KIRJALLINEN KYSYMYS 616/2010 vp Laajakaistayhteyksien turvaaminen 450-verkon toiminnan loppuessa Eduskunnan puhemiehelle Liikenneministeriö järjesti vuoden 2005 keväällä 450 MHz:n alueelle tarjotuista 2 1,25 MHz:n taajuusalueista julkisen hakukilpailun, jonka tavoitteena oli löytää operaattori, joka tätä taajuuslisenssiä hyödyntäen rakentaisi laajakaistapalvelut langattomina sinne, mihin valtakunnalliset ADSL-palvelut eivät vielä yltäneet. Tarkoituksena oli nostaa Suomen laajakaistapeitto ensimmäisten joukossa sataan prosenttiin maan asukkaista. Ministeriö valitsi voittajaksi Digitan, joka sen mielestä sopi parhaiten verkko-operaattoriksi toimintamallissa, jossa verkko-operaattori ei toimita palveluita suoraan loppuasiakkaille. Huhtikuussa 2007 Digita lanseerasi verkon nimellä @450 Maamme laajakaista. Kesäkuun alussa verkko-operaattori Digita ilmoitti yllättäen aikovansa luopua ko. verkosta. Onkin erityisen mielenkiintoista kysyä, mitä järkeä on luopua verkosta, joka on juuri saatu valmiiksi ja edustaa modernia tekniikkaa. Saamani tiedon mukaan 450-verkko on kuitenkin ainoa verkko, joka on toiminut moitteettomasti suurissa yleisötilaisuuksissa, kuten Madonnan konsertissa ja isoimmissa viranomaistilanteissa (Jokela, Kauhajoki, Sello). Monet muut verkot ovat menneet tuolloin tukkoon ylikuormituksesta. Kyseisen verkon etu on se, että siellä ei operoida kännyköillä, vaan tietokoneilla. Lisäksi tälläkin hetkellä syrjäseutujen tavanomaisia laajakaistayhteyksiä turvataan suurelta osin 450- verkolla. Monia alan asiantuntijoita huolettaa suuresti se, mitä sitten tapahtuu, jos 450-verkko loppuu. Mitä tulee tilalle ja millä aikataululla? Vaikka 3G-verkot ovat kehittyneet huimasti viime vuosina, niin 450-verkko on osoittautunut oivaksi niiden rinnalla. Käsitykseni mukaan 450-verkko on välttämätön 3G-verkkojen rinnalla niin poliisi- ja pelastuslaitoksille kuin Rajavartiolaitoksellekin. 450- verkko voisikin tulevaisuudessa olla viranomaisverkko, koska suureen osaa viranomaistoimintaa se riittää mainiosti. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen syrjäseutujen ja viranomaisten laajakaistayhteydet, jos 450-verkkon toiminta loppuu? Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2010 Juha Hakola /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Juha Hakolan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 616/2010 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen syrjäseutujen ja viranomaisten laajakaistayhteydet, jos 450-verkon toiminta loppuu? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Valtioneuvosto myönsi 22.6.2005 Digita Oy:lle (Digita) toimiluvan verkkopalvelun tarjoamiseksi Flash-OFDM-tekniikalla rakennetussa digitaalisessa laajakaistaisessa matkaviestinverkossa. Valtioneuvoston julistaessa haettavaksi kyseisen toimiluvan tavoitteena oli nimenomaisesti edistää nopeiden datayhteyksien tarjontaa erityisesti harvaan asutuilla alueilla, syrjäseuduilla, saaristossa, vapaa-ajan asunnoissa ja muilla vastaavilla alueilla, joihin kiinteän verkon laajakaistatarjonta ei ulotu sekä lisätä käyttäjän sijaintipaikasta riippumattomien nopeiden datayhteyksien tarjontaa. Myös viestintämarkkinalain (393/2003) yleispalvelua koskevan sääntelyn keskeisenä tavoitteena on turvata vähimmäispalvelut koko maassa. Sisäasiainministeriön poliisiosasto ja Rajavartiolaitos ovat omalta osaltaan ottaneet kantaa 450-verkon toimintaan. Kesäkuussa on valmistunut viranomaisten yhteisen ns. monikanavareitittimen loppuraportti, joka vahvistaa aikaisemmat kokemukset verkkojen kuuluvuusalueista. Kuuluvuusalueet eivät ole yksittäisinä riittäviä minkään verkon osalta. Uudet, vuonna 2010 käyttöönotettavat laitteet ja ohjelmistot tulevat käyttämään samanaikaisesti 3G- ja 450-verkkoa, jotka yhteistoiminnassa tehostavat sekä kehittävät viranomaistoimintaa entisestään. Poliisiosaston ja Rajavartiolaitoksen mukaan on tärkeää, että viranomaisilla on käytössään koko maan kattava langaton laajakaistaratkaisu. Viestintävirasto on asettanut joulukuussa 