Visuaalinen tietotekniikka ja animaatio Tampereen seudun yritystoiminnan kasvattajana Esiselvitys 29.11.2012 Seppo Kalli, Jari Muikku ja Timoteus Tuovinen Digital Media Finland Tampereen kaupungin elinkeinopoliittisen Avoin Tampere - ohjelman (2012 2018), avulla autetaan uusien kasvuyritysten syntyä, luodaan kansainvälisesti merkittävää liiketoimintaa sekä edistetään perinteisen teollisuuden hallittua rakennemuutosta niin, että vuonna 2018 Tampere on edelleen vetovoimainen monipuolisen yritystoiminnan kaupunki.
Tiivistelmä Tämä selvitys tehtiin Avoin Tampere ohjelman toimeksiannosta. Avoin Tampere on Tampereen kaupungin uusi elinkeinopoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on auttaa uusien kasvuyritysten syntyä, luoda kansainvälisesti merkittävää liiketoimintaa sekä edistää perinteisen teollisuuden hallittua rakennemuutosta. Tämän selvityksen päätavoite on tukea Avoin Tampere- ohjelman liiketoiminnan kasvattamiseen ja työllisyyden lisäämiseen tähtääviä päämääriä. Haastattelemalla Tampereen talousalueen yrityksiä kartoitettiin yritysten visuaaliseen tietotekniikkaan liittyviä tarpeita koskien resurssien ja osaamisen riittävyyttä, liiketoiminnan kehittämistä sekä verkostoitumista ja muuta yhteistyötä. Haastattelujen tulosten perusteella selvityksessä todetaan seuraavat johtopäätökset visuaalisen tietotekniikan osalta: 1. Visuaalisuus on nousemassa erittäin tärkeäksi yritysten kilpailutekijäksi 2. Visuaalisuus ja pelillisyys ovat potentiaalisia yhdistäviä tekijöitä perinteisesti erillisten toimialasektoreiden välillä 3. Yrityksillä on runsaasti tiedostettuja ja osin vielä tiedostamattomia tai jäsentymättömiä tarpeita visuaalisen tietotekniikan osalta 4. Pirkanmaan yrityspohja, elinkeinorakenne sekä tutkimus- ja opetustoiminta luovat vahvan pohjan visuaalisen tietotekniikan osaamisen kehittämiselle ja hyödyntämiselle Selvityksen mukaan visuaalisen tietotekniikan tarjoamien uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää Tampereen alueella toimenpiteitä ennen kaikkea kolmen asiakokonaisuuden osalta: resurssit ja osaaminen, liiketoiminnan kehittäminen sekä verkostot ja yhteistyö. Selvityksessä ehdotetaan, että visuaalisen tietotekniikan ympärille rakennetaan kokonaisvaltainen kehitysohjelma, joka tähtäisi Tampereen seudun yritysten visuaaliseen tietotekniikkaan ja animaatioon liittyvän kilpailukyvyn kohottamiseen, yritysten liiketoimintaedellytyksien parantamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. 2
Sisällysluettelo Tiivistelmä Sisällysluettelo 1. Johdanto 4 2. Taustaa 6 2.1. Selvityksen tavoitteet 6 2.2. Selvityksen toteutus 6 2.3. Selvityksen rakenne ja rajaukset 6 3. Toimintaympäristön kuvaus 8 3.1. Tampereen seutu 8 3.2. Tampereen seudun kärkitoimialat 8 3.3. Yritys- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen Tampereen talousalueella 11 3.4. Avoin Tampere teemat 13 4. Visuaalinen tietotekniikka 16 4.1. Mitä visuaalinen tietotekniikka on? 16 4.2. Visuaalisen tietotekniikan hyödyntäminen eri aloilla 16 4.3. Lähitulevaisuuden trendit 18 5. Yritysten tarpeet ja halukkuus yhteistyöhön 19 5.1. Yritysten keskeiset tarpeet 19 Media ja luova ala 19 Metalli- ja konepajateollisuus 21 5.2. Toimialojen välinen synergia ja yhteistyömahdollisuudet 23 6. Johtopäätökset ja toimenpide- ehdotukset 25 6.1. Johtopäätökset 25 6.2. Toimenpide- ehdotukset 26 LIITTEET 2 3 28 3
1. Johdanto Suomessa on käynnissä merkittävä rakennemuutos, kun talouden painopiste siirtyy valmistavasta teollisuudesta kohti sisältöjä ja palveluita. Erityisen raju muutos on informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) kohdalla, kun sen tarjoamat palvelut tulevat osaksi lähes kaikkea taloudellista toimintaa. Rakennemuutos on kohdannut Tampereenkin talousalueen. Erityisesti Nokian irtisanomisissa on vapautunut paljon osaamista, minkä voi nähdä mahdollisuutena uusien yrityksien perustamiseen. Rakennemuutoksen viimeisin merkki on Metson ilmoitus satojen työntekijöiden irtisanomisista marraskuussa 2012. Visuaalinen tietotekniikka on osa informaatio- ja viestintäteollisuutta. Visuaalisen tietotekniikan keskeinen toiminto on nimensä mukaisesti kaikenlaisen datan, myös teksti- ja numeromuotoisen, visualisointi ja visuaalisen informaation käsittely tietokoneella. Visuaalista tietotekniikkaa käytetään eri tavoin hyvin monilla eri toimialoilla. Teknologian