ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus 7 10 2009 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 7.10.2009 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous. Helsinki, Smolna
ENVIMAT-mallin perusteet: - ympäristölaajennettu panos-tuotosmalli (EE-IO, Environmentally Extended Input- Output Model), jossa käytetty elinkaari-inventaario (LCI) tietopankin tietoja tuontipanoksille ja elinkaariarvioinnin vaikutusarviointitekniikkaa (LCIA) ympäristövaikutusten arviointiin - tietosisällöltään kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen laaja: pystyy arvioimaan 12 ympäristönäkökohtaa (ilmastonmuutos, happamoituminen ), 151 toimialaa ja yli 900 tuoteryhmää ja palvelua Ulkomaat Suomi Tuonti Vienti Tuotanto ja kulutus Päästöt Luonnonvarojen väheneminen Maankäyttö
ENVIMAT-malli antaa uutta tietoa kuvaa suomalaisen tuotannon ja kulutuksen materiaalivirtojen elinkaariaikaiset ympäristövaikutukset toimialoittain ja tuoteryhmittäin - Mitä luonnonvaroja Suomi käyttää, kuinka paljon ja mihin? - Mitkä ovat Suomen tuonnin aiheuttamat ympäristövaikutukset rajojemme ulkopuolella? - Mitä luonnonvarojen kulutus todella kertoo meille ympäristövaikutuksista? (esimerkiksi piilovirrat ja rakentamisen maa-ainekset) - Mikä on viennin ja kulutuksemme merkitys ympäristövaikutuksissa? työväline, jolla voidaan arvioida Suomen luonnonvarojen käytöstä aiheutuvien ympäristövaikutusten ja taloudellisten vaikutusten (arvonlisäys, työllisyys) välisiä suhteita -onko yhteiskuntamme siirtymässä kestävämpään suuntaan (kun vienti ja tuonti näkökulmat ovat mukana)? Vuodet 2002, 2005,. - mitä merkitsee jonkun toimialan supistuminen tai kasvu kasantaloudessa? (esim. kustannustehokkaiden kasvihuonekaasupäästöjen leikkaukset)
Kotimaisten luonnonvarojen käyttöönotto vuonna 2005 Viljelykasvit ym Puu Suorat panokset Piilovirrat Turve Malmit ja mineraalit Sora, murske, hiekka Muut maa-ainekset 0 20 40 60 80 100 120 Miljoonaa tonnia -Soran murskeen ja muiden maa-ainesten ainesten osuus noin 50 % Kuva: Ilmo Mäenpään Envimat -loppuseminaarin esityksestä
TIETO SUOMEN KANSANTALOUDEN KÄYTTÄMISTÄ MATERIAALIVIRROISTA JA LUONNONVAROISTA TÄSMENTYNYT Luonnonvarojen kokonaiskäytön tase vuonna 2005 Kotimaasta 258 Mt (46 %) Suomen talous 562 Mt Kulutus 139 Mt (25 %) Investoinnit 142 Mt (25 %) Ulkomailta 304 Mt (54 %) Vienti 281 Mt (50 %) Suomi käyttää yhtä paljon ulkomaisia luonnonvaroja kuin kotimaisia Suomen käyttämät materiaalivirrat säilyvät kansainvälisissä vertailuissa suurina Suomen käyttämät materiaalivirrat säilyvät kansainvälisissä vertailuissa suurina (kokonaiskuva vain hieman parempi kuin EEA:n (2003) kokonaiskuva antaa ymmärtää)
Suomen kansatalouden kasvihuonekaasupäästöjen (123 milj. tn CO 2 ekv) jakautuminen eri osakokonaisuuksiin vuoden 2005 tilanteessa Tuonti 43 % Kotimaan loppukäyttö Kotitalouksien kulutus 56 % 68 % Julkinen kulutus Kotimaan 57 % ja investoinnit toiminnot 32 % Vienti 44 %
Kotimaan loppukäytön kasvihuonekaasupäästöjen (milj. tn CO 2 ekv) muodostuminen vuonna 2005. Kotitalouksien kulutus (vaalean siniset tolpat) oli 46 milj. tn CO 2 ekv (9 tn CO 2 ekv/as) ja koko loppukäyttö (tolpat yhteensä) 68 milj. tn CO 2 ekv (12,8 tn CO 2 ekv/as) Arvioita: kestävä taso maapallolla 1-2tnCO 2 ekv/as 4000 osi CO2 ekv / as vu 3000 2000 1000 Julkinen kulutus ja investoinnit Kotitalouksien kulutus 0
UUSI KOKONAISKUVA SUOMEN KANSANTALOUDEN AIHEUTTAMISTA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA 120 Luonnon monimuotoisuus oindeksi Ek 100 80 60 40 20 Pienhiukkaset Toksisuus ihmiseen Ekotoksisuus, maaympäristö Ekotoksisuus, vesiympäristö Alailmakehän otsonin muod., kasvillisuus Alailmakehän otsonin muod., terveys Rehevöityminen, i maaympäristö äi Tuon 0 onti 2002 2005 Kotimaan toimmino not 2002 2005 Kotimaan loppukäytt yttö 2002 2005 Vient nti 2002 2005 Rehevöityminen, vesiympäristö Happamoituminen Yläilmakehän otsonin tuhoutuminen Ilmastonmuutos
ENVIMATILLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN, TYÖLLISYYDEN JA ARVOLISÄYKSEN SAMANAIKAINEN TARKASTELU MAHDOLLISTA Esim. sähkön tuotanto ja massa- ja paperiteollisuuden kytkennät Kotimainen hankintaketju 15 000 henkilötyövuotta Sähkön tuotanto 930 M arvonlisäys + ja jakelu 362 Gg CO2 ekv. 13 000 henkilötyövuotta 2 214 M arvonlisäys Ulkomainen hankintaketju 25 743 Gg CO2 ekv. 787 M arvonlisäys 861 Gg CO2 ekv. + CO 2 20 % sähkön tuotannon tuotoksesta ja vaikutuksista = Sähkön tuotannon vaikutukset 28 000 henkilötyövuotta 3 931 M arvonlisäys 26 966 Gg CO2 ekv. 5 326 Gg CO2 ekv, 458 M arvonlisäys, 2 770 henkilötyövuotta Kotimainen hankintaketju 68 000 henkilötyövuotta + Massan ja paperin Massa- ja 4 750 M arvonlisäys tuotannon vaikutukset paperiteollisuus 7 790 Gg CO2 ekv. = 101 000 henkilötyövuotta 33 000 henkilötyövuotta ö tt 11 000 M arvonlisäys 4 494 M arvonlisäys 16 400 Gg CO2 ekv. Ulkomainen hankintaketju + 3 434 Gg CO2 ekv. 1 766 M arvonlisäys 5 169 Gg CO2 ekv.
Lopuksi ENVIMAT on nykyisellään nimenomaan työväline ekologisen kestävyyden arviointiin (globaali näkökulma välttämättömyys) - esim. Suomen khk-päästöt ja luonnonvarojen käyttökö kestävää? Arvonlisäyksen ja työllisyyden samanaikainen arviointi mahdollistaa kuitenkin monipuolisten analyysien tekemisen Suomen kansantaloudessa - mallia kehitettävissä ennustettavampaan suuntaan - sosiaalisia indikaattoreita ja tietopohjaa pitäisi nimenomaan kehittää ulkomailta tuleviin materiaalivirtoihin