Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011



Samankaltaiset tiedostot
Kalajoen Keskuskarin aallokkoselvitys

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu

Gallträskin rantojen stabiliteettilaskelmat Kauniaisten kaupunki

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

Erkki Haapanen Tuulitaito

Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä

LIITE 14a. Kalajoen Marinan perustamisen tekniset edellytykset LAUSUNTO 1/5. KALAJOEN KAUPUNKI Kalajoen Marinan asiantuntijalausunto 28.9.

Purjeiden trimmaus SPV kilpapurjehdusseminaari 2015

Merellinen Helsinki Sinikämmen rantareitteineen

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti

AALTOILUVARATARKASTELU

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2

050 Ilmailusää SWC kartta ja sääilmiöt

Lohjan Purjehtijat Arto Sormunen

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

Aaltomittaukset asuinalueiden suunnittelun tukena Helsingissä. Tilannekatsaus , Ilkka Vähäaho. Sisältö

Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

Niittotarvekartoitus. Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki. Iina Remonen 08/2011

Hirviniemi HIRVINIEMI

IMEYTYSPUOMIT MERIOLOSUHTEISIIN

PÄÄTÖS Nro 36/2011/2 Dnro ISAVI/201/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Mb8 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) sivu 1/2

Mikkelin kaupunki. Satamalahden meluselvitys. Jarno Kokkonen Olli Kontkanen Matti Romppanen

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS MA-ARKKITEHDIT

SAVITAIPALEEN KUNTA Kysely Savitaipaleen kunnan venesatama-alueista YHTEENVETO

MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Erikoisosa 1, avovesi. Testiväline kajakki tai kanootti

HANKKEEN KUVAUS

HARJUKSEN KUTUALUEIDEN

Hernesataman kaavoitus, tuulisuus

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

Tapahtuma Aika Paikka Yhteyshenkilö

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä

Käyttöohjeet. Huippunopea radio-ohjattava pikavene RC FT009

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus

Olemme työskennelleet todella paljon viimeiset vuodet Iso-Britanniassa, ja ollakseni rehellinen, työ on vielä kesken.

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, Kuopion 1 JOHDANTO

Hernesaaren kaavoitus Lausunto tuulisuudesta. TkT Risto Kiviluoma

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

Näkökulmia köliveneen ajamiseen. Ville Voltti

16T-2 Meluselvitys

Rakkaudella rantaasi!

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

Purjeiden trimmausta aloitteleville kilpapurjehtijoille

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon tehtävien ratkaisu

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

Valtatien 3 parantaminen Laihian kohdalla, tiesuunnitelma, Laihia

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

Päivämäärä: Ylläpitäjän edustajat: Urpo Hyvönen, Timo Korhonen, Juhani Määttä Asko Sirviö, Juhani Määttä, Helka Leimu-Pelkonen (siht.

Vinyyliponttiseinän käyttömahdollisuudet.

Tehtävä 3.1. Kuinka pitkän matkan kuljet a) 26 minuutissa, jos nopeutesi on 10,7 solmua? b) 38 minuutissa, jos nopeutesi on 6,5 solmua?

1. Vuotomaa (massaliikunto)

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (5) Teknisen palvelun lautakunta Stara/

Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006

Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

Väliväylä Kannuskoski - Pyötsiä 9 km

HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT

Meluselvitys Pajalantien ja Hulikankulman alueet

Melojan pieni solmuopas. Johdanto. Köysimateriaali. Solmun sitominen. Timo Kiravuo

x + 1 πx + 2y = 6 2y = 6 x 1 2 πx y = x 1 4 πx Ikkunan pinta-ala on suorakulmion ja puoliympyrän pinta-alojen summa, eli

Alueen suuri haaste on sovittaa vanha rakennusperintö alueen kasvupaineisiin sen arvoja turmelematta.

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

Taktiikan opettamisen tulee tukeutua pelaajien lajitaitoihin ja siihen, että valmentajalla on selvä kuva käyttämästään pelisysteemistä.

ASENNUSOHJE ALUSKATTEET

Lappeenrannan kaupunki Rauhan sataman alue Asemakaava, asemakaavan muutos

PALOTEKNINEN SUUNNITELMA TOIMINNALLINEN TARKASTELU

PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA

KOIVUSAAREN VIRTAUSMALLISELVITYKSEN PÄIVITYS

Maakauhat. Lumikauhat

Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (5) Liikuntalautakunta MERI/

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

MERELLISEN HELSINGIN YLEISSUUNNITELMA

Rata F / L-1 Kanneltie kasin pihalle

Mustavaaran Kaivos Oy Clean Slag projekti KORKEUSTASOJEN TARKASTELU

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

Spinnupurjehduksen perusteet. Teekkaripurjehtijat Ville Valtonen

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Idesco EPC. Ajoneuvontunnistus Idesco Oy C00442F 1.01

Aulanko. Matkailija rautatieasemalta Aulankoon. Tuukka Virtanen

Reitityksen ja realiaikatiedon virheelliset tilanteet

Raideliikennemeluselvitys korttelille 55042

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016

Bender Megawall. BENDERS Pihakivet.