kiihtynyt kehitysvauhti lisää ja helpottaa visuaalisen tietotekniikan käytön edellytyksiä eri sovelluksissa. Datan visualisointi on tärkeää ja jopa keskeistä monella toimialalla. Esimerkiksi teollisuusprosesseja koskevan datan visualisointia käytetään enenevässä määrin päätöksenteon tukena ja yrityksen toiminnan kehittämisessä. Visuaalisuuden merkitys kasvaa jatkuvasti kaikilla elämän osa- alueilla. Liiketoiminnassa tämä merkitsee uudenlaisia toimintatapoja ja mahdollisuuksia tuotekehityksessä, markkinoinnissa, jakelussa ja kuluttamisessa. Laajenevan käytön myötä visuaalisuuden vaatimustaso kasvaa yritysten ja kuluttajien tottumusten kehittymisen myötä. Tästä on osoituksena viimeaikaiset matkapuhelinten käyttöliittymiin kohdistuneet ja kasvaneet vaatimukset. Tässä selvityksessä tarkastellaan visuaalisen tietotekniikan tilannetta Tampereen talousalueen yrityksissä. Selvityksessä haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: mikä rooli visuaalisella tietotekniikalla on yrityksissä, mitä siltä odotetaan, mikä on sen rooli liiketoiminnan kehittämisessä, mitkä ovat synergiat eri toimialojen välillä ja mitä asialle voitaisiin tehdä alueen yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi. Tämä selvitys tehtiin Tampereen kaupungin Avoin Tampere ohjelman toimeksiannosta. Avoin Tampere on Tampereen kaupungin uusi elinkeinopoliittinen ohjelma, jonka kautta toteutetaan vuosina 20122018 seuraavia toimenpiteitä: Avustetaan uusien kasvuyritysten syntyä. Luodaan kansainvälisesti merkittävää liiketoimintaa. Edistetään perinteisen teollisuuden hallittua rakennemuutosta niin, että vuonna 2018 Tampere on edelleen vetovoimainen monipuolisen yritystoiminnan kaupunki. Ohjelman perustana ovat Tampereen alueella jo olemassa oleva laaja osaaminen, avoimen innovaatiotoiminnan hyödyntäminen, yhteistä menestystä luovat verkostot sekä tiivis yhteistyö yritysten kanssa. Avoin Tampere - ohjelma on jatkoa vuonna 2010 pienimuotoisesti käynnistetylle avoimiin innovaatio- ja liiketoimintaympäristöihin kohdentuneelle ohjelmalle. 4
Avoin Tampere- ohjelman tavoitteet ovat: Luoda uutta osaamisintensiivistä liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja erityisesti kasvupotentiaalia omaaviin yrityksiin. Tukea hallittua ICT- alan ja perinteisen teollisuuden rakennemuutosta sekä edistää erityisesti palveluliiketoimintaa. Houkutella pääomasijoituksia ja edistää uudenlaisia rahoitusratkaisuja. Synnyttää avoimen innovaatiotoiminnan ympäristöjä ja hyödyntää tässä työssä jo olemassa olevia innovaatioalustoja. Edistää seudun vetovoimaisuutta ja tunnettuutta eli parantaa Tampereen seudun brändiä. Ohjelman pääkohderyhmiä ovat uudet yritykset ja kasvuyritykset. Muita tärkeitä kohderyhmiä ovat perinteiset innovaatiotoimijat eli yliopistot, tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja rahoittajat sekä uudemmat innovaatiotoimijat eli asukkaat, yhteisöt ja opiskelijat. Ohjelman vipuvoimana toimivat jo olemassa olevat ja perustettavat innovaatiotehtaat. Ne ovat tiloja, toimintamalleja ja yhteisöjä, jotka mahdollistavat eri toimijoiden välisen nopean innovoinnin ja sitä kautta uuden liiketoiminnan synnyttämisen. Tämän selvityksen ovat laatineet Digital Media Finlandin konsultit Seppo Kalli, Jari Muikku ja Timoteus Tuovinen. Digital Media Finland on digitaalisen median liiketoimintaan erikoistunut konsultointiyhtiö, joka ratkaisee digitaaliseen liiketoimintaan liittyviä liiketoiminnan haasteita ja erikoiskysymyksiä. Digital Media Finland tekee yrityksille ja julkisille organisaatioille strategioita, liiketoimintasuunnitelmia sekä markkina- ja asiantuntijaselvityksiä. Hankkeen ohjauksesta vastasi tilaajan, Avoin Tampere- ohjelman puolesta ohjelmapäällikkö Seppo Haataja. 5
