TUTKIMUS OULUN ETELÄISEN ALUEEN TOIMIJOIDEN LENTOLIIKENTEEN KÄYTÖSTÄ

TUTKIMUS OULUN ETELÄISEN ALUEEN TOIMIJOIDEN LENTOLIIKENTEEN KÄYTÖSTÄ YLIVIESKAN SEUTUKUNNAN RAKENTEELLISET VETOVOIMATEKIJÄT Ylivieskan seutukunta 27.9.2004 Osoite Address Ylivieskan Seutukunta r.y. Vierimaantie 5, PL 102 FIN-84101 Ylivieska, Finland Puhelin - Telephone 08-4106 470 08-4106 471 +358 8 4106 471 Telekopio Telefax 08-4106 479 +358 8 4106 479 Sähköposti - E-mail etunimi.sukunimi @ylivieskanseutukunta.com Kotipaikka - Domicle Ylivieska Y-tunnus - Business ID 1058649-8

2 JOHDANTO... 3 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS, MENETELMÄT JA AINEISTO... 5 KYSELYN AINEISTOKUVAUS JA OTANTA... 5 MATKUSTUSMÄÄRÄT OULUN ETELÄISEN JA ETELÄ-SUOMEN VÄLILLÄ... 7 MATKUSTAMISEN KEHITYS TULEVAISUUDESSA... 9 MATKUSTUKSEEN KÄYTETYT LIIKENNEVÄLINEET... 11 PITKIIN MATKOIHIN KÄYTETYT LIIKENNEVÄLINEET... 11 TOIMINNAN KANNALTA TÄRKEIMMIKSI NÄHDYT KULKUVÄLINEET... 12 LENTOLIIKENTEEN KÄYTTÖ TULEVAISUUDESSA... 13 MITÄ LENTOKENTTIÄ OULUN ETELÄISEN ALUEEN TOIMIJAT KÄYTTÄVÄT?... 14 LENTORAHTIPALVELUIDEN KÄYTTÖ... 16 MIKSI LENTOLIIKENNETTÄ KÄYTETÄÄN TAI EI KÄYTETÄ?... 17 YRITYSTEN JA YHTEISÖJEN KIINNOSTUS YLIVIESKAN LENTOKENTÄN KAUTTA KULKEVAAN LIIKENTEESEEN... 18 HALUKKUUS KÄYTTÄÄ OMA KENTTÄÄ... 18 LENTORAHDIN TARVE... 20 SUHTAUTUMINEN SARJALIPPUIHIN... 20 VASTAAJIEN PALAUTE LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄJILLE... 21 YHTEENVETO... 22 LÄHTEET... 25 LIITTEET... 26

3 Johdanto Lentoliikenteen käyttöselvityksen tarve nousi esille Ylivieskan seutukunnan rakenteelliset vetovoimatekijät projektin saavutettavuutta ja liikenneyhteyksiä tarkastelevassa osiossa. Tämän selvityksen tavoitteena on tuottaa yksittäisten mielipiteiden ja oletusten sijasta faktatietoa lentoliikenteen merkityksestä Oulun Eteläisen alueen yrityksille ja alueen menestyksen kannalta muille tärkeille toimijoille. Alueella on aikaisemmin vuonna 1999 toteutettu sisällöltään saman tyylinen, mutta aavistuksen suppeampi, kysely, jonka tilasi Oulaisten kunta ja suoritti Oulaisten Instituutti. Tutkimuksella pyrittiin vastaamaan kolmeen lentoliikennettä koskevaan peruskysymykseen. 1. Kuinka aktiivista on Oulun Eteläisen yritysten ja yhteisöjen (oppilaitokset, sairaalat jne.) lentoliikenteen käyttö nyt ja tulevaisuudessa 2. Mitä lentokenttiä (esim. Oulu tai Kokkola) Oulun Eteläisen yritykset ja yhteisöt käyttävät? 3. Käytettäisiinkö alueella omaa lentoliikennettä, jos laadukasta ja säännöllistä matkustajaliikennettä Ylivieskan lentokentän kautta järjestettäisiin? Lisäksi tutkittiin, olisiko Ylivieskan lentokentän rahtipalveluille tarvetta. Ensimmäisellä kysymyksellä pyrittiin kartoittamaan lentoliikenteen yleistä merkitystä alueen johtaville toiminnoille sekä vertaamaa sitä pitkillä Etelä-Suomeen suuntautuvilla matkoilla muihin kuljetusmuotoihin. Toinen asiakohta vastaa ennen kaikkea siihen, mihin suuntaan ja mistä tulee järjestää lentoliikenteen syöttöliikennettä (lentokenttätaksi) alueen saavutettavuuden parantamiseksi. Viimeisenä asiakohtana oli kartoittaa alueen vuonna 1996 loppuneeseen omaan lentomatkustajaliikenteeseen suhtautuminen. Aluksi on syytä luoda lyhyt katsaus saavutettavuuden merkitykseen alueen vetovoimaisuuden kannalta sekä Oulun Eteläisen asemaan Suomessa saavutettavuuden osalta. Keskuskauppakamarin hiljattain ilmestynyt tutkimus alueiden kilpailukyvystä yritysten näkökulmasta, jossa on haastateltu yli 900 suomalaista yritysjohtajaa, sijoittaa liikenneyhteydet toiseksi tärkeimmäksi yritysten sijaintipäätökseen vaikuttavaksi tekijäksi. Myös vuoden 2000 vastaavassa tutkimuksessa liikenneyhteydet olivat toisella sijalla. Vuonna 2003 68 % yrityksistä arvioi liikenneyhteyksien vaikuttavat erittäin paljon tai paljon yrityksen sijaintipäätökseen (Keskuskauppakamari 2003:4). Euroopan Unionin komission yritystoiminnan pääosasto (DG Enterprise) toteaa seitsemännessä Euroopan kilpailukykyä koskevassa kertomuksessaan yhdeksi alueiden kilpailukyvyn viidestä avaintekijästä saavutettavuuden ja erityisesti yhteydet kansainvälisille lentokentille (http://europa.eu.int/enterprise/enterprise_policy/competetitiveness/index.htm). Ongelma Oulun Eteläisen osalta on se, että alueen saavutettavuus valtakunnallisissa vertailuissa on yleensä ollut huono. Esimerkiksi Huovari (2001) listaa Oulun Eteläisen seutukunnat Suomen seutujen joukossa kaikkein huonoimmin saavutettaviksi. Tämä johtuu lentokentän kaukaisesta sijainnista. Tuoreimman alueiden saavutettavuutta sivuavan vertailun on tehnyt aluekeskus- ja kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä (Aluekeskukset koko kuva 2003). Saavutettavuudessa Oulun Eteläisen alue sijoittuu 35 aluekeskuksen joukossa 31:ksi eli viidenneksi viimeiseksi. Oulun Eteläinen kuuluu kuitenkin lentoliikenne-suomeen (Westerholm & Raento 1999:173). Tämä tarkoittaa sitä, että välimatka pääkaupunkiseudulle on sellainen, että henkilöliikenteen kulkumuotona lentoliikenne on vallitsevin yli puolet Etelä-Suomeen suuntautuvista matkoista tehdään lentäen (kuva 1).

4 Kuva 1. Helsinki-keskeiset auto-, juna- ja lento-suomi (Westerholm & Raento 1999:173). Oulun Eteläisen keskellä sijaitseva Ylivieskan lentokenttä, jossa toimi matkustajalentoliikennettä vuoteen 1996 saakka, olisi talousalueeltaan riittävä pienimuotoisen lentoliikennetoiminnan ylläpitämiseksi. tämä käy selville vertailtaessa Ylivieskan kentän vaikutusaluetta Suomen toimiviin lentokenttiin vuonna 2002 (liite 2).

