Sisällys. Esipuhe 4 1 MEIDÄN PIETARSAARI LASTEN JA NUORTEN AJATUKSIA KAUPUNGISTA 8 2 TAUSTATIETOA PIETARSAARESTA 17

Sisällys Esipuhe 4 1 MEIDÄN PIETARSAARI LASTEN JA NUORTEN AJATUKSIA KAUPUNGISTA 8 2 TAUSTATIETOA PIETARSAARESTA 17 2.1 SIJAINTI, PINTA-ALAT JA ASUKASTIHEYDET 17 2.2 VÄKILUVUN KEHITYS JA KIELISUHTEET 17 2.3 MUUTTOLIIKE 20 2.4 SYNTYVYYS 22 A. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 3 VÄESTÖ JA ELINOLOT 24 3.1 LASTEN OSUUS VÄESTÖSTÄ 24 3.2 LASTEN PERHEET 25 3.2.1 Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä 25 3.2.2 Kahden ja yhden huoltajan perheet 26 3.2.3 Perheen koko 26 3.3 LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN ELINTASO JA ELINOLOT 27 3.3.1 Väestön koulutustaso 27 3.3.2 Työllisyystilanne 28 3.3.3 Toimeentulo 32 3.3.4 Asumisen taso 33 4 TÄRKEÄT AIKUISET JA VANHEMMUUS 34 4.1 TÄRKEIDEN AIKUISTEN TAVOITETTAVUUS 34 4.2 VANHEMPIEN TIETOISUUS LASTEN VAPAA-AJAN KÄYTÖSTÄ 34 4.3 VANHEMPIEN TUPAKOINTI 35 5 ELINYMPÄRISTÖ 36 5.1 KOTI JA ASUINALUE 36 6 VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET 37 6.1 LAPSET JA OSALLISUUS 37 1

B. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN ILMENEMINEN 7 TERVEYS 40 7.1 KOETTU TERVEYS 40 7.2 MASENTUNEISUUS 40 7.3 OIREILU 41 7.3.1 Päänsärky 41 7.3.2 Niska- ja hartiakivut 41 7.3.3 Vähintään kaksi oiretta päivittäin 41 8 ELÄMÄNHALLINTA 42 8.1 KOULUKIUSAAMINEN 43 8.2 KOULUPOISSAOLOT 43 8.3 KOULUNKÄYNNIN SUJUMINEN JA OPISKELUVAIKEUDET 43 8.3.1 Koulutyön määrä 43 8.3.2 Opiskeluvaikeudet 44 8.3.3 Avun saanti 44 8.3.4 Koulunkäynnin sujuminen 44 8.4 KOULUN TYÖOLOT 44 8.4.1 Työilmapiiri 44 8.4.2 Kuulluksi tuleminen 45 8.4.3 Fyysiset työolot 45 8.5 YSTÄVÄT 45 8.6 RIKOLLISUUS 46 9 ELÄMÄNTAVAT 47 9.1 HARRASTUKSET 47 9.2 PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ 47 9.2.1 Tupakointi 47 9.2.2 Alkoholin käyttö 48 9.2.3 Huumeiden käyttö 48 9.3 RUOKAILU 48 9.4 LEPO 49 2

C. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ HUOLEHTIMINEN 10 PALVELUJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS 52 10.1 RESURSOINTI, SAATAVUUS JA KÄYTTÖ 52 10.1.1 Lastenneuvolapalvelut 52 10.1.2 Lasten päivähoito 52 10.1.3 Esiopetus 53 10.1.4 Perusopetus 53 10.1.5 Oppilashuolto 54 10.1.6 Toisen asteen koulutus, muu jatkokoulutus 55 10.1.7 Kouluterveydenhuolto 56 10.1.8 Lastensuojelu 56 10.1.9 Lasten huoltajuus ja tapaamisoikeus 57 10.1.10 Tuki lapsiperheen arjessa (Fantti-projekti) 58 10.1.11 Erityisnuorisotyö, Connecting Sulubaa 59 10.1.12 Lasten- ja nuorisopsykiatrian asiakkaat 60 11 VAPAA-AIKA 60 11.1 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄKERHOT 62 11.2 KOULUJEN MUUT KERHOT 63 11.3 NUORISOTOIMI 63 11.4 LIIKUNTAPALVELUT 64 11.5 KIRJASTO, MUSEO JA KULTTUURIPALVELUT 65 11.5.1 Kirjastopalvelut 65 11.5.2 Kulttuuritoimisto 66 11.5.3 Museo 67 11.6 MUSIIKKIOPISTO 67 11.7 TYÖVÄENOPISTO JA ARBETARINSTITUTET 68 11.8 JÄRJESTÖT JA SEURAKUNNAT 68 Lähteet 69 3

Esipuhe Suomen Kuntaliitto julkaisi vuoden 2000 alussa oman lapsipoliittisen ohjelmansa ja suositti kuntia laatimaan omat selontekonsa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, sekä laatimaan selonteon pohjalta valtuuston hyväksyttäväksi paikallisen lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman tai lapsipoliittisen ohjelman. Tähän mennessä noin satakuusikymmentä suomalaista kuntaa on joko jo laatinut lapsipoliittisen ohjelman tai on tekemässä sellaista. Valtuustoaloite lapsipoliittisen ohjelman laatimiseksi Pietarsaareen tehtiin elokuussa 2000 ja käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 18.2.2002. Kaupunginvaltuusto edellytti vuoden 2004 talousarviossa, että sosiaalilautakunta laatii lapsi- ja nuorisopoliittisen tavoiteohjelman vuonna 2004. Ohjelman laatiminen aloitettiin loppuvuodesta 2004. Stakes on kehittänyt hyvinvoinnin indikaattoreita, joilla voitaisiin tulevina vuosina seurata lasten ja nuorten hyvinvoinnin tasoa kunnissa. Nämä indikaattorit ovat pääosin myös tämän selvityksen pohjana. YK:n lapsen oikeuksien julistus vuodelta 1989 on keskeinen yleissopimus lapsen oikeuksista. Kyse on lasten ihmisoikeuksien perusasiakirjasta. Lähes kaikki valtiot ovat sen ratifioineet. Sopimus tuli Suomessa voimaan 16.8.1991. YK:n määritelmän mukaan lapsi on jokainen alle 18-vuotias, myös Pietarsaaren Kaupungin lapsipoliittisessa ohjelmassa noudatetaan tätä määritelmää. YK:n lapsen oikeuksien julistus velvoittaa huomioimaan, että jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus: Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista (Provision) Lapsuus on tulevaisuutta ja lapsuus on investointi, josta hyötyvät kaikki. Lapsella on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan, sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen. Suojeluun ja turvallisuuteen (Protection) Lapsi saa perusturvan ja elämisen eväät kodistaan. Vanhemmat ja perhe tarvitsevat sen lisäksi turva- ja tukiverkon ympärilleen. Lastensuojelu on yhteinen asia. Osallisuuteen (Participation) Lasta tulee kohdella yksilönä ja hänen mielipidettään tulee kuulla. Sosiaaliset valmiudet syntyvät vain osallistumisen ja kuulluksi tulemisen kautta. Viranomaisilla on velvollisuus kuulla lasta häntä koskevissa päätöksissä. 4

