SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ 22.5.2015 Moskova Moskovan suurlähetystön Venäjä-uutiskatsaus (8.5. 21.5.2015) Kerry ja Nuland vierailivat Venäjällä. Useiden alueiden kuvernöörit pyrkivät jatkokaudelle ennenaikaisissa vaaleissa. Parlamentin molemmat kamarit hyväksyneet lain "ei-toivotuista" organisaatioista. Tshetsheniassa solmittu lapsiavioliitto kuohutti. BKT laski tammi maaliskuussa 1,9 prosenttia. Teollisuustuotanto jyrkässä laskussa. Venäjä edelleen EU:n kolmanneksi suurin kauppakumppani. 1. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Kerry ja Nuland vierailivat Venäjällä. Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry vieraili Sotshissa 12.5. tavaten presidentti Putinin ja ulkoministeri Lavrovin. Kyseessä on Kerryn ensimmäinen vierailu Venäjälle sitten Ukrainan konfliktin puhkeamisen. Kremlin tiedotteen mukaan Putin ja Kerry keskustelivat kaikista kansainvälisen agendan avainkysymyksistä ja erityisesti Ukrainasta. Putin korosti Venäjän pyrkivän Minskin sopimusten täydelliseen toimeenpanoon ja sen tukemiseen. Putin ja Kerry keskustelivat myös Lähi-idän tilanteesta ja erityisesti Syyriasta, Iranin ja Pohjois-Korean ydinohjelmista sekä koordinaatiosta rajat ylittävän terrorismin uhkaan vastaamiseksi. Lavrov oli puolestaan painottanut Kerrylle, ettei Venäjä ole vastuussa kriisistä maiden välisissä suhteissa. Venäjä on valmis rakentavaan yhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa sekä kahdenvälisesti että kansainvälisesti, ottaen huomioon maiden erityisvastuun globaalista turvallisuudesta ja vakaudesta. Lavrovin mukaan vastakkainasettelun kärjistäminen ja pakotteiden asettaminen johtavat vain umpikujaan, sillä Venäjää ei voida painostaa uhraamaan kansallisia intressejään ja periaatteitaan sille kriittisen tärkeissä kysymyksissä. Ukrainan kriisin osalta ulkoministerit totesivat, ettei poliittiselle ratkaisulle ole vaihtoehtoa. Venäjä painotti tarvetta Minskin sopimusten ehdottomalle noudattamiselle, ml. suoran ja kestävän dialogin aikaansaaminen Kiovan ja Donetskin ja Luhanskin välille. Kerryn vierailun jälkeen apulaisulkoministeri Victoria Nuland tapasi varaulkoministerit Grigori Karasinin ja Sergei Rjabkovin Moskovassa 18.5. Ulkoministeriön mukaan Karasin ja Nuland vaihtoivat näkemyksiä mahdollisuuksista toimia kahdenvälisesti rauhanomaisen poliittisen ratkaisun saamiseksi Ukrainan kriisiin. Tapaamisessa sovittiin venäläis-amerikkalaisten kontaktien jatkamisesta Ukrainan kysymyksen tiimoilta. (Venäjän ulkoministeriö) Merkel ja Putin keskustelivat Ukrainan kriisistä Moskovassa. Liittokansleri Angela Merkel vieraili Moskovassa 10.5. osana toisen maailmansodan päättymiseen liittyviä muistojuhlallisuuksia. Tapaamisessa presidentti Putinin kanssa johtajat keskustelivat Saksan ja Venäjän välisistä kahdenvälisistä suhteista, EU:n ja Venäjän suhteista sekä Ukrainan kriisistä. Putin vaati Kiovaa lopettamaan Donbasin taloudellisen saarron ja keskustelemaan suoraan Donetskin ja Luhanskin johdon kanssa. Putinin mukaan Minskissä 12.2. allekirjoitettujen sopimusten jälkeen tilanne Ukrainassa on rauhoittunut, vaikka ongelmia onkin edelleen jäljellä. Putin sanoi ymmärtävänsä uudistusten olevan Kiovalle vaikeita, mutta ne on toteutettava joka tapauksessa. Putin lupasi käyttää kaikkia Venäjällä olevia vaikutuskeinoja Donetskin ja Luhanskin johtajiin. Putin piti positiivisena kontaktiryhmän alatyöryhmien työn käynnistymistä Minskissä toukokuussa pidetyssä tapaamisessa. (Venäjän presidentinhallinto) Venäjä, Ukraina ja EU neuvottelivat assosiaatiosopimuksen voimaanastumisesta Brysselissä. Brysselissä 17.-19.5. EU:n ja Ukrainan kanssa pidettyihin kolmikantakeskusteluihin osallistuneen talouskehitysministeri Uljukajevin mukaan Venäjä ei vaadi sopimuksen toimeenpanon lykkäämistä edelleen mikäli sen esittämiin huoliin tullaan vastaamaan. Venäjä, Ukraina ja EU sopivat Brysselissä perustavansa niiden käsittelyyn keskittyvän asiantuntijaryhmän. Uljukajevin mukaan Venäjälle tärkeisiin kysymyksiin kuuluvat tuontitariffit, tullihallinto, tekniset säännökset ja standardit sekä energiasektori. Kokouksen tuloksia presidentin ja hallituksen yhteisistunnossa Moskovassa 20.5. esitelleen Uljukajevin mukaan Venä-