5 Tutkimuksen toteutus, menetelmät ja aineisto Tutkimus toteutettiin Ylivieskan seutukunnan rakenteelliset vetovoimatekijät projektissa. Tutkimusongelman, sen tavoitteet ja kyselylomakkeen muotoili Ari Saine (liite 1). Aineiston keräämisen puhelinkyselynä Oulun eteläisen alueella ja koodaamisen toteutti Janprofil Oy vuoden 2004 keväällä. Kyselyjä tehtiin yhteensä 199 alueen suurimpaan yritykseen tai yhteisöön. Aineiston jalostamisen ja taulukoinnin teki Heli Latvala rakenteelliset vetovoimatekijät projektista. Lopuksi analysoinnin tekivät ja varsinaisen raportin koostivat Ari Saine ja Heli Latvala. Tuloksia vertailtiin myös Oulaisten instituutin vuonna 1999 aiheesta tekemään tutkimukseen. Kyselyn aineistokuvaus ja otanta Lentoliikennekysely suoritettiin Nivala-Haapajärven, Siikalatvan ja Ylivieskan seutukunnan kunnissa toimivissa yrityksissä ja yhteisöissä, jolloin haastattelut kattoivat viisi prosenttia kaikista alueella olevista toimijoista. Absoluuttisesti ja suhteellisesti eniten kyselyjä tehtiin Ylivieskassa (taulukko 1). Pulkkila oli alueen ainoa kunta, johon ei suuntautunut yhtään kyselyä. Taulukko 1. Lentoliikennekyselyiden ja yritysten kokonaismäärä paikkakunnittain sekä kyselyiden kattavuus alueen yrityskannasta. Kunta Kyselyn kohteena olleet yritykset Yritysten kokonaismäärä Suhteellinen alueella osuus Ylivieska 61 722 8 % Kalajoki 34 582 6 % Nivala 24 476 5 % Oulainen 23 365 6 % Haapavesi 12 353 3 % Haapajärvi 12 388 3 % Sievi 7 203 3 % Pyhäjärvi 5 332 2 % Reisjärvi 4 144 3 % Alavieska 3 121 2 % Kärsämäki 3 177 2 % Pyhäntä 3 82 4 % Piippola 3 75 4 % Rantsila 3 105 3 % Merijärvi 1 44 2 % Kestilä 1 67 1 % Yhteensä 199 4236 5 % Kysely kohdistettiin erityisesti alueen suurimmille toimijoille. Kyselyn otannan kattavuutta voidaan suhteuttaa esimerkiksi vertailemalla kyselyyn osallistuneiden yritysten ja yhteisöjen henkilöstömääriä vuonna 2002 alueella työssä käyneiden määrään (Tilastokeskus ennakkotieto). Kokonaisuudessaan kyselyn kohteena olleissa toimijoissa työskenteli 44 %:a alueella työssäkäyvien määrästä. Kattavuus oli suurin Ylivieskan lentokentän läheisyydessä sijaitsevissa kunnissa (taulukko 2).

6 Taulukko 2. Henkilöstömäärät haastatelluissa yrityksissä ja yhteisöissä vuonna 2004 sekä alueella työssäkäyvien määrä vuonna 2002 (Tilastokeskus ennakkotieto), joiden perusteella on laskettu kyselyn kattavuus suhteessa yritysten ja yhteisöjen työssäkävijöiden määrään. Kunta Henkilöstön määrä Alueella työssäkäyvien Otannan ennustettu lkm vuonna 2002 kattavuus Ylivieska 2840 5334 53 % Sievi 1763 2095 84 % Kalajoki 1614 3512 46 % Oulainen 1518 3411 45 % Nivala 1473 3665 40 % Haapajärvi 1319 3092 43 % Haapavesi 1167 2809 42 % Pyhäntä 530 821 65 % Kärsämäki 485 1089 45 % Pyhäjärvi 352 2061 17 % Reisjärvi 312 1001 31 % Alavieska 240 866 28 % Rantsila 160 763 21 % Kestilä 155 567 27 % Piippola 91 409 22 % Merijärvi 65 327 20 % Yhteensä 14084 31822 44 % Haastatteluita kohdistui eniten metalli-, palvelu-, kauppa-, rakennus- ja julkishallinnon toimialoille (kuva 2). Haastateltujen yritysten ja yhteisöjen toimialajakautumisessa ei ollut suuria kuntakohtaisia eroja. Poikkeuksen muodostivat Ylivieska, jossa haastatelluista yrityksistä hieman yli puolet oli kaupan ja palveluiden alalla sekä Kalajoki, jossa metalli ja palvelut korostuivat. Haastattelut suuntautuivat lähes kokonaan toimijoiden johtoportaan henkilöihin, joilla voidaan olettaa olevan hyvä käsitys yrityksensä matkustustarpeesta (liite 1). 35 30 25 20 15 10 5 0 metalli palvelu kauppa julkishallinto rakennus mekaaninen puunjalostus koulutus terveydenhuolto rakennusteollisuus elektroniikka yritysten ja yhteisöjen määrä elintarvike Tevanake/Teva kaivos korjaus Kuva 2. Oulun Eteläisen lentoliikennekyselyyn vastanneiden yritysten määrä toimialoittain.

7 Matkustusmäärät Oulun Eteläisen ja Etelä-Suomen välillä Merkittävä osa Oulun Eteläisen toimijoiden asiakas- ja asiantuntijavuorovaikutuksesta tapahtuu Etelä-Suomen tai ulkomaanyhteyksien kautta. Tähän liittyvää matkustusmäärää ja tarvetta selvitettiin kysymällä, kuinka paljon yritysten ja yhteisöjen henkilöstöllä on käyntejä ulkomailla tai Etelä-Suomessa sekä vastavuoroisesti, kuinka paljon toimijoissa käy tästä suunnasta vierailijoita. Haastatelluissa yrityksissä ja yhteisöissä työskentelee yhteensä 14084 työntekijää. Toimijoiden henkilöstö teki yhteensä 7031 Etelä-Suomeen tai ulkomaille suuntautuvaa matkaa vuodessa, mikä on noin 35 matkaa/yritys ja 0,5 matkaa/henkilö. Alueella työssäkäyvien lukumäärän avulla arvioitiin alueen todellista matkustusmäärää. Jos kaikki alueella työssäkäyvät henkilöt matkustaisivat samalla volyymilla kuin vastauksista käy ilmi, niin matkoja kertyisi noin 16000 kappaletta vuotta kohden (kuva 3). Vastaavasti vierailuja Oulun Eteläisen alueelle tehtiin yhteensä 4272 kappaletta, mikä on 22 vierailua/yritys ja 0,3 vierailua/työntekijä. Jos vierailuja tehtäisiin koko alueella samalla volyymillä kuin otannassa, niin 32 000 työtekijää kohti tulisi noin 9500 vierailua vuodessa. Yleisesti ottaen henkilöstö matkusti vierailijoita useammin. Henkilöstön tekemien matkojen osuus matkustuksesta oli 62 %:a, kun vierailijat tekivät 38 %:a kaikista matkoista. Yhteenlaskettuna toimijoiden matkustusmäärä oli siis hiukan yli 11000 vuotta kohden, mistä alueen todelliseen työntekijämäärään projisoitaessa kertyisi hiukan alle 26000 matkaa vuotta kohden. Haastatteluissa ilmoitetut matkustajamäärät eivät yksinään vielä riittäisi Ylivieskan lentokentän kautta toimivan matkustajalentoliikenteen yllä pitämiseen. Lentoliikenteen yllä pitämiseen tarvittaisiin valtion tukea, kuten monella muullakin Suomen lentokentällä. 27500 25000 22500 20000 17500 15000 12500 10000 7500 5000 2500 0 7031 Henkilöstön matkat vuodessa (14 084 työntekijää) 15886 Oletettu henkilöstön matkustusmäärä (31 822 työntekijää) 4272 Vierailut vuodessa (14 084 työntekijää) 9652 Oletettu vierailumäärä (31 822 työntekijää) 11303 Matkoja yhteensä (14 084 työntekijää) 25538 Oletettu matkamäärä yhteensä (31 822 työntekijää) Kuva 3. Oulun Eteläisen lentoliikennekyselyyn vastanneiden yritysten ja yhteisöjen henkilöstön tekemät matkat sekä alueelle tehdyt vierailut ja työssäkäyvien määrään perustuva arvio matkustamisesta (Alueella työssäkäyvien määrä 2002 Tilastokeskus, ennakkotieto).