Lapsuuden, nuoruuden ja aikuistumisen raja ymmärretään yhteiskunnassa eri yhteyksissä eri tavoin. Kehityspsykologia katsoo lapsuuden ja varhaisnuoruuden rajaksi 14 vuoden iän ja myöhäisnuoruuden päättyvän 20 vuoden iässä. Lastensuojelu puolestaan määrittelee lapseksi alle 18-vuotiaan ja nuoreksi alle 21-vuotiaan. Lasten varhaistunut fyysinen kehittyminen voi johtaa olettamukseen, että lapsi olisi myös henkisesti itsenäinen. Lapsen oikeutta lapsuuteen on varjeltava, eikä häntä tulisi kohdella aikuisena ennen kuin hän on siihen psyykkisesti valmis. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa sopimusvaltiot ovat myös sitoutuneet antamaan apua vanhemmille heidän hoitaessaan kasvatustehtäväänsä ja huolehtimaan lasten palvelujen kehittämisestä. Suuri osa tästä vastuusta on Suomessa kuntasektorin harteilla. Perheet tarvitsevat taloudellista tukea, asiantuntija-apua ja palveluita kuten neuvolaa, päivähoitoa ja koulua. Lapsipoliittisen ohjelman yhtenä tarkoituksena on käynnistää kuntatason arvokeskustelu lapsen oikeuksista ja lapsinäkökulman sisällöstä. Lapsipoliittinen ohjelma toimii parhaimmillaan kestävän kuntakehityksen työkaluna. Tämä tosin edellyttää sitoutumista ja aktiivisuutta kaikilta toimijoilta. Historia on osoittanut, että lapsikuva on yhteydessä laajempiin yhteiskunnallisiin arvoihin. Koska lapsikuva muuttuu jatkuvasti, tulisi arvokeskustelua käydä aina uudelleen. Lisäksi lapsipoliittinen ohjelma antaa yleistä tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista kunnassa, kunnan palveluista ja palveluiden toteutumisesta. Lapsen asema yhteiskunnan jäsenenä ja lapsen toimijuus omissa yhteisöissään on 1980- luvun puolivälin jälkeen noussut esiin yhteiskuntatieteellisessä lapsuustutkimuksessa. Keskeistä on mitä lapset ajattelevat ja miten he osallistuvat. Vanhat ja perinteiset näkemykset ovat muuttuneet, kun tieto lapsista ja heidän sosiaalisista suhteistaan on lisääntynyt. Lapsuus nähdään jo itsenäisenä elämänvaiheena, joka on sinällään arvokas eikä vain kasvamista aikuisuuteen. Lapset ovat myös aktiivisia toimijoita, jotka osaavat tuoda esille omia ajatuksiaan ja toiveitaan vuorovaikutuksessa aikuisten kanssa. Lapsen edun ymmärtäminen edellyttää lapsen kuulemista. Tarvitaan uudenlaista ajattelua, jotta aikuiset erottaisivat omat tarpeensa lasten tarpeista tämä mitenkään lasten kanssa toimivien aikuisten tarpeita väheksymättä. Lapsen kuuleminen ja hänen oikeuksiensa huomioonottaminen on perinteisesti ollut helpompaa siellä, missä lapset ovat joka päivä läsnä, kuten neuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa ja lasten ja nuorten vapaa-ajan toiminnoissa. Itsestään selvä asia se ei kuitenkaan ole missään, vaan lasta koskevia suunnitelmia ja päätöksiä tehdään edelleen usein aikuisnäkökulmasta, kuvittelemalla lapsen paras. Lapsipoliittista ohjelmaa tehtäessä kysyttiin 5. ja 9. luokkien oppilailta ajatuksia unelmien Pietarsaaresta ajatuksia oli paljon, osittain ne olivat hyvinkin kantaaottavia ja eri näkökulmaa korostavia kuin asiantuntija-aikuisten lausunnot. Tässä prosessissa molemmat näkökulmat ovat olleet yhtä tärkeitä. 5