jällä on valmius vastatoimenpiteisiin, ellei sitovista päätöksistä päästä sopuun heinäkuun loppuun mennessä. (Vedomosti, Kommersant, Venäjän hallitus) Venäjä ja Kiina pyrkivät yhteistyöhön Euraasian talousliiton ja uuden silkkitien välillä. Presidentit Putin ja Xi tapasivat voitonpäivän juhlallisuuksien alla 8.5. Venäjä ja Kiina solmivat uusia energia-, kauppa- ja taloussopimuksia. Energiayhtiöt Gazprom ja CNPC sopivat läntisen reitin kaasutoimitusten ehdoista. Hinnasta ei kuitenkaan ole edelleenkään päästy sopuun. Kiina ja Euraasian talousliitto aloittavat neuvottelut kaupallisesta ja taloudellisesta yhteistyöstä, jonka on määrä synkronisoida Euraasian talousliiton ja uuden silkkitien edustamat alueelliset integraatioprojektit. Tuleva sopimus tulisi ensisijaisesti määrittelemään ehdot Kiinan sijoituksille Euraasian talousliitossa. Neuvottelujen on määrä alkaa heinä-elokuussa Pekingissä ja laatia ensimmäinen sopimusluonnos vuoden loppuun mennessä. Venäjä ja Kiina myös järjestivät yhteiset laivastoharjoitukset Välimerellä 17.-21.5. (Gazeta.ru, Vedomosti, Kommersant) Venäjä syyttää länttä värivallankumouksen yrittämisestä Makedoniassa. Venäjän ulkoministeriö syyttää 16.5. antamassaan lausunnossa "länsimaisia järjestäjiä" yrityksestä aikaansaada värivallankumous Makedoniassa. Belgradissa edellispäivänä vieraillut ulkoministeri Lavrov linkitti tapahtumat Makedonian hallituksen kieltäytymiseen osallistua Venäjän vastaisiin pakotteisiin ja sen Turkish Stream kaasuputkihankkeelle ilmaisemaan tukeen. Lavrov myös esitti huolensa albanialaisviranomaisten esittämistä lausunnoista koskien Suur-Albanian luomista. (Venäjän ulkoministeriö) 2. Sisäpolitiikka ja ihmisoikeudet Useiden alueiden kuvernöörit pyrkivät jatkokaudelle ennenaikaisissa vaaleissa. Jo kuuden alueen kuvernöörit ovat toukokuun aikana tavanneet presidentti Putinin pyytääkseen vapautusta tehtävistään ja voidakseen näin aikaistaa kuvernöörinvaalin ensi syyskuun yleiseen vaalipäivään. Putin on nimittänyt heidät tapaamisten yhteydessä virkaatekeviksi kuvernööreiksi vaaleihin asti. Asiantuntijat pitävät vaalien aikaistamisen syynä halua vakauttaa alueiden poliittinen tilanne ennen vuoden 2016 duuman- ja vuoden 2018 presidentinvaaleja. Kuvernöörien eronpyyntöjä odotetaan nähtävän vielä lisää ennen toukokuun loppua, jolloin ilmoitus vaalien järjestämisestä syyskuussa on viimeistään tehtävä. Venäjällä siirryttiin presidentin nimityksistä aluevaaleihin kuvernöörien valitsemiseksi vuonna 2012, ja moni presidentin nimittämänä tehtävässään toimiva aluejohtaja haluaa lisätä arvovaltaansa saamalla voiton suorassa kansanvaalissa. Nykyisten viranhaltijoiden voittoja pidetään lähes varmoina. (Vedomosti, Lenta.ru) Parlamentin molemmat kamarit hyväksyneet lain "ei-toivotuista organisaatioista". Sekä duuma että parlamentin ylähuone liittoneuvosto antoivat toukokuun kolmannella viikolla hyväksyntänsä viime marraskuussa tehdylle lakialoitteelle, joka antaa pääsyyttäjälle tai hänen sijaiselleen oikeuden lakkauttaa minkä tahansa Venäjällä toimivan ulkomaisen tai kansainvälisen ei-valtiollisen organisaation toiminta, mikäli toiminnan katsotaan vaarantavan Venäjän perustuslaillisen järjestyksen, puolustuskyvyn tai valtiollisen turvallisuuden. Päätökset eivät tarvitse