2. Taustaa 2.1. Selvityksen tavoitteet Tämän selvityksen päätavoite on tukea Avoin Tampere- ohjelman liiketoiminnan kasvattamiseen ja työllisyyden lisäämiseen tähtääviä päämääriä. Alatavoitteita ovat: Selvittää yritysten tilanne ja tarpeet visuaalisen tietotekniikan ja animaation osaamisen ja resurssien suhteen. Selvittää, ovatko yritykset halukkaita tekemään yhteistyötä visualisoinnin suhteen. Tunnistaa visuaaliseen tietotekniikkaan liittyvät synergiat Tampereen seudun yritysten ja eri toimialojen välillä. Määritellä visuaalisen tietotekniikan rooli Tampereen seudun yritysten kilpailukyvyn. kasvattamisessa ja uusien työpaikkojen lisäämisessä. Päätellä, mitkä toimet ovat tärkeitä yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi ja alueen vetovoiman kohottamiseksi. 2.2. Selvityksen toteutus Selvitys toteutettiin syys- marraskuussa 2012. Selvityksen tärkeimpänä lähdemateriaalina käytettiin Tampereen seudun yritysten, elinkeinoelämän eri järjestöjen ja muiden sidosryhmien edustajien kanssa tehtyjä haastatteluja. Haastateltujen henkilöiden lista on esitetty liitteessä 1. Näiden lisäksi taustamateriaalina käytettiin Tampereen seudun elinkeinoelämää koskevia tilastoja ja muuta asiakokonaisuuteen liittyvää julkista aineistoa. Aineistosta tunnistettiin selvityksen tavoitteiden kannalta keskeisiä teemoja. Näitä olivat yritysten visualisointia koskevat tarpeet, yhteistyömahdollisuudet ja potentiaaliset synergiaedut. Lisäksi eriteltiin edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamista hidastavia tai estäviä seikkoja sekä esitettiin niille ratkaisumalleja. Kirjallisen raportin sisältöä käsiteltiin em. ryhmien edustajien kanssa toteutetussa työpajassa 28.11.2012. Työpajaan osallistuneiden henkilöiden lista on esitetty liitteessä 2. Työpajan jälkeen kirjallista raporttia täydennettiin keskusteluissa esiin nousseiden seikkojen osalta. 2.3. Selvityksen rakenne ja rajaukset Selvityksen aluksi luvussa 3 on kuvattu pääpiirteittäin ja selvityksen kysymyksenasettelun kannalta relevantti Tampereen alueen liiketoimintaympäristö eli kärkitoimialat, innovaatioalustat, tutkimus- ja 6
koulutustoiminta, tukijärjestelmät sekä liittymäkohdat kansalliseen ja kansainväliseen toimintaan. Luvussa 4 tarkastellaan visuaalista tietotekniikkaa, sen luonnetta, hyödyntämismahdollisuuksia eri toimialoilla sekä tulevaisuuden kehitystrendejä. Selvitys kattaa visuaalisen tietotekniikan kokonaisuudessaan teknisestä visualisoinnista aina elämykselliseen sisältötuotteeseen asti. Tämän jälkeen luvussa 5 on käsitelty yritysten keskeisiä tarpeita ja yhteistyömahdollisuuksia. Luvussa 6 on lopuksi esitetty tärkeimmät johtopäätökset ja toimenpide- ehdotukset. Selvityksen tilaajan kanssa sovittiin selvityksen keskittyvän koskemaan ensisijaisesti alueen ICT- ja mobiilialaa, media ja luovaa alaa sekä metalli- ja konepajateollisuutta. Saatujen tulosten perusteella tehdään päätös selvitystyön ja toimenpiteiden laajentamisesta muilla aloille. 7
3. Toimintaympäristön kuvaus 3.1. Tampereen seutu Tampereen seutu on yksi Suomen nopean kasvun keskuksia, jossa asukkaita on yli 210.000. Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki, jolla on vankka teollisuusperintö. Finlaysonin puuvillatehdas oli maan ensimmäinen suurteollisuusyritys ja sittemmin Tampereesta on synnytetty huipputeknologian, tutkimuksen ja koulutuksen sekä yritystoiminnan vetovoimainen keskus. Tampereen elinkeinoelämän kehittämisessä on huomioitu hyvin uudet innovatiiviset yritykset, erityisesti start- up- yrityskehitykseen panostetaan paljon. Tampere on tunnettu korkeatasoisesta opetus- ja tutkimustoiminnastaan. Visuaaliseen tietotekniikkaan ja animaatioon liittyvää opetus- ja tutkimustyötä tehdään Tampereen yliopistossa, Tampereen teknillisessä yliopistossa ja Tampereen ammattikorkeakoulussa. Tutkimuksella ja opetuksella on keskeinen rooli luotaessa paikalliselle teollisuudelle toimintaympäristö ja puitteet, jossa uusia innovaatioita voidaan testata ja ottaa käyttöön. 3.2. Tampereen seudun kärkitoimialat Tampereen seudun teollisuudesta voidaan nostaa esille neljä merkittävintä eli kärkitoimialaa: ICT ja mobiili, media ja luova ala, metalli- ja konepaja- ala sekä terveys- ja hyvinvointiala. ICT ja mobiili Tieto- ja viestintäteknologia (ICT) on tullut tärkeäksi osaksi lähes kaikkea taloudellista toimintaa. Tulevaisuudessa sitä tullaan hyödyntämään entistä tehokkaammin sekä perinteisillä että uusilla toimialoilla. Mobiiliuden merkitys sisältöjen kulutuksessa ja palveluiden käytössä kasvaa kulutustottumusten muutosten ja teknologian kehittymisen myötä. ICT- ja mobiiliala kansainvälistyy ja kilpailu kiristyy. Tampereen vahvuudet ICT- ja mobiilialalla perustuvat yhteistyöhön, jossa oikeanlaiset toimijat yhdistävät voimavaransa uudella tavalla. Esimerkiksi uudenlaisia käyttöliittymäinnovaatioita voidaan kehittää ja tuotteistaa. Samaten voidaan tunnistaa perinteisen valmistavan teollisuuden piiristä uusia visualisoinnin tarpeita sekä niiden vaatimia palvelun tarjoajia ja heidän alihankkijoitaan. Verkostoitumalla toimijat voivat synnyttää yhteisvoimin innovaatioita sekä nykyisiin että tuleviin tarpeisiin. 8