Nykyaikaisen lapsipolitiikan lähtökohtana on ajatus lapsista yhtenä pysyvänä väestöryhmänä, joka tulee ottaa huomioon yhteiskunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Lapsipolitiikka on mitä suurimmassa määrin poikkihallinnollista, ja hallintokuntien ja muiden toimijoiden välinen yhteistyö nousee keskeiselle sijalle hyvän lapsipolitiikan toteuttamisessa. (Lehtinen, Anja-Riitta) Myös valtioneuvoston selonteossa Lastensuojelusta kohti lapsipolitiikkaa vuonna 1995 lapsipolitiikan lähtökohdaksi otettiin käsitys lapsesta itsenäisenä subjektina, jolla on samat oikeudet kuin aikuisillakin. Selonteossa korostettiin lapsuutta erityisenä elämänvaiheena. (Näkökulmia lapsipolitiikkaan, Stakes, 2001) Kulttuuriministeri Tanja Karpela kirjoitti Helsingin Sanomien vieraskynä-palstalla uudesta nuorisolaista. Suomi on ollut aktiivisesti mukana Euroopan Unionin nuorisopoliittisen yhteistyön kehittämisessä. Tällä hetkellä keskustelussa on eurooppalainen nuorisosopimus, joka pyrkii tehostamaan jo olemassa olevien rakenteiden käyttöä. Tähän samaan pyrkii kuntatasolla lapsipoliittinen ohjelma. Väestörakenteen kehitys on huolena koko Euroopassa. Vaikka väestö vanheneekin, myös nuoret tarvitsevat huomiota. Heidän kannaltaan keskeisiä kysymyksiä ovat työllisyyden edistäminen, koulupudokkaiden määrän vähentäminen, tukitoimet siirryttäessä koulusta työelämään, liikkuvuus, työ ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen. Nämä lienevät asialistalla myös Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Uusi nuorisolakiesitys käsitellään pian eduskunnassa. Lain tavoitteina on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa kasvu ja elinoloja. Päämääränä on edistää nuorten toimintaa heidän omissa yhteisöissään ja kunnallisessa päätöksenteossa. Tämä lapsipoliittinen ohjelma voidaan siis nähdä myös tulevan lain paikallisena työrukkasena. Lakia valmistelemassa ovat olleet myös nuorisotoimijat. Uuden lain arvolähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus, tasa-arvo, monikulttuurisuus, kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Uutta olisi se, että valtioneuvosto hyväksyisi joka neljäs vuosi nuorisopolitiikan kehittämisohjelman. Näin esitettäisiin valtakunnalliset nuorisopolitiikan tavoitteet ja vahvistettaisiin nuorisopoliittista ohjelmatyötä lääneissä ja kunnissa. Uudessa laissa on myös kuvattu kuntien nuorisotyön tavoitteelliset palvelut, kuitenkin niin että jokainen kunta päättää itse palvelujen toteuttamisesta. Esimerkkeinä hyvin hoidetun kunnallisen nuorisotyön palveluista voidaan mainita mm. toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, nuorisoyhdistyksien tukeminen, nuorten ympäristökasvatus, monikulttuurinen nuorisotyö sekä tieto ja neuvontapalvelut. Laki velvoittaa kuntia selkeästi huomioimaan nuorten mielipiteet paikallisten asioiden käsittelyssä sekä kuulemaan nuoria heitä koskettavissa asioissa. 6

Pietarsaaren kaupungin visiossa todetaan kaupungin olevan lasten ja nuorten tulevaisuuden kaupunki. Visiossa sanotaan myös kaupungin tarjoavan tulevaisuudessa maan parhaat palvelut kaikenikäisille niin ruotsiksi kuin suomeksi. Turvallinen yhteiskunta luo lapsille ja nuorille hyvät edellytykset kasvaa onnellisiksi ja vastuuntuntoisiksi aikuisiksi. Pietarsaari tarjoaa tämän turvallisuuden pikkukaupunkiympäristössä ja hyvin toimivissa päiväkodeissa ja kouluissa. Arvioitaessa turvallisuutta ja muita hyvinvointitekijöitä on Pietarsaari maan parhaiden joukossa. Lapsipoliittinen ohjelma on yksi työkalu näiden tavoitteen saavuttamiseksi. Toivottavasti se kuluu käytössä. PIETARSAAREN KAUPUNGIN TOIMINTA-AJATUS Pietarsaari on hyvinvoivan alueen elinvoimainen keskus, kaksikielinen merenrantakaupunki, joka mahdollistaa asukkaidensa osallisuuden, turvallisuuden ja elämänlaadun sekä luo taloudelliset edellytykset hyviin palveluihin ja viihtyisään asumiseen innostavassa kaupunkimaisessa ympäristössä. Näin takaamme edelleen hyvinvointimme ja luomme pietarsaarelaisen identiteetin, jossa korostuvat arvomme usko, toivo ja rakkaus. 7

1 MEIDÄN PIETARSAARI LASTEN JA NUORTEN AJATUKSIA KAUPUNGISTA Hyvä kaupunginjohtaja, olisi hienoa saada tänne kaupunkiin: lisää puistoja iso uimahalli jossa paljon uima-altaita hyvä vaate- ja ruokakauppa hienoja nähtävyyksiä hienot talot enemmän jalkapallokenttiä pidettäisiin juhlia tulisi hyvä jääkiekkohalli paljon kukkia koulupuistoon Kimi 5lk Pietarsaaren kaupungin lapsipoliittista ohjelmaa laadittaessa pyydettiin koululaisia kirjoittamaan kirjeitä unelmien Pietarsaaresta uudelle kaupunginjohtajalle. Vastauksia saatiin sekä ruotsin- että suomenkielisiltä 5. ja 9. vuosikurssin oppilailta yhteensä 107 kirjettä. Lisäksi käytössä oli Orvokki Sainion ja hänen työryhmänsä vuonna 1998 esiopetussuunnitelmaa laadittaessa kokoama materiaali päiväkoti-ikäisten lasten oppimiskokemuksista ja pietarsaarelaisuudesta. Kirjeet antavat melko monipuolisen kuvan lasten ja nuorten näkökulmasta Pietarsaaren kaupunkiin. Kirjeissä tulevat voimakkaasti esiin hyvin konkreettiset lapsia ja nuoria koskettavat jokapäiväiset asiat. Yleisesti ottaen Pietarsaarta pidetään mukavana paikkana asua, tosin joidenkin mielestä kaupunki on myös liian pieni ja tylsä. Päiväkoti-ikäisistä lapsista osa oli hahmottanut Pietarsaarta maailmalle karttakuvapiirrosten avulla. Kuitenkin heidän piirroksissaan korostuivat oma koti ja sen lähiympäristö. Piirroksista oli myös helppo tunnistaa kaupungin merkkirakennuksia ja paikkoja. Suurin osa on tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä kotikaupunkiinsa ja viihtyy täällä. Parantamista kuitenkin aina löytyy, myös nuorten mielestä. Toisaalta joukossa kyllä oli niitäkin, jotka haluaisivat muuttaa pois kaupungista. Tämä on Pietarsaaren kaupunki. Siinä on metsää ja taloja, tuo liila on kauppa. Siinä on hiekkaranta ja joku on veneilemässä. 7v. 8