vahvistusta oikeusistuimelta, mutta pääsyyttäjänviraston tulee hankkia hyväksyntä päätöksilleen ulkoministeriöltä. Lakiteksti jättää avoimeksi sen, millaisiin organisaatioihin sitä voidaan soveltaa. Arvostelijat ovat syyttäneet lakia epätäsmällisistä muotoiluista, koska esimerkiksi "ei-valtiollisen organisaation" käsitettä ei tunneta Venäjän aiemmassa lainsäädännössä. Eitoivotuksi julistettu organisaatio ei voi järjestää tapahtumia tai levittää tietoa mediassa, eikä sille voida tarjota pankkipalveluita. Tällaisen organisaation kanssa toimivia henkilöitä voidaan rangaista sakko- tai enintään kahdeksan vuoden vankeusrangaistuksella. Lain voimaantulo edellyttää vielä presidentin allekirjoitusta. Duumassa lain tarpeellisuutta perusteltiin ulkomaiden yrityksillä nostattaa värivallankumous Venäjällä. (TASS, Meduza) Tshetsheniassa solmittu lapsiavioliitto kuohutti. Tshetshenian päämies Ramzan Kadyrovin lähipiiriin kuuluva 47-vuotias poliisipäällikkö otti toukokuun kolmantena viikonloppuna vaimokseen 17-vuotiaan tshetsheenitytön. Sulhanen oli jo ennestään naimisissa toisen naisen kanssa. Kummastusta verkkomediassa ja kansalaisten kommenteissa herätti myös, että tuolloin vasta 16-vuotiaan morsiamen perhe kertoi ennen häitä Novaja Gazeta -lehdelle poliisipäällikön painostaneen tyttöä avioitumaan kanssaan. Myöhemmin perhe ja morsian kiistivät väitteensä. Kadyrov puolusti avioliittoa ja kehotti yleisöä osoitta-
maan kunnioitusta ihmisten yksityiselämälle. Häihin osallistunut Kadyrov kertoi morsiamen olevan onnellinen. Niin ikään lapsiasiamies Astahov antoi tukensa avioliitolle, perustellen tätä muun muassa sillä, että tietyillä alueilla naiset kypsyvät muuta maata varhemmin "ja jo 27-vuotiaina he ovat ryppyisiä". Venäjän lainsäädäntö kieltää moniavioisuuden. Alle 18-vuotiaan on mahdollista avioitua vain poikkeusluvalla. Presidentin lehdistöedustaja Peskov totesi, ettei Kreml kommentoi häitä. (Lenta.ru, RT, Ramzan Kadyrovin Instagram-tili) 3. Talous BKT laski tammi maaliskuussa 1,9 prosenttia. Budjettileikkauksia harkitaan. Teollisuustuotanto jyrkässä laskussa. Venäjä edelleen EU:n kolmanneksi suurin kauppakumppani. Venäläisten matkanjärjestäjien määrä pudonnut puoleen. Venäjän talouskasvu 2013 2014 Ennuste 2015 BKT:n kasvu % 1,3 % 0,6 % 2,8 % Reaalipalkka % 5,5 % 1,3 % -9,6 % Inflaatio % 6,5 % 11,4 % 12,2 % Vähittäiskauppa, % 3,9 % 2,5 % -8,2 % Teollisuustuotanto % 0,3 % 1,7 % -1,6 % Investoinnit % -0,3 % -2,5 % -13,7 % Vienti % -0,9 % -5,5 % -32,0 % Tuonti % 1,2 % -9,2 % -36,0 % Urals-öljyn keskihinta 109$/bll 98/bll 50$/bll Budjetin yli/alijäämä -0,5 % -0,5 % -3,4 % Lähteet: Tilastokeskus ja talouskehitysministeriö Vararahastot mrd. USD 1.1.2015 1.5.2015 Vararahasto 87,4 76,4 mrd.$ Hyvinvointirahasto 88,6 76,3 mrd.$ Keskuspankin kulta- ja valuuttavarannot 385 358 mrd.$ Lähteet: Venäjän keskuspankki ja finanssiministeriö Ruplan kurssi RUB 1.1.2015 21.5.2015 EUR/RUB 68,37 55,24 USD/RUB 56,24 49,79 Lähde: Venäjän keskuspankki Raakaöljyn hinta USD/bll 1.1.2014 20.5.2015 Brent USD/bll 110,62 $/bll 64,94 $/bll Urals USD/bll 110,35 $/bll 62,86 $/bll Lähde: Neste Oil
BKT laski tammi maaliskuussa 1,9 prosenttia. Tilastokeskus Rosstatin ennakkotietojen mukaan vuoden ensimmäisen neljänneksen BKT supistui 1,9 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Vähittäiskaupan myynnin, rakentamisen ja kaasun viennin laskulla oli suurimmat vaikutukset talouden supistumiseen. Talouskehitysministeriön uuden ennusteen mukaan vuoden 2015 BKT supistuu 2,8 prosenttia aiemman kolmen prosentin sijaan. Talouskehitysministeriö arvioi BKT:n kasvun alkavan vuoden viimeisellä neljänneksellä ja vuonna 2016 kasvavan 2,3 prosenttia. Interfaxin huhtikuun lopussa haastattelemien analyytikkojen konsensusennuste