TAMPEREEN ETELÄPUISTON MELUSELVITYS Projektinumero307322

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Dnro 4955/1021/ YLEISTÄ VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ...

Transkriptio:

1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee sekä vaimentunutta avomeren aallokkoa että paikallisen tuulen kehittämää aallokoa. Aallokon vaimeneminen tapahtuu osittain saarten vaikutuksesta, mutta suurempi osuus on veden mataloitumisen aiheuttamalla refraktiolla. Avomereltä tulleen aallokon periodi on noin kaksinkertainen paikalliseen aallokkoon verrattuna. Avomereltä tuleva aallokko vaihtelee suuresti paikan mukaan kuten kuva 1 näyttää. Kuvassa avomeren aallokon merkitsevä aallonkorkeus on 2.91 m. Kuva 1

2 Taulukko 1 Aallokko pahimmassa paikassa Hernesaaren kärjessä, kun vedenkorkeus on keskiveden tasossa. Hs on merkitsevä aallonkorkeus, Tp1 on paikallisen aallokon periodi ja Tp2 on avomereltä tulleen aallokon periodi. Kesä tarkoittaa tyypillistä kesäpaivää. Syksy tarkoittaa tarkoittaa tavallista syksyn päivää ennen jäiden tuloa. Suunta 140 Kesä 0.25 m 1.9 s 4.5 s Syksy 0.45 m 2.5 s 4.5 s 1 vuosi max 0.75 m 3.0 s 6.9 s 100 v max 0.95 m 3.2 s 8 s Suunta 180 Kesä 0.20 m 1.8 s 4.0 s Syksy 0.45 m 2.3 s 4.5 s 1 vuosi max 0.90 m 2.8 s 5.9 s 100 v max 1.10 m 3.1 s 8.0 s Taulukko 2 Aallokko Hernesaaren itärannalla pahimmassa paikassa, kun vedenkorkeus on keskiveden tasossa. Hs on merkitsevä aallonkorkeus, Tp1 on paikallisen aallokon periodi ja Tp2 on avomereltä tulleen aallokon periodi. Kesä tarkoittaa tyypillistä kesäpäivää. Syksy tarkoittaa tarkoittaa tavallista syksyn päivää ennen jäiden tuloa. Suunta 140 Kesä 0.15 m 1.7 s 4.0 s Syksy 0.30 m 2.3 s 4.5 s 1 vuosi max 0.65 m 2.7 s 6.9 s 100 v max 0.80 m 2.9 s 8 s Suunta 180 Kesä 0.10 m 0.8 s 4.0 s Syksy 0.20 m 1.1 s 4.5 s 1 vuosi max 0.40 m 1.3 s 6.9 s 100 v max 0.50 m 1.4 s 8.0 s

3 Kuva 2 Avomeren aallokon vaimeneminen kun aallokko tulee suunnasta 180. Merkitsevä aallonkorkeus on avomerellä 2.91 m, joka on suurin mitattu eteläsektorista tulevan aallokon korkeus.

4 Helikopterikentän rannan muoto Helikopterikentän uusi täyttö on aallokon kannalta hyödyllinen ja vaimentaa aallokkoa Hernesaaren itärannalla ratkaisevasti. Kuva 3 näyttää kuinka paljon suurempi avomereltä tuleva aallokko nykytilanteessa kohdistuu itärannalle. Kuva 3