8 Matkustuksessa oli selkeitä eroja toimialakohtaisesti. Suurin määrä matkoista tehtiin alueen eniten työllistävillä kärkialoilla kone- ja metalliteollisuudessa, julkishallinnossa ja terveydenhuoltosektorilla (taulukko 3). Suhteellisia matkustajamääriä vertailtaessa huomataan, että yhteydet ovat erityisen tärkeitä rakennusteollisuudelle, rakennusalalle, palveluille, kaupalle ja koulutussektorille, sillä näillä aloilla tehtyjen matkojen suhde henkilöstömäärään on suuri. Taulukko 3. Oulun Eteläisen lentoliikennekyselyyn vastanneiden yritysten ja yhteisöjen henkilöstön matkustaminen sekä vastavuoroiset vierailut toimialoittain. Toimiala Henkilöstön Vierailujen Matkat Henkilöstön matkat määrä Vierailuja/ yhteensä Henkilöstön määrä työntekijä Matkustus/ matkoja/ vuodessa vuodessa työntekijä vuodessa työntekijä (kpl) (kpl) (kpl) Metalli 1065 0,56 571 0,30 1636 1890 0,87 Julkishallinto 757 0,15 709 0,14 1466 4895 0,30 Terveydenhuolto 1248 0,74 125 0,07 1373 1686 0,81 Rakennusteollisuus 683 1,05 520 0,80 1203 652 1,85 Palvelu 833 1,19 337 0,48 1170 700 1,67 Koulutus 779 0,91 346 0,40 1125 859 1,31 Kauppa 536 0,79 524 0,77 1060 678 1,56 Mekaaninen 452 0,37 394 0,32 846 1231 0,69 Kaivos 200 0,50 274 0,68 474 401 1,18 Elektroniikka 153 0,29 253 0,48 406 528 0,77 Rakennus 192 1,12 101 0,59 293 172 1,70 Tevanake/Teva 62 0,22 63 0,23 125 276 0,45 Elintarvike 63 0,66 47 0,49 110 95 1,16 Korjaus 8 0,38 8 0,38 16 21 0,76 Yhteensä 7031 0,50 4272 0,30 11303 14084 0,80 Henkilöstö matkustaa määrällisesti paljon terveydenhuollossa, kone- ja metalliteollisuudessa ja palveluissa. Suhteellisesti henkilöstön matkustaminen on tärkeää rakennusteollisuudelle, palveluille ja rakentamiselle. Terveydenhuollon, koulutuksen, palvelun ja rakentamisen alalla henkilöstön matkat korostuvat suhteessa vierailuihin. Vastavuoroisesti vierailijoita saadaan määrällisesti eniten julkishallinnon, kone- ja metalliteollisuuden ja kaupan aloilla. Suhteellisesti henkilöstöä kohden laskettuna vierailut korostuvat rakennusteollisuudessa, kaupassa ja kaivostoiminnassa. Kaivostoiminnan ja elektroniikan alalla vierailujen määrä on henkilöstön omia matkoja suurempi. FAKTALAATIKKO Oulun Eteläisen 200 suurinta yritystä ja yhteisöä Henkilöstö: 7000 matkaa/vuosi - 0,5 matkaa/työntekijä - 35 matkaa/yritys. Saapuvat vieraat: 4300 vierailua/vuosi - 0,3 vierailua/työntekijä - 22 vierailua/yrit. Matkat yhteensä: 11300 matkaa/vuosi - 0,8 matkaa/työntekijä - 57 matkaa/yritys. Matkojen määrä suuri: kone- ja metalliteollisuus, julkishallinto, terveydenhuoltosektori. Matkoja/työntekijä paljon: rakennusteollisuus, rakentaminen, palvelut ja kauppa. Henkilöstö matkustaa: Terveydenhuoltosektori, kone- ja metalliteollisuus, palvelut, rakennusteollisuus ja rakentaminen. Vierailuja saadaan paljon: Rakennusteollisuus, kauppa, kaivostoiminta ja elektroniikkateollisuus. Haastatteluissa ilmoitettu matkustusmäärä ei riitä liiketaloudellisesti kannattavan matkustajalentoliikenteen ylläpitämiseen. Suomessa lennetään usealta lentokentältä matkustajaliikennettä, joka ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa liikenne toimii valtion tuella.

9 Matkustamisen kehitys tulevaisuudessa Jotta saataisiin tietää liikennöinnin tulevaisuuden kuvasta, haastatelluilta kysyttiin, tulevatko yrityksen tai yhteisön henkilöstön pitkän matkan matkustaminen ja saapuvien vierailijoiden määrät muuttumaan tulevaisuudessa? Henkilöstöön ja vieraisiin liitettyihin matkustusodotuksiin nojaten voidaan olettaa, että matkustus tulevaisuudessa hiukan lisääntyy (kuva 4). Noin 60 prosenttia vastaajista odotti liikkumisen määrän säilyvän nykyisellään. Hiukan yli kolmannes vastaajista odotti liikkumisen kuitenkin lisääntyvän, kun vähenemistä odotuksissa oli vain noin kaksi prosenttia vastaajista. Henkilökunnan liikkumisen katsottiin lisääntyvän hiukan asiakkaita enemmän. Toisaalta osa vastaajista odotti myös henkilökunnan liikkumisen vähentyvän. Matkustaminen kokonaisuudessaan 2,1 % 34,9 % Vähenee Ennallaan Lisääntyy 63,1 % Henkilökunnan matkustus 2,1 % 22,2 % Saapuvat vieraat 0,0 % 32,0 % Vähenee Ennallaan Lisääntyy Vähenee Ennallaan Lisääntyy 66,0 % 77,8 % Kuva 4. Oulun Eteläisen lentoliikennekyselyyn vastanneiden yritysten ja yhteisöjen henkilöstön ja vierailijoiden arvioitu matkustaminen tulevaisuudessa. Toimialakohtaisesti tarkasteltuna matkustuksen odotetaan lisääntyvän erityisesti koulutuksessa (kuva 5). Tämä koskee omaa henkilöstöä ja vieraita. Myös julkisessa hallinnossa puolet toimijoista laskee matkustuksen lisääntyvän. Seuraavaksi eniten matkustuksen määrällistä kehitystä odotetaan tapahtuvan palvelusektorilla ja elektroniikkateollisuudessa. Elektroniikkateollisuudessa matkustusmäärien odotetaan lisääntyvän erityisesti saapuvien vieraiden kautta.

10 100 % Matkustaminen kokonaisuudessaan 80 % 60 % 40 % Vähenee Ennallaan Lisääntyy 20 % 0 % Metalli Palvelu Kauppa Julkishallinto Rakennusteollisuus Mekaaninen puunjalostus Rakennus Koulutus Terveydenhuolto Elektroniikka Elintarvike Kaivos Tevanake/Teva Korjaus Kuva 5. Oulun Eteläisen lentoliikennekyselyyn vastanneiden yritysten ja yhteisöjen arvioitu matkustaminen (henkilöstö ja vieraat) tulevaisuudessa toimialoittain. FAKTALAATIKKO Oulun Eteläisen 200 suurinta yritystä ja yhteisöä Matkustaminen lisääntyy tulevaisuudessa. Henkilökunnan matkustaminen lisääntyy. Liikkuminen lisääntyy paljon koulutussektorilla Liikkuminen lisääntyy hiukan: julkishallinnossa, palveluissa, elektroniikkateollisuudessa.

11 Matkustukseen käytetyt liikennevälineet Pitkiin matkoihin käytetyt liikennevälineet Vastausten perusteella Oulun Eteläisen yritysten ja yhteisöjen pitkiin matkoihin käyttämistä liikennevälineistä tärkein on lentokone (kuva 6). Matkustuksesta 44 prosenttia tapahtuu lentäen, mikä tämän kyselyn vastausten perusteella vastaa noin 5000 lentäen tehtyä matkaa vuodessa. Toiseksi tärkein kulkuneuvo on juna noin kolmanneksen osuudellaan. Henkilöauto pääsee lähelle junan matkustusmääriä, kun taas linja-auto on pitkillä etelään suuntautuvilla matkoilla varsin marginaalinen liikenneväline. Matkustus yhteensä 26 % 30 % 0,3 % Juna Lentokone Linja-auto Henkilöauto 44 % Henkilöstön matkustus Vieraiden matkustus 11 % 21 % 34 % 0 % 42 % 38 % Juna Lentokone Linja-auto Henkilöauto 0 % 55 % Juna Lent okone Linja-aut o Henkilöaut o Kuva 6. Oulun Eteläisen lentoliikennekyselyyn vastanneiden yritysten ja yhteisöjen henkilöstön ja vierailijoiden matkustusmäärät junalla, linja-autolla, henkilöautolla ja lentokoneella. Yritysten ja yhteisöjen henkilöstö ja vierailijat valitsevat matkustuskulkuneuvonsa hieman eri tavoin. Alueen toimijoiden henkilöstö on tottunut junan käyttöön, sillä henkilöstön matkoista 42 %:a tehtiin junalla, 38 %:a lentäen ja viidennes henkilöautolla. Yritysten asiakkaiden, kouluttajien ja muiden vierailijoiden kannalta lentoliikenteen asema on keskeinen. Tämä näkyy siinä, että yli puolet Oulun Eteläiseen tapahtuvista vierailuista tehdään lentokoneella. Vierailijoiden kohdalla rautatietä tärkeämmäksi nousee myös henkilöauto, joka saa hiukan yli kolmanneksen osuuden vierailuihin käytettävistä liikkumismuodoista. Vierailijoista vain noin kymmenys käyttää alueelle saapumiseen junaa.

