RAITEENTARKASTUSTULOKSET JA NIIDEN TULKINTA

RATAHALLINTOKESKUS BANFÖRVALTNINGSCENTRALEN RAITEENTARKASTUSTULOKSET JA NIIDEN TULKINTA 28.1.2005

Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...2 2 RADANTARKASTUSVAUNU Ttr1 51 (Emma)...2 2.1 Tarkastustekniset tiedot...2 2.2 Raiteen asennon tarkastaminen...3 3 TARKASTETTAVIEN SUUREIDEN MÄÄRITELMÄT...3 3.1 Korkeuspoikkeamat (KPO, KPV)...3 3.2 Kierous (KIER), eli ns. ristiheitto...4 3.3 Raideleveys (RL, RLK)...4 3.4 Kallistus (KALS)...4 3.5 Nuolikorkeudet (NKO, NKV)...5 4 TARKASTETTAVIEN SUUREIDEN KUVAUTUMINEN TULOSTEESEEN...5 4.1 Korkeuspoikkeamat (KPO, KPV)...5 4.2 Kierous (KIER)...6 4.3 Raideleveys (RL, RLK)...6 4.4 Kallistus (KALS)...6 4.5 Nuolikorkeudet (NKO, NKV)...7 4.6 Kaaren muoto (10000/R)...8 5 TARKASTUSTULOSTEET...8 5.1 Käyrätuloste...8 5.1.1 Eri suureiden sijainti tulosteella...9 5.1.2 Kunnossapitotasokohtaiset virherajat... 10 5.1.3 Erikoismerkinnät... 11 5.2 Virhe- ja km-yhteenvetolista... 12 5.2.1 Virheiden tulostuminen... 12 5.2.2 Kohteiden tulostuminen... 13 5.2.3 Kilometriyhteenveto... 13 5.2.4 TQI eli 95 %:n keskihajonta... 14 6 TULOSTEN TULKINNASSA HUOMIOITAVIA ASIOITA... 16 6.1 Mittauksen tarkkuus... 16 6.2 Kierous (KIER)... 16 6.3 Raideleveys (RL, RLK)... 17 6.4 Kallistus (KALS)... 18 6.5 Nuolikorkeudet (NKO20, NKV20, NKO12, NKV12)... 18 7 TULOSTEN ARVOSTELEMINEN... 19 7.1 Yksittäisen kilometrin arvosteleminen... 19 7.2 Vaihteen arvosteleminen... 20 8 GEOMETRISEN KUNNON PALVELUTASO GKPT... 21 8.1 Rataosan palvelutason muodostuminen... 21 LIITTEET Liitteissä on esimerkit Offboard-ohjelmalla luoduista rataosakohtaisista yhteenvedoista, kilometri ja vaihde.

Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta 2 1 YLEISTÄ Tämä asiakirja on tarkoitettu ohjeeksi radantarkastusvaunu Ttr1 51 tuottamien tarkastustulosten tulkintaan raiteen osalta. 2 RADANTARKASTUSVAUNU Ttr1 51 (Emma) Vaunu on hankittu Oy VR-Rata Ab:lle vuonna 2003. Sijoituspaikka on Helsinki ja vastuuyksikkö Kalusto- ja materiaalipalveluiden Radantarkastuspalvelut. 2.1 Tarkastustekniset tiedot Vaunun kokonaispaino on n. 64,5 tonnia. Akselikuormat telien kesken jakautuvat seuraavasti: etupään vetävän telin paino n. 32 tonnia takapään vapaan telin paino n. 26 tonnia keskimmäisen kelluvan telin paino n. 6,5 tonnia. Vaunun tekniset mitat sekä mitta-akselit numeroituna näkyvät kuvassa 1. TAKA ETU 3 2 1 Kuva 1. Radantarkastusvaunu Suurimmat sallitut tarkastusnopeudet eri rataluokissa ovat: A -radoilla 60 km/h B 1 -radoilla 80 km/h B 2 -radoilla 120 km/h C 1 -, C 2 -, D -radoilla 120 km/h

Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta 3 2.2 Raiteen asennon tarkastaminen Tarkastusvaunun mittaustelejä ja niiden välissä olevia antureita käytetään eri virhesuureiden havaitsemiseen seuraavasti: Korkeuspoikkeamat mitataan mittausteleillä 1, 2 ja 3. Nuolikorkeutta mitataan telien välissä olevilla mittausakseleilla 1, 2 ja 3. Raideleveys mitataan mittausakselilla 3. Kallistus mitataan mittaustelin 2 kohdalla olevalla, vaunun lattiaan kiinnitetyllä gyroskooppi-hyrrällä, jonka toiminta perustuu keskipakovoimaa kompensoivaan kiihtyvyysjärjestelmään. Vaunun korin kallistuksen muutos raiteeseen nähden kompensoidaan mittaustelin 3 ja vaunun korin välissä olevilla antureilla. Laskennallinen kierous tuotetaan kallistuksen mittaussuureesta sovitulla mittakannalla. 3 TARKASTETTAVIEN SUUREIDEN MÄÄRITELMÄT 3.1 Korkeuspoikkeamat (KPO, KPV) Korkeuspoikkeamilla tarkoitetaan kiskon kulkupinnan teoreettisen jänteen keskipisteen etäisyyttä kiskon todellisesta kulkupinnasta. Kuva 2. Korkeuspoikkeama

Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta 4 3.2 Kierous (KIER), eli ns. ristiheitto Kierous tarkoittaa kallistuksen muutosta. Kuva 3. Kierous 3.3 Raideleveys (RL, RLK) Raideleveyden nimellismitta on 1524 mm. Se mitataan kiskon kulkureunojen välistä, 14 mm kiskonselän alapuolelta. Kuva 4. Raideleveys 3.4 Kallistus (KALS) Raiteen kallistuksella tarkoitetaan sisä- ja ulkokiskojen välistä korkeuseroa. Kuva 5. Kallistus

Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta 5 3.5 Nuolikorkeudet (NKO, NKV) Nuolikorkeudella tarkoitetaan kaaren jänteen keskipisteen etäisyyttä kaaresta. Nuolikorkeus voidaan tulostaa vaunun omalla, eli 12 metrin mittakannalla tai laskennallisesti 20, 35 tai 70 metrin mittakannalla. Kuva 6. Nuolikorkeus 4 TARKASTETTAVIEN SUUREIDEN KUVAUTUMINEN TULOSTEESEEN D-luokan virherajan ylittyessä käyrällä poikkeama kuvautuu valkoisella. 4.1 Korkeuspoikkeamat (KPO, KPV) Korkeuspoikkeamat mitataan 12 m:n mittakannalla kummastakin kiskojonosta, mutta tulostetaan 5 m:n mittakannalla. Lisäksi ne on mahdollista tulostaa myös 12, 35 ja 70 m:n mittakannoilla. Poikkeama ylöspäin Poikkeama alaspäin Kuva 7. korkeuspoikkeamat

Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta 6 4.2 Kierous (KIER) Kierous lasketaan kallistuksen muutosarvoista Kierous tulostetaan laskennallisesti 3,5 m:n matkalta. Kuva 8. Kierous 4.3 Raideleveys (RL, RLK) Raideleveys mitataan takapään mittausakselilla (3). Raideleveyden levenemä Raideleveyden kapenema 4.4 Kallistus (KALS) Kuva 9. raideleveys Kallistus mitataan vaunun lattiaan kiinnitetyllä gyroskooppi-hyrrällä. Kallistuskäyrän kallistuksen suunta ei ole riippuvainen ajosuunnasta, vaan kallistus näyttää aina oikeaan suuntaan.

Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta Huom.! Kallistus tulostuu käyrälle mittakaavassa 1:5 (on mahdollista muuttaa ohjelmassa). 7 Kuva 10. Kallistus 4.5 Nuolikorkeudet (NKO, NKV) Nuolikorkeudet mitataan kummastakin kiskojonosta 12 metrin pituisen jänteen keskeltä, mutta tulostetaan matemaattisena nuolikorkeutena 20 metrin jänteellä. Nuolikorkeudet voidaan tarvittaessa tulostaa myös 35 ja 70 metrin mittakannoilla. Nuolikorkeuskäyrien virherajat seuraavat myös kaarteessa kaaren muotoa, näin ollen kaaren muoto on siis nähtävissä nuolikorkeuskäyrästä. Huom! Nuolikorkeudet tulostuvat käyrälle mittakaavassa 1:5 (on mahdollista muuttaa ohjelmassa). Kuva 11. Nuolikorkeudet

Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta 8 4.6 Kaaren muoto (10000/R) Kaaren todellinen säde on laskettavissa käyrässä olevasta kaaren muodosta, siten että kaaren todellinen säde R on 10000/P Kuva 12. Kaaren muoto 10000/R 5 TARKASTUSTULOSTEET 5.1 Käyrätuloste Mittauksen aikana käyrä tulostuu A3-paperille. Vaunun ajosuunnasta riippumatta oikea kiskojono on aina oikea kiskojono kasvavien kilometrien suuntaan. Käyrätulosteeseen tulostettavat erikoiskohteet ja muut sovitut tulostettavat kohteet ovat sidottavissa km+m-paikannustietoon. Tulosteessa näkyvä vaakasuuntainen katkoviiva tulostuu 100 metrin välein. Lisäksi myös kilometripylväät näkyvät tulosteessa sekä niiden yhteydessä tarkka kilometrin pituus. Ylitettäessä D-luokan virheraja ylitys kuvautuu valkoisena.

Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta 9 Erikoismerkinnät Tarkasteltavat suureet Virhe-paikannin 100 metrin merkki D-luokan virherajat Kuva 13. Raiteen käyrätuloste 5.1.1 Eri suureiden sijainti tulosteella Vasemmassa reunassa näkyy radalla esiintyvät erikoismerkinnät, kuten vaihteet, sillat ja tasoristeykset. Tarkasteltavat suureet ovat vasemmalta oikealle NKO20, NKV20, 10000/R, KALS, KIER3.5m, RL, KPO5 ja KPV5. Käyrällä oleva suure 10000/R näyttää kaaren muodon ja siitä pystyy laskemaan kaaren säteen, kun jakaa 10000 käyrälle tulostuneella säteellä. Oikeassa reunassa oleva virhe-paikannin kertoo, jos jokin mitattavista suureista ylittää virherajan.

10 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta 5.1.2 Kunnossapitotasokohtaiset virherajat Virheluokkia on kolme C-, D- ja *-luokka. Virheluokat jaotellaan siten, että C-luokan virhe tarkoittaa alkavaa virhettä, jonka kehittymistä tulee tarkkailla ja mahdollisesti myös korjata. D-luokan virhe tarkoittaa lähitulevaisuudessa korjattavaa virhettä, joka vaikuttaa kilometrin virhemetrimäärään. Tarkastuksissa mukana olevan kunnossapitäjän on välittömästi arvioitava toimenpiteet, jotka aiheutuvat *-luokan virheestä. Kunnossapitäjän on käytävä tutkimassa *-luokan virhe paikan päällä heti tarkastusvaunumittauksen jälkeen ja määrättävä paikalle tarvittaessa nopeusrajoitus, kunnes virhe on korjattu. Nopeusrajoituksesta on ilmoitettava ensi tilassa RHK:lle. Nopeusrajoitus on *-luokan virheen ilmaantuessa määriteltävä niin alhaiseksi, että virhe ei nopeutta vastaavalla kunnossapitotasolla ole enää *-luokan virhe. Jos virhe on *-luokan virhe myös alimmalla kunnossapitotasolla, virhe on arvioitava tapauskohtaisesti ja liikenne tarvittaessa keskeytettävä. Taulukoissa 1 6 on mitattaville suureille määritellyt kunnossapitotasojen ja virheluokkien mukaiset raja-arvot. Virheluokkien määritelmät ja niiden raja-arvot päivitetään aina kulloinkin voimassa olevan RAMOn mukaan. Kaikki mitat ovat millimetrejä ja ne ovat poikkeamamittoja perusviivasta. Lisäksi kieroudesta on ilmoitettu viisteluku. Arvostelussa käytetään kuitenkin mm-arvoja. Taulukko 1. Raideleveyden levenemä Raideleveyden levenemisen (RL) raja-arvot Virheluokka Kunnossapitotaso 1AA 1A 1 2 3 4 5 6 C 3 3 8 10 12 12 12 12 D 5 5 14 16 18 20 20 20 * 15 15 25 30 30 30 30 30 Taulukko 2. Raideleveyden kapenema Raideleveyden kapenemisen (RLK) raja-arvot Virheluokka Kunnossapitotaso 1AA 1A 1 2 3 4 5 6 C 3 3 4 4 4 4 4 4 D 4 4 7 7 7 7 7 7 * 6 6 8 10 10 10 10 10

