Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 6.2.2016 Julkinen 1
Teemat Rahapolitiikan tavoite ja välineet Tavanomainen rahapolitiikka Epätavanomainen rahapolitiikka Eurojärjestelmän rahapolitiikan vaikutuksista Rahataloudessa Reaalitaloudessa ja inflaatiossa Keskuspankin tase Tase eri politiikkavaihtoehdoissa Voiton muodostuminen ja voitonjako Julkinen 2
Rahapolitiikan tavoite ja välineet Julkinen 3
Rahapolitiikan tavoite ja välineet Rahapolitiikan tavoitteena hintavakaus Useimmissa maissa määritelty noin 2% inflaationa Rahapolitiikka välittyy euroalueella ensisijaisesti pankkien kautta Miksi hintavakaus? Epävakaa inflaatio johtaa tulojen ja varallisuuden sattumanvaraiseen uudelleenjakoon Inflaatioepävarmuus näkyy riskilisänä koroissa ja kustannuksissa Inflaatio on hiekkaa talouden rattaissa (Milton Friedman) Hintainformaation laatu heikkenee, kun suhteellisten hintojen muutoksia vaikea erottaa yleisestä hintatason muutoksesta Inflaatio voitelee talouden rattaita (James Tobin) Hinnat ovat jäykkiä alaspäin. Hintamekanismi takkuaa liian alhaisen inflaation oloissa Julkinen 4
Rahapolitiikan välineet normaaliaikoina Välineenä normaalisti ohjauskorko Ohjauskorkoa voidaan arvioida ns. Taylorin säännön avulla i = i* + a(π- π*) + b(y- y) i* = tasapainokorko, π- π* = Inflaatiopoikkeama, y- y = tuotantokuilu Rahapolitiikka vaikuttaa viipeellä, ennusteet tärkeitä Keskuspankki operoi avomarkkinaoperaatioilla Ohjaa keskuspankkirahan määrää, työkaluina Takaisinlainaussopimukset (vakuudelliset luotot; euroalue) Pysyvät ostot (Yhdysvallat) Euroalueella rahapolitiikka välittyy ensisijaisesti pankkien kautta Julkinen 5
Määrällisen keventämisen politiikka Nollakorkorajan ongelma Nimelliskorkoja vaikea painaa nollan alapuolelle Nollakorkoraja ei kuitenkaan täysin sitova (EKP, Riksbank, jne.) Lyhyiden rahamarkkinakorkojen ohjaamisen ohella yleisiä rahoitusoloja voidaan keventää esim. Ennakoivan viestinnän avulla Muihin markkinalohkoihin vaikuttamisella Määrällinen keventäminen useimmiten Vähäriskisten velkakirjojen ostamista Vaikutukset Välitön vaikutus Signalointivaikutus Portfoliovaikutus Julkinen 6
Rahapolitiikka ja euroalueen tuottokäyrä 2.2.2012 2.2.2014 3.2.2015 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 % Normaaliaikojen politiikka Epätavanomainen politiikka -0,5 5 10 15 20 25 Laskettu swap-koroista Lähteet: Macrobond ja Suomen Pankki. 32481 Julkinen 7
Eurojärjestelmän rahapolitiikan vaikutuksista Julkinen 8
Rahapoliittiset korot ennennäkemättömän alhaalla 6 % 3kk euribor MRO Maksuvalmiusluottokorko 12kk euribor Talletuskorko 5 4 3 2 1 0-1 2007 2009 2011 2013 2015 Lähde: EKP, Macrobond. patu32422@ohjauskorot Julkinen 9
Eurojärjestelmä ostaa arvopapereita 60 mrd. eurolla kuukaudessa 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman hankinnat mrd EUR Omaisuusvakuudelliset arvopaperit Katetut joukkolainat Julkisen sektorin velkapaperit 2015 2016 2017 Lähde: EKP, Macrobond. patu32422@eapp Julkinen 10
Määrällinen keventäminen välittynyt myös laveaan rahamäärän Euroalue, suppea raha M1 Euroalue, lavea raha M3 16 %, muutos vuoden takaisesta 14 12 10 8 6 4 2 0-2 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: EKP. Julkinen 11
Luotot ja talletukset euroalueella Lainat, kotitaloudet ja yritykset Talletukset, kotitaloudet ja yritykset 12000 miljardia euroa 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Lähde: EKP, Macrobond. patu32423@lainatalletus Julkinen 12
Euroalueen BKT ja työllisyys kasvussa, tasot edelleen matalia Bruttokansantuote Työllisyys 6 Vuosikasvu, % % 4 2 0-2 -4-6 2003 2008 2013 Lähde: Suomen Pankki ja Macrobond. 32476 @euro1 Julkinen 13
Inflaatio sitkeästi viitearvon alapuolella Inflaatio Pohjainflaatio (*) 5 4 3 2 1 0-1 2003 2008 2013 Julkinen 14
Keskuspankin tase Julkinen 15
QE-politiikka ja eurojärjestelmän yksinkertaistettu tase 1.2.2008 1.2.2016 1.2.20XX 2808 mrd. 1338 mrd.???? mrd. Kulta Val. Setelit varanto Rapoluotot Talletukset Kulta Setelit Valuuttavaranto Rapoluotot Talletukset QEohjelmassa ostetut arvopaperit Pääoma Kulta Setelit Val.varanto Talletukset Rapoluotot Pääoma Pääoma Julkinen 16
Keskuspankin tase eri skenaarioissa Varat Kulta Valuuttavaranto Rapo-luotot QE-ohjelmassa ostetut arvopaperit Velat Setelit Pankkien talletukset Valtion talletukset Pääoma QE: tase kasvaa rahapoliittisista syistä. Pienenee aikanaan (vrt. korkopolitiikka, QE sen jatke). Helikopteriraha (Bernanke, Turner): tase kasvaa rahapoliittisista syistä. Kasvu tilapäistä (tasomuutos), rajattu elvyttäminen. Setelirahoitus: tase kasvaa finanssipoliittisista syistä. Kasvu pysyvää => inflaatio kiihtyy. Julkinen 17
Keskuspankin voiton muodostuminen ja voitonjako Varat Kulta Valuuttavaranto Rapo-luotot QE-ohjelmassa ostetut arvopaperit Velat Setelit Pankkien talletukset Valtion talletukset Pääoma Keskuspankki tekee voittoa, jos varat tuottavat enemmän korkoa kuin veloille maksetaan. (Toimintakulujen jälkeen) Normaalisti näin on. Jakamaton voitto kasvattaa omaa pääomaa. Keskuspankki jakaa osan (tai kaiken) voitosta valtiolle. Julkinen 18
Keskuspankin tase ja QE4P Varat Kulta Valuuttavaranto Rapo-luotot QE-ohjelmassa ostetut arvopaperit Velat Setelit Pankkien talletukset Valtion talletukset Pääoma Tulkintani QE4P-politiikasta: seignorage ulotetaan kaikkiin M3 kuuluviin talletuksiin Minkä suuruinen QE4P voisi olla? M3-talletukset noin 150 mrd. Suomessa Oletus: Talletukset kasvavat nimellisen BKT:n vauhtia (3%). Oletus: Nimelliskorko on myös 3% Oletus: Ceteris paribus Mikä on teoreettinen maksimituotto? (Ei realistinen: tuotot, ei kustannuksia, ei käyttäytymisvaikutuksia) Kassavirta ~68 euroa/kk (per capita) Korkotuotto ~68 euroa/kk (per capita) Ylimenevä osa teoriassakin rahan määrän inflatorista kasvattamista Julkinen 19
Kiitos! Julkinen 20