12 Lentoliikenteen merkitys yritysten ja yhteisöjen matkustukselle käy ilmi myös toimialakohtaisesta tarkastelusta. Kun lasketaan yhteen henkilöstön tekemät matkat ja vierailut, saadaan selville eri toimialojen eniten käyttämä liikennöintimuoto. Toimialaluokista puolessa lentoliikenne on pitkän matkan liikkumisen kannalta tärkein väline (taulukko 5). Erityisesti teollisuudessa, palveluissa ja kaupassa lentoliikenne on merkittävässä asemassa. Terveydenhuolto, koulutus ja julkishallinto ovat suuria junan käyttäjiä. Nämä kolme toimialaa vastaavat noin 70 prosentista vastauksissa esille tulleesta rautateiden käytöstä. Julkishallinnossa tosin lentoliikenne on lähes yhtä tärkeää kuin rautatien käyttö. Terveydenhuollossa, koulutuksessa ja julkishallinnossa nimenomaan toimijoiden oman henkilöstön rautateiden käyttö nostaa kyseisen liikennemuodon niin tärkeäksi pitkän matkan liikenteessä. Myös näillä kolmella toimialalla vierailijat käyttävät enemmän lentoliikennettä. Henkilöauto on keskeisin liikkumisväline rakennusteollisuudessa ja rakentamisessa muutenkin. Myös kaivostoiminnassa henkilöauton käyttö korostuu. Kaikilla näillä kolmella toimialalla henkilöauton käytön runsaus koskee sekä omaa henkilöstöä että vieraita. Taulukko 5. Haastateltujen yritysten ja yhteisöjen henkilöstön ja vieraiden käyttämät kulkuvälineet (% matkustuksesta) toimialoittain. Toimiala Juna Linjaauto Henkilöauto Lentokone Matkat vuodessa Metalli 14,4 0,1 22,1 63,5 100,0 Palvelu 20,8 1,5 19,5 58,3 100,0 Kauppa 20,5 0,5 27,7 51,3 100,0 Julkishallinto 44,6 0,6 10,9 43,9 100,0 Rakennusteollisuus 8,1 0,0 60,3 31,6 100,0 Mekaaninen puunjalostus 4,9 0,0 40,1 55,0 100,0 Rakennus 17,3 0,0 50,8 31,9 100,0 Koulutus 65,0 0,0 6,3 28,7 100,0 Terveydenhuolto 74,8 0,0 6,0 19,2 100,0 Elektroniikka 13,8 0,0 13,0 73,2 100,0 Elintarvike 9,1 0,0 46,4 44,5 100,0 Kaivos 11,6 0,0 75,2 13,3 100,0 Tevanake/Teva 5,5 0,0 2,4 92,1 100,0 Korjaus 12,5 0,0 37,5 50,0 100,0 Matkat yhteensä 30,3 0,3 25,5 43,9 100,0 Toiminnan kannalta tärkeimmiksi nähdyt kulkuvälineet Tiedusteltaessa yritysten ja yhteisöjen toiminnan kannalta tärkeintä liikennemuotoa huomioitaessa toimijan kaikki liikenne oli henkilöauton suosio odotettu. Lähiliikenteen vuoksi rautatiet nousevat toiseksi tärkeimmäksi välineeksi. Merkittävä pitkien matkojen liikkumistapa, lentoliikenne, saa noin kymmenyksen osuuden. Toimialakohtaisesti merkittävimpänä lentoliikennettä pidetään mekaanisen puunjalostuksen ja elektroniikan alalla, kun kolmannes vastanneista pitää sitä tärkeimpänä.

13 Yksikön toiminnalle tärkein kulkuväline 44 % 1 % 2 % 12 % 41 % Lentokone Juna Henkilöauto Linja-auto Muu Kuva 7. Haastateltujen mielipide yksikön toiminalle tärkeimmästä kulkuvälineestä. Lentoliikenteen käyttö tulevaisuudessa Matkustuksen lisääntymisen myötä myös lentoliikenteen käyttö tulee aavistuksen lisääntymään. Suurin osa vastaajista aikoi lentää samassa määrin kuin aikaisemminkin, kun lentomatkustamista lisääviä tahoja oli 16 %:a vastaajista. Toisaalta viisi prosenttia toimijoista aikoi myös vähentää lentoliikenteen käyttöä. Eniten lentämisen oletetaan lisääntyvän koulutuksen, mekaanisen puunjalostuksen ja julkishallinnon aloilla. Lentoliikenteen käyttö tulevaisuudessa 5 % 16 % Enemmän Nykyisen kaltaisesti Vähemmän 79 % Kuva 8. Oulun Eteläisen lentoliikennekyselyyn vastanneiden yritysten ja yhteisöjen toimialoittainen lentoliikenteen käyttö tulevaisuudessa. FAKTALAATIKKO Oulun Eteläisen 200 suurinta yritystä ja yhteisöä Lentokone tärkein liikenneväline pitkillä matkoilla. Oma henkilöstö käyttää enemmän junaa, mutta myös lentokone tärkeä. Saapuvilla vierailla lentokone ylivoimaisesti käytetyin liikkumismuoto. Teollisuus, palvelut ja kauppa käyttävät lentokonetta. Terveydenhuoltosektori, koulutus ja julkishallinto ovat suuria junan käyttäjiä. o Näilläkin aloilla oma henkilöstö käyttää junaa ja vieraat lentokonetta. Rakennusteollisuus, rakentaminen ja kaivostoiminta käyttävät henkilöautoa. Koko toiminnan kannalta (lähi/kaukoliikenne ja henkilö/tavaraliikenne) henkilöauto ja juna nähdään tärkeimpinä kulkuneuvoina. Lentoliikenteen käyttö kasvaa jonkin verran tulevaisuudessa.

14 Mitä lentokenttiä Oulun Eteläisen alueen toimijat käyttävät? Haastatelluilta tiedusteltiin mitä lentokenttää he alueelta pois tai alueelle matkustettaessa käyttävät? Noin 90 % alueen toimijoiden lentomatkustuksesta tapahtuu Oulunsalon (Oulu) tai Kruunupyyn (Kokkola) lentokentän kautta. Eniten Oulun Eteläisen alueelta käytetään Oulunsalon lentokenttää, jota pääkenttänä käyttää yli kolmannes vastaajista. Oulun ja Kokkolan kenttää tasapuolisesti käyttää kolmannes vastaajista. Pääasiassa Kokkolan kenttää käyttää neljännes. Muiden kenttien käyttö on vähäistä, noin kahdeksan prosenttia (kuva 9). Alueen sisällä kenttien käyttö on jakautunut oletetusti siten, että Siikalatvan seutukunnan toimijat käyttävät vain Oulun kenttää, kun taas Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seudulla käyttö on jakautunut tasaisemmin kenttien välille. Kartalla lentokenttien käytön jakautumisen raja on havaittavissa selkeästi (kuva 10). Alavieska, Ylivieska, Haapajärvi ja Pyhäjärvi muodostavat vaihettumisvyöhykkeen, jossa käyttö on jakautunut eri kentille. Tämän linjan eteläpuoleisissa kunnissa sekä Nivalassa käyttö suuntautuu etupäässä Kokkolan kentälle ja pohjoispuoleisissa kunnissa Oulun kentälle. Eniten käyttö on jakautunut Reisjärven, Haapajärven ja Pyhäjäven toimijoilla, joista viimeisimmässä myös Jyväskylän kenttää käytetään matkustukseen. 1 % Kokkola 24 % 1 % 8 % 3% Oulu 33 % Oulu/muu Oulu Oulu/Kokkola Kokkola Kokkola/muu Muu Oulu/Kokkola/muu Oulu/Kokkola 30 % Kuva 9. Oulun Eteläisen lentoliikennekyselyyn vastanneiden yritysten ja yhteisöjen lentokenttien käyttö vuonna 2004. Lentokentille järjestettävän syöttöliikenteen näkökulmasta alueellisesta suuntautumisesta voidaan tehdä muutamia johtopäätöksiä. Alueen pohjoisosasta syöttöliikenteen suuntautumisen on selkeästi oltava Oulunsalon kentälle. Oulun vyöhykkeen liikenteen kannalta hyvänä puolena on se, että alueen käyttäjien mielipide pääkentästä on selkeä ja jakaantumista ei juurikaan tapahdu. Ongelman liityntäliikenteen järjestämisen kannalta aiheuttaa vaihettumisvyöhyke. Tämän vyöhykkeen kunnissa liikenne suuntautuu tasapuolisesti sekä Oulunsaloon, että Kruunupyyhyn ja osin muille kentille. Vaihettumisvyöhykkeeseen kuuluvat mm. alueella lentoliikennettä eniten käyttävät Ylivieskan toimijat. Kruunupyyn kentän vaikutusalueeseen kuuluu ensisijaisesti vain kolme kuntaa, mutta näissä lentoliikenteen käyttäjiä on paljon ja he käyttävät paljolti vain Kruunupyyn palveluja.

