukuun ottamatta tilannetta (minkä hän tietenkin joutuu läpikäymään) kun hän suorittaa automatisoituja aineiston keräämisen rutiineja on monimutkaisten käsitteellisten rakenteiden moninaisuus; niistä monet ovat päällekkäisiä tai toisiinsa solmiutuneita, samalla outoa, epätavallista, epätäsmällistä, ja se hänen on ensin yritettävä jollain tavoin saada haltuun ja sitten tehdä ymmärrettäväksi
Etnografian tekeminen on kuin yrittäisi lukea (luetun konstruoimisen mielessä) vierasta käsikirjoitusta, haalistunutta, täynnä aukkoja, epäjohdonmukaisuuksia, epäilyttäviä lisäyksiä, tarkoitushakuisia kommentteja, mutta kirjoitettuna ohikiitävissä esimerkeissä käyttäytymisen muotoja eikä äänteiden merkkeinä. (1973:10)
Mitä kulttuuri ei ole Ø Semioottinen näkökulma ei pidä ensisijaisena teknologiaa tai mitään muuta käsitystä luonto/kulttuuri käyttöliittymästä (interface) Ø Kulttuuri ei ole olemassa jollain yliorgaanisella tasolla, jolla siihen vaikuttavat vain sen omat voimat ja tavoitteet Ø Kulttuuria ei voida esineellistää. Ø Kulttuuri ei ole pelkkää käyttäytymistä tai mentaalinen rakennelma, josta voitaisiin tehdä kaavamaisia analyysejä tai supistaa se etnografisiksi algoritmeiksi (=äärellinen joukko täsmällisiä, suoritettavissa olevia ohjeita, jotka ohjaavat päättyvää tehtävän suoritusta).
Mitä kulttuuri on? Ø Julkista, koska merkitys on, ja merkitysjärjestelmät tuottavat kulttuuria, ne ovat tietyn ihmisryhmän kollektiivista omaisuutta Ø Kulttuuri on symbolista Ø Kulttuuri on kommunikaatiota Ø Merkitys on kontekstuaalista Ø Muodostuu yhteiskunnallisesti rakennetuista merkitysrakenteista, joiden avulla ihmiset kommunikoivat: erottamaton symbolisesta social discourse Ø Kulttuuri on kompleksista = sommitelma tekstejä
Kulttuuri on merkityskudelma/tekstuuri, jonka avulla ihmiset tulkitsevat kokemustaan ja ohjaavat toimintaansa; yhteiskunnallinen rakenne on muoto, jonka toiminta ottaa, aktuaalisesti olemassa oleva yhteiskunnallisten suhteiden verkosto. Kulttuuri ja yhteiskuntarakenne eivät ole kuin saman ilmiön kaksi eri abstraktiota. (Geertz 1973:145). Tulkinta-antropologin (joka hyväksyy semioottisen näkemyksen kulttuurista) metodi on samankaltainen kuin tekstiä analysoivan kirjallisuuskriitikon.