Taukojamit Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja varhaiskasvatusalan ammattilaisten päivä
FolkJam Taukojamit tuo voimaa työpäivääsi, seminaareihin tai konferensseihin. FolkJam-keiju kerää Oulun kansalaisilta liikkeitä ja tekee niistä mukiinmenevää taukoliikuntaa. Taukojamit on 4 minuutin kokonaisuus, jossa edetään hitaasta hengityspohjaisesta liikkeestä vauhdikkaampaan kehon osia tasaisesti herättelevään jammailuun.
Miksi ennen lenkkiä verrytellään? Miksi huippu-urheilija lämmittelee ennen suoritustaan? Jos käytän ääntä, minulla on käytössä sama keho kuin tanssiessa, juostessa, kävellessä. Äänenkäyttöön osallistuvat: Hengityselimistö, lihaksisto ja Tukiranka Sitä ei tule ajateltua, koska äänen tuottaminen on automaattista ja tiedostamatonta työtä, mutta ääni on tahdonalaisesti säädeltävissä!
Ajatus, mitä aion sanoa Ilmavirta hengityselimistössä Kurkunpäässä syntyy ääni äänihuulten värähtelystä Rintakehä, nielu, suu, kieli ja nenä: - ääni vahvistuu ja syntyvät äänteet, sanat, lauseet Huulten kautta ympäröivään tilaan Huone/tila: ääntä heijastavat pinnat vahvistavat Kuulijan korva vastaanottaa värähtelevän ilman Korva: vahvistin, joka muuttaa äänen hermoimpulsseiksi Kuuloaistimus tulkitaan Äänen tuottamiseen osallistuvat hengityselimistö, lihaksisto ja tukiranka. (Sala, Sihvo ja Laine 2011.)
Aamulla noustessa venyttele kroppaa samalla! Ajattele esimerkiksi KISSAA Poimi omenat puusta Nosta hartiat korviin! Ja pudota! Leuka rennoksi: Etsi kuoppa ja hiero kevyesti (leukanikamat) AIKAA on, jos päätät tehdä rutiinin tai tavan: Aamukahvia tai teetä laittaessasi tulille, kävellessäsi tai pyöräillessäsi töihin vaikka bussipysäkillä! Auto ei ole hyvä, mutta jos ei muuta vaihtoehtoa, parempi kuin ei mitään!
Ole rentona älä pure hampaita yhteen! ISÄNTÄMIEHEN ASENTO Tunne hengitys, se putoaa automaattisesti alas! Vatsa, selkä, kyljet leviävät ISTUEN: Lyhyt ja pitkä S S S - Sssss SUU KIINNI KEVYESTI: Haukottele ja huokaile voit venyttää samalla Ilma virtaa nenän kautta ja ääniväylässä voit tuntea?
Ole rentona älä pure hampaita yhteen! HYMÄHTELE -isesti Päristele RRR tai huulitäryllä pieniä lyhyitä pyrähdyksiä Äänteitä G - B - D Kurkunpää laskee Äänteistä K - P - T - S herättää kyljet, vatsan ja pallean seudun l. hengitysyhteys Hyräile liu uta ylhäältä alas tai jokin tuttu lyhyt melodia vokaaleilla TuuliLindeberg01Liuku_WarmUp.mp3 Kaasuttele huulitäryllä / R Puhele tai lauleskele rennosti Moi, moi, moi!.. Hoi siellä!
Erilaisten leikkien avulla voidaan saada ääni ja keho lämpimäksi, erityisesti lasten kanssa. Kiinnitä huomiota rentouteen, koska innostuessa saatetaan alkaa huutaa: HARAKKA HYPPII MAASSA * keskikokoinen pieni -suuri VEKKULI SAMMAKKO * rytmittäen, laulaen ASSOSIAATIO-PALLO * teema-sana palloa heitettäessä * ei kahta samaa sanaa * pallon tippuessa rangaistus * artikulaatioharjoituslisä kieli ulkona
kun muistamme pitää huolen ääntä tuottavasta kehostamme! Äänen tarkkailu sekä työssä että arjessa, äänihäiriöiden riskien kartoitus ja niiden tiedostaminen kannattaa! Hyvä ja kestävä ääni syntyy vain terveistä, herkästi värähtelevistä äänihuulista. Ääni voi paljastaa paljon: - sukupuoli, ikä, vireystaso, terveydentila, tunnetila, kulttuuriin liittyviä asioita - Ääni on tärkeä vuorovaikutuksen väline!
En kuiskaa, yski, ryi enkä kakistele turhaan! Kurkunpää rasittuu. Voimakkaamman äänen tuottaminen on mahdollista oppia siten, ettei se rasita äänielimistöä: 1. Asento: ryhti, mutta rento kaikessa äänentuotossa asia nro 1. 2. Ilma otetaan oikealla tavalla; nenän kautta auttaa. 3. Leuan rentous ja kurkunpään toiminta vapaana. Juo kulaus haaleaa vettä usein! Nielaisu rentouttaa kurkunpäätä! (myös haukottelu) Kahvi kuivattaa limakalvoja, muista vesihuikka kahvin päälle! Puhun kuulijoihin päin -taululle ei kuulu puhua, se ei kommunikoi kanssasi! Äänenvahvistuslaitteisto: suuressa tilassa /suurelle joukolle puhuttaessa säästää ääntä.
Yhteystiedot: Marjuska S / Lauluvarpunen p. +358-405878427 marjuskas@hotmail.com marjuska.santala@sibeliusopisto.fi
Sala, E., Sihvo, M. Laine, A. & Työterveyslaitos. Ääniergonomia - Toimiva ääni työvälineenä. 2., korjattu painos. Työterveyslaitos ja työturvallisuuskeskus. Tampereen yliopistopaino 2011. Rouvinen, S. Miksi ääntä pitää lämmitellä? https://www.mif.fi/fi/blogit/viestint%c3%a4-javuorovaikutus/1416-miksi-aanta-pitaa-lammitella luettu 1.2.2016 Pöllänen, H-M., Äänenhuollon hyvät käytännöt musiikinopettajan työssä. Klusterianalyysi ääniongelmista, niiden ratkaisuista ja elintapatekijöistä. Musiikkikasvatuksen pro gradu tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto 2014. Koivunen, A-M., Äänenkäytön perusteita ja äänenhuoltoa. Suomen Nuorisoseurat ry. www.puhetyo.fi www.stm.fi (Sosiaali- ja terveysministeriön sivut) www.ttl.fi (Työterveyslaitos) http://www.ttl.fi/fi/tietokortit (Ääniergonomian tietokortti nro 16) www.tyoturva.fi Koonnut Marjuska S / Lauluvarpunen