15 Kuva 10. Oulun ja Kokkolan lentokenttien käytön jakautuminen Nivala-Haapajärven, Siikalatvan ja Ylivieskan seutukunnassa vuonna 2004 (Kartta: Heli Latvala ja Ari Saine). Toimenpide-ehdotukset: Pohjoiselta Oulunsalon kentän vaikutusvyöhykkeeltä järjestetään Oulunsalon kentälle suuntautuva syöttöliikenne. Mukaan toimintaan tulisi ottaa myös lentokentän ja Oulun Eteläisen kuntien välillä sijaitsevat kunnat. Kruunupyyn vaikutusvyöhykkeeltä jatketaan Juliet syöttöliikenteen toimintaa Kruunupyyn kentälle. Mukaan tähän syöttöliikenteeseen otetaan eteläisen vaihettumisvyöhykkeen kunnista Reisjärvi. Mukaan tulisi saada myös Keski- Pohjanmaan liiton alueella toimivia kuntia. Vaihettumisvyöhykkeen kunnilta kysytään, kumman liikenteen piiriin he haluavat kuulua. Jos tahtoa on, niin vaikka molempiin. FAKTALAATIKKO Oulun Eteläisen 200 suurinta yritystä ja yhteisöä Oulun Eteläisen lentokenttien käyttö: 1. Oulunsalo 2. Kruunupyy 3. muut kentät. Oulun Eteläisen pohjois-osista liikenne Oulunsalon kentän kautta. Oulun Eteläisen etelä-osista liikenne Kruunupyyn kentän kautta. Oulun Eteläisen keskiosa jakautuu näiden kahden kentän välillä. Ongelma: Yhteen suuntaan toimivaa liityntäliikennettä vaikea järjestää alueen sisällä. Tieverkko selittää osin suuntautumista kentille.

16 Lentorahtipalveluiden käyttö Henkilöliikenteen lisäksi toimijoilta kysyttiin lentorahtipalveluiden käyttöä. Rahtipalveluiden käyttö on melko vähäistä, sillä vain joka kymmenes vastanneista toimijoista käyttää niitä (kuva 11). Selvästi merkittävimpiä lentorahtipalvelut olivat alueen elektroniikkateollisuudelle, jossa muutama suuri toimija käyttää rahtipalveluja. Lentorahtipalveluja käytettiin jonkin verran myös muussa teollisuudessa. Lentorahdin käyttö 11 % Kyllä Ei 89 % Kuva 11. Oulun Eteläisen lentoliikennekyselyyn vastanneiden yritysten ja yhteisöjen lentorahtipalveluiden käyttö. FAKTALAATIKKO Oulun Eteläisen 200 suurinta yritystä ja yhteisöä Lentorahtipalveluja käytetään vähän. Suuret teollisuuslaitokset käytävät jonkin verran rahtia.

17 Miksi lentoliikennettä käytetään tai ei käytetä? Vastaajilta kysyttiin heidän mielipidettään siitä, miksi he käyttävät tai eivät käytä lentoliikennettä. Vastaajat löysivät useammin lentoliikenteen käyttöä puoltavia syitä, sillä Miksi käytätte lentoliikennettä? kysymykseen vastasi yli puolet haastatellusta, kun taas Miksi ette käytä lentoliikennettä? kysymykseen vain joka viides. Lentoliikenteen käyttöä puoltavia perussyitä oli viisi kappaletta (kuva 10). Lentoliikenteen merkittävin valtti on sen nopeus, sillä lähes 80 prosenttia vastanneista mainitsi tämän syyn. Toisen selkeän ja odotetun syyn, lentoliikenteen käytön ulkomaan lentoyhteyksien vuoksi, mainitsi viidennes vastaajista. Muina syinä mainittiin vaivattomuus, sopivat aikataulut ja kilpailukykyinen hinta. Sopiva hinta/laatu 1 Vaivaton tapa 1 Nopea tapa 86 Yrityksiä yhteensä Jatkoyhteys ulkomaille 22 Sopiva aikataulu 2 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuva 12. Oulun Eteläisen lentoliikennekyselyyn vastanneiden yritysten ja yhteisöjen lentomatkustusta edistävät tekijät vastaajien määrän mukaan (112 mainintaa). Lentoliikenteen käyttämättömyyden syy oli useimmiten korkea hinta, joka sai kymmenen mainintaa (kuva 11). Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä muistaa, että hinnan ongelmaksi kokevien määrä vastaa noin viittä prosenttia kaikista haastatelluista yrityksistä. Toinen ongelmaksi mainittu tekijä on lentojen huonot yhteydet. Jos muutaman vastaajan mainitsema pitkä etäisyys lentokentälle yhdistetään huonot yhteydet tekijään, nousee tämä tärkeimmäksi lentoliikenteen käyttöä rajoittavaksi tekijäksi alueella. Kolmantena syynä voidaan mainita lentämisen tarpeettomuus tai sopimattomuus toimijoille. Pienen joukon mielestä muut kulkuvälineet ovat parempia. Eniten rajoittavat tekijät saivat mainintoja rakennusteollisuuden ja rakentamisen sektorilta, jossa henkilöauto oli käytetyin pitkien matkojen väline. Ei sovellu 2 Juna/auto parempi 3 Pitkä etäisyys lentokenttään nähden 4 Kallis 10 Yrityksiä yhteensä Huonot yhteydet 8 Ei ole tarvetta 7 Aikataulut ei sovi 1 0 2 4 6 8 10 12 Kuva 13. Nivala-Haapajärven, Siikalatvan ja Ylivieskan seutukunnan lentoliikennekyselyyn vastanneiden yritysten ja yhteisöjen lentokonematkustusta rajoittavia tekijöitä vastaajien määrän mukaan (35 mainintaa).

18 Yritysten ja yhteisöjen kiinnostus Ylivieskan lentokentän kautta kulkevaan liikenteeseen Halukkuus käyttää oma kenttää Tutkimuksessa kartoitettiin myös yritysten ja yhteisöjen kiinnostusta käyttää Ylivieskan oman kentän lentoliikennepalveluja. Lähtökohtana oli oletus, että lentokentältä avattaisiin lentoliikenneyhteys Helsinkiin, aikataulut olisi sovitettu aamukokouksiin ja kansainvälisiin jatkolentoihin sopiviksi sekä hintataso olisi Oulun/Kokkolan luokkaa. Suhtautuminen oman kentän lentoliikenteeseen on erittäin positiivista, sillä kaikista vastanneista 85 prosenttia olisi halukas käyttämään Ylivieskan lentoliikennettä, jos se olisi mahdollista. Vain 7 prosenttia suhtautuu asiaan skeptisesti ja jättäisi lentoliikennepalvelut käyttämättä (kuva 14). Ylivieskan lentokentän käyttöhalukkuus 7 % 8 % Kyllä Ei En tiedä 85 % Kuva 14. Oulun Eteläisen lentoliikennekyselyyn vastanneiden yritysten ja yhteisöjen Ylivieskan lentokentän käyttöhalukkuus. Lentoliikenteen järjestämisestä olisi myös hyötyä alueen toimijoille. Tätä mieltä oli 92 prosenttia haastateltavista (kuva 15). Vain kaksi prosenttia vastaajista pitää alueen oman lentoliikenteen järjestämistä hyödyttömänä. Haastateltavat eivät myöskään löydä juurikaan esteitä alueen oman lentoliikenteen järjestämiselle (kuva 16).

19 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 178 11 4 kyllä ei osaa sanoa ei Yrityksiä yhteensä Kuva 15. Oulun Eteläisen lentoliikennekyselyyn vastanneiden yritysten ja yhteisöjen mielipiteitä siitä, olisiko alueen toimijoille hyötyä Ylivieskan ja Helsingin välillä toimivasta lentoliikenneyhteydestä. 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 177 15 1 kyllä en tiedä ei Yrityksiä yhteensä Kuva 16. Oulun Eteläisen lentoliikennekyselyyn vastanneiden yritysten ja yhteisöjen mielipiteitä siitä, onko lentoliikenteen harjoittamiselle Ylivieskan kentän kautta esteitä.

20 Lentorahdin tarve Ylivieskan kentän kautta järjestettävien rahtipalveluiden tarve on melko vähäinen vain viisi prosenttia vastanneista olisi halukas käyttämään rahtipalveluita. Lentorahtipalveluille olisi käyttöä lähinnä teollisuuden ja kaupan alalla. Lentorahdin tarve Ylivieskan kentältä 5 % 2 % Kyllä En tiedä Ei 93 % Kuva 17. Oulun Eteläisen lentoliikennekyselyyn vastanneiden yritysten ja yhteisöjen tarve Ylivieskan lentokentän mahdollisiin lentorahtipalveluihin. Suhtautuminen sarjalippuihin Haastateltavilta tiedusteltiin heidän edustamiensa organisaatioiden kiinnostusta ostaa sarjalipun Ylivieska Helsinki välille, jos yhteys Ylivieskasta olisi säännöllinen. Sarjalipun käyttö ei herätä suurta innostusta, sillä vastanneista 73 %:a ei olisi valmis ostamaan sarjalippua. Noin viidennes olisi valmis investoimaan sarjalippuun. 17 % 11 % Kyllä Ei osaa sanoa Ei 72 % Kuva 18. Oulun Eteläisen lentoliikennekyselyyn vastanneiden yritysten ja yhteisöjen lentoliikenteen sarjalippujen ostohalukkuus.

