Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry. KAVERI projekti 2001-2004 Kokemus tiedoksi projekti 2004-2009 Kokemusasiantuntijatoiminta 2010 Suvi Nousiainen Seinäjoella 10.3.2010
Toiminnan taustaa Muutokset hoitojärjestelmässä, erit. 90 -luvun lama: kehittämispainetta järjestöille. Tarve uudenlaisille työmuodoille. Kokemus psykiatristen sairauksien leimaavuudesta ja asenteellisuudesta. Voimaantuminen, kriittinen sosiaalityö: muutokset asiantuntijuuden ja asiakkuuden käsityksissä: asianomaisten oman tiedon ja aktiivisuuden hyödyntäminen, kuntoutuksesta kuntoutumisen tukemiseen. Sukulaisuutta: mm. muiden potilasjärjestöjen toimintaan (erit. MTKL, Psykonomia); psykoedukaatio; tanskalainen Århusin malli.
Kokemusasiantuntijatoiminnan tavoitteet Kokemustiedon kehittäminen ja levittäminen: - Kokemuskouluttaminen - Kokemustiedottaminen. - Muut kokemusasiantuntijatehtävät. Osallistujan oman kuntoutumisprosessin edistäminen: - Oman tarinan työstäminen sekä vertaisuuden kokeminen ovat molemmat olennainen osa kuntoutumisprosessia.
Kokemus tiedoksi projektin malli
Lisäksi tarjotaan: Ryhmämuotoinen työnohjaus kokemusasiantuntijatehtävissä toimiville. Toimintaa suunnittelevia tai erillisiin hankkeisiin liittyviä työryhmiä. Mahdollisuus ohjaus- ja tukikeskusteluihin työntekijöiden kanssa. Virkistystoimintaa, kausien päätösjuhlat.
Kenelle sopii? Omakohtainen kokemus sairaudesta (mukana ollut myös omaisia ja tukihenkilöitä). Sairastumisesta riittävästi aikaa: sopeutumista ja hyväksyntää jo tapahtunut, myös hoitosuhde toivottavasti kunnossa. Halu sitoutua yhteisiin sääntöihin (riittävästi keskittymiskykyä, suvaitsevaisuutta ja vuorovaikutustaitoja). Kiinnostus oman tarinan jakamiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Halu edistää omaa kuntoutumista kokemusasiantuntijatoiminnan keinoin (oman jaksamisen kuunteleminen).
Tilastoja KT -projektilaisista Jäsenmäärä n. 45, joista aktiivisesti toimintaan osallistuvia n. 30. Ryhmän tapaamisissa läsnä n. 15 h. Naisia 76%, miehiä 24%. Ikäjakauma: 23-70 v. Yli puolet 40-60 -vuotiaita. 60 % työkyvyttömyyseläkkeellä tai muulla eläkkeellä, 18 % kuntoutustuella tai sairauspäivärahalla. Osallistumisen kestolla ei takarajaa: 36% mukana 3-5 vuotta, 24% 2 vuotta, 40% 1 vuotta. (Mukaan on voinut tulla pitkin matkaa.)
Kokemusasiantuntijoiden yleisöt ja yhteistyötahot: Kokemuskoulutukset : sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset ja yliopisto; ammattilaiset; toiset järjestöt; suuri yleisö. Lisäksi haastatteluja opinnäytetöitä ja opiskelutehtäviä varten. Kokemustiedotustoiminta: Mediayhteistyö eli haastattelut lehdissä, radiossa, tv:ssä. Oma julkaisutoiminta: Verkkolehti Äänenkantaja, Radioohjelma Mielentalo (Sopimusvuori ry:n kanssa), En valinnut tätä sairautta teos. Yhteistyö palvelujärjestelmän kanssa: yhteistyö mm. Pitkäniemen sairaalan (mukana dkt -hoidon taitovalmennusryhmissä), PSHP:n ja Tampereen kaupungin kanssa (työryhmät).
Kokemustiedon erityispiirteitä Lisää tietoa psyykkisistä sairauksista ja palvelujärjestelmän toiminnasta. On inhimillisesti merkittävää tietoa. Mielenterveyden kokemustieto on ihmiskasvoista tietoa: Normalisoi käsityksiä mielenterveyden häiriöistä, synnyttää peilaamista ja samaistumiskokemuksia, vaikuttaa tiedon lisäksi tunteisiin (synnyttää muistijälkiä). Tukee teoriatietoa, synnyttää uutta tietoa. Kuntoutujalle kokemustiedolla rooli merkityksellisyyden rakentamisessa ja omassa kuntoutumisprosessissa.
Arvopohja: Usko ihmisen haluun ja kykyyn oppia, kehittyä ja ottaa vastuuta. Kokemusasiantuntijuudella on arvo sinänsä, kokemusasiantuntijuus tarjoaa osallisuutta yhteiskuntaan ihmiselle sellaisena kuin hän on. Kuntoutuminen ymmärretään prosessina. Kuntoutumisen tavoitteita ei aseteta ulkoa (esim. mielenterveystyön ammattilaisten tai talouselämän ja työllisyyspolitiikan tavoitteista) käsin. Myös ammattilaiselle mahdollisuus oppia ja ottaa uusia rooleja.