KALATALOUS - IKIVANHAA JA INTERNETISSÄ

100 vuotta maaseudun puolesta KALATALOUS - IKIVANHAA JA INTERNETISSÄ Pekka Vuorinen Tulin Pirkanmaan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajaksi nuorena kalatalousteknikkona vuonna 1982. Edeltäjiäni olivat olleet kalatalousneuvojat Heikki Häyrynen, Toivo Hakola ja Ilmari Vuorinen. Häyrynen aloitti vuonna 1912, Hakola 1924 ja Vuorinen 1953. Työtä maanviljelystäkin vanhemman ravinnonhankintatavan ja elinkeinon hyväksi on tehty pitkäjänteisesti, vaikka organisaatiomallit ovat välillä muuttuneet. Yksi hyvä pirkanmaalainen idea on Tampereen Kalamarkkinat, mallia on otettu muihinkin sisämaan kaupunkeihin. Kuva on Farmari-näyttelystä 2005, johon toimme täytetyn monnin. Se on pyydystetty 1864 Janakkalassa; pian laji kuoli sukupuuttoon, ilmeisesti ilmaston kylmenemisen vuoksi. Nykyään kalavesiä hoidetaan kestävästi. HISTORIAA KALATALOUSKESKUKSEN TOIMINNASTA Kalastus oli kiinteän asutuksen omavaraistalouden kulmakivi. Sen rytmi niveltyi muiden maaseudun töiden vuotuisrytmiin. Kalastus voimistui 1800-luvun lopusta järvialueilla. Kalan myyntitulot auttoivat osaltaan siirtymistä rahatalouteen. Isojaossa kylien vesialueet jätettiin lähes aina jakamatta eli vesialue jäi kylän tilojen yhteiseksi. Pääosa sisävesiemme omistuksesta on yhteistä yksityistä omaisuutta. Kiinteistöllä voi olla osuus yhteiseen alueeseen, kuten termi kuuluu. Osakaskiinteistöjen omistajat ovat siis alueen omistajia. Tuhansien hehtaarien vesialueet edustavat arvokkainta osaa näistä alueista. JÄRJESTÖJÄ ON KEHITETTÄVÄ Ensimmäiset kalastuskunnat perustettiin I maailmansodan aikoihin lähinnä ryöstökalastuksen estämiseksi. Läänin maaherrakin osaltaan kiirehti perustamistoimia. Kalastuskunnat perustettiin Pirkanmaalle pääasiassa 1950-luvulla. Ongelmaksi muodostui aikaa myöden kalavesien pirs- 193

ProAgria Pirkanmaa ry toutuminen. Kalastuskuntien yhteistyöorganisaatioiksi perustettiin lakisääteiset kalastusalueet. Päästiin suunnitelmalliseen kalavesien hoitotyöhön. Tätä työtä on edelleen kehitettävä. Yhdistämällä osakaskuntia (entinen kalastuskunta) saadaan toimiva perusorganisaatiotaso. Kalastusaluetoiminnan kannattavuutta voidaan parantaa yhdistämällä niitä taloudellisesti kannattaviksi yksiköiksi. KALA- JA RAPUISTUKKAITA KALAVESIIN Maanviljelysseura perusti vuonna 1915 Ylöjärven Siivikkalaan Myllypuron kalanviljelylaitoksen. Laitoksen rahoittajina ja osakkaina olivat vesistöjä kuormittavat teollisuuslaitokset. Laitos tuotti siian-, taimenen-, muikun- sekä kuhanpoikasia istutuksiin. Veden laadun heikennyttyä laitos siirrettiin Ruoveden Jäminkipohjaan. Siellä laitos on toiminnassa edelleen. Kuhan istutukset aloitettiin 1920-luvulla. Kuha kotiutettiin Längelmävedelle, Roineelle ja Vesijärveen. 