21 Vastaajien palaute lentoliikenteen kehittäjille Lopuksi haastateltavia pyydettiin kertomaan, mitä he haluaisivat sanoa lentoyhteyttä Ylivieskasta Helsinkiin suunnittelevalle. Kysymykseen otti kantaa joka neljäs vastaaja. Yleisin toivomus oli lentoyhtiön luotettavuus sekä aikataulujen sopivuus ja hintojen kohtuullisuus. Mahdolliseen matkustajaliikenteeseen toivottiin myös aikaisempaa suurempaa kalustoa, Ylivieskan lentokentän tilojen parantamista ja riittävää määrää vuoroja. Alueen omaa lentoliikennettä korvaava syöttöliikenne Oulun ja Kokkolan kentille saa myös kannatusta. Lentoliikenteen imagovaikutus tulee esille kehittämisehdotuksissa. Taulukko 6. Oulun Eteläisen lentoliikennekyselyyn vastanneiden yritysten ja yhteisöjen kommentteja Ylivieska Helsinki lentoyhteyttä suunnitteleville tahoille. Kommenttien yhteydessä on esitetty mielipiteiden lukumäärä. - luotettavuus ja sitoutuminen (9) - hinnat ja aikataulut kohdalleen (8) - isompi kalusto, tilojen parantaminen (7) - useita lentovuoroja (6) - turvallisuus (4) - toiminnan kannattavuus (4) - syöttöliikenne ja kutsutaksiyhteydet (4) - alueen vetovoima paranisi (3) - tehokas markkinointi (3) - yhteistyö (2) - yrityksille lippujen ennakkomyynti (1)

22 Yhteenveto Ylivieskan lentokentän tarvekartoitus toteutettiin puhelinkyselynä Nivala-Haapajärven, Siikalatvan ja Ylivieskan seutukunnan kunnissa vuoden 2004 keväällä. Kysely tehtiin 199:lle yritykselle, mikä on viisi prosenttia alueen yrityskannasta. Henkilöstömäärään suhteutettuna kyselyn kattavuus oli noin puolet työvoimasta, sillä kyselyn kohteena olleissa toimijoissa työskentelee noin 44 %:a alueella työssäkäyvien määrästä. Useimmiten haastateltavat olivat metalli-, palvelu-, kauppa-, rakennus- ja julkishallinnon toimialoille suuntautuneita yrityksiä tai yhteisöjä. Haastattelut suuntautuivat toimijoiden johtoportaaseen. Oulun Eteläisen alueen 200 suurimmasta työllistäjästä tehdään pitkiä Etelä-Suomeen suuntautuvia työmatkoja toimijoiden henkilöstön osalta noin 7000 matkaa vuodessa, mikä vastaa 0,5 matkaa työntekijää kohden. Yrityksiin, oppilaitoksiin jne. saapuvia pitkän matkan asiantuntijavieraita ja asiakkaita on noin 4300 vuodessa, mikä vastaa 0,3 vierailua/työntekijä. Yhteensä tämä tekee noin 11300 matkaa vuodessa eli 0,8 matkaa/työntekijä ja 57 matkaa/toimija. Heijastettuna Oulun Eteläisen alueen kokonaistyöntekijämäärään tämä tarkoittaisi keskimääräisen matkustusmäärän perusteella henkilöstön ja vierailijoiden osalta yhteensä noin 26 000 matkaa vuodessa. Matkustus on suurinta alueen eniten työllistävillä aloilla kone- ja metalliteollisuudessa, julkishallinnossa ja terveydenhuoltosektorilla. Kyselyn vastausten perusteella ilmennyt matkustajamäärä ei riittäisi liiketaloudellisin perustein toimivan matkustajalentoliikenteen ylläpitämiseen. Toisaalta Suomessa toimii useita valtion tuella ylläpidettyjä matkustajalentoliikenteitä. Haastatellut toimijat ovat sitä mieltä, että matkustaminen lisääntyy tulevaisuudessa. Tämä koskee erityisesti henkilökuntaa. Alakohtaisesti liikkumisen katsotaan lisääntyvän erityisen paljon koulutussektorilla sekä jonkin verran julkishallinnossa, palveluissa ja elektroniikkateollisuudessa. Toimijoiden pitkänmatkan yhteyksien kannalta lentokone on tärkein liikenneväline. Liikennevälineiden käytössä on jonkin verran eroa riippuen siitä onko kyseessä oma henkilöstö vai vieraat. Toimijoiden oma henkilöstö käyttää aavistuksen enemmän junaa kuin lentokonetta, kun taas saapuvilla vierailla lentokone ylivoimaisesti käytetyin liikkumismuoto. Alakohtaisesti voidaan yleistää siten, että teollisuus, palvelut ja kauppa käyttävät lentokonetta ja terveydenhuoltosektori, koulutus ja julkishallinto ovat suuria junan käyttäjiä. Junankäyttäjäaloillakin oma henkilöstö käyttää junaa ja vieraat lentokonetta. Rakennusteollisuus, rakentaminen ja kaivostoiminta ovat poikkeuksellisia sektoreita siinä suhteessa, että ne käyttävät myös pitkillä matkoilla pääasiallisesti henkilöautoa. Koko toiminnan kannalta (lähi/kaukoliikenne ja henkilö/tavaraliikenne) henkilöauto ja juna nähdään oletetusti tärkeimpinä kulkuneuvoina. Lentoliikenne saa kuitenkin koko toiminnan osalta kohtuullisen noin kymmenyksen osuuden ja sen käyttö kasvaa jonkin verran tulevaisuudessa. Kyselyn tulosten perusteella voidaan arvioida, että Oulun Eteläisen alueelta tehdään noin 10 000 15 000 lentomatkaa vuodessa. Koska lentoliikennettä käytetään paljon, on olennaista tietää, mitä lentokenttiä Oulun Eteläisen toimijat käyttävät? Käytetyin kenttä Oulun Eteläisen alueelta on Oulunsalon lentokenttä. Kakkosena hiukan pienemmällä osuudella seuraa Kruunupyyn lentokenttä. Muut kentät (lähinnä Jyväskylä) vievät noin kymmenyksen osuuden käytöstä. Alueellisesti kenttien käytön jakauma on selvä: Oulun Eteläisen pohjois-osista liikenne tapahtuu Oulunsalon kentän kautta ja etelä-osista Kruunupyyn kentän kautta. Ongelma syöttöliikenteiden järjestämisen kannalta koituu siitä, että Oulun Eteläisen keskiosa jakautuu näiden kahden kentän välillä.

23 Maantieteellisen sijainnin lisäksi tieverkko selittää osin suuntautumista eri kentille. Järkevästi ja pysyvästi toimivan syöttöliikenteen järjestämisessä tulee huomioida kenttien käytön maantieteellinen jakauma. Tärkeää olisi saada toimintaan mukaan myös Oulun Eteläisen alueen ulkopuolisia kuntia. Lentoliikenteen käytön syitä löysi huomattavasti useampi vastaaja kuin lentoliikenteen käyttämättömyyden syitä. Lentoliikenteen merkittävin valtti on sen nopeus sekä lentoliikenteen käytön kautta sujuvasti hoituvat ulkomaanyhteydet. Muina käytön syinä mainittiin vaivattomuus, sopivat aikataulut ja kilpailukykyinen hinta. Lentoliikenteen käyttämättömyyden syy oli useimmiten lentomatkustamisen korkea hinta, joka sai kymmenen mainintaa. Toinen ongelmaksi mainittu tekijä oli huonot yhteydet ja pitkä matka lentokentille. Jos Ylivieskan lentokentältä toimisi lentoliikenneyhteys Helsinkiin ja aikataulut olisi sovitettu aamukokouksiin sekä kansainvälisiin jatkolentoihin sopiviksi hintatason ollessa Oulun/Kokkolan luokkaa, olisi suurin osa vastanneista erittäin kiinnostuneita käyttämään Ylivieskan kentän palveluja. Lähes kaikki vastaajat ovat myös sitä mieltä, että lentoliikenteen järjestämisestä olisi hyötyä alueen toimijoille. Etukäteen ostettaville sarjalipuille ei kuitenkaan ole suurta kysyntää. Ylivieskan kentän kautta järjestettävien rahtipalveluiden tarve on vähäinen. Sektori Henkilöstöä alueella Pitkiä matkoja Kenelle tärkeä? Käytetyin liikenneväline pitkillä matkoilla Kone- ja metalliteollisuus Paljon Paljon Henkilöstö Lentokone Lisääntyy vähän Julkishallinto Paljon Paljon Sekä henkilöstö, Juna/lentokone Lisääntyy että vieraat Terveydenhuolto Paljon Paljon Erityisesti Juna Lisääntyy henkilöstö vähän Rakennusteollisuus Suhteellisesti Sekä henkilöstö, Henkilöauto Lisääntyy tärkeä että vieraat vähän Rakentaminen Suhteellisesti Erityisesti Henkilöauto Lisääntyy tärkeä henkilöstö vähän Palvelut Suhteellisesti Erityisesti Lentokone Lisääntyy tärkeä henkilöstö Koulutus Suhteellisesti Erityisesti Juna Lisääntyy tärkeä henkilöstö paljon Kauppa Suhteellisesti Sekä henkilöstö, Lentokone Lisääntyy tärkeä että vieraat vähän Matkustamin en tulevaisuudes sa Elektroniikka Vähän Tärkeä vieraille Lentokone Lisääntyy Tenavake Vähän Vähän Ei eroja Lentokone Ennallaan Korjaus Vähän Vähän Ei eroja Lentokone Ennallaan Kaivos Vähän Suhteellisesti tärkeä, matkoja vähän Tärkeä vieraille Henkilöauto Lisääntyy vähän Mekaaninen puuteollisuus Paljon Kohtuullisesti Ei eroja Lentokone Lisääntyy vähän Elintarvike Suhteellisesti tärkeä, matkoja vähän Ei eroja Henkilöauto Ennallaan Oulun Eteläisen vetovoimaisuuden kannalta lentoliikennesaavutettavuudesta voidaan rajata kolme perusvaihtoehtoa, joista ykkösvaihtoehto, jossa alueella on omaa matkustajalentoliikennettä, on alueen kannalta paras. Kakkosvaihtoehto,