11 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta Taulukko 3. Nuolikorkeudet Nuolikorkeuspoikkeamien (NKO20, NKV20) raja-arvot Virheluokka Kunnossapitotaso 1AA 1A 1 2 3 4 5 6 C 4 4 5 7 8 10 13 17 D 6 6 7 9 10 14 21 28 * 9 9 10 12 14 19 25 36 Taulukko 4. Korkeuspoikkeamat korkeuspoikkeamien (KPO, KPV) raja-arvot Virheluokka Kunnossapitotaso 1AA 1A 1 2 3 4 5 6 C 2 2 3 4 5 6 7 8 D 4 4 5 6 7 8 9 10 * 7 7 8 9 10 12 13 14 Taulukko 5. Kallistus Kallistuspoikkeamien (KALS) raja-arvot Virheluokka Kunnossapitotaso 1AA 1A 1 2 3 4 5 6 C 3 3 4 5 6 8 9 10 D 5 5 6 7 8 10 13 15 * 8 8 9 11 12 15 19 21 Taulukko 6. Kierous Kierouden (KIER) raja-arvot Virheluokka Kunnossapitotaso 1AA 1A 1 2 3 4 5 6 C 1160/3 1160/3 700/5 585/6 500/7 440/8 390/9 350/10 D 500/7 500/7 440/8 390/9 350/10 290/12 250/14 220/16 * 390/9 390/9 320/11 290/12 270/13 235/15 205/17 165/21 5.1.3 Erikoismerkinnät Suurimman sallitun kierousvirheen raja on ilmoitettu viistelukuna, koska RAMOssakin ilmoitetaan viisteiden jyrkkyydet juuri viistelukuina. Yllä olevassa taulukossa 6 on ensimmäisenä kierouden viisteluku, toisena on sitä vastaava mm-arvo. Erikoismerkinnöillä tarkoitetaan radalla olevia kohteita, kuten vaihteita, siltoja, tasoristeyksiä, opastimia jne. Erikoismerkinnät tulevat käyrälle selväsanaisina teksteinä joiden alla on mustaa viivaa ko. erikoiskohteen pituinen matka mittakaavassa 1:5000 (ks. 5.1 käyrätuloste).

12 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta 5.2 Virhe- ja km-yhteenvetolista Jokaiselta tarkastettavalta rataosalta tulostuu käyrän lisäksi myös virhe- ja km-yhteenvetolista. 5.2.1 Virheiden tulostuminen Virhe- ja km-yhteenvetolistoissa jokaisen sivun yläreunaan tulee tunnistetietona tarkastetun rataosan alue linjanumero (Line) lyhenne (code) raidenumero kp-taso kilometrien suunta, ylös ja alas päivämäärä aloitus- ja lopetuspaikka tiedoston nimi. Esimerkki virhelistauksesta on kuvassa 14. Virhelistauksesta on nähtävissä seuraavia asioita: km:llä esiintyvät virhesuureet sekä erikoiskohteet virheiden ja erikoiskohteiden sijainti (Aloitus km+m Lopetus km+m) virheiden ja erikoiskohteiden pituus virheiden maksimiarvo maksimivirheen sijainti km+m tarkastettava kunnossapitotaso taso, jolle havaittu virhe pudottaisi ko. kohdan virheen virheluokka

13 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta Kuva 14. Virhelistaus 5.2.2 Kohteiden tulostuminen 5.2.3 Kilometriyhteenveto Kohteet, kuten sillat, vaihteet ja tasoristeykset, tulostuvat virhelistan yhteyteen. Esim. yllä olevassa kuvassa 14 on listassa nähtävissä useampia vaihteita. Kohteen kohdalla on aina nähtävissä aloitus km+m sekä lopetus km+m. Lisäksi lopetus km+m kohdalla kohteen nimen jälkeen on suluissa kohteen pituus metreinä. Km-yhteenvetolistaus tulostuu jokaiselta kilometriltä seuraavan sivun kuvan 15 mukaiseen taulukkoon. Taulukosta on nähtävissä seuraavia asioita: kilometrin todellinen pituus kilometrin tunnistus (esim. km 3,0 4,0) kilometrin arvosana (K, H, T tai ET) mitattavat suureet sekä YHT-sarake, johon tulostuu kokonaisvirhemetrimäärät ko. kilometriltä C- ja D-luokan virhemetrimäärät mitattavilta suureilta kilometrin jako 100 metrin osiin sekä vaihteiden kohdalla vaihteen pituiseen osaan, jossa tunnuksena merkki V

14 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta kilometrin jakoriveillä nähdään myös, missä kilometrillä mahdollisesti esiintyvät *-luokan virheet sijaitsevat summa-sarakkeet kilometrin kaikille mittaussuureiden C- ja D-luokan virhemetreille sekä YHT-sarakkeelle. Kilometrin arvostelussa käytetty D-luokan virhemetrimäärä on siis nähtävissä taulukon oikeassa alakulmassa. Kuva 15. Km-yhteenvetolista Lisäksi jokaiselta kilometriltä tulostuu kuvassa 16 esitetty TQI-lista, josta on nähtävissä kallistuksen, korkeuspoikkeamien ja nuolikorkeuksien TQIluku 200 metrin välein (ks. 5.2.4 TQI eli keskihajonta). Kuva 16. TQI-lista 5.2.4 TQI eli 95 %:n keskihajonta TQI (Track Quality Index) tarkoittaa keskihajontaa, joka kerrotaan ns. multiplier-luvulla (kaava jäljempänä). Radantarkastuspalvelut käyttää TQI:n multiplier-lukuna 2:ta. Tämä tarkoittaa sitä, että keskihajontaarvoista yli 95 %:n menevät arvot jätetään huomioimatta, eli TQI on 95 %:n keskihajonta.