1980-luvulle saakka maakunnassamme oli pulaa kalaistukkaista. Kalastuskunnilta jäi käyttämättä kalavesien hoitoon tarkoitettuja varoja. Käynnistettiin projekti, jonka tavoitteena oli tuottaa Kalatalouskeskuksen hallitus syksyllä 2009. Edestä vasemmalta myötäpäivään Matti Kauppila, Eeva Huitu, Eila Rönni, puheenjohtaja Hannu Wirola, Pekka Vuorinen, Tapio Ruohomäki ja Hannu Hakala. kalanpoikasia maakunnan tarpeisiin. Tämä tapahtui perustamalla kalankasvatuslammikoita Pirkanmaalle. Lammikkopinta-alaa oli kasvatuksessa enimmillään yli 100 ha. Luonnonravintolammikoissa kasvatetaan nykyisin siika- ja kuhaistukkaita. Kokemäenjoen vesistö oli Suomen jokirapupyynnin keskus 1900-luvun taitteessa. Pääosa jopa 20 miljoonaan rapuun nousseesta vuotuissaaliista meni vientiin. Rapurutto romahdutti rapukannan parissa vuosikymmenessä eikä tilanne ole sen jälkeen palautunut. Kalatalouskeskus käynnisti 1990-luvun alussa ruttoa paremmin kestävien täplärapujen istutukset. Työ on tuottanut hedelmää täplärapukannat ovat maakunnassamme 194

100 vuotta maaseudun puolesta hyvät pääreittivesillä. Ravustuksesta on tullut ammattikalastajille merkittävä ansionlisä. KALAMARKKINAT SYNTYIVÄT TAMPEREELLA Rannikkokaupungeissa pidetyt silakkamarkkinat ovat säilyttäneet asemansa kautta vuosikymmenten. Pirkanmaan kalatalouskeskuksessa heräsi kiinnostus samantyyppisen tapahtuman järjestämiseen. Suomen ensimmäiset kalamarkkinat pidettiin Tampereella vuonna 1991 Laukontorilla. Tapahtuman suunnittelussa tietoisesti valittiin nimeksi Kalamarkkinat. Silakkamarkkinoilla on oma historiansa eikä idean suora kopioiminen toimi. Kalamarkkinoilla tuodaan esille kaikenlaista kalaa, silakka on yksi laji muiden joukossa. Tapahtumasta on tullut tärkeä suoramyyntitapahtuma ammattikalastajille eri puolilta Suomea. Se järjestetään kaksi kertaa vuodessa; keväällä viikkoa ennen vappua, syksyllä Tampereen päivän yhteydessä. Markkinat saivat heti jakamattoman suosion. Keväällä ja syksyllä tapahtumassa on käynyt noin 40 000 50 000 asiakasta eli vuodessa noin 80 000 100 000. Tampereen kalamarkkinoista on otettu mallia eri puolille valtakuntaa. AMMATTIKALASTUS PYSYY PIRKANMAALLA Ammattikalastuksen kannattavuuden ehdot kiristyivät ja ammattikalastajien määrä vähentyi 1950-luvulta alkaen. Ammattikalastajat joutuivat erikoistumaan sekä tehostamaan pyyntiään. Kalatalouskeskus toi maakunnan kalastajille uusia kalastusmuotoja. Ammattikalastajille esiteltiin 1980 1990-luvuilla uusia talvinuottasekä rysäpyynnin menetelmiä. Hankittiin pyyntikalustoa, jota kalastajat saivat vuokrata pyyntikaudeksi. Vuonna 2009 läpiviedyn ammattikalastuksen kehittämisprojektin tuloksia ovat olleet mm. kalastajien verkostoituminen, kalastajien suorittamat hygieniapassit sekä uusien kalastajien mukaantulo. Samalla on todettu täplärapujen tuoma ansionlisä. PIRKANMAAN KALATALOUS- KESKUS ON KALATALOUDEN ISÄNNÖINTITOIMISTO Olemme kehittäneet toimintaa asiakaslähtöiseksi isännöintitoimistoksi ja muistaen, että myös yleisneuvonnan tarve on kasvanut. Tiedotusta on parannettu perustamalla omat kotisivut, osoitteesta www.kalatalo.fi löytyvät kalatalouskeskuksen tarjoamat palvelut, osakaskuntien