24 syöttöliikenneyhteydet lentokentille, on seuraavaksi paras vaihtoehto. Huonoimmassa tilanteessa ollaan ns. nollavaihtoehdossa, jossa Oulun Eteläisestä ei ole järjestetty minkäänlaisia syöttöliikenneyhteyksiä lentokentille. 0 vaihtoehto - ei toimivia syöttöliikenneyhteyksiä lentokentille (kutsutaksi ja juna). 1 vaihtoehto - Ylivieskan kautta toimiva Oulun Eteläisen oma matkustajalentoliikenne. 2 vaihtoehto - Oulun ja Kokkolan lentokentille toimivat hyvät syöttöliikenneyhteydet (kustutaksi ja juna). Miksi Oulun Eteläisestä sitten ei ole matkustajalentoliikennettä? Oulun Eteläisen talousalueen koon perusteella arvioituna (väestö, yrityskanta ja yritysten työntekijämäärä) alueella olisi edellytykset oman lentoliikenteen ylläpitämiseen. Suomessa toimii monta kenttää, joiden talousalue on pienempi kuin Oulun Eteläisen alue. Vuoteen 1996 saakka alueella toimi oma Ylivieskan lentokentän kautta kulkenut matkustajalentoliikenne. Tähän prosessiin liittyy tekijöitä, kuten palvelun huono laatu, epäsäännöllisyys tai jatkuvuuden puute, jotka ovat luoneet alueen omalle lentoliikenteelle maineen, joka ei kannusta kehittämään omaa liikennettä. Lisäksi Ylivieskan kentän ylläpito vaatisi enemmän alueellista yhteistyötä kuntien välillä esimerkiksi kustannusten jaon muodossa. Omasta matkustajalentoliikenteestä saatava hyöty jakautuu kuitenkin laajalle alueelle. Esimerkki ylikunnallisesti toteutetusta lentokentän ylläpitomallista löytyy esimerkiksi Seinäjoen säätiöratkaisusta. Kuntien nykyinen tiukka taloudellinen tilanne ei luo hyvää kasvualustaa Oulun Eteläisen oman lentoliikennetoiminnan kehittämiselle. Alueen saavutettavuutta voi olla vaikea priorisoida esimerkiksi peruspalveluiden edelle. Tässä suhteessa odotukset kääntyvät valtion aluepolitiikan suuntaan. Sopivan ajankohdan oman lentoliikenteen eteenpäin viemiseen voi tarjota vuonna 2006 alkava Euroopan Unionin seuraava rahastokausi. Oman lentoliikenteen kehittämisessä olisi alueella tärkeää huomioida kaikki lentoliikenteeseen liittyvät näkökulmat ennen kokonaisratkaisujen tekemistä. Huomioitava olisi ainakin: Matkustajalentoliikenteen (yritykset ja yhteisöt) merkitys alueen lentoliikenteelle. Turismin merkitys alueen lentoliikenteelle. Lentopelastustoiminnan merkitys alueen lentoliikenteelle. Rahtitoiminnan merkitys alueen lentoliikenteelle. Tässä raportissa kantaa on otettu vain ensimmäiseen ja viimeiseen kohtaan.

25 Lähteet Alueella työssäkäyvien määrä (2002). Tilastokeskus, Seutunet tilastopalvelu. 10.5.2004.<http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp_alue/oulu/seutukunta/ouluetela/taul ukot/tyop_tyoll_tol.xls> Aluekeskukset koko kuva. Aluekeskus- ja kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 2/2003. Sisäasiainministeriö / alueiden ja hallinnon kehittämisosasto. 104 s. Hakala, R. (1999). Ylivieskan lentokentän tarveanalyysi, Oulaisten instituutti yrityspalvelukeskus. 20 s. Oulainen. Huovari, Janne, Kangasharju, Aki ja Alanen, Aku (2001). Alueiden kilpailukyky. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja N:o 176. Keskuskauppakamari (2003). Alueiden kilpailukyky yritysten näkökulmasta 2003. (www.keskuskauppakamari.fi). Painopisteiksi joukko- ja kevytliikenne (1999). Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liikennestrategia, aluepäällikkö Merja Ylönen. 21.5.2004. <http://arkisto.sll.fi/tiedotus/piirit1999/liikennestrategiatied.html> Westerholm, John & Pauliina Raento. Suomen kartasto 1999. 6. laitos 100- vuotisjuhlakartasto. Suomen maantieteellinen seura. Werner Söderström Oyj. 207 s. http://europa.eu.int/enterprise/enterprise_policy/competetitiveness/index.htm

26 Liitteet Liite 1. KYSELYLOMAKE LENTOLIIKENTEEN KÄYTTÖKARTOITUKSEEN Taustatiedot 1. Yrityksenne/yhteisön sijainti- ( koti )kunta? 2. Yrityksen/yhteisön toimiala? 3. Yrityksen/yhteisön henkilöstömäärä? henkilöä. 4. Vastaajan asema työyhteisössä Lentoliikenteen käyttö 5. Minkä lentokentän kautta liikennöit käyttäessäsi lentoyhteyttä??ڤ jokin muu ڤ Kruunupyy ڤ o Oulunsalo Mikä? 6. Kuinka paljon yrityksenne/yhteisönne henkilöstöllä on yhteensä käyntejä ulkomailla/helsingissä/etelä-suomessa viikossa/vuodessa? o Viikossa kpl Vuodessa kpl 7. Tuleeko yrityksenne/yhteisönne ulkomaan/helsingin/etelä-suomen vierailujen määrä lisääntymään tulevaisuudessa? ڤ lisääntyy ڤ pysyy ennallaan ڤ o Käyntien määrä vähenee 8. Mitä pääasiallista kulkuvälinettä käytätte näillä käynneillä? o Lentokone %, juna %, linja-auto % ja henkilöauto % käynneistä. 9. Kuinka paljon yrityksessänne/yhteisössänne yhteensä vieraillaan ulkomailta/helsingistä/etelä-suomesta viikossa/vuodessa? o Viikossa kpl Vuodessa kpl 10. Tuleeko yrityksenne/yhteisönne ulkomaan/helsingin/etelä-suomen vierailijoiden määrä lisääntymään tulevaisuudessa? ڤ lisääntyy ڤ pysyy ennallaan ڤ o Käyntien määrä vähenee 11. Mitä pääasiallista kulkuvälinettä vierailijat käyttävät? o Lentokone %, juna %, linja-auto % tai henkilöauto % käynneistä. 12. Käyttääkö yrityksenne/yhteisönne lentorahtipalveluita? Kyllä ڤ ڤ Ei 13. Miksi käytätte lentoliikennettä? 14. Miksi ette käytä lentoliikennettä? 15. Käytättekö tulevaisuudessa enemmän lentoliikennettä ڤ Miksi? nykyisen kaltaisesti lentoliikennettä ڤ Miksi?