15 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta TQI = Standard Deviation (keskihajonta) x TQI Multiplier Keskihajonta lasketaan alla olevalla kaavalla ( x x) n 1 2 x = Mittausarvo tietyllä hetkellä x = Mittausarvojen keskiarvo n = Mittausarvojen lukumäärä TQI-arvot lasketaan kallistukselle, korkeuspoikkeamille ja nuolikorkeuksille 200 metrin välein ja kyseinen taulukko tulostuu km-yhteenvetolistaukseen. 200 metriin mahtuu 800 näytettä joista TQI-arvo lasketaan, sillä mittausantureilta tulee tieto joka 25 cm:n välein. TQI-arvot mahdollistaa peräkkäisten mittauksien vertailun, kuten kuvasta 17 voidaan nähdä. Kuvassa on samalta rataosalta kaksi peräkkäistä mittausta ja vertailuarvoina on käytetty oikean korkeuspoikkeaman TQIarvoja. Kuva 17. TQI-arvoilla verrattuna kaksi peräkkäistä mittausta samalta rataosalta

6 TULOSTEN TULKINNASSA HUOMIOITAVIA ASIOITA 6.1 Mittauksen tarkkuus 6.2 Kierous (KIER) 16 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta Ttr1 51 -radantarkastusvaunun tuloksissa ei esiinny virheiden ylikorostuneisuutta lyhyiden iskumaistenkaan virheiden kohdalla, sillä mittauspyöriä puristetaan sekä vaaka- että pystysuuntaisella voimalla kiskoon. Sen enempää ajosuunnalla kuin nopeudellakaan ei ole vaikutusta virheiden suuruuksiin. Huom! Kaikki virheet ovat poikkeamia eli mitataan siis perusviivasta lähtien. Kallistusviisteiden kohdalla voidaan kierouskäyrässä havaita kierouden poikkeama perusviivasta. Kierouden suuruus määräytyy viisteen jyrkkyyden ja käytettävän mittauskannan mukaan (3,5 m). Huom! Mikäli kallistusviisteet ovat niin jyrkkiä, että niiden 3,5 m:n matkalta mitattu kierous ylittää D-luokan virherajan, koko ylitys tulostuu virheeksi. Tällaisia sallittuja ylityksiä ei tietenkään lasketa virheeksi, vaan ne vähennetään manuaalisesti kilometrien kokonaisvirhemetrimäärästä. Em. lyhyitä viisteitä ja s-viisteitä on rataverkolla vain ns. pakkogeometriapaikoissa. Kallistusviisteitä on siis kahdenmuotoisia: suoria eli lineaarisia, jolloin kierous kuvautuu laatikkomaisena kuten kuvassa 18. Lisäksi on S-kallistusviisteitä, jolloin sen kallistuksen muutoksen jyrkin kohta on viisteen keskellä, kuten kuvasta 19 voi nähdä. Kuva 18. Suora viiste

17 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta Kuva 19. S-viiste 6.3 Raideleveys (RL, RLK) Kun kaarteessa on kaarrelevitystä, listaukseen saattaa tulostua asiattomia virheitä raideleveydestä, koska raideleveysmittauksessa tietokone laskee myös levityksen virheeksi. Em. virheet eivät siis ole välttämättä kokonaisuudessaan todellisia. Vaihdetta mitattaessa raideleveyskäyrässä esiintyvä kaventuma johtuu siitä, että mittausakselin ohjauslevy vetää vastakiskon alueella mittausakselin kapealle estäen sitä näin törmäämästä risteyksen kärkeen (toimii kuten muillakin pyöräkerroilla). Kapenemapiikistä voidaan tarkastaa vastakiskon toimivuus. Vaihteen alueelta ei tulosteta lainkaan raideleveyden kapenemisen virherajaa. Se jää arvostelusta pois, kuten kuvasta 20 voi nähdä. Vaihteessa oleva raideleveyden levitys sen sijaan tulostuu normaalisti listaukseen. Raideleveyskäyrässä on siis kaksi hyvää kiintopistettä ajatellen vaihteiden virheiden analysoimista: 1. Kielenkärjen levityspiikki, paitsi uusissa N-tyypin vaihteissa, joissa ei ole kielenkärkilevitystä. 2. Risteyksen kohdan vastakiskon aiheuttama kaventumapiikki. 1. 2. Kuva 20. Raideleveys vaihteen kohdalla

