Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet asuinmaan mukaan... 2 Saapuneet ikäryhmittäin... 3 Saapuneiden matkaseura... 3 Oleskelun kesto... 3 Majoitusmuotojen käyttö... 4 Yöpymisten määrä... 4 Rahan käyttö matkan tarkoituksen mukaan... 5 Rahan käyttö kulutuskohteen mukaan... 5 Matkailutulo... 5 Rekisteröidyt yöpymiset... 6 Yhteenveto... 6 MEK E:46 2003
Rajahaastattelututkimukset TALVI 1998-99 - 2001-02 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan Suomeen talvella saapuneiden ulkomaisten matkailijoiden määrä on noussut talvesta 1998-99 (1.140.000) talveen 2001-02 (1.898.000) 66 %:lla. Matkailijoiden määrä on kasvanut joka talvi. Erityisesti kahtena viime talvena kasvu on ollut voimakasta. Talvella 1998-99 lähes puolet (546.000) saapuneista oli työmatkalla. Seuraavana talvena työasioissa saapuneiden määrä (511.000) oli pudonnut 40 %:iin kaikista saapuneista. Edelleen työmatkalla olleet olivat kuitenkin selvästi suurin saapuneiden ryhmä. Talvella 2000-01 vapaa-ajan matkailijoiden (pl. tuttava- tai sukulaisvierailijat) määrä (569.000) nousi erittäin voimakkaasti ja ylitti ensimmäisen kerran työasioissa saapuneiden luvun (555.000). Kasvu jatkui nopeana myös talvella 2001-02, jolloin muulla vapaa-ajan matkalla olleiden lukumäärä (784.000) oli jo selvästi työmatkalla saapuneiden ryhmää (620.000) suurempi. Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan tarkoituksen mukaan Jos tarkastellaan erikseen vain vapaa-ajan matkailijoiden saapumismääriä, niin havaitaan että ostosten teko (venäläiset matkailijat) matkan syynä on moninkertaistunut. Toisaalta tasaista ja selvää kasvua on nähtävissä myös varsinaisessa (muu vapaaajan matka) talvimatkailussa. Ruotsista tulleiden suosima risteilymatkustus on sekin kasvanut tarkastelujakson aikana selvästi. Saapuneet asuinmaan mukaan Eniten Suomeen saapuu talvella venäläisiä matkailijoita. Talvella 1998-99 määrä oli vielä alle 400.000. Talvella 2001-02 määrä kasvoi jyrkästi ja luku (792.000) oli yli kaksinkertainen kolme talven takaiseen määrään verrattuna. Toiseksi eniten talvimatkailijoita tulee Ruotsista. Myös sieltä tulleiden lukumäärä on tarkastelujakson aikana noussut vajaasta neljännesmiljoonasta noin 320.000:een. Sen sijaan virolaisten määrä on noussut vain hieman (123.000 talvella 2001-02) ja Iso-Britanniasta tulleiden luku (142.000) ohittikin virolaiset talvella 2001-02. Brittien määrä on lähes kaksinkertaistunut tarkastelujakson aikana. Myös Saksasta tulleiden määrissä on ollut nouseva trendi luvun kuitenkin jäädessä alle 100.000:n. Talvimatkailun kansainvälistymistä sen sijaan kuvaa muista maista tulleiden määrän selvä kasvu luvun ollessa talvella 2001-02 jo 435.000. Muut vapaa-ajan Muut Monta syytä Venäjä Ruotsi Viro Iso-Britannia Saksa Ulkoilma-aktiviteetit Muu vapaa-ajan matka Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan (1000) 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 Risteily Monen maan kiertomatka Vapaa-ajan m atkan syy (1000) Saapuneet asuinm aittain (1000) 0 100 200 300 400 500 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 M uut maat
Rajahaastattelututkimukset TALVI 1998-99 - TALVI 2001-02 3 Saapuneet ikäryhmittäin Eläkeiässä (65- vuotta) olevia lukuun ottamatta saapuneiden määrä on kasvanut talvesta 1998-99 talveen 2001-02 kaikissa ikäryhmissä. Keski-iässä (25-44 vuotta) olevien määrä on kasvanut voimakkaimmin. Ikäryhmien välisessä suuruusjärjestyksessä on tapahtunut vain vähäisiä muutoksia. Talvella 1998-99 niukkana enemmistönä olivat 25-34-vuotiaat, mutta sen jälkeen 35-44-vuotiaat ovat olleet suurin ikäryhmä. Tähän ikäryhmään on koko tarkastelujakson aikana kuulunut 28-29 % kaikista saapuneista matkailijoista. Saapuneiden matkaseura Saapuneiden matkaseuraa on kysytty talvesta 1999-00 lähtien. Yksin saapuneita on tullut joka talvi eniten, vaikka määrä laskikin edellisvuodesta talvella 2001-02. Perheen tai sukulaisten tai toisaalta ystävien kanssa tulleiden lukumäärät ovat kasvaneet suhteellisesti voimakkaimmin määrien lähes kolminkertaistuessa tarkastelujakson aikana. Myös lasten määrä on moninkertaistunut. Maltillisinta kasvu on ollut työtovereiden kanssa saapuneiden määrissä. Oleskelun kesto Matkailijoiden viipymä Suomessa on tarkastelujakson aikana koko ajan lyhentynyt. Talvella 1998-99 keskimääräinen oleskeluaika oli 4,2 yötä, mutta talvella 2001-02 enää 3,3 yötä. Työmatkalla olleiden viipymä on pysynyt suunnilleen ennallaan (3,1 > 2,8 yötä). Myös tuttava- tai sukulaisvierailulla olleiden viipymä on kolmen viime talven ajan pysytellyt vajaan viikon mittaisena. Sen sijaan muulla vapaa-ajan matkalla olleiden matkan kesto on pudonnut vajaasta neljästä yöstä alle kolmen yön samalla kun muilla matkoillakin olleiden viipymä on oleellisesti lyhentynyt. Merkittävin syy viipymän lyhenemiseen on venäläisten ostosmatkailun voimakas kasvu. Yöpymättömien määrä onkin moninkertaistunut noussen talvella 2001-02 jo lähes 800.000:een. Toiseksi eniten on saapuneissa yhden yön viipyneitä, joiden määrä kasvoi talvella 2001-02 282.000:een. Oleskelun kestoa matkan tarkoituksen mukaan on tarkasteltu seuraavan sivun graafeissa. Työmatkalla olleista 27 % yöpyi talvella 1998-99 yhden yön Suomessa. Talvella 2001-02 yöpymättömiä oli kuitenkin jo eniten eli 30 % kaikista työmatkalaisista. Tuttava- tai sukulaisvierailulle tulleista monet viipyvät Suomessa 1-2 viikkoa. Talvella 2001-02 kaksi yötä viipyneiden määrä kuitenkin ensimmäisen kerran oli 1-2 viikkoa viipyneiden lukumäärää suurempi. Muulla vapaa-ajan matkalla olleissa oli talvella 1998-99 alle 30 % yöpymättömiä, mutta talvella 2001-02 joka toinen ei enää yöpynyt Suomessa. Yöpymättömien määrä on nelinkertaistunut neljässä vuodessa. Myös muulla matkalla olleiden kohdalla kehitys on ollut sama. Talvella 2001-02 80 % näistä ei yöpynyt Suomessa. 0-14 vuotta 15-24 vuotta 25-34 vuotta 35-44 vuotta 45-54 vuotta 55-64 vuotta 65-74 vuotta V ähint ään 75 vuot t a Neljä yö tä Viisi yö tä 8-14 yö tä 15-2 1 yö t ä Yli 60 yö tä Saapuneet ikäryhmittäin (1000) 0 100 200 300 400 500 600 Yksin Perhe, sukulaiset Ystävät, tuttavat Työtoverit M uu matkaseura Useita edellisistä LAPSIA MUKANA M uut Saapuneiden (1000) m atkaseura 0 100 200 300 400 500 600 700 Saapuneiden m äärä (1000) ja oleskelun kesto 0 200 400 600 800 1000 Viipym ä (vrk) m atkan tarkoituksen m ukaan 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0
Rajahaastattelututkimukset TALVI 1998-99 - TALVI 2001-02 4 Saapuneiden työm atkalla olleiden m äärä (1000) ja oleskelun kesto 0 50 100 150 200 Saapuneiden tuttava- tai sukulaisvierailijoiden m äärä (1000) ja oleskelun kesto 0 10 20 30 40 Kolme yöt ä Neljä yö tä Viisi yö tä 15-2 1 yö t ä Neljä yötä Viisi yötä 15-2 1 yö t ä Yli 60 yö tä Yli 60 yötä Saapuneiden vapaa-ajan m atkailijoiden m äärä (1000) ja oleskelun kesto 0 100 200 300 400 500 Saapuneiden m uulla m atkalla olleiden m äärä (1000) ja oleskelun kesto 0 50 100 150 Neljä yötä Viisi yötä 15-2 1 yö t ä Yli 60 yötä Neljä yö tä Viisi yö tä 15-2 1 yö t ä Yli 60 yö tä Majoitusmuotojen