KIRJALLINEN KYSYMYS 475/2012 vp Ammattikorkeakoulujen turvaaminen aikuiskoulutuksen Eduskunnan puhemiehelle Julkisuuteen tulleen tiedon mukaan ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia ollaan uudistamassa. Lähtökohta valtionrahoitukselle olisi 55 opintopisteen toteutuminen vuodessa jokaisen opiskelijan osalta. Aikuiskoulutuksen opiskelijoilta ei kuitenkaan vaadita kuin 40 opintopistettä/vuosi. Näin aikuisopiskelijalinjat jäisivät ilman valtion rahoitusta. Aikuislinjoilla varsinkin rakennuspuolella on ollut hyvä vetovoima, noin 5,6 hakijaa opiskelupaikkaa kohden. Saamani tiedon mukaan ainakin TAMK, HAMK ja Metropolia eivät ole avaamassa aikuisopiskelijahakua vuonna 2013. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin asianomainen ministeri ryhtyy rakennusalan aikuisopiskelija-aloituspaikkojen turvaamiseksi? Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2012 Eero Reijonen /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Eero Reijosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 475/2012 vp: Mihin toimenpiteisiin asianomainen ministeri ryhtyy rakennusalan aikuisopiskelija-aloituspaikkojen turvaamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia uudistetaan siten, että uusi malli ehdotetaan otettavaksi käyttöön vuodesta 2014 alkaen. Se on osa ammattikorkeakoulu-uudistusta ja askel kohti vuoteen 2020 asetettua uudistuneiden ammattikorkeakoulujen tavoitetilaa. Ammattikorkeakouluuudistuksen tavoitteena on kehittää ammattikorkeakouluja siten, että ne ovat itsenäisiä ja vastuullisia osaajien kouluttajia, alueellisen kilpailukyvyn rakentajia, työelämän uudistajia ja innovaatioiden kehittäjiä. Toiminnassaan ne yltävät korkeaan kansainväliseen laatuun. Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta koskevaa lainsäädäntöä muutetaan ammattikorkeakoulujen osalta niin, että rahoituksen määräytymisperusteissa ja rahoituskriteereissä otetaan huomioon ammattikorkeakoulujen koko lakisääteinen toiminta laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta korostaen. Korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyy pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun, tehokkuuden, työllistymisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella. Rahoitusmallin tulee tukea uudistuvien ammattikorkeakoulujen johtamista korostamalla ammattikorkeakoulujen omia vaikutusmahdollisuuksia toiminnan tuloksellisuuteen ja toimintaedellytyksiin. Lisäksi rahoitusmallilla tuetaan ammattikorkeakouluja rahoituspohjan monipuolistamisessa. Pyrkimyksenä on laatia läpinäkyvä ja selkeä rahoitusmalliehdotus, joka turvaa kaikkien ammattikorkeakoulujen toimintaedellytykset ja luo ennustettavuutta yksittäisen ammattikorkeakoulun seuraavien vuosien rahoitustasolle. Mallin ohjausvaikutusta pyritään selkeyttämään sillä, että koulutukselle ja tutkimus- ja kehittämistoiminnalle määritellään vain muutama keskeinen rahoituskriteeri. Koulutusosiossa mallin perusteella jaettava rahoitus määritetään toiminnan laatua, aluevaikuttavuutta ja työelämäyhteistyötä sekä kansainvälisyyttä kuvaavien tekijöiden perusteella. Näistä tekijöistä keskeisimmät ovat ammattikorkeakoulussa suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot ja vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrä. Aikuiskoulutuksessa suoritetaan samoja tutkintoja kuin nuorille suunnattavassa koulutuksessa. Ne huomioidaan rahoitusmallissa täysimääräisinä niihin esimerkiksi sisältyvistä opintojen hyväksiluvuista huolimatta. Aikuiskoulutuksen osalta tutkintojen vahva painotus mallissa kompensoi 55 opintopistettä suorittaneiden määrää. Aikuiskoulutus tulee siten huomioiduksi mallissa asianmukaisesti. Ammattikorkeakoulujen ohjausta on voimassa olevalla sopimuskaudella 2010 2012 muutettu siten, että aloittajamäärien sijaan sovitaan tutkintotavoitteista. Ammattikorkeakoulut voivat kohdentaa opiskelijamääräresurssejaan joustavasti nuorten ja aikuisten koulutukseen alueellisten tarpeiden mukaan. Valtioneuvosto on Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 asettanut koulutustarjonnalle sektori- ja alakohtaiset tavoitteet. Myös 2