Minä pidän Koulupuistosta, sillä se on täynnä kauniita kasveja. Myös kävelykatu on ihana paikka. Minun lempirakennukseni täällä ovat kaupunginkirjasto, kaupunginkirkko sekä tietenkin oma kotini. 5lk Minun mielestäni Pietarsaari on ihana Paikka asua. Pietarsaari on rauhallinen ja aika pieni paikka, kaupat ovat lähellä ja myös sairaala. 5lk Tämä kaupunki on aika pieni, ja täällä on myös turvallista. Sairaalassakin saa hyvää hoitoa ja kaupoissa palvelua. Kouluissa on myös hyvä opetus. 5lk Pieni kaupunki, hyvät jalkapallokentät, parempia leikkipuistoja pitäisi saada. 5lk Pietarsaari on upea kaupunki. Ei liikaa ruuhkaa. Koulut ovat hyviä. Puistoissa on kiva liikkua. Eikä ole huumeita paljon myytävänä, toisin kuin Helsingissä. Ei taloja liikaa joka paikassa. Rauhallista ja mukavaa. Eikö totta? Tervetuloa Pietarsaareen! 5lk Olette saapuneet juuri Pietarsaareen. Tämä on sivistynyt kaupunki. Haluaisimme siistin kaupungin ja ison jalkapallokentän 5lk Täällä Pietarsaaressa on ihan mukava asua ja kivoja ystäviä. Mutta olisi kivaa, jos täällä olisi vähän uuttakin. Vaikka erilaisia uusia kauppoja, puistoja, kioskeja tai laskettelukeskuksia. Täällä on minun mielestä tosi kiva asua, enkä haluaisi muuttaa ollenkaan minnekkään muualle, kun asua vain täällä Pietarsaaressa. Kaikki sairaalat ja tommoiset muut ovat ihan ok. Pietarsaari on aika rauhallinen ja pieni kaupunki. 5lk Tervetuloa tänne Pietarsaareen. Katsomaan meidän nähtävyyksiä, vaikka ei ole melkein mitään katsottavaa. Täällä on aika tylsää, mutta toivottavasti viihdytte. Ei ole ollut ikinä kivaa täällä kotona Pietarsaaressa, mutta sellainen se on ollut aina. Haluaisin kyllä tosi paljon uusia kohteita ja liikkeitä. Tänne on kyllä lisätty KappAhl ja posti on siirretty. Haluaisin THE BODY SHOP ja vielä paljon muuta. Täällä on kyllä muita hyviä paikkoja, mutta mainitsen yhden hyvän paikan. PIEHI. Tykkään tosi paljon hiihtää niin se on tosi hyvä paikka. Suosittelen PIEHIÄ jos hiihdätte paljon, mutta jos olette shoppareita niin suosittelen LINDEXIÄ tai Kappahlia, koska KappAhl on uusi. Menen nytten pääasiaan kuitenkin haluaisin tosi paljon liikkeitä. mutta ei ole väliä. Teille varmaan tämä on jännittävä paikka, koska ette ole käyneet täällä. 5lk Mielestäni jeppis on toimiva kaupunki, mutta tänne voi tulla jotain muita ajanviettopaikkoja 9lk 9

Pietarsaari on kaupungiksi pieni, mutta juuri sen vuoksi mukava. Liikkeet ovat lähellä toisiaan, ja ihmiset pystyvät käymään ostoksilla useassa eri paikassa. Pietarsaari on unelmakaupunki sellaiselle, joka pitää vanhanaikaisista rakennuksista ja kaduista. 9lk Pietarsaaren kaupunki on mahtava paikka asua! Tietysti Pietarsaarellakin on omat huonot puolensa On erittäin suuri rikkaus olla kaksikielinen kaupunki. Mutta monet varmasti kokevat haittana ja uhkana sen, että täällä on ruotsinkielinen enemmistö. Itse en välitä oli täällä sitten suomenkielinen tai ruotsinkielinen enemmistö. On erittäin vaikea keksiä mitään moitittavaa Pietarsaaresta Itse koen Pietarsaaren erittäin turvalliseksi paikaksi asua. 9lk Pietarsaari on hyvin pieni, mutta oikein mukava kaupunki kaikesta huolimatta Olen melko tyytyväinen Pietarsaareen sellaisenaan, näin pieneksi kaupungiksi täällä on kuitenkin hyvä tarjonta palveluja. 9lk Joten totuus on, muutan erittäin mielelläni tästä kaupungista pois heti kun valmistun, enkä todellakaan usko että haluan tänne enää takasin muuttaa!! 9lk Yksittäisistä asioista eniten mainintoja saivat koulut ja koulunkäynti, vapaa-ajan vietto, liike-elämä ja ympäristö. Myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen yleensä kirvoitti jonkin verran mielipiteitä. Ei liene yllättävää, että nuoret ottavat kantaa kouluihin ja koulutukseen yleensä, niin suuren osan päivistään he viettävät koulussa. Yleisesti ottaen opetusta pidettiin sekä ruotsin- että suomenkielisissä vastauksissa hyvänä. Kouluille toivottiin kuitenkin lisää resursseja ja erityisesti kouluruokailuun toivottiin parannuksia. Toivoisin, että koulussa saisi jos haluaisi mehua maidon tai veden sijasta. Ja sitten haluaisin kouluun jonkun kioskin. 5lk Toivoisin kouluun naulakkokaapit toivoisin että koulua laajennettaisi. 5lk Koulussa voisi olla pidemmät välitunnit 5lk Kouluun pitäisi saada: kioski, joka vuosi uudet kirjat, koulun pitäisi alkaa vasta klo 10. Kouluun pitäisi saada namukioski. Pitäisi saada nukkua pitempään eli myöhemmin kouluun. 5lk Nuoret joutuu päivät pitkät lukea matikkaa, äidinkieltä, filosofiaa, biologiaa Minusta kouluaineita pitäisi ehdottomasti lisätä. Nuoret ovat osaamisiltaan lahjakkaita ja he ansaitsevat tilaisuuden näyttää, mitä osaavat. Minusta ei ole esim. matemaatikoksi, filosofiksi tai muuksi. Jos taideaineita lisättäisiin, nuoret saisivat ehkä unelmiensa työn. Moni varmasti haaveilee rock-tähteydestä, tanssijasta, jalkapalloilijasta, kirjailijasta, näyttelijästä yms 10