27 vähemmän lentoliikennettä ڤ Miksi? 16. Mikä on yrityksenne/yhteisönne toiminnan kannalta tärkein liikennemuoto ja miten sitä tulisi/voisi kehittää? Oulun Eteläisen lentoliikennemahdollisuus Asukas, yritys, ja yritysten työntekijämäärältään Oulun Eteläinen alueella olisi mahdollista pyörittää pienen talousalueen (kuten Kokkola, Varkaus, Kajaani) matkustajalentoliikennettä. Lisäksi Oulun Eteläinen on lentoliikennesaavutettavuudeltaan Suomen huonoimpia alueita. 17. Jos Ylivieskan lentokentältä avattaisiin lentoliikenneyhteys Helsinkiin (esimerkiksi meno-paluu aamulla ja meno-paluu illalla = 4 vuoroa), aikataulut olisi sovitettu aamukokouksiin ja kansainvälisiin jatkolentoihin sopiviksi ja hintataso olisi Oulun/Kokkolan luokkaa, käyttäisittekö tällaista yhteyttä? Kyllä ڤ En tiedä ڤ En ڤ 18. Jos Ylivieskan lentokentältä olisi säännöllinen lentoyhteys Helsinkiin ostaisitteko reitille myytäviä sarjalippuja? Kyllä ڤ En tiedä ڤ En ڤ 19. Olisiko yrityksellänne/yhteisöllänne tarvetta Ylivieskan kentän kautta toimivalle lentorahtitoiminnalle? Kyllä ڤ kertaa viikossa? En tiedä ڤ Ei ڤ 20. Olisiko alueen toimijoille (yritykset, kunnat, oppilaitokset) hyötyä Ylivieskan lentokentän Helsingin lentokentän välillä toimivasta laadukkaasta lentoliikenneyhteydestä? Kyllä ڤ En tiedä ڤ Ei ڤ 21. Onko mielestänne olemassa esteitä, miksi lentoliikennettä ei voisi Ylivieskan kentän kautta harjoittaa? Kyllä, mitä? En tiedä ڤ Ei, lentoliikennettä voidaan järjestää. ڤ 22. Mitä muuta haluaisitte sanoa lentoyhteyttä Ylivieskasta Helsinkiin suunnittelevalle?

28 Liite 2. Ylivieskan lentokentän vaikutusalueen väestö, yritys ja yritysten työntekijäpohja verrattuna Suomen toimiviin lentokenttiin (analyysi: Ari Saine). Sijoitus Kentän nimi Väestöä Yrityksiä Henkilöstöä Matkustajia 2002 1 Helsinki-Vantaa 1604923 84574 503644 2747862 2 Tampere-Pirkkala 513200 24426 126707 109747 3 Turku 482981 25134 125082 132646 4 Lappeenranta 305914 12964 72114 53767 5 Jyväskylä 285508 12664 59396 169055 6 Pori 242679 11917 54304 57270 7 Oulunsalo 239408 9116 58345 573090 8 Kuopio 220116 9206 37511 252744 9 Seinäjoki 188118 10103 37498 27018 10 Joensuu 164062 6824 28112 159565 11 Mikkeli 128593 5930 25573 3018 12 Vaasa 123355 6676 28325 194651 13 Kruunupyy 117616 5996 24803 102249 14 Ylivieska 109319 4783 18161 0 15 Kajaani 84338 3291 13509 102179 16 Rovaniemi 84317 3790 13700 257043 17 Kemi-Tornio 69904 3094 14262 106945 18 Varkaus 69772 2995 14362 27012 19 Savonlinna 54287 2515 8773 36204 20 Kuusamo 47838 2049 6521 90998 21 Maarianhamina 26000 1759 8701 57806 22 Kittilä 15494 952 2277 146408 23 Ivalo 8669 498 1259 124740 24 Enontekiö 8482 553 1134 2234 Liite 3. 140 120 120 100 80 60 Asema yrityksessä 40 31 20 0 toimitusjohtaja paikallisjohtaja 9 8 5 5 5 4 2 1 1 1 1 1 1 1 kunnanjohtaja rehtori kaupunginjohtaja talousjohtaja johtaja kirkkoherra taloussihteeri toimitussihteeri perusturvajohtaja laskutussihteeri seutukuntajohtaja asiakaspalvelu Lentoliikennekyselyyn vastanneiden henkilöiden aseman jakautuminen Nivala-Haapajärven, Siikalatvan ja Ylivieskan seutukuntien kunnissa yhteensä.

29 Liite 4. Oulun Eteläisen lentoliikennekyselyyn vastanneiden yritysten ja yhteisöjen henkilöstön matkojen ja vierailujen määrä kunnittain. Kunta Henkilöstön matkat vuodessa Vierailut vuodessa Matkat yhteensä Ylivieska 2973 1134 4107 Kalajoki 806 710 1516 Haapavesi 803 259 1062 Nivala 446 441 887 Oulainen 539 247 786 Haapajärvi 421 330 751 Sievi 350 324 674 Pyhäjärvi 147 289 436 Pyhäntä 203 192 395 Reisjärvi 163 80 243 Alavieska 30 135 165 Kärsämäki 77 60 137 Piippola 29 45 74 Rantsila 30 15 45 Kestilä 10 10 20 Merijärvi 4 1 5 Yhteensä 7031 4272 11303 Liite 5. Nivala-Haapajärven, Siikalatvan ja Ylivieskan seutukunnan lentoliikennekyselyyn vastanneiden yritysten ja yhteisöjen henkilöstön matkustuskulkuneuvojen jakautuminen ja matkustusmäärät kunnittain vuonna 2004. Kunta Juna Linja-auto Henkilöauto Lentokone Henkilöstön Vastanneet matkat yritykset vuodessa Ylivieska 46 % 0 % 11 % 42 % 2973 58 Kalajoki 36 % 0 % 25 % 37 % 806 29 Haapavesi 56 % 1 % 23 % 20 % 803 12 Oulainen 59 % 0 % 21 % 20 % 539 23 Nivala 50 % 0 % 27 % 22 % 446 23 Haapajärvi 28 % 0 % 31 % 38 % 421 12 Sievi 26 % 0 % 1 % 73 % 350 7 Pyhäntä 0 % 1 % 41 % 58 % 203 3 Reisjärvi 6 % 0 % 72 % 22 % 163 4 Pyhäjärvi 39 % 1 % 26 % 34 % 147 5 Kärsämäki 1 % 1 % 40 % 53 % 77 3 Alavieska 33 % 0 % 27 % 3 % 30 3 Rantsila 0 % 0 % 0 % 100 % 30 1 Piippola 17 % 0 % 38 % 45 % 29 3 Kestilä 50 % 0 % 0 % 50 % 10 1 Merijärvi 100 % 0 % 0 % 0 % 4 1 Matkat yhteensä 2957 16 1365 2625 7031 188 % 42 % 1 % 19 % 37 % 100 %

30 Liite 6. Nivala-Haapajärven, Siikalatvan ja Ylivieskan seutukunnan lentoliikennekyselyyn vastanneiden yritysten ja yhteisöjen vastavuoroisten vierailijoiden matkustuskulkuneuvojen jakautuminen ja matkustusmäärät kunnittain vuonna 2004. Vierailijoiden matkat vuodessa Vastanneet yritykset Kunta Juna Linja-auto Henkilöauto Lentokone Ylivieska 16 % 0 % 19 % 64 % 1134 59 Kalajoki 15 % 0 % 17 % 68 % 710 29 Nivala 14 % 0 % 37 % 49 % 441 23 Haapajärvi 15 % 0 % 56 % 30 % 330 11 Sievi 4 % 0 % 1 % 95 % 324 7 Pyhäjärvi 1 % 1 % 94 % 4 % 289 5 Haapavesi 2 % 1 % 37 % 60 % 259 11 Oulainen 20 % 2 % 43 % 36 % 247 23 Pyhäntä 2 % 3 % 73 % 23 % 192 3 Alavieska 7 % 0 % 57 % 36 % 135 3 Reisjärvi 6 % 0 % 44 % 50 % 80 4 Kärsämäki 0 % 0 % 30 % 70 % 60 2 Piippola 0 % 0 % 14 % 86 % 45 3 Rantsila 0 % 0 % 0 % 100 % 15 1 Kestilä 0 % 0 % 0 % 100 % 10 1 Merijärvi 100 % 0 % 0 % 0 % 1 1 Matkoja yhteensä 486 16 1446 2323 4272 186 % 11 % 0 % 34 % 55 % 100 % Liite 7. Oulun Eteläisen lentoliikennekyselyyn vastanneiden yritysten ja yhteisöjen henkilöstön matkustuskulkuneuvojen jakautuminen (%) ja matkustusmäärät toimialoittain vuonna 2004. *Neljän matkan poikkeama aikaisempaan summaan johtuu taulukkolaskentaohjelman pyöristyksistä. Toimiala Juna % Linjaauto % Henkilöauto % Lentokone % Henkilöstön matkat vuodessa Vastanneet yritykset Metalli 16 0 20 63 1065 31 Palvelu 25 1 19 55 834 26 Kauppa 33 1 29 36 536 24 Julkishallinto 66 0 7 26 756 23 Rakennusteollisuus 12 0 54 34 683 19 Mekaaninen puunjalostus 7 0 32 61 451 15 Rakennus 20 0 52 29 194 12 Koulutus 76 0 4 20 779 11 Terveydenhuolto 81 0 5 14 1248 10 Elektroniikka 36 0 19 45 154 7 Elintarvike 10 0 48 43 63 3 Kaivos 26 0 47 26 201 3 Tevanake/Teva 6 0 5 89 63 3 Korjaus 25 0 50 25 8 1 Matkat yhteensä 42 0 21 38 7035* 188