on pessimistisempi. Sen mukaan talous supistuu kuluvana vuonna 4,2 prosenttia, ensi vuonna kasvua on 0,3 prosenttia. (Interfax) Budjettivaje kasvoi tammi huhtikuussa. Finanssiministeriön mukaan vuoden ensimmäisten neljän kuukauden budjettivaje oli lähes 1000 miljardia ruplaa (18 mrd. euroa), mikä on 4,4 prosenttia BKT:sta. Budjetti perustuu öljyn 50 dollarin tynnyrihintaan ja USD/RUB-kurssiin 61,5. Tammi huhtikuussa öljyn keskihinta oli 54,3 dollaria ja ruplan kurssi 59,7. Öljyn hinnan nousu vahvistaa ruplaa, mikä tuo vähemmän ruplatuloja budjettiin. Puolustusmenojen osuus oli 55 prosenttia ja koulutusmenojen 40 prosenttia koko vuodelle budjetoiduista menoista. (Kommersant) Budjettileikkauksia harkitaan. Finanssiministeriö esitti pääministeri Medvedeville neljä vaihtoehtoa vuosien 2016 2018 budjettimenojen leikkaamiseksi. Ensimmäinen vaihtoehto on leikata vuoden 2016 budjetista 864 miljardia ruplaa (16 mrd. euroa), jolloin vältettäisiin vararahaston hupeneminen. Vuoden 2016 menoiksi on alustavasti budjetoitu 16 200 miljardia ruplaa (294 mrd. euroa). Toisen vaihtoehdon mukaa leikattaisiin ainoastaan 58 miljardia ruplaa (1 mrd. euroa), mikä jättäisi suuremmat leikkaustarpeet tuleville vuosille. Kolmas vaihtoehto olisi tehdä tasaisia leikkauksia tulevina vuosina. Nämä vaihtoehdot söisivät vararahaston. Neljäs vaihtoehto on radikaalein: hallituksen tulisi aloittaa todelliset rakenneuudistukset. Finanssiministeriö on varoittanut, että Venäjän täytyy aloittaa rahan painaminen, mikäli vararahasto, jolla budjettivaje katetaan, kuihtuu. Tämä kiihdyttäisi inflaatiota ja vähentäisi entisestään investoijien luottamusta. (The Moscow Times) Investointiaste kasvuun? Hallitus julkaisi päivitetyn version keskeisimmistä toimenpiteistään vuoteen 2018. Sen mukaan hallituksen tulee luoda uuden talouden kasvumallin edellytykset, jolloin Venäjän talouden pitäisi kasvaa vähintään maailmantalouden keskiarvon mukaan. Kasvun pitäisi pohjautua yksityisiin investointeihin modernia teknologiaa käyttämällä. Hallituksen tavoite on investointiasteen kasvu vuoteen 2020 mennessä 22 24 prosenttiin BKT:sta nykyisestä 17,8 prosentista. (Vedomosti) Inflaatio syö ostovoimaa. Kuluttajatutkimuksia tekevän Nielson-säätiön mukaan vajaalla viidenneksellä venäläisistä on varaa vain kaikista välttämättömimpiin hankintoihin. Prosenttiluku on ennätyskorkea, sillä edellisen finanssikriisin aikana vuonna 2009 vain 4 7 prosenttia väestöstä arvioi, ettei heille jää rahaa ylimääräiseen kulutukseen. Tilastokeskus Rosstatin mukaan kuluttajatuotteiden inflaatio oli huhtikuussa 16,4 prosenttia, ja sen vaikutus reaalipalkkaan on ollut lähes 10 prosenttia. Hintoja ovat nostaneet Venäjän asettamat vastapakotteet sekä loppuvuodesta 2014 koettu ostohysteria, mikä johti rajuun hintojen nousuun. Reaalipalkan laskiessa venäläiset säästävät viihteestä ja vaatteista ja siirtyvät halvempaan ruokaan. Säästäminen on laskenut kuluttajatuotteiden myyntiä lähes 9 prosenttia. (The Moscow Times) Keskuspankki ostaa valuuttaa tauon jälkeen. Keskuspankki ilmoitti aloittavansa päivittäiset 100 200 miljoonan dollarin suuruiset valuutan ostot valuuttavarannon kartuttamiseksi. Viimeksi pankki on ollut markkinoilla joulukuun puolivälissä. Keskuspankin mukaan taustalla on normalisoitunut markkinatilanne, ja se kielsi yrityksen vaikuttaa valuuttakurssiin. Markkinakommenttien mukaan, vaikka interventiot eivät ole suuria, ne kyseenalaistavat keskuspankin kelluvan ruplan ja inflaatiotavoitepolitiikan. Keskuspankki ja hallitus ovat kommentoineet, että dollarin tasapainokurssi ruplaa vastaan on 50 55. Ruplan ei haluta vahvistuvan liikaa, koska vahvempi rupla vähentää budjettituloja. (Interfax, Alfa Bank) Venäjä ei neuvottele Ukrainan velan uudelleenjärjestelystä. Ukrainan parlamentti myönsi hallitukselle oikeuden lykätä ulkomaisen velan takaisinmaksua. Maksujen lykkäys koskee ainoastaan yksityisten luotonantajien velkoja. Ukrainan pitäisi maksaa neljän vuoden aikana 30 miljardia dollaria ulkoista ja 17 miljardia dollaria kotimaista velkaa. Venäjä päätti vuoden 2013 lopussa Ukrainalle myönnettävästä 15 miljardin dollarin luotosta, josta Ukraina ehti nostaa kolme miljardia. Ukrainan mukaan kyseessä on yksi-