kaikkiin kouluihin tulee kioski ja koulusta pitää saada palkkaa ainakin 1 per päivä. Kokeita ei saisi olla ollenkaa. Koulussa pitäisi saada jälkiruokaa. 5lk Haluan maukkaampaa kouluruokaa, eli enemmän rahaa kouluruokaan. Ja mun mielestä on huono juttu että Voi on otettu pois koulusta. Ja enemmän pehmeetä leipää kouluun. 5lk Kaikissa kouluissa on hyvä koulutus 5lk Kannettavat tietokoneet kaikkiin kouluihin, ilmasta jäätelöä, limsaa ja kaikkea kouluun. Opiskelijoille lisää vapaatunteja ja suomalainen amiskin olis kiva. 9lk Haluaisin että palauttaisitte 45 minuutin oppitunnit. Niissä ei ole mitään järkeä. 9lk Purkkarille uudet maalit seinään, uudet verhot, enemmän välipala-automaatteja että saa pitkänä päivänä syödä leipää, hedelmiä tai mehua. 9lk Yksi asia, joka on jäänyt hieman mietityttämään on se, että mikä on koulujen tulevaisuus? Lakkautetaanko Pursisalmi? Eikö Ristikarista tulekaan pelkästään kielikylpyluokkien koulu? Ensin hypätään ruotsinkielisten perässä 70min oppitunteihin ja nyt taas yhtäkkiä halutaankin 45min oppitunnit takaisin!? Itse en enää vaihtaisi mistään hinnasta 45min oppitunteihin! Aluksi kaikki tunsivat suurta vihaa ja epäluuloa 70-oppituntia kohtaan, mutta se onkin osoittautunut positiiviseksi yllättäjäksi! 9lk Monia nuoria varmasti helpottaisi, jos kaupungissa olisi SUOMENKIELINEN ammattiopisto, mutta toisaalta sen järjestäminen tänne olisi varmasti vaikeaa ja oppilasmäärät puolta alhaisempia kuin Kokkolassa. 9lk Remontoikaa kauppis 9lk Remontoikaa ruotsinkielinen lukio! 9lk Vapaa-ajan vieton mahdollisuudet ovat tärkeitä nuorille. Monet vastauksista käsittelivätkin pitkälti tätä asiaa. Aivan nuorimpien piirustuksista kulttuuriin ja harrastuksiin liittyvinä asioina olivat uimaranta, Joutsenen leirintäalue ja uimahalli. Muuta ei ollut. Toisaalta meri, huvila ja saari, eli mökkielämä, olivat iloisine väreineen edustettuna piirroksissa. Nuoriso oli erityisen huolissaan vapaa-ajanviettotiloista ja musiikkiharrastustilojen vähenemisestä. Nämä tulivat esiin monissa kirjoituksissa. Ystävien kanssa vietetty aika on tärkeää, mutta kaikki eivät ole löytäneet itselleen sopivia harrastus/vapaa-ajanviettopaikkoja. Nuoret toivoivat myös, että heille järjestettäisiin diskoja kaupungissa, ettei aina tarvitsisi lähteä naapurikuntiin. 11

Liikuntaharrastusmahdollisuudet nousivat myös selkeästi esiin. Kauppoja, erityisesti H&M ja muita vaateliikkeitä, toivottiin lisää. Monia vapaa-ajan palveluita pidetään hyvinä ja käyttökelpoisina, mutta erityisesti toivotaan lisää toimintaa ja ohjelmaa nuorille. Nuoret myös ottaisivat ilolla vastaan enemmän ohjelmaa ja elämää kaupungin keskustaan. Kirjastossa voisi olla enemmän tietokoneita. Puistoja voisi olla enemmän. Haluaisin ehdottomasti, että koirankakkalaatikoita vois lisätä kun kaikki kadut ja polut ovat ihan likaisia. Ratsastus- ja harrastetallit voisivat olla useampia. 5lk Kesällä joissain uimapaikoissa olisi kiva jos olisi pukukopit, ettei tarvitsisi mennä uimapuku päällä kotiin. 5lk Isompi vesiliukumäki uimahalliin! 5lk Enemmän ramppeja Tupikselle. Tehkää slalomrinne vanhalle Ekoroskille ja hissi kans. 5lk Rahaa Tenniscenterille että voi pelata tennistä. Rahaa Jarolle ja keskuskentän penkkeihin. Mielestäni Pietarsaaressa on hyvät ravintolat, sairaanhoito, hienot alueet, hyvä koulutus, hyvät vapaa-ajanviettopaikat kuten tenniscenter, tellushalli, uimahalli. Mielestäni tämä on hyvä kaupunki ja viihdyn täällä. 5lk Voisi tehdä eläinpuiston ja useampia pulkkamäkiä. 5lk Hyvä että meillä on uusi uimahalli! 5lk Nuorille enemmän tekemistä. Kuten erilaisia tapaamispaikkoja eri ikäluokille. Koska monilla on vaikeus saada ystäviä, joten nuoret voisivat näin löytää toisensa. Ja olisihan se huvipuisto aika jännä 5lk Enemmän päihteettömiä ravintoloita yli 15-vuotiaille nuorille. Nuorille enemmän sellaisia klubeja, joissa osoitetaan että alkoholi ja huumeet on vaarallisia!! Enemmän leluja uimahalliin ja että vesi puhdistetaan päivittäin ettei vedessä olis niin paljon hiuksia!! 5lk Nuorisotoimintaa on aika paljon Pietarsaaressa, mutta tiloja on vähän ja vapaaajan viettomahdollisuudet ovat kaupungissa vähäiset uusien ulkonaliikkumisrajoitteiden takia. Opiskelijoille enemmän vapaata. Pieniä toiveita. 9lk Pietarsaareen vois perustaa Han Moo Don kurssi, se on itsepuolustuslaji, jota harrastetaan Suomessa. Lähin on Kokkolassa, voisihan tännekin tulla. Lähinnä tonne Karvikinhallille voisi avata se ampumahalli joka on kai nyt kiinni ja ehkä joku uus itsepuolustuslaji. Pietarsaareen harrastehalli, jossa on vaikka mitä ihmeellisiä extreme ja sun muita harrastusmahdollisuuksia. 9lk Ehkä me nuoriso tarvitaan biletys paikkaa, jossa on halpa sisäänpääsy! 9lk 12

