KIRJALLINEN KYSYMYS 136/2009 vp Ravintoloiden arvonlisäveron laskun kiirehtiminen Eduskunnan puhemiehelle Alkoholiveron korotus 10 prosentilla heikentää ravintola- ja hotelliyritysten kannattavuutta ja työllistämismahdollisuuksia. Tuleva ruoan arvonlisäveron alennus vähentää vain ihmisten kaupasta tekemien ruokaostosten kustannuksia, mutta ravintoloiden arvonlisävero ei ole samalla laskemassa. Toisin sanoen ravintolapalveluiden hinta nousee suhteellisesti. Ravintolaruoan arvonlisäveroalea 22 prosentista 12 prosenttiin tulisikin kiirehtiä. Ravintolapalveluiden alv-alennus on kirjattu hallitusohjelmaan. Anniskelumyynnin osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on jo laskenut 12 prosenttiin. Viime vuonna anniskelumyynti väheni 5,8 prosenttia. Tilastoimattoman alkoholinkulutuksen osuus on noin 20 prosenttia. Jos alkoholiveroa korotetaan, anniskelun osuus vähenee edelleen ja tilastoimattoman kulutuksen osuus kasvaa. Suomessa on kohta 1,5 vuoden aikana nostettu alkoholiveroa kolmeen otteeseen. Nykyinen hallitus alensi vuonna 2004 etenkin väkevien juomien veroja estääkseen viinarallin EU:hun liittyneestä Virosta. Tuoreen veronkorotuksen jälkeen viinit, lonkerot ja siiderit ovat kalliimpia kuin ennen viinaalea. Väkevä viina maksaa sen sijaan yhä selvästi viiden vuoden takaista vähemmän. Alkoholiveron nosto on myönteinen uutinen kansanterveydellisesti. Alkoholin kokonaiskysyntä vähenee, kun hinta kallistuu. Alkoholiveron kiristyksillä voidaan myös paikata budjettivajetta. Ruoan arvonlisäveron alennus tekee ruoan ostamisen nykyistä edullisemmaksi. Laivojen ulkomaan matkustajaliikenne on räjähdysmäisessä kasvussa, ja viinaveroratkaisu lisää merkittävästi laivojen taxfree-myyntiä ja alkoholin hankintaa Virosta. Matkustajatuonti kääntyi jo vuonna 2008 kasvuun, ja matkustajat toivat alkoholia 4,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2007. Tallink on ilmoittanut, että yhtiön matkustajamäärät kasvoivat tammikuussa 2009 Helsingin ja Tallinnan välillä 29 prosenttia ja Helsingin ja Tukholman välillä 31 prosenttia. Matkustajamäärien kasvun taustalla on heikentynyt taloudellinen tilanne ja aikaisemmat alkoholiveron korotukset. Uusi alkoholiveron korotus lisää matkustajamääriä entisestään. Matkustajamäärien kasvu vaikuttaa myös muun elinkeinoelämän kilpailutilanteeseen. Matkustajat hankkivat matkoillaan esimerkiksi vaatteita, elintarvikkeita, lääkkeitä ja silmälaseja sekä käyttävät hotelli- ja kylpyläpalveluja. Verohelpotus on suomalaisille ravintoloille ehdottoman tärkeää. Verokannan pysyvä alennus loisi jopa 3 000 työpaikkaa. Taantuma saa kuluttajat karsimaan ravintolakäyntejä, ja lokakuussa voimaan tuleva elintarvikkeiden alv:n lasku lisää ruokakauppojen vetovoimaa entisestään. Alv-alennus lisäisi ravintolaruokailua, toisi sektorille lisätyöpaikkoja ja vähentäisi harmaata taloutta. Versio 2.0
Kun Ranska ei ole voinut laskea ravintoloiden arvonlisäveroa, on siellä laskettu ravintolatyöntekijöiden sosiaaliturvamaksuja jopa 1,5 miljardilla eurolla. Tätäkin pitäisi Suomessa harkita pikaisesti. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Voiko hallitus kiirehtiä ravintoloiden arvonlisäveron laskua tai vaihtoehtoisesti laskea ravintolatyöntekijöiden sosiaaliturvamaksuja? Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2009 Mikko Alatalo /kesk 2