18 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta 6.4 Kallistus (KALS) Mittauskäyriä tarkasteltaessa on aina huomioitava tulostuksien mittakaava (1:5), joka on pieni verrattuna todelliseen. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen poikkeama on ajateltava viisinkertaisena eli pienikin poikkeama käyrällä voi olla raiteessa iso. Tarkasteltaessa käyrää rinnakkain km-yhteenvetolistauksen kanssa virheen vähättelemisen vaaraa ei ole, koska virheet tulostuvat listalle aina oikean suuruisina. Kallistuskäyrää kannattaa aina lukea yhdessä kierouskäyrän kanssa, koska kallistuksessa olevat poikkeamat näkyvät hyvin kierouskäyrässä mittakaavassa 1:1. 6.5 Nuolikorkeudet (NKO20, NKV20, NKO12, NKV12) Koska mittausakseli pakko-ohjautuu vastakiskon alueella (vrt. 6.4 raideleveys), vaihteessa aiheutuu suoraakin raidetta ajettaessa nuolikorkeuskäyriin risteyksen puoleiselle kiskojonolle virheitä, jotka eivät ole todellisia. Tämä pätee myös ajettaessa vaihteessa poikkeavaa raidetta. Sen lisäksi poikkeavan raiteen nuolikorkeuskäyrissä näkyy luonnollisesti myös poikkeavan raiteen kaarresäteen aiheuttama nuolikorkeus. Vaihteissa on näistä em. mittausteknisistä syistä myös nuolikorkeuksista jätetty D-luokan virherajat pois vaihteen kohdalta, kuten kuvasta 21 voi nähdä. Näin ollen reaaliaikaisissa vaihderaporteissa ei ole huomioitu nuolikorkeusvirheitä lainkaan, mutta vaihteiden nuolikorkeudet voidaan arvioida käyrästä. Kuva 21. Nuolikorkeuksien tulostuminen vaihteen kohdalla

19 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta 7 TULOSTEN ARVOSTELEMINEN Arvosteluperusteina käytetään sovittuja määrittelyperusteita. 7.1 Yksittäisen kilometrin arvosteleminen Kuva raiteen kokonaiskunnosta tietyllä tarkasteluosuudella saadaan ko. välin rataosakohtaisesta yhteenvedosta sekä yksittäisen kilometrin osalta kilometriyhteenvedosta. Yksittäisen kilometrin arvostelu tapahtuu tarkastelemalla ko. välin kilometrillä esiintyneiden D-luokan virheiden metrimääriä. Jos esim. D-luokan virhemetrejä on 7 m, se tarkoittaa sitä, että ko. kilometrin virheindeksi on 7. Arvostelussa käytetyt raja-arvot näkyvät alla olevassa taulukossa 7. Huom! Virhemetrimäärä ei ole mitattavien suureiden virhemäärien summa, koska virheet voivat olla toisiinsa nähden sisäkkäin. Esim. yhden nuolikorkeusvirheen alueella voi olla samaan aikaan vaikkapa raideleveysvirhettä ja kierousvirhettä. Näistä huomioidaan vain yhteenvedossa kokonaisvirhemetrimäärä alla olevan kuvan 22 esimerkin mukaan. Kuva 22. Esimerkki kokonaisvirhemetrimäärän muodostumisesta Taulukko 7. Kilometriarvostelun virherajat Arvostelu D-luokan virhemetrimäärä/km Kiitettävä = 0 Hyvä <= 10 Tyydyttävä <= 25 Epätyydyttävä > 25 Tässä yhteydessä on huomattava, että kilometrillä esiintyvä *-luokan virhe eli erittäin suuri yksittäinen virhepoikkeama vaikuttaa oleellisesti kilometrin arvosteluun, nimenomaan hyvien kilometrien kohdalla. Vaikka kilometri olisi virhemetrimääriensä mukaan (virhemetrit <=10) hyvä, jos siellä on havaittu jossakin mittaussuureessa *-luokan virhe, kilometri on automaattisesti tyydyttävä. Tällaisten turhien tyydyttävien kilometrien vaikutus tulee nopeasti näkyviin laskettaessa päällysrakenteen geometrisen kunnon palvelutaso-

