Laajemman Euroopan aloite Suomen kehityspoliittinen puiteohjelma Toimeenpanosuunnitelma 2009 2013 ULKOASIAINMINISTERIÖ kesäkuu 2009
SISÄLTÖ: Laajemman Euroopan aloite 3 Toiminnan painopisteet 4 Lippulaivahankkeet 6 Kumppanimaiden kehitysnäkymiä 7 (Moldova, Ukraina, Valko Venäjä) 7 Etelä Kaukasia (Armenia, Azerbaidzhan ja Georgia) 9 Keski Aasia (Kazakstan, Kirgistan, Tadzhikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan) 10 Laajemman Euroopan aloite; toimeenpanosuunnitelma (kesäkuu 2009) 13 Layout: Innocorp Oy Paino: Erweko Painotuote Oy, 2009
LAAJEMMAN EUROOPAN ALOITE Laajemman Euroopan aloite (Wider Europe Initiative) on uusi, Suomen kehityspolitiikkaa vahvistava avaus ja kokonaisvaltainen näkemys Suomen hanketoiminnasta Euroopan unionin itäisissä naapurimaissa, Etelä Kaukasiassa ja Keski Aasiassa. Lokakuussa 2008 julkistetulla puiteohjelmalla pyritään edistämään laaja-alaisesti vakautta ja hyvinvointia niin aloitteen kumppanimaissa kuin laajemminkin Euroopan alueella. Laajemman Euroopan aloite perustuu Suomen hallitusohjelmaan, jossa painotetaan kriisien ennalta ehkäisyä, rauhanprosessien tukemista ja ympäristöyhteistyötä. Puiteohjelma koostuu kolmesta alueellisen yhteistyön ohjelmasta, jotka käynnistetään Itä Euroopassa (Moldova, Ukraina, Valko Venäjä), Etelä Kaukasiassa (Armenia, Azerbaidzhan, Georgia) ja Keski Aasiassa (Kazakstan, Kirgistan, Tadzhikistan, Turkmenistan, Uzbekistan) vuodesta 2009 alkaen asteittain. Toiminnalle on varattu määrärahoja kehitysyhteistyön toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuodelle 2009 yhteensä 8,5 miljoonaa euroa, ja rahoituksen on tarkoitus kaksinkertaistua vuoteen 2013 mennessä. 3 1 2 4 5 6 9 8 7 11 1 Valko-Venäjä 2 Ukraina 3 Moldova 4 Georgia 5 Armenia 6 Azerbaidzhan 7 Kazakstan 8 Uzbekistan 9 Turkmenistan 10 Kirgistan 11 Tadzhikistan 10 3
TOIMINNAN PAINOPISTEET Laajemman Euroopan aloitteessa korostuvat vakauden ja turvallisuuden vahvistaminen sekä alueellinen ja temaattinen lähtökohta. Puiteohjelmassa määritellään viisi teemaa, joita toteutetaan kullakin alueella niiden omien olosuhteiden, tarpeiden ja prioriteettien mukaan. Teemat ovat: turvallisuus, kauppa ja kehitys, tietoyhteiskuntakehitys, energia- ja ympäristöyhteistyö sekä yhteiskunnallinen kestävyys. Yhteistyömuotoina ovat mm. kahden- ja monenvälinen yhteistyö, instituutioiden välinen yhteistyö sekä liikekumppanuuksien tukeminen ja kansalaisjärjestöyhteistyö. Laajemman Euroopan aloite pyrkii vastaamaan kumppanimaiden kehityksen haasteisiin luonnontaloudellisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen keinoin. Erityisiä epäkohtia ovat mm. kansalaisyhteiskunnan kehittymättömyydestä ja epätasaisesti jakautuneesta vauraudesta kumpuava yhteiskunnallinen epävakaus, oikeusvaltio- ja demokratiakehityksen jälkeenjääneisyys, heikko hallinto ja korruptio. Alueen maat kärsivät myös vakavista ympäristöongelmista ja infrastruktuurin rapautuneisuudesta. Afganistanista peräisin olevat huumeet asettavat paineita rajavalvonnalle, ja Lähi idän läheisyys luo riskejä fundamentalistisen islamin leviämiselle. Poliittisia ja geopoliittisia jännitteitä lisäävät energia- ja luonnonvarojen käyttöön liittyvät ristiriidat sekä