Helsingin yleiskaavan kasvuseminaari / Esko Lauronen 14.1.2013.
2 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c..jotain Helsingin asuntomarkkinoiden luonteesta
3 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c Helsingin asuntotuotannon määrä vähenee ja asuntojen reaalihinnat erkaantuvat muun Suomen kehityksestä Asuntotuotanto on vuodesta 1970 pudonnut oooo 30 % ja reaalihinnat yli kaksinkertaistuneet ja hintaero muuhun Suomeen edelleen kasvaa. Vuosina 1970-2010 rakennettiin n 160 000 asuntoa, n 14 milj.k-m2. Niihin olisi mahtunut n 390 000 asukasta, mutta tuli vain n 60 000. Pääosa meni asumisväljyyden kasvuun ja samalla asuntojen reaalihinnat nousivat 1500 3500 e/hm2. Silti Hki jäi väljyydessä selvästi jälkeen koko maan kehityksestä.
4 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c Helsingin seudun asuntojen hintaerot ovat suuret Helsingin kantakaupungin hintataso on kolminkertainen asuntomarkkinaalueen reunaan verrattuna.
5 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c Asuntojen kova kysyntä ja korkea hinnat nostavat myös tonttien hintoja. Tonttien nopea reaalihintojen nousu asuntojen kysynnän ja hintojen noustessa, kertoo tonttitarjonnan niukkuudesta ja joustamattomuudesta.
6 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c Helsingin asuntojen korkeista hinnoista seuraa yhä suurempi jälkeenjääneisyys koko maan asumisväljyyden kehityksestä Helsingin asumisväljyys on 5 m2/hlö jäljessä maan kehitystä. Se tarkoittaa n 3 milj. k-m2, joka vastaa yli 10 vuoden tuotantoa.
7 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c Seudun asukas-määrä kasvaa paineen edessä, jopa lähes 2 miljoonaan v 2050? Mikä osuus Helsinkiin? Arvio on, että Helsinkiin voisi tulla n 266 000, mutta pääosa menisi muualle seudulle Mitä suurempi osa menee seudulle, sitä kovempi on paine Helsingin asuntomarkkinoille. Ja suuri uhka kaupunkirakenteen hajaantumiseen, työmatkojen pitenemiseen, henkilöauton käytön kasvuun ja kestävän kehityksen tavoitteiden hiipumiseen.
8 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c Mitä jos Helsingin väestön kasvaa +266 000, n 850 000 tasolle? Väestöpaine nostanee Helsingin asukasluvun 850 000 tasolle, kasvua 266 000. Siihen tarvitaan 18 milj. k-m2 uutta asuntotarjontaa v 2050 mennessä. Edellisellä 40 v jaksolla rakennettiin lähes 14 milj. k-m2, mutta asukasluku kasvoi (vain) 60 000, vaikka teoriassa niihin olisi mahtunut + 390 000 uutta asukasta.
9 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c Yleiskaavojen asuntovaranto v 1970-2011 ja arvio vuoteen 2020
10 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c Reaalinen tyhjien asuntotonttien varanto vähenee nopeasti ja on hyvin riippuvainen yleiskaavatarjonnasta Helsingin tyhjien asuntotonttien varanto vähenee nopeasti. Vaikka edelliset yleiskaavat ovat nostaneet merkittävästi asemakaavatuotantoa, ei laskeva trendi ole muuttunut. Vuosittain saatava asemakaavatuotanto on hyvin tärkeää. Jos se loppuu, rakentaminen syö varannon loppuun 3-5 vuodessa.
11 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c (Paris 20 248 as/km2) Jos Helsingin asukastiheyttä tulisi nostaa, millainen se on muissa kaupungeissa?
12 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu
13 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c Maiden sisällä kaupunkiseutujen (talousalueiden) tuottavuuserot ovat suuret. Esimerkkinä Belgia ja Ruotsi. ( suuret ovat tuottavampia kuin pienet )
14 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c Indeksi vertailu: suurkaupungit ovat paljon muita tuottavampia = Agglomeraatioedun vaikutus.
15 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c EU:n suurkaupunkien tuottavuuden reaali vertailua
16 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c Helsingin ja seudun talousrooli Suomessa kasvaa. Tukholman rooli on korkea ja Kööpenhamina jo tasolla, missä täällä ollaan ehkä v 2045? Helsingin seutu tuottaa 1/3 maan kansantuotteesta, mutta myös työpaikoista, ostovoimasta, verotuloista, sosiaalija terveydenhoidon rahoituksesta, jne. Onko Hki-stk tuottavuus noin hyvä, vaiko muu maa huono? Onko riski, jos maa on yhdestä alueesta niin riippuvainen. Kun Hki tuottaa lähes 60 % seudun bkt:stä, sille lankeaa päävastuu kehityksen onnistumisesta.
17 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c Helsingin talousrooli on suoraan ja välillisesti hyvin suuri Pääkaupunkiseutu on vain 0,25 % koko maan pintaalasta, mutta tuottaa 31 % maan kansantuotteesta. Helsingin pinta-ala osuus on vain 0,07 %, mutta se tuottaa 19 % koko maan kansantuotteesta v 2007.