Media ja luova ala Luovaan alaan lasketaan kuuluvaksi ns. luovan teollisuuden ja kulttuurin alat. Näistä useimpiin liittyy oleellisella tavalla visuaalinen tietotekniikka. Keskeisiä osa- alueita ovat muun muassa seuraavat: animaatio arkkitehtuuri av- tuotanto, erityisesti elokuva ja tv design ja muotoilu kuvataide ja galleriat liikunta- ja elämyspalvelut mainonta ja markkinointiviestintä musiikki pelit tanssi ja teatteri viestintä Yllämainituista visualisoinnin osuus on erityisen suuri av- tuotannossa, muotoilussa ja peliteollisuudessa, mutta uudenlainen visualisoinnin käyttö kasvaa tulevaisuudessa esimerkiksi teatterialalla ja elämysmatkailussa. ICT:n ja media- alan yhteisen kehittämisen tarve on voimistunut erityisesti median rakennemurroksen takia ja kasvua haetaan uusista tavoista, joilla mediasisältöjä ja tietotekniikkaa yhdistetään. Media- alan asema on viime vuosina kohentunut sekä paikallisesti että valtakunnallisesti, kun ala on saanut yleistä näkyvyyttä ja kansainvälisiä menestyksiä. Tamperelaisia esimerkkejä ovat Iron Sky- elokuva ja monet menestyneet pelituotteet. Media- alalla on halu ja tarve kehittyä tulevaisuudessakin ja esimerkiksi saada kansainvälisiä elokuvatuotantoja Suomeen. Luovien alojen yrityksille on tyypillistä se, että markkinat ovat polarisoituneet eli niiden joukossa on toisaalta paljon mikroyrityksiä ja toisaalta muutamia suuria yrityksiä. Keskisuuret yritykset puuttuvat markkinoilta, ja pienissä yrityksissä työskenteleville ihmisille sisältö on usein kaupallista menestystä olennaisempaa. Motivaatio yritystoimintaan vaihtelee suuresti, ja rahoittajat kaihtavat riskinottoa taantuman aikana. Luovalla alalla on usein kapea näkökulma tekemiseen, eikä oman toimialan ylittäviä kasvun mahdollisuuksia aina tunnisteta. Esimerkiksi pelintekijät keskittyvät menestyvien kuluttajatuotteiden luomiseen, eikä heillä ole juurikaan tarvetta laajentaa osaamistaan esimerkiksi teollisuuden käyttöliittymien tekemiseen tai verkkopalvelujen pelillisyyden kehittämiseen. Suurin syy lokeroitumiseen on se, että visuaalisen tietotekniikan ja animoinnin osaaminen on keskittynyt hyvin suppealle sektorille, eikä alalla ole nähty tarpeelliseksi laajentaa osaamista oman toimintasektorin ulkopuolelle. Erikoistuminen näkyy mm. siten, että pelikehityskin on erikoistunut toisaalta pc- ja konsolipeleihin, ja toisaalta mobiilipeleihin. 9
Metalli- ja konepaja- ala Tampereen alueella on noin 15 metalli- ja konepaja- alan yritystä, joilla on merkittävää vientitoimintaa. Lisäksi alueella toimii satoja pienempiä konepajoja. Konepajateollisuus hyödyntää toiminnassaan yhä enemmän ICT:tä, erityisesti erilaiset visualisoinnin käyttökohteet yleistyvät nopeasti ja visualisointia käytetään moneen eri tarkoitukseen. Nämä kattavat tietokoneavusteisesta suunnittelusta (CAD) ja tuotannosta lähtien loppukäyttäjille tarkoitettuihin monimuotoisiin käyttöliittymiin. Metalli- ja konepaja- alalla visualisointi liittyy keskeisesti markkinointiviestintään, liiketoimintojen ja prosessitietojen visualisointiin sekä 3D- mallinnuksen hyväksikäyttöön, kuten suunnitelmien havainnollistamiseen. Simulointi on tärkeässä roolissa paitsi käyttöliittymien suunnittelussa niin myös koneiden ja järjestelmien suunnittelussa. Simuloinnissa 3D- mallien avulla jäljitellään fyysistä todellisuutta. 3D- mallien visualisoinnilla on keskeinen rooli simuloinnissa. Tähän tulevaisuudessa yhä kiinteämmin liittyvä alue on lisätty todellisuus (engl. Augmented Reality eli AR). Lisätty todellisuus yhdistää todelliset ja visuaalisen tietotekniikan avulla valmistetut virtuaaliset objektit. Se toimii interaktiivisesti ja reaaliaikaisesti. Käyttäjän näkymään todellisuudesta yhdistetään digitaalista aineistoa oikeaan paikkaan kohdennettuna. Palveluliiketoiminnan lisääntyminen sekä laitteiden ja järjestelmien kehittäminen koko niiden elinkaaren ajan on lisännyt huomattavasti ICT:n käyttötarpeita ja mahdollisuuksia metalli- ja konepajateollisuudessa. Datan määrän kasvaminen on tuonut esiin tarpeen niiden havainnollistamiseksi esimerkiksi visualisoinnin keinoin. Terveys- ja hyvinvointiala Tampereella on neljä osaamiskeskittymää, joista