Venäjän talouden uusi aika

Venäjän talouden uusi aika BOFIT Venäjä-tietoisku 29.5.2012

Ohjelma Venäjän kulutusvetoinen kasvu jatkuu Iikka Korhonen, tutkimuspäällikkö Onko Venäjän valtiontalous kestävällä pohjalla? Vesa Korhonen, ekonomisti WTO:n kautta Euraasian unioniin Seija Lainela, ekonomisti Kahvitauko noin klo 10.30 10.50 Venäjän öljy- ja kaasusektori 2010-luvulla Laura Solanko, neuvonantaja Suomen Venäjän-viennin näkymät Heli Simola, ekonomisti

Venäjän kulutusvetoinen kasvu jatkuu Iikka Korhonen 3

Venäjä-ennusteemme maaliskuussa 2012 14 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 -12-14 -16 Kulutus Kiinteät investoinnit Vienti Varastokysyntä+tilastovirhe Tuonti BKT:n kasvu % 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: BOFIT

tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu % Konsensusennuste liikkuu vaihteeksi optimistisempaan suuntaan.. 5 Keskimääräinen BKT-ennuste vuosille 2012 ja 2013 4,5 4 3,5 2012 2013 3 Lähde: Consensus Economics 2011 2012

Kulutus ja tuonti nousseet ennen kriisiä vallinneen tason yli, 220 200 Vähittäiskauppa (volyymi) Tuonti (arvo) 180 160 140 120 100 80 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Rosstat

mutta investointien elpyminen paljon hitaampaa 160 150 140 130 120 110 100 90 Investoinnit Teollisuustuotanto 80 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 7 10 1 4 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Rosstat

Vuosimuutos, % Inflaatio laskenut ennätysmäisen alas 30 25 20 15 10 5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Rosstat

Valuuttakurssi heikentynyt hieman 48 USD Euro Ruplakori 43 38 33 28 23 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Bloomberg

Putin nimitti 1) uuden hallituksen 2) itselleen uuden kabinetin Hallituksessa pääosin pitkän uran omaavia teknokraatteja, joista useimpia voitaneen luonnehtia ainakin talousliberaaleiksi Talouspolitiikan kannalta avainpaikoilla ensimmäinen varapääministeri Igor Shuvalov, varapääministeri Arkadi Dvorkovitsh, valtiovarainministeri Anton Siluanov ja talouskehitysministeri Andrei Belousov Presidentinhallintoon siirtyivät mm. entinen talouskehitysministeri Elvira Nabiullina ja entinen opetusministeri Andrei Fursenko Mikä on hallituksen ja presidentinhallinnon suhde?

Putinin politiikkaprioriteetit Valtaan astuessaan presidentti Putin ilmoitti useita konkreettisia, mitattavia talouden ja liiketoimintaympäristön kehityshankkeita, esimerkiksi 1. Investointien osuus BKT:sta 27 prosenttiin vuoteen 2018 mennessä (nyt noin 20 %) 2. Venäjän sijoitus Maailmanpankin Doing Business vertailussa nousee 120. sijalta 20. sijalle vuoteen 2018 mennessä (Georgia esimerkkinä, nousi sijalta 112 sijalle 18 kahdessa vuodessa laaja-alaisilla uudistuksilla) Lisäksi useita hieman epämääräisempiä ja todennäköisesti epärealistisia tavoitteita

Onko Venäjän valtiontalous kestävällä pohjalla? Vesa Korhonen

Julkisen talouden eri tasojen tulojen ja menojen reaalinen kehitys mrd. vuoden 2011 ruplaa *) 22 000 20 000 Koko julkinen talous 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 Tulot Menot Finminin arviot 2012-14, jos BKT kasvaa 4%/v. ja öljy (Urals) on 115, 97, 101$ (10/2011, 4/2012). 0 200 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 0 *) Nimellisluvut deflatoitu kuluttajahintojen muutoksella. 12 kk liukuvia summia. Lähde: Venäjän finanssiministeriö, BOFIT 13

Julkisen talouden eri tasojen tulojen ja menojen reaalinen kehitys mrd. vuoden 2011 ruplaa *) 22 000 20 000 Koko julkinen talous 18 000 16 000 14 000 mm. varojen siirtoa 12 000 10 000 8 000 Federaatio Alueet ja kunnat 6 000 4 000 Sosiaalirahastot 2 000 Tulot Menot Finminin arviot 2012-14, jos BKT kasvaa 4%/v. ja öljy (Urals) on 115, 97, 101$ (10/2011, 4/2012). 0 200 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 0 *) Nimellisluvut deflatoitu kuluttajahintojen muutoksella. 12 kk liukuvia summia. Lähde: Venäjän finanssiministeriö, BOFIT 14