Kaupunkiin pitäisi saada internetkahvila. 9lk Mielestäni kaupunkiamme voisi kehittää monellakin tapaa, nuorille etenkin mahdollisuuksia ajatellen. Aloitan kertomalla itsellenikin ongelmia tuottaneesta asiasta, harrastuksista. Olen kiinnostunut jääkiekon peluusta harrastuksena, toiveet jäivät kuitenkin siihen kun kaupungissamme ei ole tyttöjoukkuetta. Kokkolaan kun olisi turhan pitkä matka matkustaa treeneihin. Myöskin muita harrastelijaseuroja on vaikea löytää täältä, kuten koripalloa tai sulkapalloa. 9lk Toivon että elokuvateatterin ikärajoja alennettaisiin koska ne tulee kummiskin noin 5 viikon kuluttua teeveestä. 9lk Vaikka en itse innostu skeittailusta, niin voisi rakentaa jonnekkin ison hallin että jotkut saisivat skeitata talvellakin. McDonaldsin paikkoja isommix, koska ei sinne mahdu ison porukan kaa syömään. Spreijaajille joku autio tyhjä paikka missä on joku muuri tai seinä johon sais tehdä graffiteja ihan rauhassa niin vähentyis sotkemiset kauppojen seinissä. 9lk Aluksi suuret onnittelut kilpailun voittamiseksi. Nyt muutama toivomus Pietarsaareen: Toivoisin enemmän kauppoja (joissa ei kalliit hinnat). Nuorisolle enemmän vapaa-ajan- / kavereiden tapaamispaikkoja (sisätiloja, esimerkkinä Tupakkamakasiini, jossa olis pelejä, nuorisolehtiä, tietokoneita ja kyseinen paikka järjestäis usein pieniä matkoja eri paikkakunnille (esim. ostos-kylpylä-disko matkoja). No, eiköhän tuossa ollut toteuttamista :O) Onnea vielä! 9lk Pitäisi olla enemmän sellaisia nuorten paikkoja, jonne ei tarvii maksaa sisäänpääsyä. Kirjastoon pitäisi saada nopeammin uusia kirjoja ja lisää tietokoneita. Sitten discoja pitäisi järjestää täällä kaupungissa, ettei aina tarvitsisi lähteä niin kauas. Pitäisi olla enemmän kesätyöpaikkoja! Voisi olla useammin jotain ohjelmaa kaupungilla. 9lk Kirjastoon nettikoneita nuorille lisää. Kahvilan tapainen halpa paikka nuorille, minne aikuset ei haluu. Sellanen oleilupaikka talveksi, ettei tarvi istuu kylmässä ulkona. Halpa discopaikka nuorille (alle 18-vuotiaille), esim. The Plaze oli hyvä, muta aivan liian kallis! Enemmän suomenkielistä palvelua kahviloihin ja kauppoihin! Lisää ohjelmaa kaupungille!!! 9lk Olen huolestunut Pietarsaaren kulttuuritilojen vähenemisestä. Erityisesti bändien harjoittelutilat ovat vähissä kaupungissa, ja olisi hienoa jos täältä löytyisi hyväkuntoiset tilat bändeille, jotka aloittelevat uraansa Pietarsaaressa. 9lk 13

Olen iloinen siitä miten hyvät urheilupaikat meillä on, vaikka täällä on vain noin 20000 asukasta. Tellushallista olen erityisen iloinen, koska pelaan itse jalkapalloa. Halli on erittäin hyvä satsaus täällä Pietarsaaressa, koska täällä on niin paljon sellaisia jotka hyötyvät siitä. Mutta loput jalkapallokentät kaupungissa ovat huonoja. Sorakentät, erityisesti Messukenttä, tulisi tehdä uudestaan. se on hyvin epätasainen ja liian isoa soraa. Se menee pilalle kun te otatte tänne sirkuksen ja jotain traktori-pullingia. Mutta joku paikka nuorten olla TARVITAAN. Minä ja ystäväni emme halua mennä Tupakkamakasiinille, siellä käy enimmäkseen nuorempia, sinne emme mene. pitäisi avata kahvila, kuten Cafe Ludwig, joka valitettavasti suljettiin. Se oli suuri menetys. 9lk Vestersundinkylän jääkiekkokenttä on kaupungin eniten käytetty kenttä. Kunnostakaa se! 9lk Pitäisi olla enemmän sellaisia nuorten paikkoja, jonne ei tarvii maksaa sisäänpääsyä. Kirjastoon pitäisi saada nopeammin uusia kirjoja ja lisää tietokoneita. Sitten discoja pitäisi järjestää täällä kaupungissa, ettei aina tarvitsisi lähteä niin kauas. Pitäisi olla enemmän kesätyöpaikkoja! Voisi olla useammin jotain ohjelmaa kaupungilla. 9lk Kirjastoon nettikoneita nuorille lisää. Kahvilan tapainen halpa paikka nuorille, minne aikuset ei haluu. Sellanen oleilupaikka talveksi, ettei tarvi istuu kylmässä ulkona. Halpa discopaikka nuorille (alle 18-vuotiaille), esim. The Plaze oli hyvä, muta aivan liian kallis! Enemmän suomenkielistä palvelua kahviloihin ja kauppoihin! Lisää ohjelmaa kaupungille!!! 9lk Kiinnostavaa on myös se, että useissa kirjeissä kaupungin hallinto tulee ilmi jonain kaukaisena kummituksena. Hallinto on usein te, tulkintana tästä voisi ajatella, että nuoret eivät koe voivansa vaikuttaa asioihin kovinkaan paljoa. Toisaalta unelmien kaupungissa määriteltiin olevan hyvä kaupunginjohtaja. Nuoret ovat myös huolissaan liikenteestä ja liikkumisesta sekä ympäristöstä. Erityisen paljon kommentteja tuli pyöräteistä ja muista kevyenliikenteenväylistä, liikennevaloista, mopoilusta ja mopokorteista, teiden kunnosta ja asvaltoinnista sekä puistoista. terveydenhuolto saa paljon plussia, mutta myös joitain miinuksia. Osa vastanneista ottaa myös radikaalisti kantaa pubeja vastaan ja osa tietysti niiden puolesta. Lisäksi tuli jonkin verran kommentteja yleisistä yhteiskunnallisista asioista, kuten verotuksesta tai palvelumaksuista. Myös eläkeläisten palvelut mainittiin kehityskohteena. Nuoret haluavat siis pitää huolta myös muista. Puistoja voisi olla enemmän. Haluaisin ehdottomasti, että koirankakkalaatikoita vois lisätä kun kaikki kadut ja polut ovat ihan likaisia. 5lk 14