luvanmyyntipaikat, Kalapassin kalastusluvat, keskeistä tietoa ravustuksesta, Tampereen kalamarkkinoista ym. Kalatalouskeskuksen kotisivujen kokonaiskävijämäärä oli 195.431 vuonna 2009. Useana vuonna olemme julkaisseet nelivärisen tabloidikokoisen Kalatalo.fi - lehden. Aamulehden liitteenä sitä on levitetty 138.000 kpl ja lisäksi lehteä on jaettu kalamarkkinoilla. Aiheina ovat olleet mm. maakunnan ammattikalastus, osakaskuntien yhdistäminen, kalastuslain muutos ja kalastuslupajärjestelmä. Tampereen kalamarkkinoista on julkaistu kartta, ohjelma ja myyjäluettelo, sekä esitelty kalatalouden nettilinkkejä. Kalatalouskeskuksesta saa kalatalouden järjestöjen tarvitsemia palveluita mm. kalavesien suunnitteluun, kalastuksen valvontaan, kala- ja rapuistutuksiin ja kokouksen järjestämisestä aina osakaskunnan yhdistämispalveluihin sekä edunvalvontakysymyksiin. Jäsenistölle on postitettu Kalatalo uutiset kolme neljä kertaa vuodessa. Kalatalouskeskus on tehnyt uraa uurtavaa työtä maamme matkailukalastuksen kehittäjänä. Virkistyskalastajien kalastusmahdollisuuksia on parannettu luomalla kalastusalueiden kanssa yhtenäisiä lupa-alueita. Kalatalouskeskuksel- 195

ProAgria Pirkanmaa ry la on keskitetty luvanmyyntijärjestelmä, Kalapassin kalastusluvat. Vuonna 2009 myytiin 2611 kalastuslupaa. Kalatalouskeskuksessa hoidettiin viranomaistehtäviä aina 1980-luvulle saakka, jolloin valtionhallinnolle perustettiin oman organisaatio, nykyinen ELY-keskuksen kalatalousryhmä. Edeltäjäni työskentelivät neuvontajärjestön ainoina ympärivuotisina kalataloustoimihenkilöinä, 1980-luvulla vakansseja saatiin lisää. Piirikonsulentti Juha Lehtonen palkattiin 1985 ja kalastusbiologi Eija Kirjavainen 1989. Vuonna 2010 Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen toimihenkilöihin kuuluvat toiminnanjohtajan lisäksi suunnittelija FM Päivi Pyyvaara ja projektipäällikkö iktyonomi Ismo Kolari. Ote Hämeen-Satakunnan maanviljelysseuran 50-vuotishistoriikista: Runsasta mielenkiintoa kuuluu herättäneen Kalan käytön mainostuspäivät, jotka järjestettiin yhdessä Suomen Kalatalousyhdistyksen ja Tampereen Marttayhdistyksen kanssa lokakuun lopulla 1931. Osasto oli sijoitettu Tampereen Teatteritalon terassille ja oli näytteillä pääasiassa suolattua, maustettua, savustettua ja tuoretta meren ja Laatokan kalaa. N. 10.000 henkilön kerrotaan tutustuneen näyttelyyn. Tampereen kalamarkkinoilla 2008 esiteltiin yleisölle ravunsyönnin saloja. Kuvassa vasemmalta suunnittelija Päivi Pyyvaara, Pekka Vuorinen ja Hannu Wirola. 196