Julkisen talouden suurien tuloerien reaalinen kehitys vuoden 2011 ruplissa, mrd. ruplaa *) 6000 5000 Öljyjen ja kaasun vientitullit ja tuotantoverot Sosiaaliverot 4000 Arvonlisävero 3000 Yritysten voittoverot 2000 Työtuloverot 1000 Muut tulot 0 2006 07 08 09 2010 11 12 *) Nimellisluvut deflatoitu kuluttajahintojen muutoksella. 12 kuukauden liukuva summa. Lähteet: Venäjän finanssiministeriö, BOFIT 15

60 55 50 45 40 Palkat (tilastoidut), eläkkeet, hinnat %-muutos edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta Kuluttajahinnat Yksityisen sektorin palkat * Julkisen sektorin palkat ** Eläkkeet 35 30 25 20 15 10 5 0 06 07 08 09 10 11 12 * Työntekijöiden määrällä painotettu palkkojen keskiarvo - alat: maatalous, kaivannaisteollisuus, jalostava teollisuus, sähkön, kaasupolttoaineen ja veden tuotanto ja jakelu, rakentaminen, kauppa, kuljetukset ja viestiliikenne, ja kiinteistötoiminta (niillä yksityisen sektorin työntekijöiden osuus oli 88 % vuonna 2009, ja heidän osuutensa kaikista yksityisen sektorin työntekijöistä oli 91 %). ** Työntekijöiden määrällä painotettu palkkojen keskiarvo - alat: hallinto, koulutus ja terveydenhoito (niillä julkisen sektorin työntekijöiden osuus oli 94 % vuonna 2009, ja heidän osuutensa kaikista julkisen sektorin työntekijöistä oli 66 %). Lähde: Rosstat 16

7000 Julkisen talouden suurimpien menoerien reaalinen kehitys, mrd. vuoden 2011 ruplaa *) 6000 Sosiaaliturva 5000, josta eläkkeet 4000 Puolustus ja sisäinen turvallisuus 3000 2000 1000 Talous Koulutus Terveys Hallinto Asuntosektori 2012-14 Minfinin arviot 10/2011, 4/2012 0 2006 07 08 09 2010 11 12 13 14 *) Nimellisluvut deflatoitu kuluttajahintojen muutoksella. 12 kk liukuvia summia. Lähde: Venäjän finanssiministeriö, BOFIT 17

24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Julkisen talouden menot (laskelma) % BKT:stä Muut menot kuin sos.menot sekä puolustus ja sisäinen turvallisuus öljy 120$ - - - öljy 100$ Puolustus ja sisäinen turvallisuus 2005 6 7 8 9 2010 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2020 vaje -1,5 2015, -5 2020 Kaikki sos.menot kuten inflaatio + bkt Eläkkeet kuten inflaatio + bkt vaje -1,5 Oletukset: Öljy- ja kaasutulot: Tuotanto- ja vientimäärät 2012-20 kuten Venäjän omassa ennusteessa. Muut tulot: 2012-14 kuten Venäjän budjettiennusteessa, 2015- osuus BKT:stä on sama kuin 2014. Puolustus ja sisäinen turvallisuus: 2012-14 kuten Venäjän budjettiennusteessa. 2015- varusteluohjelma, ja muut menot kuten BKT. Eläkkeet ja muut sos.menot: 2012-14 kuten Venäjän budjettiennusteessa, 2015- inflaatio + BKT:n kasvu, ja eläkeläisten määrä kasvaa kuten eläkeikäisten määrä. BOFIT Online nro X/2012 18

Tulot Verolinjauksia 2013-2015 ( tapahtuma? - vrt. sosiaaliverot, syksy 2008 1.1.2012) Julkisen talouden kannalta isot verot ennallaan: öljyverotus, ALV, voittovero, työtulovero, sosiaaliverot (30 %, eläkeuudistusvarauma) Maakaasun tuotannon verotuksen kiristäminen Valmisteverojen korotuksia (tupakka, alkoholi, olut, moottoripolttoaineet) 19

Eläkeiän korottaminen Putin, useamman kerran: Ei. Terveydenhoitoa ja koulutusta hoitavat organisaatiot hakemaan myös yksityistä rahoitusta = kotitalouksilta, samoin asuntosektori. Talouden tuki yms. Menot Julkisen talouden tehostaminen, työntekijämäärän vähentäminen? - - korr..... 20

WTO:n kautta Euraasian unioniin Seija Lainela

IVY taloudellinen yhteistyö periaatteessa IVY 1991 Tulliliitto 1996 Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliitto 1999 Vapaakauppasopimus 1999 Euraasian talousyhteisö 2000 Venäjä - WTO Tulliliitto 2010 Yhtenäinen talousalue 2012 Euraasian talousunioni Euraasian unioni Vapaakauppasopimus 2011