Toivoisin, että Pietarsaareen tulisi lisää kauppoja, hiekkateihin laitettaisiin asfaltti, kouluihin kioski, kaupunkiin lisää parkkipaikkoja, taloja lisää, muotiliikkeitä lisää, kirjastoon lisää tietokoneita, kaupunkiin lisää jäätelökioskeja, kouluun naulakkokaapit, nuorille lisää tapaamispaikkoja, nuorille lisää kesätekemistä, lisää huvipaikkoja, hiekotettaisiin enemmän, koulua laajennettaisi. 5lk Ihmisten ei tarvitsisi heittää maahan roskia, tai sitten ihmisten pitäisi kerätä tiputtamansa roskat. Lääkärissä voisi olla mukavammat odotushuoneet. 5lk Unelmien Pietarsaari: Että kaupunki on siisti, iso jalkapallokenttä, kaikkiin kouluihin kioski, koulussa saa syödä karkkia, hienommat autot, että kaikkia eläimiä saa pitää vapaana, uskovaisten pitää vaan opetella uskontoa, kaupunkia pitää suurentaa, isompi karkkikauppa, oma sipsikauppa, oma jäätelökauppa, huvipuisto, isompi uimahalli, kaikilla olisi yhtä iso talo, tupakkaa eikä huumeita ei myytäis, ja että olis hyvä kaupunginjohtaja. 5lk Olisi kiva jos kaikkialla olisi puhdasta ja siistiä. Olisi myös kiva ettei paikkoja rikottaisiin. Puistoja voisi olla enemmän. Tämä on mukava kaupunki. Mutta yksi puute tällä kyllä on. Minun tietääkseni Pietarsaaressa ei ole yhtäkään koirapuistoa. Koirat, varsinkin pennut tarvitsevat paikan, jossa ne voivat tutustua toisiinsa, juosta ja leikkiä. Pietarsaari on kaunis kaupunki. Minä pidän Koulupuistosta, sillä se on täynnä kauniita kasveja. Myös kävelykatu on ihana paikka. 5lk Pietarsaari on kaunis vihreä kaupunki, mutta olisi parempaa, jos koulupuisto olisi vielä vehreämpi ja vihreämpi. 5lk Muuten kaupunkimme näyttää hyvältä, paitsi että koulupuistoon pitäisi hankkia uusia kaloja. 9lk Pietarsaari on ihan mukava kaupunki asua, ei ole mitään suuria puutteita. Ympäristö on aika hyvässä kunnossa, ei ole kauheata kaaosta missään. Tietysti on hyvä juttu, että putkistoja tai mitä nyt korjataankaan, mutta onko tiet yleensäkin pakko sulkea niin pitkäksi aikaa? Ei ne rakennus- / asennus- / korjaustyöt häiritse, mutta kun tiet ovat poikki, niin joutuu yleensä kiertämään niin kaukaa että pääsee perille. Ja sitten kun tiet ovat taas ajokunnossa, niin kestää kauan ennen kuin ne asvaltoidaan. Ja mopolla / kevytmoottoripyörällä on hankalampaa ajaa soratiellä kuin jos tienpätkät olisi asvaltoidut. 9lk Pubit pois! Ei niitä juoppoja jaksa kattoo ja muutenki oksennusta on viikonlopun jälkeen kaikkialla niin tosi kiva kävellä koiran kaa ku koko tie on ihan sotkussa. 9lk 15

Yleiskuva kirjoituksia lukemalla on, että nuoret ovat hyvin selvillä siitä mitä kaupungissa tapahtuu, ja haluaisivat mielellään kehittää kaupungin palveluja ja yleisilmettä. Erityisesti nuoria koskevat asiat olivat lähellä heidän sydäntään, ja nuorten kokemuksia olisikin hyvä kuunnella enemmänkin. He kuitenkin käyttävät näitä palveluja, ja ovat kykeneviä arvioimaan niitä nuorten, eli käyttäjien, kannalta. Näitä nuorten lausuntoja on hyvä peilata tässä dokumentissa esitettyyn tilastotietoon ja palvelutarjontaan. 16

2 TAUSTATIETOA PIETARSAARESTA 2.1 SIJAINTI, PINTA-ALAT JA ASUKASTIHEYDET Pietarsaaren kaupunki sijaitsee Suomen länsirannikolla Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä, n. 100km Vaasasta pohjoiseen ja n. 40km Kokkolasta etelään. Kaupungin pinta-ala on 92,34 km², josta 3,91 km² on vesistöjä. (16.12.2004, http://fi.wikipedia.org/wiki/pietarsaari) Asukastiheys Pietarsaaren seutukunnassa on 20 henkilöä neliökilometrillä (koko maassa 17) ja taajamassa asuvien osuus väestöstä eli taajama-aste on 75 % (koko maassa 81 %). Pietarsaaren kaupunki sijaitsee pienellä maa-alueella ja on erittäin kaupunkimainen; siellä asukastiheys on 222 asukasta neliökilometrillä ja taajama-aste 98 % (Fennica.net). 2.2 VÄKILUVUN KEHITYS JA KIELISUHTEET Pietarsaaren seutukunnan (Pietarsaari, Pedersöre, Luoto, Uusikaarlepyy ja Kruunupyy) asukasluku oli vuoden 2000 lopussa noin 48 000 henkeä, mikä on vajaa prosentti koko maan asukasluvusta. Pietarsaaren kaupungissa asui vuoden 2000 lopussa 19 636 henkeä, joten 41 % seutukunnan väestöstä oli keskittynyt yhteen kuntaan. (Sotka). Pietarsaari on Suomen kaupungeista suurin, joissa on ruotsinkielinen enemmistö. 55,6 % väestöstä puhuu äidinkielenään ruotsia, 42,4 % suomea ja 2,0 % jotain muuta kieltä. Pietarsaaren seudulla ruotsinkielisen väestön määrä on n. 75 %, mikä johtuu siitä, että muiden kuntien väestö on enimmäkseen ruotsinkielisiä. (Sotka; Strategiasuunnitelma 2004, Pietarsaaren Kaupunki) väestö 1.1.2000 1.1.2001 1.1.2002 1.1.2003 1.1.2004 yhteensä 19 730 19 636 19 519 19 457 19 431 naisia 10 155 10 114 10 037 9 975 9 951 miehiä 9 575 9 522 9 482 9 482 9 480 ruotsinkielisiä 10 903 10 855 10 788 10 818 10 838 suomenkielisiä 8 475 8 424 8 345 8 242 8 195 muu äidinkieli 352 357 386 397 401 Kuvio 1. Pietarsaaren väestö 2000-luvulla (Tilastokeskus/Pietarsaaren Kaupunki) 17