Finn- Medin kampus on bioalan, terveysteknologian ja lääketieteen osaamiskeskittymä. Kampuksen taustalla on FinnMedi Oy, joka on life science - toimialaan keskittynyt yritys. Sen tärkeimpiä palveluita ovat kliiniset lääketutkimukset ja liiketoiminnan kehittämispalvelut. Tampereella toimii lisäksi BioMediTech eli Institute of Biosciences and Medical Technology, joka on Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteinen bioteknologian tutkimusyksikkö ja biolääketiedettä ja teknologiaa yhdistävä innovaatioalusta. FinnMedin rooli visuaalisen tietotekniikan ja animaation hyödyntäjänä on merkittävä. Tässä selvityksessä terveys- ja hyvinvointisektori on pääsääntöisesti rajattu pois. Koska terveys- ja hyvinvointialan asema on kuitenkin keskeinen visuaalisen tietotekniikan hyödyntäjänä, sen rooli tulisi selvittää tarkemmin mahdollisessa jatkohankkeessa. 10
3.3. Yritys- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen Tampereen talousalueella 2000- luvun alussa Tampereella käynnistettiin etampere- ohjelma, jonka tavoitteena oli nostaa Tampere tietoyhteiskuntakehityksen kärkikaupungiksi. Ohjelman avulla vahvistettiin osaamisperustaa, synnytettiin uutta liiketoimintaa ja luotiin kaupunkilaisille uusia palveluita. etampereen jälkeen käynnistettiin Luova Tampere - ohjelma vuonna 2006. Toiminnan painopisteeksi määriteltiin luovien alojen yritysneuvonta, koulutus ja toimialakohtaiset hankkeet. Vuonna 2012 aloitettiin Avoin Tampere - ohjelma, jonka avulla pyritään hyötymään rakennemuutoksen tuomista uusista mahdollisuuksista. Ohjelma perustuu Tampereen osaamisvoimavaroihin, joita ovat älyliikenne, älykkäät koneet, hyvinvointi, media ja mobiililiiketoiminta. Avoin Tampere - ohjelmaa toteutetaan mm. innovaatioalustoilla, joita on jo olemassa tai rakenteilla: Uusi Tehdas: nopea innovointi ja alkavien yritysten kehittäminen Konela: tutkimustiedon kaupallinen hyödyntäminen yli tiede- ja teknologiarajojen Mediapolis: miniklusterien kehittyminen Finnmedi: terveyden ja hyvinvoinnin osaamisklusterin kehittäminen Näitä innovaatioalustoja kuvataan seuraavassa tarkemmin, poislukien Finnmedi, joka jätettiin hankkeen rajauksessa tämän työn ulkopuolelle. Uusi Tehdas Uusi Tehdas on innovaatiokeskus, joka tuo yhteen uuden tuotekehityksen ja liiketoiminnan. Tehtaan toiminta jakaantuu opiskelijoiden ja yritysten yhteistyötä edistävään Demolaan, uusien yritysten perustamiseen tähtäävään Protomoon ja Suuntaamoon, joissa käyttötestataan demoja ja protoja. Accelerator- toiminto puolestaan tarjoaa liiketoiminnan valmennusta aloittaville kasvuyrityksille. Uusi Tehdas suunnittelee Demolan ja Protomon laajentamista Tohloppiin perustettavaan Mediapolikseen vuonna 2014. Uudella Tehtaalla on keskeinen rooli Avoimen Tampereen visuaalinen tietotekniikka ja animaatio- selvityksessä. Uuden Tehtaan tuotekehitykseen ja liiketoiminnan edistämiseen liittyvät toimet palvelevat myös selvityksessä esitettävien kehitysehdotusten toteutumista. 11
Mediapolis Vuonna 2014 Tohlopissa käynnistyy Mediapoliksen toiminta. Sille ollaan laatimassa visio ja toimintamalli, jonka tuloksena toiminnalle tulee selkeä muoto ja tunnistettava vastuutaho toiminnan organisoitumisessa. Mediapoliksen onnistumisen edellytys on vahva yhteistyö, ja oikeanlaisen tekemisen tavan ja yhteishengen synnyttäminen alusta alkaen. Toiminnan tulee suuntautua suoraan kansainvälisille markkinoille ja sen on oltava kasvuhakuista ja erikokoisille markkinoille skaalautuvaa. Visuaalisointiin liittyvät toiminnot tulevat olemaan Mediapoliksen toiminnan keskiössä. Konela, Älykkäät koneet Konela on koneenrakennuksen avoin innovaatiokeskus, joka palvelee yrityksiä verkottamalla ne alan huippututkijoiden kanssa. Toiminnan painopiste on tutkimustiedon kaupallisessa hyödyntämisessä yli tiede- ja teknologiarajojen. Konelan osaamisessa on runsaasti yhtymäkohtia visuaalisuuden hyödyntämiseen ja sen tuleekin olla osa visualisointiklusteria. Kuva 1. Tampereen seudun yrityskehitysympäristö Kuva 1. esittää tamperelaisten innovaatioalustojen sekä yritysten ja tutkimus- ja kehityslaitosten kokonaisuutta. 12