tyinen velka, minkä Venäjä kiistää. Finanssiministeriön mukaan Venäjä ei aio osallistua luoton uudelleenjärjestelyyn ja odottaa Ukrainan maksavan velkansa täysimääräisenä joulukuussa 2015. (TASS) Venäjä oli kuudenneksi suurin suoria ulkomaisia investointeja tekevä maa. UNCTADin vuosittaisessa globaaleja investointeja koskevassa selvityksessä Venäjä oli kuudenneksi suurin ulkomaille investoiva maa. Venäjän investoinnit olivat viime vuonna 56 miljardia dollaria. Samanaikaisesti Venäjälle palaava pääoma supistui edelliseen vuoteen verrattuna puoleen eli 21 miljardiin dollariin. Aasian maat nousivat ensimmäistä kertaa maailman suurimmiksi investoijiksi ulkomaille. Aasian maiden suorat investoinnit ulkomaille olivat 440 miljardia dollaria. Ensimmäistä sijaa pitää Yhdysvallat, jonka ulkomaisten investointien määrä oli 390 miljardia dollaria. Hong Kong ja Kiina olivat toisella ja kolmannella sijalla. Euroopan suorat ulkomaiset investoinnit olivat 286 miljardia dollaria. (Kommersant, UNCTAD) Korruption riski kasvaa talouskriisin myötä. Ernst & Youngin tekemän yritysten korruptiota käsittelevän kyselyn mukaan 60 prosenttia venäläisyritysten työntekijöistä pitää korruptiota laajamittaisena ja katsoo, ettei korruptionvastaisia toimia omassa yrityksessä joko ole tai ne ovat tehottomia. Vastanneista alle puolet tunsi yrityksensä mahdollisen korruptionvastaisen suunnitelman ja vain 10 prosenttia piti yrityksen eettisiä standardeja korkeina. Venäjä sijoittui vertailussa muihin kehittyviin talouksiin nähden hieman keskiarvoa heikommin. Käytännöissä on kuitenkin eroja: siinä missä Intiassa annetaan lahja, annetaan Venäjällä lahjus. Kyselyn mukaan korruption riski kasvaa kriisin aikana riskinottohalukkuuden kasvun myötä. Venäjällä viidennes katsoo, että lahjukset ovat oikeutettuja, mikäli ne auttavat pitämään yrityksen hengissä. Kyselyyn osallistui 3800 suuren yrityksen työntekijää 38 maasta. (Vedomosti) Ulkomaankauppa Venäjä edelleen EU:n kolmanneksi suurin kauppakumppani. Venäjän ulkoministeriön vuoden 2014 diplomaattista toimintaa käsittelevän katsauksen mukaan Venäjä oli edellisvuonna Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen EU:n kolmanneksi suurin kauppakumppani. EU:n asettamat yksipuoliset pakotteet ovat ahdistaneet Venäjän taloutta ja Venäjän oli vastattava tilanteeseen laatimalla lista ei-toivotuista henkilöistä, asettamalla pakotteita maataloussektorille sekä tarkastelemalla yhteistyömahdollisuuksia energiasektorilla. Toimenpiteistä johtuen Venäjän ja EU:n välinen kauppa laski vuonna 2014 lähes kymmenen prosenttia 414 miljardista dollarista vuonna 2013, kauppa oli kuitenkin Venäjälle ylijäämäistä. EU on niin ikään säilyttänyt ykkösasemansa Venäjän markkinoilla yli 48 prosentin markkinaosuudella. (TASS) Venäjä odottaa näkemyksiensä huomioimista Ukrainan ja EU:n vapaakauppasopimusta koskien. Venäjän talouskehitysministeri Aleksei Uljukajev kertoi Venäjän osallistuvan neuvotteluihin, jotka mahdollistavat EU:n ja Ukrainan välisen sopimuksen voimaanastumisen taloussektorin osalta vuoden 2016 alussa. Venäjä, Ukraina ja EU sopivat perustavansa asiantuntijaryhmän, joka keskittyy tullivalvonnan, teknisen sääntelyn sekä kasvinsuojeluvalvonnan erityiskysymyksiin. Käytännössä kyse on mm. eläinlääkintötodistusten