Taloudellinen yhteistyö käytännössä Tulliliitto toiminnassa 2010/2011 lähtien Venäjä, Valko-Venäjä, Kazakstan Kirgisia, Tadzhikistan kiinnostuneita jäsenyydestä Ukraina ei halua mukaan Sisärajat: Tullit poistettu ja valvonta lopetettu Ulkorajat: Yhtenäiset tullit, tekniset määräykset, eläin- ja kasviterveysvalvonta, rajavalvonta Tuontitullitulojen jako: Venäjä 88 %, Kazakstan 7 %, Valko-Venäjä 5 %

Vapaakauppa-alue Uusi vapaakauppasopimus allekirjoitettiin 2011 Allekirjoittajat: Venäjä, Valko-Venäjä, Kazakstan, Kirgisia, Tadzhikistan, Moldova, Armenia, Ukraina Toistaiseksi vain Venäjä ratifioinut Käyttöön WTO-säännösten mukaisia periaatteita mm: tukia koskevat säännöt riitojenratkaisumenettelyt

Taloudellisen yhteistyön tulevia suuntia Yhtenäinen talousalue Tulliliiton jatkoa Virallinen aloitus 1.1.2012, ei vielä toiminnassa Tavoitteena: Tavaroiden palveluiden, työvoiman ja pääoman vapaa liikkuvuus Talouspolitiikan koordinointi Euraasian talousunioni / Euraasian unioni Presidentti Putin: sopimus allekirjoitetaan 1.1.2015 Yhtenäisen talousalueen jatkoa / Euraasian talousyhteisön tilalle EU:n mallin mukainen Mm. yhteinen valuutta

Venäjän WTO-jäsenyys Duuman ratifioitava viimeistään heinäkuun lopulla. Venäjän sitoumukset voimaan Valko-Venäjällä ja Kazakstanissa. Venäjällä keskustellaan mahdollisista kompensaatioista aloille, joihin jäsenyys vaikuttaa kielteisesti. Kun Kazakstan ja Valko-Venäjä joskus liittyvät WTO:hon, niiden sitoumukset koskevat myös Venäjää.

Yhdentymisen kysymyksiä Ei konkreettista päätöstä siitä, millaista yhteistyötä lopulta tavoitellaan. Jäsenten välillä ei yksimielisyyttä tavoitteista. Kuinka paljon päätösvaltaa jäsenet lopulta haluavat luovuttaa ylikansallisille elimille? Kuinka realistista on laajentuminen muihin IVY-maihin?

Venäjän öljy- ja kaasusektorin näkymät Laura Solanko

Öljy ja kaasu ovat Venäjän talouden selkäranka Vienti on tärkeä tulonlähde sektorin yrityksille, valtiontaloudelle, sekä välillisesti monelle mm. koneenrakennusja palvelusektorin yritykselle Venäjä on globaalisti merkittävä raakaöljyn, öljytuotteiden, maakaasun ja kivihiilen viejä mutta energiasektori ei ole koko talous, vähintään 2/3 kansantuotteesta muodostuu muualla! 30

Tuotantomäärät ovat kasvaneet, mutta uusia kenttiä on avattu vain vähän 700.0 600.0 500.0 400.0 300.0 200.0 100.0 0.0 maakaasun tuotanto, bcm (vas. asteikko) öljyntuotanto, milj. barrelia päivässä (oikea asteikko) 14.00 12.00 10.00 8.00 6.00 4.00 2.00 0.00 31

Samaan aikaan kotimainen kysyntä kasvaa ripeästi 3.5 3 2.5 2 1.5 1 0.5 0 öljyn kotimainen kulutus, mb/d öljytuotteiden vienti, mb/d kaasun kulutus bcm 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 440.0 420.0 400.0 380.0 360.0 340.0 320.0 300.0 32

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Öljysektorilla tuotannon kasvattaminen vaatisi valtavia uusia investointeja IEA WEO-2011, New Policies Scenario öljyn nettovienti öljyntuotanto, mb/d öljyn kotimainen kulutus mb/d 12 10 8 6 Nykyisin tuottavat kentät 4 2 0 33

Kaasun tuotanto ja vienti voi kasvaa reilustikin - haasteet ovat markkinoiden murroksessa IEA WEO-2011, New Policies Scenario maakaasun nettovienti, bcm maakaasun tuotanto, bcm maakaasun kulutus, bcm 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 34