100 vuotta maaseudun puolesta KALASTUSMATKAILUSTA ELINKEINOTOIMINTAA Ismo Kolari Aloitin vuonna 1989 Pirkanmaan kalatalouspiirin kalatalouskonsulenttina. Aiempi työkokemus oli kertynyt kalanviljelylaitoksilla eri puolella Suomea. Hoitelin monipuolisia kalatalousneuvojan tehtäviä vuoteen 1998 saakka. Kala- ja rapuistutukset, järjestö- ja yleisneuvonta ja erilaiset istutusten tuloksellisuusselvitykset ja tutkimukset olivat keskeisiä töitä. 1990-luvun lopulta lähtien pääosa työajasta kului kalastusmatkailuhankkeiden parissa. Maakunnallisten Kuhamaa-hankkeiden ohella kalastusmatkailun kehittämisen valtakunnallisen toimenpideohjelman laadinta ja kansallisen kalastusmatkailuportaalin toteuttaminen ovat olleet työuran merkkipaaluja. Nykyaikainen kalastusmatkailu kehittyi maassamme 1990 2000-luvuilla. Kalatalousalan perinteisten elinkeinojen harjoittajien määrän laskiessa kalastusmatkailusta tuli alan kasvava osa-alue. Pirkanmaan kalatalouskeskus on ollut kalastusmatkailun uranuurtajia Suomessa. Pirkanmaalla on hyvät luontaiset edellytykset kalastusmatkailulle. Alueella on paljon vesistöjä, monipuoliset kalakannat, toimivat lupajärjestelmät, hyvät yhteydet ja runsaasti muuta matkailutarjontaa. Varsinainen kalastusmatkailuun liittyvä yritystoiminta oli kuitenkin vähäistä 1990-luvulle tultaessa, vaikka monet maaseudun majoitustiloja vuokraavat ja ravitsemuspalveluja tarjoavat yrittäjät saivat enemmän tai vähemmän säännöllistä tuloa kalastuksen harrastajilta. LÄHTÖLAUKAUS PIONEERIHANKKEILLA Kalatalouskeskus toteutti vuosina 1991 1994 muutaman lyhytkestoisen pioneeriprojektin. Kalastusopaskurssi, yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja kala- ja matkailualan verkostoituminen kuuluivat hankkeiden ohjelmaan. Lisäksi yrittäjiä avustettiin tuotekehityksessä ja markkinoinnissa ja tuotettiin opasmateriaalia. Kalastusbiologi Eija Kirjavainen ja projektipäällikkö Markku Savola toimivat vetäjinä ensimmäisissä hankkeissa. Suomen liityttyä Euroopan Unionin jäseneksi maaseudun kehittämisvarat mahdollistivat laajemman hankerahoituksen. Vuonna 1998 käynnistyi Kalastusmatkailun kehittämishanke Pirkanmaalla, joka sai työnimekseen Kuhamaa. KUHAMAA-BRANDIA RAKENTAMAAN Kuhamaa koulutti ja avusti majoitus- ja ohjelmapalveluyrittäjiä palvelujen kehittämisessä, toteutti KalaMökki-kartoituksia ja julkaisi maakunnallisen kalastusmatkailuesitteen ja internetsivut. Sisäinen 197

ProAgria Pirkanmaa ry Lupaavien tulosten ansiosta hanketoiminta sai jatkoa. 2000-luvun aikana toteutettiin vielä kaksi TE-keskuksen rahoittamaa laajempaa Kuhamaa-hanketta ja Zanderland-hanke kansallisin varoin. Viimeisin projekti, vuonna 2008 käynnistynyt Kansainvälisesti kalavesillä on meneillään tätä kirjoitettaessa. Kuhamaa toimi Pirkanmaan kalastusmatkailun markkinointinimikkeenä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Maakunnalle rakennettiin määrätietoisesti Kuhamaaeli Zanderland-brandia. Venäjällä maakuntaa tehtiin tunnetuksi nimellä Krai Cydaka (Kuhan maa). UUDEN LUOMISEN TUSKAA Saksalaisen Fisch & Fang -lehden tutustumisretken kohokohtia elokuussa 2009 olivat isojen kalojen väsyttelyt. Markus Heinen nelisivuisen jutun viimeisen kuvan teksti kuului: Kruunaava loppu: Ismo sai pienellä kumikalalla tämän viisikiloisen hauen vähän ennen auringonlaskua. Hektisimmät hetket koettiin kuitenkin Kyrösjärvellä, kun kalastusopas Kalle Paavolan jigiin