keskinäisestä tunnustamisesta, tullivalvonnan tehostamisesta alkuperämaahan liittyvien sääntöjen osalta sekä tappioiden minimoinnista siirryttäessä eurooppalaisiin sertifiointistandardeihin. Asiantuntijat esittävät selonteon heinäkuussa. Uljukaev odottaa Venäjän näkemyksien huomioimista ja juridisesti velvoittavien asiakirjojen saamista. Muussa tapauksessa Venäjä joutuu toimimaan viime syksynä hyväksytyn tuontitulleja koskevan asetuksen mukaan. (Kommersant, http://economy.gov.ru/minec/press/news/2015052001#) Venäjän ja Ukrainan välinen kauppa romahtanut. Maiden välinen kauppavaihto laski vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan 63 prosenttia. Ukrainan vienti Venäjälle laski yli 60 prosenttia ja jäi miljardiin dollariin, tuonti väheni lähes 64 prosenttia ja jäi 1,4 miljardiin dollariin. Laskusta huolimatta Venäjä on edelleen Ukrainan suurin kauppakumppani: sen osuus viennistä on 11 prosenttia ja tuonnista 16 prosenttia. Ukrainan talouden kääntäminen länteen on osoittautunut vaikeaksi: raskas teollisuus on suuntautunut Venäjälle eikä Eurooppa ole kilpailukykyinen. Samaan aikaan kun kauppa on vähentynyt Venäjän kanssa, on Ukrainan vienti EU:n alueelle laskenut kolmanneksella. (Vedomosti, Gazeta.ru)
Teollisuus Teollisuustuotanto jyrkässä laskussa. Teollisuustuotanto laski huhtikuussa 4,5 prosenttia verrattuna viime vuoden huhtikuuhun. Asiantuntijat odottivat vain 1,1 prosentin supistusta. Lasku on suurin lokakuun 2009 jälkeen. Jalostavan teollisuuden tuotanto laski vuositasolla mitattuna 7,2 prosenttia maaliskuun 1,9 prosentin lisäksi. Kaivannaisteollisuudessa lasku oli 0,8 prosenttia, energiasektori kasvoi 1,8 prosenttia. Joillakin elintarvikesektoreilla havaittiin pakotteiden vauhdittamaa lievää kasvua. Investoinnit supistuivat 6 prosentilla, mikä oli odotettua vähemmän, mutta investointitavaroiden tuotanto laski jyrkästi. Ruplan vahvistuminen on vaikuttanut teollisuudessa negatiivisesti: se ei ehtinyt käyttää hyväkseen devalvaatioetua tuontia korvaavan tuotannon perustamisessa ja uusien vientimarkkinoiden avaamisessa. Ruplan käyttäytyminen myös jatkossa on epävarmaa, mikä vaikuttaa siihen, uskalletaanko investointeja tehdä vai ei. (Vedomosti) Venäläiset siirtävät yrityksiä Euroopasta kotimaahan. Venäläiset ovat ryhtyneet siirtämään Euroopasta ostamiaan yrityksiä yhä enenevässä määrin kotimaahan. Siirtoja ovat vauhdittaneet heikentynyt rupla, Venäjän tuonninkorvauspolitiikka ja Euroopan maiden korkeat palkkakustannukset. Venäjällä on edullisempaa toimia: valmistavan teollisuuden palkkataso on jopa alempi kuin Kiinassa. Tuonninkorvauspolitiikasta ovat hyötyneet erityisesti korkean teknologian ja elektroniikkayritysten omistajat, koska valtion laitokset saavat hankintalain mukaan ostaa vain venäläisvalmisteisia laitteita. Toisaalta Venäjälle siirtyneet tai siirtyvät yritykset ovat törmänneet pulaan ammattitaitoisesta työvoimasta ja laatuongelmiin tuotannossa. (Vedomosti) Sääntely Kaliningradin alueesta edistyneen kehityksen alue. Talouskehitysministeriö valmistelee lakiin edistyneen kehityksen alueista muutoksia, jotka antaisivat Kaliningradin alueelle poikkeuksellisesti sekä erityistalousalueen että edistyneen kehityksen alueen statuksen. Nykyisen lain mukaan edistyneen kehityksen alueita voidaan perustaa vain Kaukoidän federaatiopiiriin ja monokaupunkeihin. Lakimuutoksen tarkoituksena on kompensoida Kaliningradin alueelle Venäjän WTO-sitoumuksista aiheutuvia menetyksiä: 1.4.2016 lakkaa alueen oikeus viedä tullitta Euraasian talousliiton maihin alueella valmistettuja tuotteita, joihin on käytetty tuontiosia. Edistyneen kehityksen alueella toimivat yritykset vapautetaan maa- ja omaisuusverosta, ja ne saavat myös muita etuja. Erityistalousalueena Kaliningradin