Investointilaman taustalla useita syitä Epävarmuus omistusoikeuksista, etenkin suurten esiintymien ja mannerjalustan osalta Entistä vaikeammat olosuhteet (maantiede ja välimatkat, ilmasto, etäisyydet ja syvyydet) Kustannusten nousu Kireä verotus Putkikuljetusten monopolit Kotimarkkinahintojen määräytyminen 35

Uudet suuret öljy- ja kaasualueet ovat Arktisilla alueilla Mannerjalusta on valtionyhtiöiden yksinoikeus Rosneftin yhteistyö kansainvälisten öljy-yhtiöiden (Exxon, Total, Statoil) kanssa Gazpromin yhteistyö vaikuttaa liikkuvan hitaammin Tuotannon käynnistyminen vie noin 15-20 vuotta. Siksi seuraavat 15 vuotta vanhoja kenttiä korvaava tuotanto tullee Siperian kentiltä Kasvavat markkinat ovat Aasiassa, missä putkikaasun asema on olematon. 36

Suomen Venäjän-viennin näkymät Heli Simola 37

Venäjä oli viime vuonna jälleen Suomen suurin kauppakumppani tavarakaupassa Vienti, EUR mrd. 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 14 12 10 8 6 4 2 Tuonti, EUR mrd. 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Tavarat Palvelut Tavarat Palvelut Lähteet: Tullihallitus, Suomen Pankki 38

Suomen tavaravienti elpynyt selvästi Venäjän tuontia hitaammin 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 Venäjän tuonti ja Suomen vienti Venäjälle, (euromääräinen arvoindeksi 2006=100, 12 kk liukuva keskiarvo) 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Venäjän tuonti Suomen vienti Lähteet: Tullihallitus, Venäjän keskuspankki 39

Matkapuhelinten ja autojen vienti on romahtanut, muu vienti lähes kriisiä edeltävällä tasolla 160 140 120 100 80 60 40 20 Matkapuhelinten ja autojen vienti Suomesta Venäjälle, (arvoindeksi 2006=100, 12 kk liukuva keskiarvo) 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Matkapuhelimet ja autot Muu vienti Lähde: Tullihallitus 40

Suomen vienti kärsinyt myös investointitavaroiden vaisummasta kysynnästä Investointitavaroiden osuus Venäjän tuonnissa (%, oikea asteikko) ja Suomen vienti Venäjälle (MEUR, vasen asteikko) 1400 1200 1000 800 600 400 200 30 25 20 15 10 5 0 2008 2009 2010 2011 Suomen vienti Venäjälle (pl. Matkapuhelimet ja autot), MEUR (v.a.) Investointitavaroiden osuus Venäjän tuonnissa, % (o.a.) 0 Lähteet: Tullihallitus, Rosstat 41

Kulutustavaroiden vientiä tukenut Venäjän kulutusvetoinen elpyminen Kulutustavarat, arvoindeksi (100=1Q08) 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2008 2009 2010 2011 Venäjän tuonti Suomen vienti Venäjälle Raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet, arvoindeksi (100=1Q08) 250 200 150 100 50 0 2008 2009 2010 2011 Venäjän tuonti Suomen vienti Venäjälle Lähteet: Tullihallitus, Venäjän keskuspankki 42

Venäjä onkin tärkein vientimarkkina kulutustavaroille Venäjän osuus Suomen viennistä vuonna 2011, % Koko vienti Metallit Puu ja paperi Koneet ja laitteet Tekstiilit ja nahka Kemia Elintarvikkeet 0 5 10 15 20 25 30 Lähde: Tullihallitus 43

Suomen Venäjän-viennin näkymät lähivuosina Tuonnin kasvun odotetaan hidastuvan, mutta Venäjä pysyy silti yhtenä Suomen nopeimmin kasvavista vientimarkkinoista Tuontikysyntä jatkuu kulutusvetoisena, investointitavaroiden kysyntä piristyy vähitellen Venäjän WTO-jäsenyys tukee kysyntää erityisesti pidemmällä aikavälillä kokonaistuotannon lisäys, alemmat tuontitullit 44

Vientivetoa Venäjän pitkän aikavälin tavoitteista? Investointiasteen nostaminen Tuotantorakenteen monipuolistaminen Korkean teknologian tuotannon lisääminen 30 25 20 15 10 5 Venäjän investoinnit ja investointitavoitteet, % BKT:stä Energiatehokkuuden parantaminen Infrastruktuurin kohentaminen 0 2010 2016-20 Energia Liikenne (pl. putkikulj.) Koneenrakennus Koulutus ja terveydenhuolto Muu Lähde: Venäjän Talouskehitysministeriö 45

Kysymyksiä ja keskustelua Venäjä-tietoiskun esitelmiin perustuva julkaisu ilmestyy BOFIT Online sarjassa kesäkuussa.