3.4. Avoin Tampere teemat Avoin Tampere- ohjelman puitteissa ollaan käynnistetty tai käynnistämässä useita teemoitettuja kehityskokonaisuuksia, joilla pyritään aktivoimaan ja vauhdittamaan eri ekosysteemien kehittymistä Tampereen seudulla. Merkittävimmät visuaalisuuden kanssa runsaasti synergiaa ja yhtymäkohtia omaavat kokonaisuudet ovat avoin data, älyliikenne sekä startup- yritysten uudet rahoitusratkaisut. Seuraavassa niistä tarkemmin. Avoin data Tiedon määrä kaikkialla lisääntyy räjähdysmäisesti ja sen hyödyntämiseen tarvitaan uusia avoimia ympäristöjä. Tahtotila yhä avoimempaan toimintaan ja yhteistyöhön on tunnistettu samalla kun sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmat kannustavat hallintoa läpinäkyvyyteen. Avoin data - hanke pyrkii rakentamaan selkeän välittäjäorganisaation avointa dataa tuottavien ja kuluttavien tahojen väliin. Avointa dataa tuottavia tahoja ovat esimerkiksi kaupunki ja muut julkiset tahot. Kuluttajia ovat eri toimialasektorit, terveydenhuolto, kolmas sektori, opetus, sekä yksityiset kansalaiset. Hankkeessa rakennettava välittäjäorganisaatio tai toimija tulee huolehtimaan erilaisista standardoinneista, tiedon muokkauksesta ja skaalauksesta. Tietovarantojen avaamisen myötä niille määritetään toimivat ja selkeät rajapinnat. Rajapintojen kautta voidaan hoitaa yhä monimuotoisempia tiedon käyttömuotoja. Visuaalisen tietotekniikan avulla voidaan tehdä näkyväksi avoimen ja big datan asioita, joita ei muuten nähtäisi ja ymmärrettäisi. ITS Factory ja älyliikenne Älyliikenne on toinen Avoin Tampere- hankkeen kehityskohde, jossa erilaiset yksityisen ja julkisen liikenteen ICT- ratkaisut voivat tuoda tulevaisuudessa lisää kasvua. ITS Factory on Tampereen kaupunkiseudun ja alan yritysten yhteistyössä perustama älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö. ITS Factory tehostaa merkittävästi älyliikenteen toimijoiden yhteistyötä ja luo suomalaiselle teollisuudelle uusia vientimahdollisuuksia. Monet älyliikenteen sovelluksista perustuvat visualisointiin, joka voi liittyä kartta- ja sijaintitietokäyttöliittymiin, liikenteen sujuvuuteen tai auton toiminnasta kertoviin tietoihin. 13
Rahoitus ja Startup Tampere Erityisesti luovan alan yrityksille orgaaninen kasvu on usein vaikeaa, sillä yksittäisen yrityksen kasvun riskit ovat suuria suhdannevaihteluissa. Tämän vuoksi kasvua haettaessa verkostomalli on parempi lähtökohta, sillä se tuo mukanaan markkinoiden kysynnän ja suhdanteiden mukaista joustoa, mutta tarjoaa samalla mahdollisuuden merkittävään kasvuun koko verkoston tasolla. Kaupalliset rahoitusmallit ovat monipuolistuneet, ja esimerkiksi rahoitusta voidaan hakea joko yritykselle tai tuotteelle todellisen tarpeen mukaisesti. Samalla rahoitusmarkkinat ovat kansainvälistyneet, ja paikallisillakin toimijoilla on mahdollisuus hakea rahoitusta ympäri maailman. Avoin Tampere - ohjelma toi uuden rahoituskonseptin marraskuussa 2012. Konseptin mukaan pyritään järjestämään alku-, kasvu- ja kansainvälistymisvaiheessa olevien yritysten rahoitusta. Startup Tampere - hankkeessa on rakennettu kokonaisuus, johon kuuluvat joukkorahoitusalustan käyttöönotto, bisnesenkeli- ja riskisijoittajaverkostojen aktivointi, alueellisen rahaston perustaminen sekä yrittäjien ja enkelisijoittajien valmennus. Avoin Tampere innovaatioympäristö Kuva 2. esittää edellä mainittujen Avoin Tampere- teemojen sekä muun yrityskehitystoiminnan kokonaisuutta, jossa myös tämän selvityksen mukainen visualisointi- kokonaisuus on mukana. 14
Kuva 2. Avoimen Tampereen innovaatiotoimintaympäristö 15
4. Visuaalinen tietotekniikka 4.1. Mitä visuaalinen tietotekniikka on? Historiallisesti visuaalisen tietotekniikan lähtökohta on tietokoneavusteisessa suunnittelussa, CAD (engl Computer Aided Design). Alkuaikojen suunnitteluvaiheeseen painottumisen jälkeen visuaalisen tietotekniikan käyttö ja sovellukset ovat laajentuneet kattamaan koko tuotteen elinkaaren, mutta painottuvat selkeimmin tuotteen myynti-, markkinointi- ja käyttövaiheeseen. Media ja eri taidemuodot käyttävät esitysgrafiikkaa, ja siihen perustuvat myös sähköiset käyttöliittymät. Visuaalisen tietotekniikan keskeinen toiminto on nimensä mukaisesti visuaalisen informaation käsittely tietokoneella. Tähän sisältyy sekä kuvan tuottamiseen että kuvan käsittelyyn liittyviä menetelmiä. Näiden lisäksi kuvan tunnistamisen sekä erityisesti pelisovellusten myötä tärkeäksi on noussut vuorovaikutteinen tekniikka, jossa tavallisesti käyttäjä voi reaaliaikaisesti vaikuttaa kuvan syntymiseen ja/tai kuvan kautta vaikuttaa järjestelmän muuhun toimintoon. Visuaalisen tietotekniikan