käyttö Hotellia käyttäneiden määrä on koko tarkastelujakson ajan ollut vähintään puolet kaikista yöpyneistä. Osuus on ollut lievästi laskusuunnassa. Omassa asunnossa tai mökissä yöpyneiden määrä on noussut suhteellisesti eniten. Yöpymisten määrä Talvimatkailijoiden kokonaisyöpymismäärä oli talvella 1998-99 4,85 miljoonaa. Seuraavana talvena kasvua yöpymisissä oli vain hivenen, mutta talvella 2000-01 kirjattiin jo 5,66 miljoonaa yöpymistä. Kasvu jatkui seuraavanakin talvena yöpymisluvun noustessa 6,34 miljoonaan. Työmatkalla olleiden yöpymisissä ei ole tapahtunut merkittävää kasvua yöpymisosuuden pudotessa tarkastelujakson alun 35 %:sta 28 %:iin. Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleiden yöpymismäärä on kasvanut tasaisesti osuuden (20 %) kaikista yöpymisistä kuitenkin pysyessä ennallaan. Muulla vapaa-ajan matkalla olleiden yöpymismäärät sen sijaan ovat nousseet yli 0,9 miljoonalla osuuden kokonaisyöpymismäärästä kohotessa neljänneksessä yli kolmannekseen. Ho telli, mo telli Retkeilymaja Leirintäalue M aaseutumajoitus Tuttavat, sukulaiset Oma asunto / mökki Työnantajan asunto M uu majo itus M onta majoitusta Majoitusm uotojen käyttö (1000) 0 100 200 300 400 500 600 Yöpym isten m äärä (1000) m atkan tarkoituksen m ukaan 0 500 1000 1500 2 000 2 500 Muut
Rajahaastattelututkimukset TALVI 1998-99 - TALVI 2001-02 5 Rahan käyttö matkan tarkoituksen mukaan Matkaa kohti laskettu rahan käyttö pysyi talvesta 1998-99 talveen 2000-01 suunnilleen ennallaan (310-333 ). Talvella 2001-02 kulutus nousi kuitenkin uudelle tasolle (410 ). Päivää kohti laskettu kulutus nousi vielä enemmän eli alle 70 euron tasolta 93 euroon. Työmatkalla olleet käyttivät joka talvi koko tarkastelujakson ajan eniten rahaa (468 talvella 2001-02) matkaa kohti laskettuna. Tuttava- tai sukulaisvierailulla olleiden kulutus matkaa kohti pieneni kahden talven ajan, mutta nousi talvella 2001-02 jonkin verran kolmen vuoden takaista korkeammalle (288 ). Muiden vapaa-ajan matkailijoiden kulutus pysyi kolmen talven ajan vajaassa 300 eurossa / matka, mutta nousi talvella 2001-02 jo lähelle työmatkalla olleiden kulutusta (443 / matka). Myös päivää kohti laskettuna työmatkalla olleiden kulutus oli korkein (121 talvella 2001-02). Pitkään viipyneiden tuttava- tai sukulaisvierailijoiden rahan käyttö jäi selvästi alhaisemmaksi. Muilla vapaaajan matkoilla olleiden kulutus sen sijaan ylsi talvella 2001-02 lähes työmatkalaisten tasolle (117 ). Rahan käyttö kulutuskohteen mukaan Kulutuskohteen mukaan tarkasteltuna talvimatkailijat käyttävät sekä matkaa että päivää kohti laskettuna eniten rahaa majoitukseen ja ravintoloihin. Talvella 2001-02 kulutus näihin palveluihin lisääntyi selvästi edellistalvesta. vielä enemmän kasvoi ostoksiin (eli venäläisten) kuluttama rahamäärä ja sen nousi talvella 2001-02 jo lähelle majoitukseen ja ravintoloihin kulutettua summaa. Matkailutulo Talvella 1998-99 matkailutuloa kertyi Suomeen saapuneilta ulkomaalaisilta 407 milj.. Seuraavana talvena tulo kasvoi kymmenellä miljoonalla. Talvella 2000-01 kasvu oli oleellisesti suurempi nousten 479 miljoonaan euroon. Nousu jatkui edelleen voimistuen talvella 2001-02, jolloin suureksi osaksi ostosmatkailun vilkastuminen nosti matkailutulon 768 miljoonaan euroon. Tarkastelujakson kolmen ensimmäisen talven aikana eniten matkailutuloa kertyi työmatkalla olleilta (kts. seuraavan sivun graafi). Talvella 2001-2002 vapaa-ajan matkailijoilta saatu matkailutulo (342 milj. ) yli kaksinkertaistui ja nousi ohi työmatkailijoiden