ns. jäätyneet konfliktit, joiden vaikutus ulottuu koko laajemman Euroopan alueelle. Laajemman Euroopan aloitteen mukaisella paneurooppalaisella yhteistyöllä tähdätään vastakkainasettelujen purkamiseen ja ehkäisemiseen, sekä yhteisymmärryksen ja yhteistyön edistämiseen niin alueen maiden kesken kuin EU:n ja Venäjänkin kanssa. Suomen suhteet laajemman Euroopan aloitteen kumppanimaihin ovat vahvistumassa ja Suomella on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa myönteiseen kehitykseen alueella. Suomalaisen osaamisen hyödyntäminen vahvistaa yhteyksiä kumppanimaiden toimijoihin ja varmistaa suomalaisen lisäarvon alueen kehityksen edistämisessä. Laajemman Euroopan aloite käsittää sekä koko aluetta koskevia yhteistyöohjelmia, että jokaiselle kolmelle alueelle erikseen suunniteltuja, alueellista yhteistyötä korostavia ohjelmia. Myös kansallisissa ohjelmissa huomioidaan hankkeen alueelliset vaikutukset. Suomen osallistumista, verkostoitumista sekä suomalaisen panoksen näkymistä ohjelmissa kehitetään monipuolisesti. Suomen kahdenvälinen panos alueen kehitykseen tapahtuu rinnan Euroopan unionin päämäärien ja toimien kanssa. Laajemman Euroopan aloite täydentää 4
Lapsia puhtaan veden hakumatkalla Kirgistanissa. Kuva: Ari Mäkelä osaltaan Euroopan naapuruuspolitiikan ja sen itäisen kumppanuuden strategisia tavoitteita erityisesti niillä aloilla, joilla on suomalaista erityisosaamista ja vahvuutta. Puiteohjelman teemat ovat niin ikään yhteneväiset EU:n Keski Aasian strategian painopisteiden kanssa. Strategiassa korostuvat ihmisoikeudet ja hyvä hallinto, koulutus, talouskehitys ja kauppa, energia ja kuljetukset, ympäristö ja vesihallinto, yhteisten uhkien torjunta. EU:n hanketoimintaa alueella rahoitetaan komission hallinnoimista Euroopan naapuruuden ja kumppanuuden rahoitusvälineestä (ENPI) ja kehitysrahoitusinstrumentista (DCI). 5
LIPPULAIVAHANKKEET Ohjelman rungon muodostavat laajemman Euroopan aloitteen viiden teeman mukaiset, painopisteitä suorimmin vastaavat lippulaivahankkeet. 1. Turvallisuus; turvallisuutta ylläpitävää ja vahvistavaa toimintaa varten on muodostettu ulko- ja turvallisuuspolitiikan alan tutkimuslaitoksista koostuva klusteri. Toiminnan tavoitteena on useampivuotinen tutkimushanke koko aloitteen kohdealueella. Yhteistyötä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJin kanssa on myös tarkoitus jatkaa. 2. Kauppa ja kehitys; alueen maihin luodaan Aid for Trade ( ja Etelä Kaukasia) ja Trade for Development (Keski Aasia) -ohjelmat yhteistyössä YK:n kehitysohjelma UNDP:n ja UM:n kauppa- ja kehitystyöryhmän kanssa. Suunnitelman pohjana toimii Suomen uusi kauppaa tukeva kehitysyhteistyön toimintasuunnitelma ja sen täytäntöönpano aloitteen kohdealueella. Maailmanlaajuinen talouskriisi ja sen vaikutukset kumppanimaiden talouteen ja elinoloihin korostavat avun tarpeen ja hankkeen nopean aloituksen merkitystä. 3. Tietoyhteiskuntakehitys; Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin EBRD:n kanssa käynnistetään Etelä Kaukasiaa ja Itä Euroopan maita koskeva hanke, jossa kehitetään alueen tietoliikenneyhteyksiä ja erityisesti tietoliikennesektorin toimintaedellytyksiä. 