Vuoden 1970 jälkeen Pietarsaaren väkiluku on laskenut keskimäärin 4,19 %, mikä tarkoittaa että kaupungissa on tänään vajaa 900 asukasta vähemmän kuin vuonna 1970. Myös koko 2000-luvun on Pietarsaaren väkiluku ollut pienessä laskussa. Pietarsaaren väestöennuste vuodelle 2010 on 19 143 asukasta. (Sotkanet, 17.3.2005) Ikä 2000 2005 2010 2015 2020 2030 0-4 1135 1106 1119 1125 1124 1053 5-9 1295 1136 1105 1117 1126 1096 10 14 1188 1296 1134 1103 1117 1124 15 19 1259 1188 1295 1135 1103 1125 20 24 1203 1256 1183 1289 1130 1114 25 64 10142 10103 9971 9552 9543 9277 65 74 1821 1852 2136 2528 2475 2180 75 84 1184 1329 1290 1364 1616 1931 85-409 402 475 533 534 728 75-1593 1731 1765 1897 2150 2659 65-3414 3583 3901 4425 4625 4839 Trendi 19636 19668 19708 19746 19768 19628 Kuvio 2. Väestöennuste ikäryhmittäin ilman muuttoliikettä, Pietarsaaren kaupunki (Tilastokeskus) 0-19-vuotiaiden osuus kaikista kaupunkilaisista on laskusuunnassa. Tämä ilmenee laskettaessa prosenttiosuuksia tilastokeskuksen väestöennusteiden perusteella. Muuttoliikkeen vaikutus koskee myös lapsia ja nuoria. Tulevaa väestönkehitystä on vaikea ennustaa. Väestönkehitykseen vaikuttavat ennen kaikkea Pietarsaaren elinkeinoelämän ja samalla työpaikkojen määrän kehitys muuhun Suomeen verrattuna, koulutusmahdollisuuksien tarjonta kaupungissa sekä kaupungin maa-, tontti- ja muu politiikka. Tilastokeskuksen trendilaskelmat, jotka perustuvat samoihin oletuksiin syntyvyydestä ja kuolleisuudesta ja muuttoliikkeestä kuin viime vuosina, osoittavat Pietarsaaren osalta hienoista kasvua vuoteen 2030 mennessä, jos muuttoliikettä ei lasketa mukaan. (Strategiasuunnitelma 2004, Pietarsaaren Kaupunki) 18

Ikä 2000 2005 2010 2015 2020 2030 0-4 1135 1035 1000 988 965 869 5-9 1295 1123 1031 1003 992 929 10 14 1188 1294 1126 1039 1015 984 15 19 1259 1199 1289 1129 1044 1011 20 24 1203 1182 1133 1175 1030 947 25 64 10142 9895 9563 8978 8711 8014 65 74 1821 1852 2111 2505 2501 2197 75 84 1184 1346 1320 1391 1625 2007 85-409 407 489 550 557 755 75-1593 1753 1809 1941 2182 2762 65-3414 3605 3920 4446 4683 4959 Trendi 19636 19333 19062 18758 18440 17713 Kuvio 3. Väestöennuste ikäryhmittäin muuttoliike mukaan lukien, Pietarsaaren kaupunki (Tilastokeskus) Muuttoliike mukaan laskettuna ja sen säilyessä yhtä negatiivisena kuin viime vuosina tulee kaupungin asukasmäärä alittamaan 17 000 asukkaan määrän vuonna 2030. Elinkeinoelämän tulevaisuus Pietarsaaressa näyttää valoisalta. Työpaikkojen määrä kasvaa, minkä vuoksi Pietarsaaressa työssäkäyvien (pendelöijät) määrä kasvaa. Jos mielikuva kaupungista on positiivinen ja harjoitettava maa- ja tonttipolitiikka on aktiivista ja onnistunutta, ei liene täysin mahdotonta, että kaupungin väestönkehitys voisi olla tulevaisuudessa positiivinenkin. (Strategiasuunnitelma 2004, Pietarsaaren Kaupunki) Pietarsaarelaisista ruotsinkieliset ovat suhteellisesti tarkasteltuna iäkkäimpiä, suomenkieliset enemmän keski-ikäisiä (35 64vuotiaat), kun taas muun kielinen väestö on nuorinta. Tämä johtuu siitä, että ruotsinkieliset ovat asuneet täällä pisimpään, kun taas suomenkieliset ovat muuttaneet kaupunkiin Järviseudulta ja muualta Suomesta pääasiassa 1960 ja 1970-luvuilla ja ulkomaalaisten muuttoliike on ollut voimakkainta 1980 ja 1990-luvuilla. (Strategiasuunnitelma 2004, Pietarsaaren Kaupunki) 19

2.3 MUUTTOLIIKE Kunnan palvelujen järjestämisen kannalta on tärkeää huomioida kuinka paljon kunnasta muutetaan pois ja toisaalta paljonko on tulijoita. Pelkän nettomuuton kuvaamisen avulla ei voida ennakoida palvelujen tarpeen muuttumista. Lasten kannalta muuttamisella on merkitystä muutenkin, sillä yksilötasolla lapsen sosiaalisen kiinnittymisen kannalta pidetään riskitekijänä sitä että lapsella on enemmän kuin kaksi muuttoa kolmen vuoden aikana. Pietarsaaren seutukunta kokonaisuutena on melko hyvin pystynyt muodostamaan vastapainon suurille asutuskeskuksille ja pitämään väestönsä. Vuodesta 1990 vuoteen 2000 Pietarsaaren seutukunnan (Pietarsaari, Pedersöre, Luoto, Uusikaarlepyy ja Kruunupyy) väkiluku on kasvanut 141 henkilöllä eli 0.3 %. Kehitys on kuitenkin ollut eri kunnissa hyvin erisuuntaista. SOTKAnetin väestöennusteet viittaisivat siihen että samanlainen kehitys jatkuu. (SOTKAnet, 17.3.2005) Kunta muutos muutos % Pietarsaari 247 1,2 % Uusikaarlepyy 235 3,0 % Kruunupyy 208 2,9 % Luoto 447 12,2 % Pedersöre 384 3,9 % Kuvio 4. Väkiluvun absoluuttinen ja suhteellinen muutos Pietarsaaren seudulla 1990 2000 Seutukunnan väkiluku saavutti huippunsa (48 754) vuonna 1993, minkä jälkeen väkimäärä on pienentynyt 0.8 %. Seutukunta kokonaisuutena on siis asukaslukutilastoissa tällä hetkellä erittäin hitaasti pienenevä alue. Pietarsaaren kaupungin väkiluku on vuoden 1970 jälkeen pienentynyt noin 900 asukkaalla, mikä tarkoittaa noin 4,2 % keskimääräistä asukasluvun vähenemistä. (Fennica.net, Tilastokeskus) 20