alue on ollut vuodesta 1996. (Kommersant) Laki pääomien armahduksesta loppusuoralla duumassa. Duuma hyväksyi 20.5. toisessa käsittelyssä ns. lain pääomien armahduksesta. Laki koskee yksityishenkilöiden omistuksessa olevaa kiinteää omaisuutta, arvopapereita, osakkeita ja osuuksia offshore- ja muissa ulkomaisissa yhtiöissä sekä tilejä venäläisissä ja ulkomaisissa pankeissa. Ulkomaisia omistuksia ei vaadita siirrettäväksi Venäjälle, mutta ne eivät saa olla ristiriidassa FATF:n tai kohdemaan ja Venäjän välisen verosopimuksen kanssa. Ilmoittajille luvataan, että ilmoittamisessa esille tulevat mahdolliset vero- ja valuuttalainsäädännön rikkomukset eivät johda hallinnolliseen tai oikeudelliseen vastuuseen eikä niihin kohdistu veroja tai muita maksuja. Immuniteetti koskee ennen 1.1.2014 muodostunutta omaisuutta, mutta aikaa suunnitellaan jatkettavan vuodella. Ilmoitus on vapaaehtoinen ja se tulee antaa veroviranomaisille 31.12.2015 mennessä. Lain suunnitellaan tulevan voimaan 1.7.2015. (Vedomosti, Rossiiskaja gazeta, Gazeta.ru) Energia Gazprom on pienentänyt kaasuntuotantoennustettaan. Yhtiö on pienentänyt tuotantoennustetta 485 miljardista kuutiometristä 450 miljardiin kuutiometriin, sillä Ukrainaan ja Eurooppaan myytävän kaasun määrä on vähentynyt. Gazprom yrittää kompensoida kaasunmyyntiä lisäämällä kaasunvientiä Turkkiin Turkish Stream kaasuputken kautta. (NG, Vedomosti) Turkish Stream -kaasuputken rakentamisen on määrä alkaa kesäkuussa. Venäjä ja Turkki eivät ole vielä allekirjoittaneet hankepapereita ja Venäjällä ei ole lupaa putken rakentamiseen Turkin aluevesillä.
Turkki on ilmoittanut, ettei se osallistu kaasuputken rakentamiseen. Ensimmäinen urakkasopimus on tehty italialaisen yhtiön kanssa. Turkin valtiollinen energiayhtiö Botas ei ole vielä saanut alennusta kaasunhintaan. Kun merenalaiset rakennustyöt saadaan päätökseen, Turkin Edirnessä tulee olemaan Venäjän ja Turkin yhteisyrityksen omistama kaasuvarasto. Venäjä kiirehtii putken rakentamista, sillä sen olisi ehdittävä ensin vetää putki Turkkiin ennen kuin EU saa energiaturvallisuuttaan parantavat mekanismit rakennettua mm. eteläisen kaasukäytävän. (NG, MK, Gazeta.ru, Vedomosti, Kommersant) Venäjän, Ukrainan ja EU:n väliset kaasuneuvottelut jatkunevat toukokuussa. Venäjän, Ukrainan ja EU:n energia-asiantuntijakonsultaatioissa valmistellaan seuraavaa Ukrainan kaasuntoimituksia koskevaa kolmikantaneuvottelukierrosta, jonka on määrä alkaa toukokuun lopussa. Neuvotteluissa tullaan sopimaan Ukrainan ja Venäjän välisistä kaasuntoimitusehdoista vuoden loppuun tai pidemmäksi aikaa. Edellisellä neuvottelukierroksella huhtikuun alussa päätettiin jatkaa lokakuussa sovittua ns. kaasuntoimitusten talvipakettia kesäkuun loppuun. (Ria Novosti) Elintarvikeala Ensimmäiset laktoosittomat Eila-maitojuomat Moskovaan. Valio on saanut ensimmäiset laktoosittomat maitojuomat myyntiin Moskovaan sen jälkeen, kun Venäjän elintarvikepakotteet tulivat voimaan elokuussa 2014. Pietarissa on myyty pieniä eriä laktoosittomia maitojuomia jo aiemmin keväällä. Muihin Venäjän kaupunkeihin tuotteita ei toistaiseksi toimiteta. (Valio) "Juustolautanen nolottaa": Valko-Venäjä ei pysty paikkaamaan juustopulaa. Valko-Venäjä on kaksinkertaistanut juuston tuonnin Venäjälle elintarvikepakotteiden voimaantulon jälkeen ja vastaa nyt yli 70 prosentista juuston tuonnista. Seuraavaksi suurimmat tuojat Argentiina (10,5 %), Uruguay (6 %), Sveitsi (4 %) ja Serbia (4 %) jäävät kauas taakse. Markkina-analyytikko Marina Petrovan mukaan edes Valko- Venäjä ei pysty paikkaamaan markkinoilta kadonneita eurooppalaisia valmistajia. Eniten Venäjällä on hänen mukaansa pulaa hyvälaatuisista maasdamista, parmesaanista ja homejuustoista. Ravintoloitsija Aleksandr Jendovin