Ministerin vastaus KK 475/2012 vp Eero Reijonen /kesk korkeakoulut vastaavat osaltaan laadullisesta ennakointityöstä ja suuntaavat koulutustaan niiden mukaisesti. Näin ollen rakennusalan koulutustarpeet nuorten ja aikuisten koulutuksessa pystytään niin rahoituksen kuin muunkin ohjauksen keinoin myös jatkossa turvaamaan. Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2012 Opetusministeri Jukka Gustafsson 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 475/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Eero Reijonen / cent: Vilka åtgärder ämnar vederbörande minister vidta för att trygga tillgången på nybörjarplatser för vuxenstuderande inom byggbranschen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Finansieringsmodellen för yrkeshögskolorna ses över så att en förnyad modell tas enligt planerna i bruk vid ingången av år 2014. Den är en del av yrkeshögskolereformen och ett steg i riktning mot det som man har ställt upp som mål för översynen av yrkeshögskolorna år 2020. Syftet med yrkeshögskolereformen är att utveckla yrkeshögskolorna så att de är självständiga och ansvarsfulla utbildare av fackmän på området. Vidare ska de bidra till den regionala konkurrenskraften, medverka till att förnya arbetslivet och utveckla innovationer. I sin verksamhet når de upp till hög internationell nivå. I översynens första skede ska lagstiftningen gällande finansieringen av undervisnings- och kulturverksamhet ändras för yrkeshögskolornas del så att man i samband med beviljningsgrunderna för finansieringen och i kriterierna för finansieringen beaktar hela den lagstadgade verksamhet som yrkeshögskolorna har. Fokus ligger på verksamhetens kvalitet, verkningsfullhet och effektivitet. Den högskolevisa finansieringen bestäms i huvudsak på basis av avlagda examina och studieprocessens kvalitet, effektivitet samt sysselsättande effekt. Forsknings- och utvecklingsverksamheten inverkar också på finansieringen. Finansieringsmodellen ska stödja ledarskapet inom yrkeshögskolorna med betoning på yrkeshögskolornas egna möjligheter att påverka verksamhetens verkningsfullhet och dess förutsättningar. Därtill är finansieringsmodellen ägnad att få yrkeshögskolornas finansieringsbas att bli mera mångsidig. Strävan är att göra upp ett förslag till en transparent och klar finansieringsmodell, som tryggar verksamhetsförutsättningarna för alla yrkeshögskolor. Vidare ska det vara möjligt för en enskild yrkeshögskola att bättre prognostisera sin finansiering. Man strävar efter att klargöra modellens inverkan på styrningen så att man definierar bara några enstaka centrala finansieringskriterier för utbildningen samt forsknings- och utvecklingsverksamheten. Den finansiering som modellen utgår ifrån för utbildningens del definieras utgående från faktorer som ansluter sig till verksamhetens kvalitet, den regionala verkningsfullheten, arbetslivssamarbetet och internationaliteten. De viktigaste bland dessa faktorer är de yrkeshögskoleexamina som har avlagts vid yrkeshögskolorna och antalet studerande som har avlagt studier som motsvarar minst 55 studiepoäng. Inom vuxenutbildningen avlägger studerandena samma examina som inom utbildning som omfattar unga. De här examina beaktas fullt ut i finansieringsmodellen trots att de i vissa fall omfattar studier som de vuxna kan räkna sig till godo. Gällande vuxenutbildningen kompenseras den starka betoningen på examina i modellen med antalet studerande som har avlagt 55 studiepoäng. Vuxenutbildningen beaktas därmed på ett korrekt sätt i modellen. Under gällande avtalsperiod 2010 2012 har styrningen av yrkeshögskolorna ändrats så att man i stället för antalet personer som inleder sina 4
Ministerns svar KK 475/2012 vp Eero Reijonen /kesk studier kommer överens om mål som omfattar examina. Yrkeshögskolorna kan på ett flexibelt sätt rikta in den resurs som omfattar antalet studerande på utbildning av unga och vuxna beroende på regionala behov. I utvecklingsplanen för utbildning och forskning för åren 2011 2016 har statsrådet ställt upp sektor- och branschvisa mål för utbildningsutbudet. Också för egen del ansvarar högskolorna för det kvalitativa prognostiseringsarbetet och riktar in sin utbildning enligt det. Resultatet är att man i framtiden kan trygga utbildningsbehovet inom byggbranschen för unga och vuxna både vad gäller finansieringen och övrig styrning. Helsingfors den 18 juni 2012 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 5