4. Energia- ja ympäristöyhteistyö; Strategisen vaikuttamisen kannalta keskeisten vesisektorin aloitteiden edistämiseksi solmitaan puitesopimus Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. EU:n vesialoite (EUWI) Etelä Kaukasiassa ja Keski Aasiassa on energian ja ympäristön kannalta yksi merkittävistä hankkeista. Lippulaivahankkeena pyritään myös ympäristö- ja turvallisuusaloite ENVSECin (Environment and Security) tuen selvään lisäämiseen. Tämä YK:n ympäristöohjelma UNEPin, YK:n Euroopan talouskomissio UNECEn, UNDP:n, ETYJin, RECin (Regional Environmental Centre for Central and Eastern Europe) ja NATOn (tarkkailijajäsen) yhteenliittymä hallinnoi aloitteen kohdealueen ympäristö- ja turvallisuusteeman hankkeita. 5. Yhteiskunnallinen kestävyys; ohjelmaksi suunnitellaan Maailmanpankin oikeussektorin tukiohjelmaa. Ohjelma pyrkii maiden keskinäisen yhteistyön ja verkottumisen avulla tuomaan parhaita käytäntöjä alueen maihin oikeussektorin läpinäkyvyyden, toimintakyvyn ja vastuullisuuden lisäämiseksi. 6
KUMPPANIMAIDEN KEHITYSNÄKYMIÄ Kalanäytteiden keruuta Ukrainassa. Kuva: Ari Mäkelä (Moldova, Ukraina, Valko Venäjä) Itä Euroopan maiden Ukrainan, Moldovan ja Valko Venäjän tilanteet eroavat toisistaan. Ukrainalla ja Moldovalla on vuodesta 2005 lähtien olemassa olevat Euroopan naapuruuspolitiikan maakohtaiset toimintasuunnitelmat. Valko Venäjälle on tarjottu mahdollisuus tulla osaksi naapuruuspolitiikkaa, kun maassa tapahtuu riittävää edistystä ihmisoikeus-, oikeusvaltio- ja demokratiakehityksessä. Moldova ja Ukraina ovat asettaneet selkeäksi tavoitteekseen lähentymisen Euroopan unioniin. Valko Venäjä on 7
pitkän eristäytymiskauden jälkeen osoittanut orastavaa kiinnostusta suhteiden lähentämiseen länsimaiden kanssa ja Euroopan naapuruuspolitiikan uuden itäisen kumppanuuden puitteissa on keväästä 2009 lähtien mahdollisuuksia tukea maan kehitystä EU-politiikan keinoin. Suomen toiminnassa alueella ovat korostuneet turvallisuuteen, kauppaan ja kehitykseen, energia- ja ympäristöyhteistyöhön sekä yhteiskunnalliseen kestävyyteen liittyvät kysymykset. Itä Euroopan maille tyypillisiä ongelmia ovat julkisen sektorin kehittymättömyys, oikeusvaltio- ja demokratiakehityksen jälkeenjääneisyys sekä hyvän hallinnon kehittämisen haasteet. Neuvostoajalta periytynyt infrastruktuuri on rapautunut ja alueella esiintyy vakavia ympäristöön, energiaan ja luonnonvaroihin liittyviä ongelmia. Ukraina (väkiluku 46,2 milj.) on alueen maista kehittynein, sen talouskasvu on ollut voimakasta ja maailman kauppajärjestön WTO-jäsenyys lisää maan talouden ennustettavuutta ja kasvupotentiaalia. Maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutukset ovat kuitenkin heikentäneet talouskehitystä merkittävästi, samoin kuin siirtymätalouksille tyypillinen julkisen sektorin heikkous ml. viranomaisbyrokratia. Myös maan poliittinen epävakaus luo ennustamattomuutta talousnäkymiin. Ukrainan asema Venäjän energiavirtojen kauttakulkumaana ja kiistat energiamaksuista ovat heijastuneet vahvasti myös EU:n energiaturvallisuuteen. Suomen kahdenväliset suhteet sekä EU-yhteistyö ovat kehittyneet Itä Euroopan maista pisimmälle Ukrainan kanssa. Valko Venäjä (väkiluku 9,7 milj.) on avautumassa varovaisesti länteen oltuaan pitkään eristyksissä. Suomen tavoitteena on edesauttaa Valko Venäjän demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä sekä tukea syksyllä 2008 aktivoitunutta EU:n ja Valko Venäjän välistä dialogia. Suhteet EU:hun kehittyvät Valko Venäjän ottaessa askelia kohti yhteisön jakamia demokratian ja ihmisoikeuksien arvoja, mutta maassa on edelleen merkittäviä puutteita perusoikeuksien toteutumisessa. Valko Venäjä on vahvasti riippuvainen Venäjän energiasta ja pyrkii monipuolistamaan energiatuotantoaan. Myös ympäristösektorilla on merkittäviä puutteita, mm. jokien ravinnelaskeumat Itämereen. Moldova (väkiluku 4,1 milj.) on Euroopan köyhin maa, jonka talous- ja oikeusvaltiokehitys on vielä hauras. Maa seuraa Ukrainan viitoittamaa tietä Euroopan naapuruuspolitiikassa ja Eurooppa-integraatiossa, mutta on edistynyt hitaammin reformeissaan. Moldovan asema ihmiskaupan väylänä sekä laajemmin muuttoliikkeiden hallintaan liittyvät ongelmat heijastuvat Suomeen ja muualle EU-alueelle. Turvallisuuden osalta Transnistrian jäätynyt konflikti lisää jännitettä koko alueella. Itä Euroopassa laajemman Euroopan aloitteen puitteissa pyritään edistämään vakautta, turvallisuutta ja yhteiskunnallisesti kestävää kehitystä. Luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen kannalta keskeisellä sijalla ovat mm. ympäristö-, vesi- ja ilmastokysymykset. Suomella on edellytyksiä osallistua erityisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian kehittymiseen liittyvään yhteistyöhön. Tärkeää on myös yksityisen sektorin toimintamahdollisuuksien kehittäminen sekä infrastruktuurin parantaminen tavoitteena taloudellisesti kestävän kehityksen edistäminen. 8
Pienyrittäjiä tukemalla edistetään kumppanimaiden talouskasvua ja kaupankäyntikykyä. Kuva: Karri Eloheimo Etelä Kaukasia (Armenia, Azerbaidzhan ja Georgia) Etelä Kaukasian merkitys Euroopalle on kasvava, sillä viimeisin Euroopan unionin laajentuminen toi alueen ja sen haasteet lähemmäksi Eurooppaa. Kaikki Etelä Kaukasian maat otettiin vuonna 2006 Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin. Alueen painoarvoa lisää se, että Etelä Kaukasian läpi kulkee tärkeitä energiankuljetusreittejä Kaspianmereltä Eurooppaan. Etelä Kaukasian maat ovat lähentyneet Eurooppaa kukin omaan tahtiinsa. Maat ovat panostaneet erityisesti talousuudistuksiin. Nopea talouskasvu on kääntynyt laskuun maailmantalouden kriisin vuoksi, jonka vaikutukset ovat olleet tähän mennessä vakavimpia Armenialle. Etelä Kaukasian maat kärsivät siirtymätalouksille tyypillisistä ongelmista, joihin kuuluvat köyhyys, alueellinen eriarvoisuus, julkisen sektorin kehittymättömyys, ympäristöongelmat, ihmisoikeusongelmat ja demokratiakehityksen haasteet. Euroopan naapuruuspolitiikan edellyttämiin uudistuksiin kuuluvat muun muassa median, kansalaisjärjestöjen ja opposition toimintamahdollisuuksien vahvistaminen. Etelä Kaukasian alueella sijaitsee kolme niin kutsuttua jäätynyttä konfliktia. Vuoristo Karabahin konflikti hiertää Armenian ja Azerbaidzhanin välejä. Georgian ongelmana ovat Abhasian ja Etelä Ossetian konfliktit, joista jälkimmäinen leimahti elokuussa 2008 Georgian 9
ja Venäjän väliseksi sodaksi. Konfliktien seurauksena alueella elää paljon maan sisäisiä pakolaisia. Konfliktit heikentävät myös yleistä turvallisuutta erityisesti konfliktialueilla ja niiden välittömässä läheisyydessä. Armenian (väkiluku 3,1 milj.) kehitystä on haitannut se, ettei maan halki ole Vuoristo Karabahin konfliktin takia energiakuljetuksia ja Turkki on sulkenut Armenian vastaisen rajansa. Talouskasvun moottorina ovat toimineet rakennussektorin ja teollisuuden investoinnit, mutta köyhyys etenkin maaseudulla on laajaa. Armenialla on kunnianhimoisia suunnitelmia ICT-sektorin kehittämiseksi ja se on uusimassa energiantuotantoverkostoaan. Armenian talous on saanut merkittävää tukea lännessä asuvalta diasporalta. Tämä tuki on nyt vähentynyt maailmatalouden kriisin takia. Azerbaidzhan (väkiluku 8,7 milj.) on alueen maista taloudellisesti vaurain öljy- ja kaasuvarojensa sekä Kaspianmeren alueen energian kauttakulkumaa-asemansa vuoksi. Sisäpoliittinen tilanne on vakaa, mutta poliittiset reformit ovat edistyneet melko hitaasti. Azerbaidzhan kehittää voimakkaasti ICT-sektoriaan, josta povataan lähitulevaisuudessa energiasektorin lisäksi maan talouden toista tukijalkaa. Georgialla (väkiluku 4,6 milj.) ei ole omia öljy- ja kaasuvaroja, mutta sen kautta kulkee energiareittejä Eurooppaan. Vahvasti länsimielinen Georgia on edistynyt talousuudistuksissaan hyvin, mutta sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoisuus jatkuvat. Etelä Ossetian ja Abhasian konfliktien jälkiseuraukset näkyvät maassa pitkään. Georgian haasteina ovat maailmantalouden kriisin lisäksi sisäpoliittisen vakauden säilyttäminen, taloudellisten ja sosiaalisten uudistusten jatkaminen, jälleenrakentaminen sekä maan sisäisten pakolaisten asuttaminen. Suomi pyrkii laajemman Euroopan aloitteen avulla vastaamaan Etelä Kaukasian alueen kehitystarpeisiin sekä vahvistamaan kahdenvälisiä suhteita alueen maiden kanssa. Toiminnassa painottuvat turvallisuus ja kestävä kehitys. Etelä Kaukasian alueellisina pääteemoina ovat tietoyhteiskuntakehitys, tiede- ja teknologiayhteistyö sekä kauppa ja kehitys. Koska alueelliset konfliktit muodostavat haasteen valtioiden väliselle alueelliselle yhteistyölle, ovat yhteistyökumppaneina alkuvaiheessa kansainväliset toimijat ja kansalaisjärjestöt. Turvallisuuteen ja kehitykseen liittyvää tutkimusyhteistyötä edistetään. Keski Aasia (Kazakstan, Kirgistan, Tadzhikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan) Keski Aasian huomattavat energia- ja muut raaka-ainevarat sekä alueen strateginen sijainti ovat lisänneet alueen kansainvälistä kiinnostavuutta. Euroopan unionin laajentumisen myötä Keski Aasian valtiot - Kazakstan, Kirgistan, Tadzhikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan - ovat tulleet lähemmäksi Eurooppaa. Keski Aasian geopoliittinen asema on vaikea: Afganistanista kulkevat huumereitit Keski Aasian kautta Venäjälle ja Eurooppaan, ja Afganistanin ja lähivaltioiden tilanteen arvaamattomuus heijastuu mm. huolena ääri-islamilaisen liikehdinnän lisääntymisestä alueella. Keski Aasia on muodostumassa yhä merkittävämmäksi alueeksi myös rajaturvallisuuden ja rajaviranomaisten välisen kansainvälisen yhteistoiminnan kannalta. 10
Keski Aasian maiden yhteisinä ongelmina ovat mm. julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kehittymättömyys ja oikeusvaltio- ja demokratiakehityksen puutteellisuus. Alueella on myös etnisiä jännitteitä ja rajariitoja sekä vakavia ympäristöön, energiaan ja luonnonvaroihin liittyviä ongelmia. Keski Aasian maiden halukkuutta keskinäiseen yhteistyöhön heikentävät usein maiden väliset riistiriidat. Muun muassa valtioiden rajat ylittävien vesivarojen hallinta aiheuttaa alueella kiistoja. Naisten asema on joissakin maissa heikko ja turvaton. Kansainvälinen talouskriisi huonontaa erityisesti köyhimpien maiden tilannetta entisestään. Kazakstanin ja Turkmenistanin talouselämä on hyötynyt viime vuosina maiden raaka-ainevarojen korkeista maailmanmarkkinahinnoista. Myös Uzbekistan on voinut hyötyä raaka-ainetoimituksista. Nyt maat kärsivät kansainvälisen talouskriisin aiheuttamasta raaka-ainehintojen romahduksesta, mutta niiden valmiudet nousta talouskriisistä ovat öljy- ja kaasuvarantojen vuoksi myös köyhempiä naapurimaita paremmat. Kirgistan ja Tadzhikistan kuuluvat Keski Aasian köyhimpiin valtioihin, joissa siirtotyöläisten kotiin lähettämät varat ovat 20 % lähes 50 % maan bruttokansantuotteesta. Talouskriisin myötä töiden väheneminen on alkanut ajaa siirtotyöläisiä takaisin kotimaihinsa, joissa tulojen vähenemisestä aiheutuvat paineet yhteiskunnalle ovat merkittävät. Kazakstan (väkiluku 15,7 milj.) on Keski Aasian vaurain ja vakain valtio sekä alueen talouskehityksen veturi. Sen tavoitteena on lukeutua maailman 50 kilpailukykyisimmän maan joukkoon. Kansainvälisen talouskriisin seurauksena öljyn hinnan jyrkkä lasku on Veden tilan seurantaa Kirgistanissa. Kuva: Ari Mäkelä kuitenkin heikentänyt maan taloutta ja rahoitusmarkkinoita. Öljy- ja kaasusektorin ohella keskeisellä sijalla taloudessa ovat metallurgia- ja metalliteollisuus sekä elintarviketeollisuus maatalouden ohella. Öljyn vientiin perustuva yksipuolinen talous on Kazakstanille merkittävä haaste, ja maan teollisuuspolitiikan pyrkimyksenä onkin monipuolistaa tuotantoa. Aral-järven alueen ympäristöongelmat ovat mittavat. Kirgistan (väkiluku 5,2 milj.) on edistynyt naapurimaitaan nopeammin demokratiakehityksessään. Poliittinen tilanne ei ole kuitenkaan vakaantunut, ja kehitys on vaarassa taantua. Maa lukeutuu Tadzhikistanin ohella Keski Aasian köyhimpiin valtioihin. Kirgistan on toistaiseksi ainoana Keski Aasian maana WTO:n jäsen, mutta se ei ole pystynyt hyödyntämään jäsenyyttään täysimääräisesti. Talous- ja investointi-ilmapiiri on heikko. Vesi- 11
varojen lisäksi Kirgistanilla on mineraalivarantoja. Vesien käyttöön ja energiantarpeeseen liittyy pitkään jatkuneita alueellisia ristiriitoja. Tadzhikistanilla (väkiluku 7,3 milj.) on pitkä ja hankalamaastoinen raja Afganistanin kanssa. Koska raja on vaikeasti valvottavissa, Afganistanin huono turvallisuustilanne heijastuu Tadzhikistaniin. Puutteellinen rajavalvonta mahdollistaa myös laajamittaisen huumeiden salakuljetuksen. Kansainvälisen finanssikriisin vaikutukset koskettavat Venäjällä ja Kazakstanissa työskentelevien yli miljoonan tadzhikkisiirtotyöläisen sekä koko maan taloutta. Muuttoliikkeen seurauksena naisten ja lasten asema ja toimeentulo on heikko erityisesti maaseudulla. Maatalous on keskittynyt puuvillanviljelyyn. Amu Darja -joen yläjuoksun maana Tadzhikistanilla on potentiaalia vesivoiman hyödyntämiseen. Nykyinen sähköntuotanto ei riitä kattamaan energiantarvetta, mutta vesivarojen käytön vaikutukset naapurimaiden viljelytuotantoon aiheuttavat Kirgistanin lailla alueellisia jännitteitä. Turkmenistanilla (väkiluku 5,2 milj.) on maailman suurimpiin kuuluvat maakaasuvarannot. Myös öljyvarannot ovat merkittävät. Perushyödykkeiden laajasta subventoinnista huolimatta köyhyys on laajamittaista erityisesti maaseudulla. Investointi-ilmapiiri on vaikea maan eristäytyneisyyden, heikon hallinnon ja lainsäädännön vuoksi. Yhteiskunnallisessa kehityksessä keskeisellä sijalla on sosiaalinen kehitys, terveys sekä koulutusalan reformit. Asemaansa puolueettomana maana tiukasti varjellut Turkmenistan on vasta vuodesta 2007 lähtien avannut yhteyksiä kansainväliseen yhteisöön ja aktivoinut suhteitaan EU:hun ja sen jäsenmaihin. Uzbekistanilla (väkiluku 27,2 milj.) on niin öljy-, kaasukuin mineraalivarantojakin. Maailman neljänneksi suurimmat kultaesiintymät sijaitsevat Uzbekistanissa. Pitäytyminen puuvillan ja vehnän laajamittaisessa viljelyssä on yksipuolistanut maan taloutta. Ympäristöalan haasteina ovat erityisesti Aral-järven alueen ympäristöongelmat sekä viljelykasteluun käytettävien vesivarojen riittämättömyys. Vaurastumista hidastavat keskusjohtoinen suunnitelmatalous, tiukka taloussääntely ja teollisuuden vanhentunut teknologia. Pankkisektori on kehittymätöntä. Eristäytyminen kansainvälisestä yhteisöstä ja sen arvoista hidastaa yhteiskunnallista kehitystä. Uzbekistanin ja Euroopan yhteyksien odotetaan kuitenkin vähitellen kehittyvän ja maassa on toimeenpantu joitakin oikeusvaltiokehitystä edistäviä uudistuksia, jotka viittaavat halukkuuteen avautua kansainväliselle yhteistyölle. Erityisesti väestörikkaalla Ferganan laakson alueella köyhyys on mittavaa ja ilmapiiri otollista islamilaisten ääriliikkeiden kasvulle. Keski Aasiassa pyritään laajemman Euroopan aloitteen kautta edistämään erityisesti alueellista energia- ja ympäristöyhteistyötä ja turvallisuutta ja kehitystä tukevaa toimintaa. Syrjimättömyyteen perustuvien kauppapoliittisten ja yhteistyöratkaisujen aikaansaamiseksi rahoitetaan kauppaa tukevia hankkeita. Keski Aasiassa on suuria, osittain alueellisia ympäristöongelmia. Kokonaisvaltainen vesivarojen hallinta on yksi merkittävimpiä alueellisia kysymyksiä, ja sen ratkaisupyrkimyksiä tuetaan vesialan strategisella yhteistyöllä. Yhteiskunnallista kehitystä vahvistetaan erityisesti alueen oikeusvaltiokehitystä tukevilla hankkeilla. 12
LAAJEMMAN EUROOPAN ALOITE; TOIMEENPANOSUUNNITELMA (KESÄKUU 2009) Ohjelma, hanke teemoittain Maa/alue Tavoite Aika Budjetti Yhteistyökumppani 1. Turvallisuus Turvallisuus ja kehitys -tutkimus Turvallisuus ja yhteiskunnallinen kestävyys -hankkeet Konfliktien ehkäisy Krimin alueella 2. Kauppa ja kehitys Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö Yksityissektorin tukiohjelma Keski Aasia, Etelä Kaukasia, Keski Aasia, Etelä Kaukasia, Ukraina Keski Aasia, Etelä Kaukasia, Keski Aasia, Etelä Kaukasia Turvallisuus ja kehitys -tutkimushankkeet, yhteistyö ja verkottuminen Turvallisuuden ja vakauden sekä yhteiskunnallisen kestävyyden edistäminen Alueellisen vakauden edistäminen Kauppamenettelyjen kehittäminen ja kaupankäyntikyvyn edistäminen Suotuisan yritystoimintaympäristön kehittäminen, yritysjohdon tuki, mikrorahoitus jne. Ruokaturvan parantaminen Kirgistan Kalantuotannon lisääminen, köyhyyden vähentäminen, elinolojen ja toimeentulon parantaminen 2009 2013 2 500 000 Suomalaiset ja paikalliset tutkimuslaitokset 2009 2013 5 000 000 Euroopan turvallisuusja yhteistyöjärjestö ETYJ 2009 2013 1 200 000 CEPS (Centre for European Policy Studies), suomalaiset tutkimuslaitokset 2009 2013 5 900 000 YK:n kehitysohjelma UNDP 2009 2013 4 200 000 Kansainvälinen rahoitusyhtiö IFC 2009 2012 1 760 000 YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO 13
Ohjelma, hanke teemoittain Maa/alue Tavoite Aika Budjetti Yhteistyökumppani 3. Tietoyhteiskuntakehitys Viestintäyhteyksien toimintaedellytysten kehittäminen Viestintäverkoston kehittäminen syrjäseuduilla 4. Energia- ja ympäristöyhteistyö Ympäristö- ja turvallisuusaloite (ENVSEC) Vesialan yhteistyö Etelä Kaukasia, Etelä Kaukasia Keski Aasia, Etelä Kaukasia, Keski Aasia, Etelä Kaukasia Tietoliikenneyhteyksien lainsäädännöllisten puitteiden kehittäminen Tietoliikenneverkoston teknisen infrastruktuurin parantaminen Ympäristön kestävän kehityksen ja alueen vakauden edistäminen Vesivarojen kokonaisvaltaisen käytön ja hallinnan kehittäminen Geologian alan yhteistyö Keski Aasia Geosektorin kapasiteetin vahvistaminen Kansallisten voimaverkostojen kehittäminen Meterologian alan yhteistyö (IKI) Georgia, Azerbaidzhan, Keski Aasia Voimaverkostojen liittäminen eurooppalaiseen kantaverkkoon ja yhteiskäyttöjärjestelmään Sääpalvelulaitosten havainto- ja sääpalvelutoiminnan kehittäminen 2009 2013 2 250 000 Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD 2009 2013 3 000 000 EBRD 2009 2013 9 100 000 YK:n ympäristöohjelma UNEP ja ympäristöja turvallisuusaloite ENVSEC -organisaatiot 2009 2013 5 000 000 Suomen ympäristökeskus SYKE 2009 2012 3 100 000 Geologian tutkimuskeskus GTK 2009 2013 2 750 000 EBRD 2009 2011 500 000 Ilmatieteen laitos 14
Ohjelma, hanke teemoittain Maa/alue Tavoite Aika Budjetti Yhteistyökumppani 5. Yhteiskunnallinen kestävyys Oikeussektorin tukiohjelma Keski Aasia Oikeussektorin läpinäkyvyyden ja toimintakyvyn kehittäminen Tilastotieteen yhteistyöhanke (IKI) Paikallisen yhteistyön määrärahan hankkeet Muut Osallistuminen multirahastoihin Kirgistan Keski Aasia, Etelä Kaukasia, Keski Aasia, Etelä Kaukasia, Tilastotieteen järjestelmien kehittäminen ja kapasiteetin vahvistaminen Mm. hyvän hallinnon edistäminen, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen Taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen edistäminen 2009 2013 3 400 000 Maailmanpankki 2009 2011 400 000 Tilastokeskus 2009 2013 6 000 000 Paikalliset kansalaisjärjestöt ja muut toimijat 2009 2013 8 700 000 mm. EBRD, naapuruuspolitiikan investointiväline NIF, pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuus NDEP, pohjoisen ulottuvuuden sosiaalija terveyskumppanuus NDPHS 15
Ulkoasiainministeriö Itäosasto Laivastokatu 22 Merikasarmi G 00023 Valtioneuvosto ITA-20@formin.fi http://formin.finland.fi