18 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c Pääkeskuksen rooli on ratkaisevaa seudulla Helsingin laaja pääkeskus (mukana myös Tapiola ja Leppävaara) on pinta-alaltaan 3 % seutu-kunnasta ja se tuottaa lähes 60 % sen kansantuotteesta, eli yli 30 000 miljoonaa euroa vuodessa. Helsingin keskusta ja sen laajennusalueet (laskelma vuosittaisesta arvonlisäyksestä, bruttokansantuotteesta alueittain, miljoona euroa v 2007)
19 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c Maankäytön tuottavuuden näkökulmasta Hgin keskusta ja ns laaja pääkeskus ovat seudun tuottavimmat alueet. Maa-alan bkt-tuottavuus : Alueen arvonlisäys (bkt) jaetaan sen maapinta-alalla.
20 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c Keskustan tuottavuus toimistovuokrilla mitattuna Yritysten halu sijoittua keskustoihin ja maksaa sen korkeita vuokria, kertoo keskustan tuottavuudesta. Se näkyy sekä Helsingissä että Tukholmassa (kuten muissakin suurissa kaupungeissa.) Tuottavin eli korkean vuokratason alue on suppea, sillä agglomeraatioedussa yritykset sijoittuvat toistensa lähelle, hyödyntääkseen ja vahvistaakseen lisätuottavuutta.
21 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c Korkea agglomeraatioetu näkyy kaupunkirakenteessa mm korkeina asukas- ja työpaikkatiheyksinä; Helsingin ja Pariisin vertailua Pariisin yhteinen asukas- ja työpaikkatiheys on jopa 80 000 kpl/ km2, kun Helsingin maksimi on 12 000. Asukastiheys:asukk/km2 : Pariisi 20 248 Helsinki 2 768
22 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c Toiset suurkaupungit vahvistavat agglomeraatioetua, toiset eivät Kehittämispolitiikan erot näkyvät mm kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvassakin.
23 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c Helsingin seutukunnan reaalinen talouskasvu on ollut suurta Seutukunnan real talouskasvu v 1975-2007 oli n 3,6 % vuodessa. Jos kehitys olisi ollut 0,5 %/v huonompaa tai parempaa (3 tai 4 %/v), tuotantoero olisi v 2007 ollut 16 000 milj. euroa/v. Tuon merkitys seudun kuntien yhteisiin kunnallisverotuloihin olisi ollut n 1 550 milj. euroa/v.
24 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c Kansantuotteen (bkt:n) real-kehitys ja kunnalliset verotulot seudulla 1975-2007 24
25 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c Jos sovellettaisiin eräiden muiden kaupunkien asukastiheyksiä, paljonko Helsinkiin saataisiin lisää asuntotarjontaa? Kun Helsingin nopea väestöennuste edellyttää v 2050 mennessä lisää asuntotarjontaa n 18 milj.k-m2, niin esim Amsterdamin nykytiheydellä sitä saataisiin 16 miljoona tai Haagin 27 miljoonaa, Brysselin 36 miljoonaa, tai Pariisin 165 miljoona k-m2.
26 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c Lisäaineistoa:
27 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c Vaikka Tukholman ja Kööpenhaminan asukastiheys on ennestään Helsinkiä korkeampi, niiden tiheys kasvaa edelleen nopeammin Jos Helsingin asukastiheys olisi Tukholman nykytasolla, täällä olisi n 0,98 milj. asukasta tai Kööpenhaminan tiheydellä n 1,3 milj. asukasta. Näihin verrattuna nopean väestöennusteen 0,85 milj. asukasta (v2050) ei vaikuta niin suurelta.
28 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c Helsingin pääkeskus tuottaa enemmän kansantuotetta, kuin mikään maan vahvimmista toimialoista. Suomen kansantalouden vahvat alat tuottavat kukin arvonlisäystä 15 000-20 000 miljoonaa euroa vuodessa, mutta Helsingin pääkeskus (laaja) tuottaa yli 30 000 milj. euroa vuodessa. Talouden vahvojen toimialojen ja yritysten onnistumisesta kannetaan suurta huolta, mutta suuri arvonlisäyksen lähde, Hgin pääkeskus ei kuulu huolen-pidon kohteisiin. Tulisiko sen olla?
29 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c
30 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c Pitkä asuntotuotannon toteutusprosessi vähentää varantoja. Jotta vuotuinen ohjelmoitu asuntotuotanto voi toteutua, kohteet tulee varata jo hyvissä ajoin, esim 4 v aiemmin. Se tarkoittaa, että normaali, esim 4000 as/v tuotanto varaa, sitoo (näkymättömästi) tilastojen tonttivarantoa n 1,5 milj.k-m2, joka on enemmän kuin Hgin nykyvaranto; 1,4 milj.k-m2. Se tarkoittaa, että noin suuri tuotantotaso ei ole Helsingissä mahdollinen. Tilastoidun kaavavarannon tulee olla niin suuri, että se kykenee varmistamaan tavoitellun tuotannon. Jos tavoite on valtuuston 5000 as/v, eli n 0,47 milj.k-m2/v ja mitoittava toteutusprosessin kesto 4 vuotta, tarvitaan vähintään 1,9 milj.k-m2 reaalivaranto. Jos mitoittava aika on 5 vuotta, tarvitaan vähintään 2,4 milj.k-m2, nykyisen 1,4 milj.k-m2 sijaan. Tällä on merkittävä vaikutus kaavoitukseen.