luonteeseen kuuluu toisaalta taiteellinen ja luova toiminta kuvien, animaatioiden ja visuaalisen ilmeen aikaansaamiseksi, sekä toisaalta teknologinen toiminta, joka käsittää teknisen ympäristön ja menetelmät visualisoinnin tekemiseksi. Visuaalinen tietotekniikka on hyvin poikkitieteellistä ja vaatii osaamista monelta eri alalta. Osaaminen kattaa luovan toiminnan tarinan kerronnasta ja ilmaisusta teoreettiseen mallinnukseen ja teknologiseen ohjelmistoympäristöön asti. 4.2. Visuaalisen tietotekniikan hyödyntäminen eri aloilla Visuaalisen tietotekniikan luonnetta voidaan kuvata taiteellis- teknologisella akselilla, jossa kuvataan toisaalta taiteellinen eli visuaalisen luovuuden toiminta, ja toisaalta teknologinen eli visuaalisen toteutuksen toiminta. Visuaalisen tietotekniikan liiketoiminnallista luonnetta voidaan kuvata akselilla, jonka toinen pää edustaa teollista, monistettavaa ja kaupallista toimintaa, ja toinen pää puolestaan tieteellistä, ei- kaupallista menetelmien kehittämistä ja opetus- tai taiteellista toimintaa. Kuva 3. havainnollistaa visuaalisen tietotekniikan taustalla olevia osaamisalueita kuvattuna em. akseleiden suhteen. 16
Kuva 3. Visuaalisen tietotekniikan osaamisalueita Visuaalista tietotekniikkaa käytetään eri tavoin hyvin monilla eri toimialoilla. Taulukko 1. kuvaa visuaalisen tietotekniikan keskeisiä käyttösovelluksia. Taulukko 1. Visuaalisen tietotekniikan sovelluksia eri toimialoilla Toimiala A/V- toimiala (lähinnä elokuvat, tv) Peliteollisuus Metalli- ja konepaja Tietoliikenne Graafinen teollisuus Lääketiede Arkkitehtuuri Mainonta Meteorologia Muu teollisuus Yliopistot, oppilaitokset Visuaalisen tietotekniikan rooli toiminnassa Jälkikäsittely, tehosteet, animaatiot Animaatiot, tehosteet Visualisointi, animaatiot, muotoilu Käyttöliittymät Tehosteet, animaatiot Havainnointi, visualisointi Suunnittelu, visualisointi Animaatiot, tehosteet Simulointi, visualisointi Design, visualisointi, simulointi Tutkimus, kehitys, opetus 17
4.3. Lähitulevaisuuden trendit Visuaalinen tietotekniikka jatkaa kasvuaan, sillä visualisoinnin ja liikkuvan kuvan merkitys lisääntyy jatkuvasti. Visualisointi automatisoituu, keinotodellisuus ja lisätty todellisuus, jossa yhdistyy virtuaalisen maailman elementit reaalimaailman esityksiin arkipäiväistyy, ja erityisesti mobiililaitteiden käyttöliittymät avaavat uusia mahdollisuuksia. Tässä visuaalisella tietotekniikalla tulee olemaan keskeinen rooli. Mallinnuksen avulla voidaan testata virtuaalisia tuotteita ja kuvata reaalimaailman toimintaa, esimerkiksi kaavoituksen vaikutuksia kaupunkien liikennevirtoihin. Laajenevan käytön myötä visuaalisuuden vaatimustaso kasvaa yritysten ja kuluttajien tottumusten kehittymisen myötä. Tästä on osoituksena viimeaikaiset matkapuhelinten käyttöliittymiin kohdistuneet ja kasvaneet vaatimukset. 3D- teknologia ja sen hyödyntäminen lisääntyy ja arkipäiväistyy monilla sovellusalueilla. Tämän tekee mahdolliseksi uudet autostereoskooppiset näytöt, joita käyttäen kolmiulotteisuus saavutetaan ilman 3D- lasien käyttöä. 3D- käyttöliittymäsovellukset, erityisesti mobiililaitteissa, tulevat yleistymään. Eräs voimakkaasti kehittyvä alue on lisätty todellisuus (engl. Augmented Reality eli AR). Lisätty todellisuus yhdistää todelliset ja visuaalisen tietotekniikan avulla valmistetut virtuaaliset objektit. Lisätyn todellisuuden sovelluksia tullaan enenevässä määrin näkemään sekä hyöty- ja viihdepalveluissa että markkinoinnissa. Menetelmää on hyödynnetty jo nyt joissakin tuotantosovelluksissa kokoonpanolinjoilla. 3D- tulostaminen on uusi, tällä hetkellä voimakkaassa kehitysvaiheessa oleva tapa valmistaa tuotteita. Siinä visuaalisen tietotekniikan avulla muutetaan koko tuotteen arvoketju eli suunnittelu, valmistus, logistiikka ja jakelu täysin digitaaliseksi. 