2009 Digitalle yleispalveluvelvoitteen. Digitan luopumisella 450-verkosta voi olla merkitystä Viestintäviraston yleispalvelualuepäätöksiin. Tätä koskevan arvion Viestintävirasto tekee kuitenkin vasta sen jälkeen, kun lopulliset ratkaisut verkon jatkomahdollisuuksista on tehty. Viestintävirasto asetti yleispalveluvelvoitteen usealla maantieteellisellä alueella Digitalle verkko-operaattorina ja TeliaSonera Finlandille palveluoperaattorina yhteisvastuullisesti. TeliaSoneran kannalta on huomioitava, että sen kolmannen sukupolven matkaviestintoimilupaa muutettiin lankaverkkovetäytymishankkeen yhteydessä. Toimiluvan mukaan yhtiön tulee tarjota kolmannen sukupolven matkaviestinverkolla yhden Mbit/s-yhteys vetäytymisalueillaan, jos se ei tee sitä muulla tekniikalla eli käytännössä Digitan 450-verkolla. Digita on 1.6.2010 ilmoittanut, että se selvittää 450-laajakaistaliiketoiminnan jatkomahdollisuuksia ja todennut samalla, ettei se itse enää jatka 450-laajakaistaliiketoimintaa. Yhtiö on lisäksi ilmoittanut, että se kartoittaa eri vaihtoehtoja alan toimijoiden kanssa yhteistyössä ja katsoo, löytyykö liiketoiminnalle jatkajaa. Joka tapauksessa Digita on varautunut jatkamaan 450 -palvelua vähintään kevääseen 2011 asti. Ministeriö on seurannut syntynyttä tilannetta yhdessä Viestintäviraston kanssa. Asiasta on keskusteltu sekä Digitan ja palveluoperaattoreiden kanssa. Lähtökohtana on ollut, että niin sanotulla kauneuskilpailulla myönnetyn toimiluvan halti- 2
Ministerin vastaus KK 616/2010 vp Juha Hakola /kok jan on toimittava tällaisissa tilanteissa vastuullisesti. Vastuullisuuden tulee ulottua sekä verkossa toimiviin palveluoperaattoreihin että asiakkaisiin. Vastuullinen toimiluvan haltija ei jätä käyttäjiään pulaan toimiluvastaan luopuessaankaan. Ensisijaisena tavoitteena on, että Digita pääsee sopimukseen liiketoiminnan luovutuksesta ja pyytää valtioneuvostolta lupaa liiketoimintakaupalle. Tällöin laajakaistayhteyksien saatavuus myös harvaanasutuilla alueilla sekä verkon muu yhteiskunnallisesti merkittävä käyttö, kuten viranomaistoiminta, voidaan jatkossakin turvata 450-verkolla. Digita voi myös luopua toimiluvastaan ja valtioneuvosto voi silloin julistaa toimiluvan uudelleen haettavaksi. Heinäkuun alusta lukien yleispalveluyritysten tarjoamiin internet-yhteyksiin sovelletaan liikenne- ja viestintäministeriön asetusta, jonka mukaan yleispalveluyrityksen on tarjottava vähintään yhden megabitin laajakaistayhteys käyttäjän vakinaisessa asuinpaikassa asuinpaikasta riippumatta. Digitan ratkaisut 450-verkon jatkamisesta, eivät vaikuta tähän. Kaikille kansalaisille tulee taata kohtuuhintainen vähintään yhden Mbit/s-yhteys. Yleispalveluvelvoitteen lisäksi nopean laajakaistaverkon (100 Mbit/s) rakentamista tullaan tukemaan valtion, kuntien ja EU:n varoilla harvaan asutuilla alueilla vuosina 2010 2015. Ensimmäisten hankkeiden rakentaminen on aloitettu kesällä 2010. Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 2010 Viestintäministeri Suvi Lindén 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 616/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Juha Hakola /saml: Vilka åtgärder kommer regeringen att vidta för att säkerställa tillgången till bredbandsförbindelser för myndigheterna och i glesbygden när 450-nätet har tagits ned? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Statsrådet har 22.6.2005 beviljat Digita Ab (Digita) koncession för att tillhandahålla nättjänster i ett digitalt bredbandigt mobilnät med Flash- OFDM-teknik. När statsrådet ledigförklarade koncessionen var syftet uttryckligen att främja utbudet av snabba dataförbindelser speciellt inom glest bebyggda områden, glesbygden, skärgården och inom områden med fritidsbosättning samt inom andra motsvarande områden, som inte omfattas av bredbandsutbudet i det fasta nätet samt att utöka utbudet av snabba dataförbindelser oberoende av användarens vistelseort. Även bestämmelserna om samhällsomfattande tjänster i kommunikationsmarknadslagen (393/2003) har som centralt