Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen kokousta puheenjohtajalle ilmoitettuaan, seuraavan kirjallisen valtuustoaloitteen: Taannoin Ylen MOT-ohjelma (12.2.2010) paljasti, että Suomessa pimitetään veronmaksajilta tietoja maahanmuuton todellisista kustannuksista. Esitän, että Hämeenlinnassa selvitetään, mitkä ovat maahanmuuton aiheuttamat todelliset kokonaiskustannukset Hämeenlinnan kaupungille. On äärimmäisen tärkeää Hämeenlinnan kaupungin talouden kannalta, että ollaan selvillä myös maahanmuuton aiheuttamista kokonaiskustannuksista. Kokonaiskustannusten lisäksi tulisi selvittää, kuinka suuri osa Hämeenlinnaan muuttaneista ulkomaalaisista on todellisia pakolaisia tai työperäisiä maahanmuuttajia ja kuinka suuri osa vastikkeettomasti maamme hyvää sosiaaliturvaa hyödyntäviä maahanmuuttajia, joilla ei ole tarkoitusta tukea yhteiskuntaamme tulevina veronmaksajina. Lisäksi selvityksessä olisi käytävä ilmi, paljonko kustannuksia kertyy Hämeenlinnan kaupungille esimerkiksi erityisistä työllistämistoimenpiteistä, kouluttamisesta, kielenopetuksesta, uskonnonopetuksesta, kouluja päiväkotipaikoista, monikulttuurisuustoiminnasta, kuntouttamisesta, terveydenhuollosta, tulkkaus-palveluiden järjestämisestä, Hämeenlinnan kaupungin osarahoittamista hankkeista ja kaikista muista maahanmuuttajiin kohdistuvista toimenpiteistä. Nämä selvitykset tulisi tehdä vuosittain, jotta kustannusten läpinäkyvyys toteutuisi tässäkin asiassa. Edellä mainitut selvitykset ovat tarpeen jo siitäkin syystä, että keskustelu maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista voisi tästä eteenpäin perustua tietoon, eikä tunteeseen. Päätös: Valtuusto lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. - - - - - KH 1.11.2010 7 Valmistelija: hallintopäällikkö Helena Hirviniemi, p. 03 621 2006 Hämeenlinnan kaupungin hallintosäännön 3. luvun VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 5 :n mukaan: Kokouksessa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Aloite on tuotava valtuuston käsittelyyn 6 kuukauden kuluessa sen jättämisestä.
Hellsténin ehdotus: Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen tilaajajohtaja Jukka Lindbergin valmisteltavaksi. Valmistelu tulee suorittaa vuoden 2010 loppuun mennessä. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. _ KH 17.1.2011 12 Valmistelijat: tilaajapäällikkö Sirpa Ylikerälä puh. 03 621 2013, tilaajajohtaja Jukka Lindberg puh. 03621 2325 ja kaupunginlakimies Merja Korhonen, puh. 03 621 2876. Käsitteistä Maahanmuuttajalla tarkoitetaan henkilöä, joka on muuttanut väliaikaisesti tai pysyvästi omasta kotimaastaan Suomeen asumaan. Eniten Suomeen muutetaan perhesyiden vuoksi, seuraavaksi yleisin syy on opiskelu ja kolmantena työnteko. Näillä perusteilla Suomeen tuli vuonna 2009 yhteensä noin 13 900 maahanmuuttajaa. Turvapaikan tai humanitäärisistä syistä oleskeluluvan saaneiden määrä oli vuonna 2009 noin 300 henkilöä. EU- kansalaiset voivat muuttaa vapaasti alueen sisällä toiseen maahan kolmen kuukauden työhaun ajaksi, minkä jälkeen oleskeluun täytyy saada lupa ja henkilön on todistettava kykenevyys itsensä elättämiseen. Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua kotimaansa ulkopuolella. Pakolainen oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella siitä syystä, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta. Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Hakijalle myönnetään pakolaisasema, jos edellä mainittu pakolaisuuskriteeristö täyttyy. Jos todetaan, että hakijaa uhkaa kotimaassaan esimerkiksi kidutus tai epäinhimillinen kohtelu tai hän ei voi palata kotimaahansa aseellisen selkkauksen vuoksi, hän voi saada oleskeluluvan toissijaisen suojeluntarpeen perusteella. Kiintiöpakolainen on henkilö, jonka pakolaisaseman YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on vahvistanut ja joka uudelleen sijoitetaan Suomeen. Eduskunta päättää vuosittain pakolaiskiintiön suuruuden ja valtioneuvosto päättää kiintiön kohdentamisesta. Suomen kiintiö on vuodesta 2001 lähtien ollut 750 henkeä vuodessa. Hämeenlinnan tilanne Hämeenlinnassa asui 1352 ulkomaan kansalaista vuonna 2010, joka on noin 2 prosenttia asukkaista. Hämeenlinnan kaupungilla on sopimus valtion kanssa 30-35 pakolaisen vastaanottamisesta vuosittain. Valtion maksamat korvaukset Kunnalle maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta pakolaisten kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin siten, että yli 7-vuotiaan henkilön osalta maksetaan 2 300 euroa vuodessa ja enintään 7-vuotiaan henkilön osalta maksetaan 6 845 euroa vuodessa.
Laskennallista korvausta maksetaan kolmelta vuodelta henkilön ensimmäisen kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemisestä. Kiintiöpakolaisten korvausaika pitenee neljään vuoteen uuden kotouttamislain voimaantulon yhteydessä 1.9.2011. Lisäksi valtio korvaa täysimääräisesti alle 3 vuotta maassa olleen pakolaisen toimeentulotuen sekä tulkki- ja käännöspalvelut alkuvaiheen vastaanotossa, kuntaan perehdyttämisessä sekä kotoutumissuunnitelmien laatimisessa sekä tarvittaessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueelta tulleiden entisten suomalaisten eli paluumuuttajien toimeentulotuki- ja tulkkauskustannukset korvataan täysimääräisesti puolen vuoden ajan, paitsi eläkeikäisten toimeentulotuki korvataan viisi vuotta. Kunnan on mahdollista hakea erityiskustannusten korvauksia tietyissä tapauksissa pakolaisesta, josta syntyy sairauden tai vamman tai muun syyn vuoksi huomattavia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Maahanmuuttajien kotouttamiskoulutus ja erilaiset työllistämistoimenpiteet ja koulutukset ovat työvoima- ja elinkeinotoimiston on järjestämiä ja siten valtion kustantamia. Hämeenlinnassa on vuonna 2011 meneillään Maahanmuuttajainfoopastus ja neuvontahanke sekä Haapa- haavoittuvassa asemassa olevat pakolaisnaiset ja lapset- hanke, joihin on saatu tulorahoitus. Vuoden 2009 tilinpäätöksen mukaan maahanmuuttajatyön palvelujen (pakolaisten vastaanotto ja kotouttaminen) tulot olivat 855.000 euroa ja menot 751.000 euroa. Työministeriö on selvittänyt maahanmuuttajista aiheutuvia kustannuksia. (Työministeriön selvitys Eduskunnan hallintovaliokunnalle maahanmuuttajista aiheutuvista kustannuksista. Työministeriö, toukokuu 2006.) Sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden palvelujen myöntämisestä Ulkomaalaisen maahantuloon, maastalähtöön sekä oleskeluun ja työntekoon sovelletaan ulkomaalaislakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä. Laissa säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta ulkomaalainen tarvitsee maassa oleskelua varten maahanmuuttoviranomaisen myöntämän oleskeluluvan. Suomen ja EU:n lainsäädäntö sekä Suomea sitovat kansainväliset sopimukset perustuvat asumisperusteiseen sosiaaliturvaan. Oikeutuksesta sosiaaliturvaan on säännöksiä mm. asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetussa laissa, neuvoston sosiaaliturva-asetuksessa, joka koskee sosiaaliturvajärjestelmien soveltamista yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä, sosiaalihuoltolaissa ja toimeentulotukilaissa. Kotikuntalaissa säädetään henkilön kotikunnasta ja