3D- tulostaminen perustuu lisäävään valmistusmenetelmään (Additive Manufacturing eli AM). Se alkaa tuotteen digitaalisesta suunnittelusta ja mallinnuksesta, jossa ohjelmistojen avulla suunnittelija rakentaa tuotteesta 3D- mallin, ja jota 3D- tulostin käyttää itse valmistusprosessissa. Lisäävä valmistusprosessi viittaa tapaan, jolla tulostin rakentaa tuotteen kerroksittain tarvittavasta raaka- aineesta. Teknologian kiihtynyt kehitysvauhti lisää ja helpottaa visuaalisen tietotekniikan käytön edellytyksiä eri sovelluksissa. Elektroniikassa tapahtuva kehitys lisää laskentatehoa. Samalla tietoteknisten laitteiden ja ohjelmistojen hinnat suhteellisesti laskevat. Laskentatehon lisääntyminen lyhentää visuaalisen tietotekniikan keskeisten mallinnus- ja muiden toimenpiteiden suoritusaikaa. Kevyiden tuotantomenetelmien tarpeet kasvavat, kun samaa sisältöä tulee pystyä käyttämään useilla eri alustoilla ja eri yhteyksissä. Myös sisältöjen kulttuurisidonnaisuus vähenee globaalien viihdesisältöjen, käyttöliittymien ja sovellusten eli applikaatioiden myötä. Visuaalinen tietotekniikka on osa informaatio- ja viestintäteollisuutta, ja sen avulla luotua sisältöä säilötään ja käytetään yhä useammin pilvipalveluissa. Uusien pilvitekniikoiden tulo tekee mahdolliseksi tuottaa visualisointeja muillakin kuin omilla laitteilla. 18
5. Yritysten tarpeet ja halukkuus yhteistyöhön 5.1. Yritysten keskeiset tarpeet Haastattelemalla yrityksiä kartoitettiin yritysten visuaaliseen tietotekniikkaan liittyviä tarpeita koskien resurssien ja osaamisen riittävyyttä, liiketoiminnan kehittämistä sekä verkostoitumista ja muuta yhteistyötä. Nämä tarvealueet muodostavat toisistaan riippuvan kokonaisuuden kuvan 4. mukaisesti. Kuva 4. Yritystoiminnan kehittämisen kannalta keskeiset tarvealueet Media ja luova ala Resurssit ja osaaminen Peliala lukeutuu Tampereen alueen potentiaalisimpiin toimialoihin. Peliyritysten yksi keskeisimmistä tarpeista on saada palvelukseensa ammattitaitoista työvoimaa. Visuaalisessa tietotekniikassa on useita eri osa- alueita, jotka vaativat omat osaajansa. Tämä korostuu, kun pelit monipuolistuvat. Tällöin yhtiöt tarvitsevat entistä laajemman osaamisprofiilin omaavia visuaalisen tietotekniikan ammattilaisia. 19
Yritykset käyttävät muun muassa TAMK:n opiskelijoita harjoittelijoina, mutta ongelmana on, että suurin osa heistä lähtee valmistuttuaan töihin pääkaupunkiseudulle tai ulkomaille. Todellinen visuaalisen tietotekniikan ammattitaito opitaan vasta riittävän työkokemuksen myötä. Toisaalta todettiin, että Nokialta vapautunut huomattavasti eri alojen osaamista, kuten myös visuaalisen tietotekniikan osaamista. Aina ei osaamisesta ja resursseista ole pulaa, vaan haaste on saada oikeat ihmiset oikeaan paikkaan. Peli- ja av- tuotannoissa käytetään paljon ulkomaisia alihankkijoita. Tämä ei ole kuitenkaan tamperelaisille yrityksille mieluista, vaan ne haluaisivat ihannetilanteessa olla tekemisissä fyysisesti lähellä olevien yhteistyötahojen kanssa. Visualisointipalveluissa hinta ei ole kriittinen tekijä vaan sen tuottama lisäarvo asiakkaille. Lisäksi visualisointipalvelujen tarjonnassa ei ole kyse pelkästään itse visualisoinnista vaan myös siihen liittyvästä palveluprosessista. Tampereen alueella on visuaalisen tietotekniikan teknistä osaamista, mutta haastatteluissa kävi selkeästi ilmi sisällöllisen osaamisen kehittämisen tarve. Markkinointiviestinnässä tarvitaan myös asennetasolla lisää uskallusta. Yritysten tarpeiden näkökulmasta koulutuksen suurin haaste on saada visuaalisen tietotekniikan koulutuksen sisältö vastaamaan markkinoiden tarpeita sekä sovittaa yhteen tekniset ja taiteelliset tarpeet. Osa tätä haastetta on visuaalisen tietotekniikan opettajien osaamistason pitäminen ajan tasalla. Liiketoiminnan kehittäminen Visualisointipalvelujen myyminen edellyttää myös ostajien osaamisen kehittämistä. Heillä on usein epärealistisia käsityksiä töiden laadun ja hinnan suhteista. Visuaaliseen tietotekniikkaan keskittyneiden yritysten kannalta keskeinen haaste on saada suuria yritysasiakkaita. Lisäksi niiden pitäisi erottautua Helsinki- keskeisestä tarjonnasta hyvällä hinta- laatu- suhteella. Liiketoimintatiedon visualisointi ja erityisesti ns. big data tarjoaisivat runsaasti potentiaalia liiketoiminnan kasvattamiseen. Kasvu edellyttää kuitenkin, että potentiaaliset suuret asiakkaat tulisi ensin saada kiinnostumaan ko. palveluista. Lisäksi heidät tulisi saada havaitsemaan, että visualisointi ei ole pelkkä käyttöliittymä, vaan sillä voidaan tehdään näkyviksi näkymättömiä asioita, joita voidaan puolestaan hyödyntää liiketoiminnassa eri tavoin. Pelien budjetit kasvavat koko ajan, sillä yksinkertaiset pelit eivät enää pärjää kv- markkinoilla, jolloin rahoitus voi muodostua ongelmaksi. Tällöin tarvitaan isompia tahoja rahoittamaan suurempia projekteja, ja uudenlaisille yhteistyömalleille tarvitaan joustavampia rahoitusmalleja. 20