20 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta prosenttia eli GKPT-lukua, koska siinä on asetettu tietyt vaihtelurajat nimenomaan tyydyttäville kilometreille. 7.2 Vaihteen arvosteleminen Vaihteen arvostelussa tietokannalla ajettaessa vaihteen todelliseen pituuteen on lisätty 10 metriä lisää pituutta kumpaankin päähän. Jos kaksi vaihdetta on aivan peräkkäin, vaihteiden raja tulee puoleen väliin, kuitenkin niin, että vaihteen pituuteen on lisätty vähintään yksi metri. Vaihteiden arvostelussa on jätetty huomioimatta vastakiskosta aiheutuva raideleveyden kapenemapiikki. Se aiheutuu siitä, että mittausakselin ohjauslevy vetää vastakiskon alueella mitta-akselia kapealle estäen sitä näin törmäämästä risteyksen kärkeen. Myös nuolikorkeuksien virherajat on vaihteiden kohdalla jätetty pois, sillä mittausakselin pakko-ohjautumisesta johtuen vastakiskon alueella aiheutuu vaihteessa suoraakin raidetta ajettaessa nuolikorkeuskäyriin risteyksen puoleiselle kiskojonolle virheitä, jotka eivät ole todellisia. Tämä pätee myös ajettaessa vaihteessa poikkeavaa raidetta. Reaaliaikaisissa vaihdeyhteenvedoissa ei ole otettu ollenkaan huomioon nuolikorkeusvirheitä, mutta vaihteiden nuolikorkeusvirheet voidaan arvioida käyrästä. Alla olevassa kuvassa 23 on esimerkki vaihteen kohdalla tulostuvista raideleveyksistä ja nuolikorkeuksista. Kuva 23. Vaihteen nuolikorkeudet ja raideleveys Kuvasta voidaan huomata, että nuolikorkeusvirhe ei ole todellinen, vaan se on aiheutunut vastakiskosta. Vastakiskon aiheuttama raideleveyden kapenemapiikki ja nuolikorkeusvirhe ovat samalla kohdalla. Vaihteista lasketaan myös rataosakohtainen vaihteiden kunnon palvelutasoprosentti (GKPT %). Alla olevassa taulukossa 8 on nähtävissä vaihteiden arvostelussa käytetyt rajat.

Taulukko 8. Vaihteiden arvostelun virherajat Arvostelu D-luokan virhemetrimäärä/vaihde Kiitettävä <= 0 Hyvä <= 5 Tyydyttävä <=10 Epätyydyttävä >10 21 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta 8 GEOMETRISEN KUNNON PALVELUTASO GKPT 8.1 Rataosan palvelutason muodostuminen Päällysrakenteen geometrisen kunnon havainnollistamiseksi on kehitetty kuntoindeksi, jota kutsutaan geometrisen kunnon palvelutasoksi (GKPT) ja sen ohjearvo on 100 %. Jos jonkun tarkasteluvälin GKPT-luku on 100 %, se täyttää päällysrakenteen geometrisen kunnon osalta sille asetetut vaatimukset. Päällysrakenteen geometrisen kunnon palvelutaso määritellään seuraavasti: GKPT = 100 % + (sallittu T % - nykytilanne T %) ET % Kuitenkin seuraavin ehdoin: jos sulkulauseke (sallittu T % - nykytilanne T %) >=0, lausekkeen arvoksi otetaan =0 jos sulkulauseke (sallittu T % - nykytilanne T %) <0, lausekkeen arvo otetaan huomioon sellaisenaan. T % = Tyydyttävien kilometrien prosentuaalinen osuus tarkasteluvälillä. Tyydyttävien kilometrien prosentuaalinen osuus tarkasteluvälillä (sallittu T %) saa olla normaalisti 15 %. Pysyvistä nopeusrajoituksista, työmaista yms. johtuen sallittu T % voi olla myös normaalista poikkeava lievempään suuntaan. Esim. 1: Esim. 2: Jos tarkasteluosuuden kilometrien kuntojakautuma on: K = 35 %, H = 53 %, T = 12 %, ET = 0 %. GKPT = 100 % + (15 % - 12 %) - 0 %, koska sulkulausekkeen arvo on + 3 % eli >0, sen arvoksi otetaan = 0. GKPT = 100 % Jos tarkasteluosuuden kilometrien kuntojakautuma on: K = 35 %, H = 50 %, T = 12 %, ET = 3 %. GKPT = 100 % + (15 % - 12 %) - 3 %, koska sulkulausekkeen arvo on + 3 % eli >0, sen arvoksi otetaan = 0. GKPT = 97 %

22 Raiteentarkastustulokset ja niiden tulkinta Esim. 3: Esim. 4: Jos tarkasteluosuuden kilometrien kuntojakautuma on: K = 15 %, H = 55 %, T = 30 %, ET = 0 %. GKPT = 100 % + (15 % - 30 %) - 0 %, koska sulkulausekkeen arvo on - 15 % eli <0, sen arvo otetaan huomioon sellaisenaan. GKPT = 85 % Jos tarkasteluosuuden kilometrien kuntojakautuma on: K = 15 %, H = 50 %, T = 30 %, ET = 5 %. GKPT = 100 % + (15 % - 30 %) - 5 %, koska sulkulausekkeen arvo on - 15 % eli <0, sen arvo otetaan huomioon sellaisenaan. GKPT = 80 %