Ministerin vastaus KK 136/2009 vp Mikko Alatalo /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mikko Alatalon /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 136/2009 vp: Voiko hallitus kiirehtiä ravintoloiden arvonlisäveron laskua tai vaihtoehtoisesti laskea ravintolatyöntekijöiden sosiaaliturvamaksuja? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Arvonlisäverolain (1501/1993) mukainen yleinen verokanta on 22 prosenttia. Tämä verokanta koskee myös ravintolapalveluja. Elintarvikkeisiin sovelletaan alennettua 17 prosentin verokantaa, joka lain (785/2008) nojalla alennetaan 12 prosenttiin vuoden 2009 lokakuun alusta. Elintarvikkeiden arvonlisäverokannan alentamisen johdosta tavaroiden ja palvelujen kokonaiskysyntä kasvaa. Ostovoiman paranemisen kautta yksityinen kulutus lisääntyy. Hallituksen esityksessä on arvioitu ravintolapalvelujen kysynnän kasvavan muutoksen johdosta 0,5 prosenttia. Kaupassa myytävän ruoan ja ravintolaruoan välillä vallitsee periaatteessa kilpailutilanne, mutta siihen vaikuttavat monenlaiset tekijät. Kaupan ruoan jalostusaste on noussut, mutta siltikään kauppa ei pysty täysin kilpailemaan hyvän ja laadukkaan ravintolaruoan tai työpaikkaruokailun kanssa. Myös lounasseteliä koskevat veroratkaisut tukevat lounastarjoilua. Nyt voimassa olevan yhteisölainsäädännön mukaan ravintolapalveluihin ei ole mahdollista soveltaa alennettua verokantaa. Arvonlisäverotuksessa sovellettavista verokannoista on säädetty Suomea sitovasti Euroopan yhteisöjen neuvoston arvonlisäverodirektiivissä (2006/112/EY). Jäsenvaltiolla voi direktiivin mukaan olla yleisen verokannan lisäksi enintään kaksi alennettua verokantaa, joiden tulee olla vähintään viisi prosenttia. Arvonlisäverodirektiivin mukaan jäsenvaltiot voivat soveltaa alennettua verokantaa direktiivin III liitteessä lueteltuihin hyödykkeisiin, kuten elintarvikkeisiin, mutta ravintolapalvelut eivät toistaiseksi sisälly tähän luetteloon. Ecofin-neuvosto on kuitenkin 10 päivänä maaliskuuta 2009 päässyt poliittiseen yhteisymmärrykseen arvonlisäverodirektiivin muuttamisesta siten, että jokaisen jäsenvaltion on halutessaan mahdollista soveltaa alennettua arvonlisäverokantaa myös ravintolapalveluihin. Tämän direktiivin muutoksen voimaantulopäivää ei ole tällä hetkellä vielä päätetty, mutta tavoitteena on mahdollisimman nopea voimaantulo. Alennetun arvonlisäverokannan soveltaminen ravintolapalveluihin on kirjattu tavoitteeksi hallituksen ohjelmaan. Hallitus tekee ratkaisunsa sen jälkeen, kun yhteisölainsäädännön kaikki yksityiskohdat ovat selvillä. Työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen osalta voidaan todeta, että yrittäjien ja yritysten tukemista ei pidä kytkeä ansiosidonnaisten sosiaalivakuutusetuuksien rahoittamiseksi perittäviin työnantajamaksuihin. Ansiosidonnaisen sosiaalivakuutuksen kestävä rahoitus perustuu siihen, että kaikki työnantajat osallistuvat yhtäläisesti etuuksien rahoittamiseen. Työntekijöiden toimeentuloturvan uskottavuuden, sosiaalivakuutuksen rahoituksen kestävyyden ja vakuutusperiaatteen kannalta on haitallista, jos osa työnantajista vapautettaisiin lakisääteisistä maksuvelvollisuuksista. Työnantajan kansaneläkemaksun osalta hallitus on osana tammikuun lopussa 2009 julkistet- 3
Ministerin vastaus tua talouden elvytyspakettia päättänyt, että sitä alennetaan yritysten työvoimakustannusten alentamiseksi 0,801 prosenttiyksikköä huhtikuun alusta 2009. Lisäksi hallitus päätti, että työnantajan kansaneläkemaksu poistetaan kokonaan vuoden 2010 alusta. Maksun poistaminen lisää valtion rahoitusosuutta kansaneläkemenoista vuositasolla noin 1,1 miljardia euroa. Työvoimavaltaisina yrityksinä ravintolat kuuluvat lähinnä kansaneläkemaksun alimpaan maksuluokkaan, jossa kansaneläkemaksun suuruus on 0,801 prosenttia. Tällaisissa yrityksissä kansaneläkemaksu poistuu käytännössä kokonaan jo huhtikuun alussa 2009. Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2009 Valtiovarainministeri Jyrki Katainen 4