arvioi venäläisen juuston kelpaavan koulun ruokalassa voileivän päällä mutta ei ravintolan juustotarjottimella. Juustolautanen on ruokalistani ainoa artikkeli, joka minua vähän nolottaa, Jendovin sanoo. (Proved) Juustonvalmistajat hyötyneet eniten pakotteista. Venäjällä tuotettiin juustoa vuoden 2015 tammi huhtikuussa 29,5 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aikaisemmin. Venäjän tilastokeskuksen mukaan juustontuotanto on lisääntynyt elintarvikepakotteiden voimaantulon jälkeen enemmän kuin minkään muun tuoteryhmän. Lihan ja sen sivutuotteiden tuotanto kasvoi viime vuoteen verrattuna 13,5 prosenttia, siipikarjan 12,7 prosenttia ja kalan tuotanto 6 prosenttia. (The Moscow Times) Tuontimaito korvautunut palmuöljyllä? Palmuöljyn tuonti on lisääntynyt tammi huhtikuussa 2015 yli 40 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Asiantuntijat epäilevät, että juuston raaka-aineeksi päätyy maitorasvojen lisäksi myös palmuöljyä, sillä samalla kun maidon tuonti on pakotteiden takia vähentynyt, juustonvalmistus on lisääntynyt voimakkaasti. Venäjän kuluttajasuojalaitos Rospotrebnadzorin johtaja Anna Popovan mukaan palmuöljyä ei suinkaan lisätä kaikkiin maitotuotteisiin, eikä syytä paniikkimielialoihin ole. Popovan mukaan vain noin viidessätoista prosentissa juustoista voidaan osoittaa valmistusrikkomuksia. (Radio Business FM, TASS) Koulutus Moskovan valtionyliopisto Euroopan viidenneksi arvostetuin. Analyysiyhtiö Thomson Reutersin mukaan Moskovan valtionyliopisto MGU sijoittui arvostukseltaan viidenneksi eurooppalaisten yliopistojen joukossa. Ensimmäiset sijat menivät Cambridgen ja Oxfordin yliopistoille sekä King's Collegelle Lontoossa. Koko maailmassa MGU on sijalla 52, maailman kärkisijat menivät amerikkalaisille Harvardille ja MIT:lle. Thomson Reuters on kerännyt aineiston 65 000 asiantuntijalta ympäri maailman ja arvioitavana oli 6500 korkeakoulua. (Interfax)
Maahantulo ja liikkuvuus Venäläisten matkanjärjestäjien määrä on pudonnut puoleen. Venäjän matkanjärjestäjien liiton (ATOR) mukaan matkanjärjestäjien määrä on viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna pudonnut lähes puoleen. Pääsyinä ovat talouden tila, kysynnän lasku ja vaikeudet takausjärjestelyissä. Myönteistä on kuitenkin se, että matkoja ei tällä hetkellä myydä tappiolla. Aiemmin tässä kuussa federaation matkailuviraston johtaja Oleg Safonov arvioi, ettei ulkomaanmatkailun väheneminen johdu geopoliittisesta ja taloudellisesta tilanteesta vaan maan johdon ja hallituksen erityisestä huomiosta kotimaanmatkailua kohtaan. Hänen mukaansa ulkomaanmatkoihin kuluu vuosittain 50 miljardia dollaria ja summaa pyritään pienentämään tekemällä kotimaanmatkailua kilpailukykyisemmäksi. Tässä käytetään sekä hallinnollisia että markkinaehtoisia keinoja. (TASS) Uusia vaikeuksia siirtotyöläisille. Vuoden alussa tuli voimaan uudistun, jonka mukaan viisumivapaista maista tulevat työntekijät voivat hakea patenttia eli eräänlaista työlupaa vasta perillä ilman erillisiä kiintiöitä. Tämä on selkeyttänyt hakuprosessia, mutta ongelmana on patentin myöntöpaikkojen vähäinen määrä. Myöntöpaikkoja on Moskovan alueella vain yksi ja asiakkaita on päivittäin 3000 4000. Patentin saaminen kestää puolitoista kuukautta, jonka ajan hakijan on asuttava jossakin, yleensä työnantajan kustannuksella. Kesäkuun alussa tulee voimaan määräys,jonka mukaan ammattikuljettajalla tulee olla venäläinen ajokortti. Pelkästään Pietarissa on noin 12 000 ulkomaista ammattikuljettajaa. Yhdistelmäajoneuvon kuljettamiseen vaadittavan D-kategorian ajokortin suorittaminen kestää puoli vuotta ja maksaa 100 000 ruplaa (n. 1800 euroa). Asiantuntijat pelkäävätkin, että koko maan kuljetusjärjestelmä voi ajautua kaaokseen. (Rossiiskaja Gazeta)