5 Itäreunan puistoalueen rannan muoto Rannan suunniteltu horisontalinen muoto on aallokon kannlta hyvä. Rantaa ei suositella tehtäväksi pystysuoraksi, koska silloin aallokko rannalla kaksinkertaistuu taulukossa 2 esitetystä arvoista. Suositeltava ranta on viisto ja tehty lohkareista joiden välissä tapahtuva aallokkoon liittyvä virtaus vaimentaa heijastuksia. Pienten satama-altaiden aallokko ja heijastukset altaissa. Pienet satama-altaat ovat helikopterikentän nimen täytön ja altaiden suulla olevien murtajien ansiosta hyvin suojassa. Lakelmien mukaan altaissa aalloko on noin puolet niiden ulkopuolella suuaukon edessä olevasta aallokosta. Suuaukossa aallokko on enintään puolet taulukossa 2 esitetystä aallokosta. Altaissa aallokko on enintään 1/4 osa taulukon 2 aallokosta. Kulkureitit altaisiin Aalloko on pienien altainen kulkureiteillä saman suuruista kuin suuaukossa, mikäli reunat ovat pystysuorat. Pienien altaiden suuaukkojen kulmissa voi esiinttyä ikävää ristiaallokoa, josta piennen aallonkorkeuden vuoksi lienee kuitenkin haittaa vain aivan pienimmille vesikulkuneuvoille. Ristiaallokon vähentämiseksi suuaukkojen murtajien olisii parempi olla viistoseinäisiä kuin pystyseinäisiä. Rsteilyaluslaiturin reunan muoto Risteilyalusten viereisen altaan aukko on laskelmien mukaan epäedullisessa paikassa avomereltä tulevien aaltojen kannalta, kuten kuvista 1 ja 2 näkyy. Suositeltava paikka aukolle olisi altaan luoteireunassa. Tälloin aallokko altaassa pienenee ja altaasta ulos tuleminen on turvallisempaa. Helikopterikentälle johtavan penkereen reunan muoto Helikopterikentälle johtavan penkereen muoto ei ole aallokon kannalta ongelmallinen. Suositeltavaa, on, että penkereen reuna tehdään viistoksi ja peitetään lohkreilla. Jos penger tehdään pystysuoraksi, niin aallokko penkereen reunalla nousee kaksikertaiseksi taulukon 1 arvoista. Tämä lisää oleellisti roiskeiden määrää, ja myös penekreelle nousevan vihreän veden määrää ja johtaa suuren aallokon vallitessa joskus siihen, että aallon harja nousee penkereen päälle. Tällaisessa tilanteessa penkereelle ei voi varastoida mitään, joka ei kestä huomattavia virtausvoimia. Pienveneiden väylä Merisatamasta Länsisatamaan Mikäli risteilyalusten sataman viereisen altaa suuaukko tulisi luoteispäähän, saataisiin pienille veneille reitti, joka kokonaan kietää niemen kärjen kovimman aalokoa alueen. Tällöin pienelläkin veneeneellä ja kanootilla on mahdollista kiertää Helsingin keskustan rannat joutumatta alttiiksi ankaralle aallokolle. Aallokko suurissa satama-altaissa (venesatama ja vesiurheilukeskus) Henesaaren eteläpäässä olevat suurista altaista idänpuoleinen on hyvin suojattu. Aallokko on altaassa enintään 1/4 osa taulukon 2 aallokosta.

6 Henesaaren eteläpäässä olevat suurista altaista lännenpuoleinen on huonosti suojattu, koska sen suuaukko avautuu täsmälleen aallokon kulkureitille. Aallokko suuaukossa on lähes saman kokoista kuin taulukossa 1. Lähellä suuaukkoa olevissa laitureissa aalloko on vain hieman pienempää kuin taulukossa 1. Tämä on aivan liian korkeaa laitureissa oleville veneille. Suuaukko suositellaan muutettavaksi altaan luoteispäähän. Aallokon roiskeet virkistysalueella, helikopterikentälle vievällä penkereellä ja helikopterikentällä Helikopterikentälle johtavlle penkereelle nousee roiskeita kun vedenkorkeus on keskiveden tasossa ja aalloko on kovaa. Jos samanaikasti vesi on korkealla ja aallokko korkeaa myös vihreää vettä voi nousta penkereelle. Jos keskivedenkorkeus nousee tapahtumat tulevat yleisemmiksi, mutta niiden luonne ei muutu niin kauan kuin vedenkorkeus ei nouse yli tason noin 1 m. Välittömästi rannan tuntumaan ei ole syytä rakentaa mitään, joka ei kestä roiskeita ja myös vihreää vettä. Roiskeet saattavat ulottua pysäköintipaikoille asti. Ellei aallon harja ylitä penkereen korkeutta, vihreä vesi kulkeutuu vain joitakin metrejä penkereen päällä: varmudella alle 10 m, todennäköisesti huomattavati vähemmän. Penkereellä olevat pysäköitipaikat eivät kuitenkaan ole alttiina pahemmalle aallokolle kuin rantaan pysäköidet autot nykyisin. Jos vedenkorkeus on yli metrin ja samanaikaisesti esiintyy maksimiaallokko, suurimipien aaltojen harja nousee tason 3 m yläpuolelle. Tällaisessa tilanteessa penkereelle ei voi varastoida mitään, joka ei kestä huomattavia virtausvoimia. Helikopterikenttäalueen ympäri kulkeva pienvenereitti Helikopterikentän ympäri kulkeva pienvenereitti kulkee varsin kovan aallon alueella (Taulukko 1). Helsingin suojaisia rantoja kietävä kohtaa tässä kohdassa suurimman aallokon. Aallokko ei ole uudella reitilläoleellisesti suurempaa kuin mitä se on nykyisellä reitillä. Helikopterkentän niemen kärkeen tulevalla matalikkolla syntyy nykysisä aaltoja suurempia murtuvia aaltoja. Veneet eivät kuitenkaan kulje tämän matalikon kautta. Uudella reitillä veneet joutuvat kulkemaan korkeammassa sivuaallokossa kuin aikaisemmin, ja siten vielä hieman nykyistä vaativammissa olosuhteissa kuin nykyisin.