Sivu 1/2 GEOMETRY PÄÄRAIDENUMERO:001 RATAOSA:KKNHKI RAIDE:1 PVM:8.11.2004 ALOITUS:1 LOPETUS:37 Parameters P% 15 KM 8.11.2004 KP.TASO D-VIRH ARVOS * VIRHE 2, 200-3, 000 4 0 K 3, 000-4, 000 4 8 T * KIER 4, 000-5, 000 2 1 H KPO 5, 000-6, 000 2 6,75 T * KIER 6, 000-7, 000 2 5,75 H KIER 7, 000-8, 000 2 0,5 H KIER 8, 000-9, 000 2 4,25 H KPV 9, 000-10, 000 2 4,75 H KIER 10, 000-11, 000 2 1,5 H KPO 11, 000-12, 000 2 1,75 H NKV20 12, 000-13, 000 2 0 K 13, 000-14, 000 2 0 K 14, 000-15, 000 2 0 K 15, 000-16, 000 2 2 H KPO 16, 000-17, 000 2 0,5 H KPV 17, 000-18, 000 3 0 K 18, 000-19, 000 3 0 K 19, 000-20, 000 3 0,25 H NKO20 20, 000-21, 000 3 4,5 H NKO20 21, 000-22, 000 2 2,5 H KALS 22, 000-23, 000 2 0 K 23, 000-24, 000 2 3,25 H NKO20 24, 000-25, 000 2 4,5 H NKO20 25, 000-26, 000 2 4,25 H KIER 26, 000-27, 000 2 0,75 H KPV 27, 000-28, 000 2 31,25 ET * NKV20 28, 000-29, 000 2 0 K 29, 000-30, 000 2 0 K 30, 000-31, 000 2 0 K 31, 000-32, 000 2 0 K 32, 000-33, 000 2 7,75 H NKO20 33, 000-34, 000 2 0 K 34, 000-35, 000 2 4 H NKO20 35, 000-36, 000 2 0 K 36, 000-37, 000 2 3,75 H KIER 37, 000-37, 336 3 0 K D-luokan virheitä [m] 103.50 Pituus [m] 34664.00 Keskiarvo [m/km] 3 Kpl %

Sivu 2/2 GEOMETRY PÄÄRAIDENUMERO:001 RATAOSA:KKNHKI RAIDE:1 PVM:8.11.2004 ALOITUS:1 LOPETUS:37 Parameters P% 15 KM 8.11.2004 KP.TASO D-VIRH ARVOS * VIRHE K (<=0) 14 39 H (<=10) 19 53 T (<=25) 2 6 ET (>25) 1 3 Yhteensä 36 100 Sallittu tyyd. km P% 15 % T 6 ET 3 GKPT % [Geometrisen kunnon palvelutaso] 97

Sivu 1/2 TURNOUT PÄÄRAIDENUMERO:001 RATAOSA:KKNHKI RAIDE:1 PVM:8.11.2004 ALOITUS:1 LOPETUS:37 Parameters P% 15 KM 8.11.2004 KP.TASO D-VIRH ARVOS * VIRHE 4, 723-4, 793 2 0 K 4, 800-4, 870 2 1 H KPO 4, 961-5, 014 2 0 K 5, 025-5, 095 2 5,75 T * KIER 11, 610-11, 680 2 0 K 11, 706-11, 776 2 0 K 12, 059-12, 140 2 0 K 15, 500-15, 553 2 2 H KPO 16, 289-16, 337 2 0 K 20, 053-20, 126 3 0 K 20, 128-20, 176 3 0 K 20, 751-20, 804 2 0 K 20, 967-21, 078 2 2,5 H KALS 23, 757-23, 805 2 0 K 23, 811-23, 859 2 5 H nk+ 24, 565-24, 604 2 5 H nk+ 24, 606-24, 645 2 0 K 31, 100-31, 174 2 0 K 31, 176-31, 251 2 0 K 34, 693-34, 773 2 0 K 34, 929-35, 018 2 0 K D-luokan virheitä [m] 21.25 Vaihteiden pituus yht.[m] 1321.00 Kilometri keskiarvo 16 Kpl % K (<=0) 15 71 H (<=5) 5 24 T (<=10) 1 5 ET (>10) 0 0 Yhteensä 21 100 Sallittu tyyd. km P% 15 %

Sivu 2/2 TURNOUT PÄÄRAIDENUMERO:001 RATAOSA:KKNHKI RAIDE:1 PVM:8.11.2004 ALOITUS:1 LOPETUS:37 Parameters P% 15 KM 8.11.2004 KP.TASO D-VIRH ARVOS * VIRHE T 5 ET 0 GKPT % [Geometrisen kunnon palvelutaso] 100