nappasi pikkukuha. Kuhaan iski heti perään noin kymppikiloinen hauki. Schade totesi Markus, kun se meni menojaan teutaroituaan aikansa veneen vieressä. Hienot tunnelmat ja kesäinen järviluonto taltioituivat lehden liitteenä jaetulle DVD:lle. Kuva: Christian Hoch. markkinointi ja maakunnan toimijoiden herättely kalastusmatkailun mahdollisuuksien oivaltamiseksi kuuluivat alkuaikojen keskeisiin toimiin. Pirkanmaan kalavesiä ja yrityksiä tehtiin tunnetuksi kotimaisilla erä- ja matkamessuilla ja ERÄ-lehden toimittajavierailuilla. Kalastusmatkailutuotekansiot toimitettiin myyntiorganisaatioille ja yrityksille sihteeri- ja assistenttimessuilla. Yrittäjien, asiakkaiden ja myytävien tuotteiden vähäisyys, harrastelijamaisuus ja näkemyksen kapea-alaisuus olivat leimaa antavia piirteitä alkuaikoina. Ei oikein tiedetty, miten ja kenelle kalastusmatkailutuotteita pitäisi rakentaa ja markkinoida. Yrittäjien kalusto oli alkuvaiheessa melko puutteellista. Asiakkaille ei ollut välttämättä tarjolla edes kumisaappaita. Majoitusyrittäjien kiinnostus kalastusmatkailun kehittämiseen oli vaihtelevaa. Muutama yritys panosti tosissaan kalastusteemaan, iso joukko oli mukana 198

100 vuotta maaseudun puolesta joissakin toimenpiteissä. Vuosittain noin parikymmentä majoitusyritystä osallistui hankkeiden toimenpiteisiin. KALASTUSOPPAAT SUUNNAN NÄYTTÄJINÄ Kalastusmatkailupalvelujen aktiivisimpina kehittäjinä olivat ohjelmapalveluja tarjoavat kalastusopasyritykset. Tyypillinen kalastusopasyritys on sivutoiminen yhden kahden henkilön pyörittämä yritys, jonka toiminta keskittyy avovesikaudelle. Kalastusoppaiden pääasiakaskunnaksi muodostuivat yritysasiakkaat ja ulkomaiset lomamatkailijat. Ulkomaalaisten osuus korostui myös yritysasiakkaissa moni oppaan veneeseen kapuava asiakas oli kansainvälistä kaupankäyntiä harjoittavan suomalaisen firman ulkomainen yhteistyökumppani tai työntekijä. Useita opasyrityksiä syntyi ja kuoli 1990 2000-lukujen aikana. Riittävän asiakaskunnan löytäminen oli ongelmallista ja kaikki liikeideat eivät toimineet. 2000-luvun loppupuolella maakunnassamme oli kymmenkunta toimivaa kalaopasyritystä. Kalastusmatkailuyritysten toiminta keskittyi maaseudun isoille järville. Yritysten osaaminen, aktiivisuus, verkostoitumiskyky ja sijainti olivat keskeisiä tekijöitä niiden menestyksen kannalta. VIENTITULOJA KANSAINVÄLISILTÄ MARKKINOILTA Suomalaisissa vapaa-ajan matkailijoissa ei ollut nähtävissä suurta kasvupotentiaalia ja painopistettä alettiin siirtää ennen 2000-luvun puoliväliä ulkomaan markkinoiden suuntaan. Venäjällä on arvioitu olevan 40 50 miljoonaa ja muualla Euroopassa 25 miljoonaa kalastuksen harrastajaa. Markkinointia tehtiin Venäjälle, Saksaan, Baltian maihin, Ukrainaan, Puolaan, Itävaltaan, Sveitsiin, Iso-Britanniaan, Ranskaan, Italiaan, Hollantiin, Espanjaan ja Irlantiin. Tärkeimpiä ulkomaan toimenpiteitä olivat media- ja matkanjärjestäjävierailut ja -yhteistyö, kalastusmatkailuesitteiden ja