mål att trygga ett minimiutbud av tjänster i hela landet. Inrikesministeriets polisavdelning och gränsbevakningsväsendet har tagit ställning till 450- nätets funktion. Den sk. flerkanalrouter-slutrapporten, som bekräftar de tidigare erfarenheterna på nätverkens hörbarhetsområden, blev färdig i juni. Hörbarhetsområdena är inte tillräckliga i något nätverk. De nya apparater och den programvara som tas i bruk år 2010 kommer att använda 3G och 450-näten samtidigt, vilket ytterligare effektiviserar och utvecklar myndighetsverksamheten. Enligt polisavdelningen och gränsbevakningsväsendet är det viktigt att myndigheterna har en landsomfattande trådlös bredbandslösning i bruk. I december 2009 ålade kommunikationsverket Digita skyldigheten att tillhandahålla samhällsomfattande tjänster. Digitas eventuella beslut om att avstå från 450-nätet kan inverka på Kommunikationsverkets beslut om områden med samhällsomfattande tjänster. Kommunikationsverket går emellertid ut med en bedömning om detta först när de slutliga avgörandena om möjligheterna att fortsätta med nätet har fallit. Kommunikationsverket ålade Digita som nätoperatör och TeliaSonera Finland som tjänsteleverantör solidariskt skyldigheten att tillhandahålla samhällsomfattande tjänster inom flera geografiska områden. I fråga om TeliaSonera ska det beaktas att bolagets koncession för tredje generationens mobilkommunikation ändrades i samband med det projekt som syftar till att bolaget drar sig ur det fasta nätet i glesbygden. Enligt koncessionen ska bolaget inom de områden där det drar sig ur tillhandahålla förbindelser med hastigheten 1 Mbit/s i tredje generationens mobiltelefonnät, om inte bolaget tillämpar annan teknik, dvs. i praktiken Digitas 450-nät. Digita meddelade 1.6.2010 att bolaget reder ut vilka möjligheter det finns att fortsätta med 450- bredbandsnätverksamheten och ytterligare att bolaget självt inte längre fortsätter med affärsverksamheten. Bolaget har också meddelat att man reder ut olika alternativ i samarbete med aktörerna i branschen och letar efter någon som kan ta över affärsverksamheten. I varje fall har Digita berett sig på att tillhandahålla 450-tjänsten åtminstone till våren 2011. 4
Ministerns svar KK 616/2010 vp Juha Hakola /kok Ministeriet har följt upp situationen tillsammans med Kommunikationsverket. Frågan har diskuterats med både Digita och tjänsteleverantörerna. Utgångsläget är att den innehavaren som beviljats koncession genom s.k. skönhetstävling ska agera ansvarsfullt i ett fall som detta. Ansvarsskyldigheten bör omfatta såväl tjänsteleverantörerna i nätet som kunderna. En ansvarsfull koncessionshavare lämnar inte sina användare i sticket ens när bolaget avstår från sin koncession. Som primär målsättning vore att Digita skulle nå ett avtal om överlåtelse av affärsverksamheten och ansöka om lov för affärsverksamhetsaffären. Då skulle bredbandsförbindelsernas tillgång på glest bebyggda områden och nätets övriga samhälleligt betydelsefulla användning, såsom myndighetsverksamhet, tryggas med 450-nätet. Digita kan även avstå från sin koncession och då kan statsrådet ledigförklara koncessionen på nytt. Från ingången av juli tillämpas på internetförbindelser som tillhandahålls av företag med samhällsomfattande tjänster kommunikationsministeriets förordning enligt vilken företag med samhällsomfattande tjänster ska erbjuda bredbandsförbindelser med en hastighet på minst en megabit oberoende av på vilken ort användarna stadigvarande bor eller finns. Digitas avgöranden om fortsatt verksamhet i 450-nätet inverkar inte på detta. Alla medborgare ska garanteras en förbindelse med en hastighet av minst 1 Mbit/s till skäligt pris. Utöver skyldigheten att tillhandahålla samhällsomfattande tjänster kommer utbyggnaden av ett snabbt bredbandsnät (100 Mbit/s) i glesbygden att stödjas med statliga, kommunala och EU:s medel åren 2010 2015. Utbyggnaden av de första projekten inleds redan sommaren 2010. Helsingfors den 9 juli 2010 Kommunikationsminister Suvi Lindén 5