Ministerns svar KK 136/2009 vp Mikko Alatalo /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 136/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Mikko Alatalo /cent: Kan regeringen påskynda sänkningen av mervärdesskatten för restauranger eller alternativt sänka socialskyddsavgifterna för restauranganställda? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Den allmänna skattesatsen enligt mervärdesskattelagen (1501/1993) är 22 procent. Denna skattesats gäller också restaurangtjänster. På livsmedel tillämpas en reducerad skattesats på 17 procent, vilken enligt lag (785/2008) kommer att sänkas till 12 procent vid ingången av oktober 2009. Till följd av sänkningen av mervärdesskattesatsen kommer den totala efterfrågan på varor och tjänster att öka. Genom att köpkraften förbättras ökar den privata konsumtionen. I regeringens proposition har det bedömts att efterfrågan på restaurangtjänster kommer att öka med 0,5 procent till följd av ändringen. Mellan den mat som säljs i butikerna och restaurangmaten råder i princip en konkurrenssituation, men den påverkas av många olika faktorer. Förädlingsgraden hos den mat som säljs i butikerna har ökat, men trots det kan butikerna inte helt konkurrera med god och högklassig restaurangmat eller arbetsplatsmåltider. Också skattebesluten om lunchsedeln stöder lunchservering. Enligt den gällande gemenskapslagstiftningen är det inte möjligt att tillämpa en reducerad skattesats på restaurangtjänster. Bindande bestämmelser om de skattesatser som ska tillämpas i mervärdesbeskattningen i Finland finns i Europeiska gemenskapernas råds mervärdesskattedirektiv (2006/112/EG). En medlemsstat kan enligt direktivet förutom den allmänna skattesatsen ha högst två andra reducerade skattesatser som inte får vara lägre än fem procent. Enligt mervärdesskattedirektivet kan medlemsstaterna tillämpa en reducerad skattesats på de förnödenheter som räknas upp i bilaga III till direktivet, t.ex. på livsmedel, men restaurangtjänster ingår tills vidare inte i denna förteckning. Ecofin-rådet nådde ändå den 10 mars 2009 politiskt samförstånd om att ändra mervärdesskattedirektivet så att varje medlemsstat, om den så önskar, har möjlighet att tillämpa en reducerad mervärdesskattesats också på restaurangtjänster. För närvarande har det ännu inte fattats beslut om ikraftträdandedagen för denna ändring av direktivet, men målet är att den ska träda i kraft så snabbt som möjligt. Tillämpning av en reducerad mervärdesskattesats på restaurangtjänster har skrivits in som ett mål i regeringsprogrammet. Regeringen fattar sitt beslut efter att alla detaljer i gemenskapslagstiftningen är klarlagda. I fråga om arbetsgivarens socialskyddsavgifter kan det konstateras att stödjande av företagare och företag inte bör kopplas ihop med de arbetsgivaravgifter som tas ut för att finansiera de inkomstrelaterade socialförsäkringsförmånerna. En hållbar finansiering av den inkomstrelaterade socialförsäkringen bygger på att alla arbetsgivare på samma sätt deltar i finansieringen av förmånerna. Med tanke på ett trovärdigt utkomstskydd, en hållbar finansiering av socialförsäkringen och försäkringsprincipen vore det ogynnsamt om en del av arbetsgivarna befriades från sina lagstadgade avgiftsskyldigheter. 5
Ministerns svar I fråga om arbetsgivarens folkpensionsavgift har regeringen, som en del av det ekonomiska stimulanspaket som offentliggjordes i slutet av januari 2009, beslutat att avgiften från ingången av april 2009 sänks med 0,801 procentenheter för att minska företagens arbetskraftskostnader. Vidare beslöt regeringen att arbetsgivarens folkpensionsavgift slopas i sin helhet från ingången av år 2010. När avgiften slopas ökar detta statens finansieringsandel av folkpensionsutgifterna med cirka 1,1 miljarder euro på årsnivå. Som arbetskraftsintensiva företag hör restaurangerna huvudsakligen till den lägsta avgiftsklassen för folkpensionsavgiften, och i denna avgiftsklass är folkpensionsavgiften 0,801 procent. I sådana företag slopas folkpensionsavgiften i praktiken helt redan vid ingången av april 2009. Helsingfors den 24 mars 2009 Finansminister Jyrki Katainen 6