jättämän tulon 288 milj. ). Matkailutulosta majoitus ja ravintolat saivat tarkastelujakson kolmen ensimmäisen talven aikana runsaat 200 milj.. Talvella 2001-02 tulo kasvoi voimakkaasti (331 milj. ). Lähes samalle tasolle (320 milj. ) nousi ostosten teon tuoma matkailutulo (kts. seuraavan sivun graafi). M uut Rahan käyttö (EUR) matkaa kohti matkan tarkoituksen mukaan 0 100 200 300 400 500 Rahan käyttö (EUR) päivää kohti matkan tarkoituksen mukaan M uut Ennakkomaksut M ajoitus, ravintolat 0,00 20,00 40,00 60,00 80,00 100,00 120,00 140,00 Rahan käyttö (EUR) matkaa kohti kulutuskohteen m ukaan Muu kulutus Ennakkomaksut M ajoitus, ravintolat 0 50 100 150 200 Rahan käyttö (EUR) päivää kohti kulutuskohteen m ukaan Muu kulutus 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 30,00 35,00 40,00 45,00
Rajahaastattelututkimukset TALVI 1998-99 - TALVI 2001-02 6 Matkailutulo (milj. EUR) matkan tarkoituksen m ukaan 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 Ennakkomaksut Matkailutulo (milj. EUR) kulutuskohteen m ukaan 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 M ajo itus, ravinto lat Muut Muu kulutus Rekisteröidyt yöpymiset Rajahaastattelututkimuksen tuloksia voidaan verrata Tilastokeskuksen rekisteröityihin majoitusvuorokausiin. Myös niissä venäläiset ovat suurin ryhmä. Yöpymisten määrä tosin putosi talvella 2002-03 jonkin verran kahden edellistalven tasosta. Vaikka matkustajamäärissä Ruotsista tulleet ovat toisella sijalla, niin rekisteröidyissä yöpymisissä britit ovat ennen ruotsalaisia. Myös saksalaisyöpymiset ohittivat ruotsalaiset talvella 2002-03. Virolaisyöpymiset jäävät selvästi pienemmiksi. Jos tarkastellaan ulkomaisia rekisteröityjä yöpymisiä matkan tarkoituksen mukaan, niin nähdään tulosten olevan samansuuntaisia rajahaastattelututkimusten tulosten kanssa. Vapaa-ajan matkojen yöpymiset ovat olleet tasaisessa kasvussa koko ajan, kun taas ammattiin liittyvät yöpymiset olivat talvella 2002-03 suunnilleen samalla tasolla kuin neljä vuotta aiemmin eli talvella 1998-99. YHTEENVETO Venäjä Ruotsi Viro Iso-B ritannia Saksa Muut maat Rekisteröidyt yöpymiset asuinmaittain 0 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 700 000 800 000 Talvi 02-03 Ulkom aalaisten rekisteröidyt yöpym iset m atkan tarkoituksen mukaan 0 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 Talvimatkailu ulkomailta Suomeen on kehittynyt erittäin myönteisesti neljän viime vuoden aikana. Erityisesti vapaa-ajan matkailu on ollut jatkuvassa ja tasaisessa kasvussa. Kasvua on vielä vauhdittanut venäläisten lisääntynyt ostosmatkailu. Kuitenkin myös perinteinen, lumen vetovoimaan ja talviaktiviteetteihin perustuva matkailu on ollut vakaassa kasvussa. Ilahduttavinta on ollut Iso-Britanniasta tulleen matkailun merkittävä lisääntyminen. Myös perinteisesti tärkeimmältä markkina-alueeltamme eli Saksasta kehitys on ollut myönteistä. Vapaa-ajan Ammattiin liittyvät Muut Talvi 02-03 Kansikuva: Comma Pictures ISBN 952-5079-55-4 ISSN 0782-4432 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS PL 625, Töölönkatu 11, 00101 Helsinki Puhelin (09) 417 6911, Telefax: (09) 4176 9333 E-mail: mek@mek.fi Internet: www.mek.fi CENTRALEN FÖR TURISTFRÄMJANDE PB 625, Tölögatan 11, 00101 Helsingfors Telefon (09) 417 6911, Telefax: (09) 4176 9333 E-mail: mek@mek.fi Internet: www.finland-tourism.com FINNISH TOURIST BOARD P.O.Box 625, Töölönkatu 11, 00101 Helsinki Tel. +358 (0)9 417 6911, Telefax: +358 (0)9 4176 9333 E-mail: mek@mek.fi, Internet: www.finland-tourism.com