internetsivujen kieliversiot, messuesiintymiset ja ilmoitukset matkailujulkaisuissa. Mediavierailujen tuloksena ulkomaisissa kalastus-, aikakaus- ja sanomalehdissä julkaistiin useita artikkeleita Pirkanmaasta. Muun muassa Venäjän ja Saksan merkittävimmät kalastuslehdet tekivät näyttäviä juttuja. Näkyvyyttä saatiin myös useilla ulkomaisilla TV-kanavilla. Koulutus ja neuvonta, yrittäjien mukanaolo messumatkoilla, kanssakäyminen myyjätahojen kanssa ja ulkomaalaisten kalastusmatkailuasiakkaiden kohtaaminen lisäsivät yrittäjien tietämystä kansainvälisistä markkinoista. Kielitaidon parantamiseksi järjestettiin täsmäkoulutusta ja laadittiin kalastusmatkailun palvelusanastoja. VENÄJÄ TÄRKEIN MARKKINA Venäjän toimenpiteet aloitettiin vuonna 2002. Venäjänkielistä markkinointimateriaalia tuotettiin runsaimmin ja sen jakelua hoidettiin erityisesti Pietarissa. Maakunnan kohteisiin järjestettiin tutustumismatkoja kymmenille matkanjärjestäjille ja median edustajille. Vuosina 2003 2010 kalastusmatkailuhankkeissa toteutettiin kaikkiaan 13 ulkomaista messuesiintymistä, joista yhdeksän oli Pietarissa ja Moskovassa. Lisäksi tavattiin venäläisiä matkanjärjestäjiä workshopeissa. Kansainvälisen markkinoinnin tulokset alkoivat näkyä kunnolla muutaman vuoden kuluttua markkinoinnin aloittamisesta. Vuosikymmenen loppupuolella kalastavia asiakkaita alkoi saapua maakuntaan kiihtyvällä tahdilla monista eri maista. 199

ProAgria Pirkanmaa ry VALKOLIHAISIA LAJEJA VAPAVÄLINEILLÄ Kalastusmatkailijat kalastavat pääasiassa vapavälineillä ja varsinkin ulkomaiset asiakkaat suosivat aktiivista heittokalastusta. Luontaisesti lisääntyvät valkolihaiset petokalat hauki, kuha ja ahven ovat tärkeimmät saalislajit. Majoitusyrittäjillä kalastusmatkailun päätuotteena on omatoiminen kalastusloma mökillä, opasyrityksillä muutaman tunnin ohjattu kalastusretki. Pirkanmaan kalastusmatkailun tulevaisuuden keskeisiä haasteita ovat talvikalastusmatkailun kehittäminen, majoituskohteiden venekaluston ja yrittäjien osaamisen parantaminen ja markkinoinnin jatkaminen. Molemminpuolinen yhteistyö naapureiden kanssa tiivistyi ja johti hyviin tuloksiin. Venäjän merkittävimmät kalastusmatkanjärjestäjät Geo ja Rostravel sekä kalastuslehti Rybolov Elite saapuivat kuhakalaan Sastamalan Rautavedelle kesäkuussa 2006. Seuraavana vuonna venäläisiltä tuli vastavuoroinen kutsu lehdistömatkalle Volgan suistoon monnia pyytämään. Volgalla emme kuitenkaan päässeet parhaille kalapaikoille, koska presidentti Putin oli tulossa kalaan samoille apajille. Kuva: Ismo Kolari. PITKÄJÄNTEISYYS TOI TULOSTA Pitkäjänteisyys hanketoiminnassa ja laaja verkostoituminen kalastus- ja matkailualan kanssa olivat avaintekijöitä kalastusmatkailun kehittymisessä. Yhteistyötä tehtiin maa- ja valtakunnallisten matkailuorganisaatioiden (GoTampere, MEK), kalastusmatkailu- ja matkailuhankkeiden, incoming-toimistojen ja eri sidosryhmien kanssa. Kalastusalueet olivat vahvasti mukana tukemassa hankkeita. 200