Suomeen ulkomailta tulleen henkilön kotikunnan määräytymisestä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja haettaessa selvitetään, että hakija on laillisesti maassa ja muutoin noudatetaan lainsäädännössä määrättyjä myöntämisperusteita. Tilapäisestikin maassa oleskeleva tai työskentelevä henkilö voi olla oikeutettu saamaan kiireellisissä ja välttämättömissä tapauksissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Henkilötietolaissa on säännökset henkilötietojen käsittelystä. Lain mukaan arkaluonteisina tietoina pidetään henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan mm. rotua ja etnistä alkuperää, henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia ja henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia. Lain mukaan arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on laissa säädetyin poikkeuksin kielletty. Hämeenlinnan sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden palvelujen asiakasrekistereistä ei ole mahdollista saada tietoa pelkästään maahanmuuttajille annetuista palveluista ja niistä aiheutuneista kustannuksista. Vastaavia tietoja ei ole saatavissa muistakaan vähemmistöryhmistä. Perustuslaissa säädetyt yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä koskevat oikeudet sekä henkilötietolain säännökset huomioon ottaen tällaisten tietojen kerääminen ei ole myöskään perusteltua. Työministeriö on edellä mainitussa selvityksessään todennut, että käytännössä rekisteröintijärjestelmiä ei voida laatia niin kattaviksi, että niiden avulla saataisiin tiedot kaikista maahanmuuttajille suunnattujen palvelujen kustannuksista. Maahanmuuttajien rekisteröintijärjestelmien, jotka eivät koskisi kantaväestöä, kehittäminen saattaisi johtaa myös tietosuojaan liittyviin ja muihin eettisiin ongelmiin. Tämän johdosta tällaisen rekisteröintijärjestelmän kehittämistä ei pidetä mahdollisena. Yhteenveto Valtio korvaa edellä esitetyin tavoin pakolaisten vastaanotosta ja kotouttamisesta aiheutuneet kustannukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden palveluiden rekistereistä ei ole mahdollista saada tietoja pelkästään maahanmuuttajille annetuista palveluista aiheutuneista kustannuksista. Joka tapauksessa maahanmuuttajakin maksaa tuloistaan ja verotettavista sosiaaliturvaetuuksista veroa ja hänet otetaan kuntalaisena huomioon valtionosuuslaskelmissa. Hellsténin ehdotus: Kaupunginhallitus päättää saattaa edellä esitetyn vastauksen valtuustoaloitteeseen kaupunginvaltuustolle tiedoksi ja ehdottaa, että aloitteen ei katsota antavan aihetta enempiin toimenpiteisiin. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Lisätietoja antavat tilaajapäällikkö Sirpa Ylikerälä p. 03 621 2013, tilaajajohtaja Jukka Lindberg p. 03 621 2325 ja kaupunginlakimies Merja Korhonen, p. 03 621 2876. - - - - KV 31.1.2011 18
Keskustelun kuluessa valtuutettu Ismo Soukola ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Häntä kannatti valtuutettu Ritva Oinonen. Koska oli tehty kaupunginhallituksen ehdotuksesta poikkeava, kannatettu ehdotus, määräsi puheenjohtaja suoritettavaksi äänestyksen. Selonteko myönnettiin oikeaksi. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen, joka hyväksyttiin: ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Ismo Soukolan ehdotusta (palautus), äänestävät "ei". Äänestyksessä, joka toimitettiin äänestyskonetta käyttäen, äänestivät "jaa" 51 valtuutettua ja "ei" 8 valtuutettua, tyhjiä 0, poissa 0. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen kaupunginvaltuuston päätökseksi. Päätös: Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen.