PÄÄTÖS Nro 109/06/2 Dnro ISY-2004-Y-240 Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2006 ASIA Joutsenon tehtaiden ympäristölupa sekä kaasutuslaitoksen toiminnan aloittamislupa, Joutseno LUVAN HAKIJAT Oy Metsä-Botnia Ab PL 30 02020 METSÄ Oy Polargas Ab PL 2710 90101 OULU HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Oy Metsä-Botnia Ab:n Joutsenon tehdas on hakenut ympäristölupaa Joutsenossa sijaitsevalle valkaistua sulfaattisellua valmistavalle massatehtaalle. Hakemus on toimitettu ympäristölupavirastoon 23.12.2004. Massatehtaan lisäksi hakemus koskee voimalaitosta, jätevedenpuhdistamoa, kuorellisen puutavaran vesivarastoa ja satamalaituria. Lisäksi hakija on tehnyt 26.6.2006 muutoshakemuksen, joka koskee tehtaan yhteyteen rakennettavaa kaasutuslaitosta ja sen toiminnan aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta. Oy Polargas Ab on valtuuttanut Oy Metsä-Botnia Ab:n hakemaan puolestaan ympäristölupaa omistamalleen, sellutehtaan yhteydessä olevalle ilmakaasutehtaalle. M-real Oyj on hakenut (Dnro ISY-2004-Y-234) samanaikaisesti erillistä ympäristölupaa samalla tehdasalueella olevalle valkaistua kemihierrettä (BCTMP) valmistavalle tehtaalle. Sellutehtaalla ja BCTMP-tehtaalla on useita keskinäisiä teknisiä ja toiminnallisia yhteyksiä. Vapo Oy ja Oy Metsä-Botnia Ab ovat hakeneet (Dnro-2004-Y-111) erillistä ympäristölupaa sellutehtaan yhteyteen rakennettavalle kiinteän polttoaineen valmistuslaitokselle (sivutuotekuoren ja -puuaineksen kuivaus- ja pelletointilaitos).
2 (62) SIJAINTI Tehdasintegraatti sijaitsee Joutsenon kaupungin Joutsenon kylässä useilla tiloilla. Tilat omistaa M-real Oyj, jolta Oy Metsä-Botnia Ab on vuokrannut tarvitsemansa alueen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Joutsenon tehdas on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 1 a, c, 3 b, 4 a, 5 a, c, 12 a ja 13 a mukaan. Ennen ympäristönsuojelulainsäädännön voimaan tuloa 1.3.2000 myönnetyn luvan nojalla toimivalle massatehtaalle on tullut hakea ympäristölupaa viimeistään 31.12.2004 mennessä ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 43 :n mukaisesti. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto käsittelee massatehtaan toimintaa koskevan ympäristölupa-asian ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 1 a) kohdan perusteella. Toimintaan luetaan kuuluvaksi tehtaan toiminta sekä siihen teknisesti ja toiminnallisesti kiinteästi liittyvä toiminta. Toiminnan lupa-asian ratkaisee ympäristölupavirasto ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentin (252/2005) nojalla. TOIMINTOJA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Luvat Joutsenon teollisuuslaitosten jätevesiluvan ehtojen tarkistamista koskeva lupapäätös nro 58/00/2, Itä-Suomen ympäristölupavirasto 13.10.2000 ja Vaasan hallinto-oikeuden 24.9.2001 antama päätös nro 01/0077/3 sekä Korkeimman hallinto-oikeuden 20.5.2003 antama päätös nro 1213. Joutseno-Pulpin sellutehdas ja voimalaitos, ilmansuojeluilmoituspäätös nro YA 4039, Kymen lääninhallitus 21.11.1990. Joutseno-Pulpin tehdaslaajennus, ilmansuojeluilmoituspäätös nro YA 4020, Kymen lääninhallitus 29.7.1994. Joutseno-Pulpin ilmalupa nro A 1109, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 10.8.1998. Joutseno-Pulpin jätelupa nro A 2000, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 25.2.2000. Oy Metsä-Botnia Ab:n Kilteisen kaatopaikan ympäristölupa nro A2006, Kaakkois- Suomen ympäristökeskus 25.5.2000. Valkaistun sulfaattiselluloosan tuotannon lisäys, sijoituspaikkalupa nro 6/95, Joutsenon kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta 28.6.1995. Pulpin satamalaiturin laajentaminen ja jätevesien purkuputken muuttaminen ja töidenaloittamislupa nro 5/02/2, Itä-Suomen ympäristölupavirasto 14.2.2002.
3 (62) Oy Polargas Ab:n happilaitoksen ympäristölupa nro A1017, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 12.3.2001. Ympäristölupa nro A1105, joka koskee Joutsenon tehtaan käytöstä poistuvien tehdasrakennusten purkujätteiden sijoittamista tehdasalueella sijaitsevaan Saimaasta tienpenkereellä pysyvästi erotetun jäteallas 1:n täyttöön sekä jäteallas 2:n tiepenkkojen vahvistuksiin, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 28.8.2002. Saimaan Honkalahden vesialueen täyttämistä koskevan lupapäätöksen nro 24/01/2, 30.3.2001 muuttaminen puukenttäalueen laajentamista ja lisäteollisuusraidetta varten sekä töiden aloittamislupa nro 135/04/2, Itä-Suomen ympäristölupavirasto 10.12.2004. Sopimukset Tehdasalueella toimivien laitosten yhteistyöstä ja vastuista on sovittu yksityiskohtaisilla sopimuksilla. Sopimusosapuolet vastaavat itsenäisesti laitostensa toiminnasta. Kaavoitus Teollisuusalue on Etelä-Karjalan seutukaavassa (vahvistettu 14.3.2001) merkitty teollisuustoimintojen alueeksi (T). Osayleiskaavassa (vahvistettu 12.7.1999) kaavamerkintä on teollisuus- ja varastoalue (T) ja 11.1.1993 vahvistetussa (muutokset 26.6.2000 ja 25.8.2004) asemakaavassa kaavamerkintänä on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T). YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Oy Metsä-Botnia Ab:n Joutsenon tehdas sijaitsee Saimaan etelärannalla Joutsenon kaupungin keskustaajaman ja Saimaan välissä. Kaupungin keskustaajamassa asuu noin 7 000 ihmistä. Harvahko taajama-asutus ulottuu noin 300 metrin etäisyydelle tehdasrakennuksista. Laitoksen läheisyydessä on Pulpin koulu (300 m) ja lasten päiväkoti (500 m) sekä Ahvenlammen ulkoilualue (1 km). Länsipuolisella, metsäisellä ranta-alueella sijaitsee Oy Metsä-Botnia Ab:n omistama asuinkerrostalo. Lounaassa ja etelässä on väljää pien- ja kerrostaloasutusta. Sellutehtaan kaakkoispuolella ovat M-real Oyj:n massatehdas ja Stora Enso Oyj:n Honkalahden saha. Lähin loma-asutus on noin 2 km:n etäisyydellä tehtaista. Matkaa Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien keskustoihin on noin 20 km. Tehdasalueen maaperä on soraa ja hiekkaa. Peruskallio on yli 20 m:n syvyydessä. Tehdasalue on Salpausselkä-muodostuman pohjoisrinteellä ja pohjavesialueella (luokka III). Pohjavesi virtaa Salpausselältä Saimaaseen. Tehdasalueen länsilaidalla on tehtaiden talousvedenottamo. Veden laatu on hyvä. I-luokan pohjavesialueen rajaus on lähimmillään noin 0,5 km:n etäisyydellä, tehtaan kaakkoispuolella. Tehtaan toiminnalla ei ole vaikutuksia muihin pohjavesialueisiin ja vedenottamoihin. Tehdasalueella sijaitsee 1990-luvun alussa käytöstä poistettu, maisemoitu kaatopaikka, jonka pohjavesivaikutuksia tarkkaillaan. Kaatopaikka vaikuttaa selvästi pohjaveden laatuun tehdasalueella, mutta ei sen ulkopuolella.
Tehdasalueen itäpuolella muutaman kilometrin etäisyydellä ovat Punnanlahden ja Hinkanlahden uimarannat. Muukonsaaren kärjessä, noin 3 km:n etäisyydellä tehdasalueesta, on Natura-alueeksi luokiteltu lehmuslehto. 4 (62) Ilman laatu Alueen ilmanlaatu on viime vuosina parantunut. Ilmanlaatuindeksillä mitattuna Joutsenossa ilmanlaatu vuonna 2003 oli 92,9 % mittausajasta hyvä ja 7,1 % tyydyttävä. Eniten ilman laatua heikensi keskustan ilman hiukkaspitoisuus (yleensä katupöly). Hajurikkiyhdisteitä esiintyy ajoittain jonkin verran tehtaan läheisyydessä. TRS:n vuorokausiohjearvoa ei ole kertaakaan ylitetty vuosina 2002-2004. Ilman TRSpitoisuudet ovat vuoden 1998 jälkeen merkittävästi alentuneet tehtaan uusinnan jälkeen. Ilman rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet aina alhaisia ja alle ohje- sekä raja-arvojen. Pitoisuustaso on viime vuosina hieman vielä alentunut. Tehtaan läheisyydessä oli vuonna 2001 SO 2 -pitoisuuksissa paljon vaihtelua uuden tehtaan käynnistymisestä johtuen. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden ja kokonaisleijuman raja-arvoja ei Joutsenossa ylitetty vuonna 2003. Korkeimmat pitoisuudet mitataan yleensä keväisin. Laskeuma on kaikissa mittauspisteissä huomattavasti pienentynyt vuoden 1998 jälkeen. Tehdasalueella olevaa mittauspistettä lukuunottamatta laskeuma-arvot lähenevät Etelä-Karjalan taustatasoa. Vesistö Saimaan päävirtaussuunta Joutsenon tehdasalueen edustalla on Lappeenrannan suunnasta itäkoilliseen Imatralle Vuoksen alkukohtaan. Virtaama on noin 550 m 3 /s. Tehtaan jätevedet johdetaan Honkalahteen Kangassaaren edustalle. Vedet suunnataan vesistöön rakennettujen patojen ja penkereiden avulla pohjoiseen ja koilliseen. Avovesikaudella jätevedet sekoittuvat nopeasti Saimaan päävirtaukseen. Talvella jätevesiä kerrostuu järven pohjalle ja leviää ohuena kerroksena osittain myös pohjoispuolen selkävesille, jossa ne keväällä sekoittuvat koko vesimassaan ja laimenevat. Joutsenon tehtaan kuormittamalla alueella Honkalahdessa ja Joutsenon edustalla vedenlaatu on parantunut noin yhden laatuluokan 1980-luvun loppupuolen tilanteeseen verrattuna. Honkalahden vedenlaatu on välttävä ja Pulpinselän tyydyttävä. Vesialueiden rehevyys on pienentynyt. Joutsenon edusta ja Kolarinlahti ovat nykyisin jo karuhkoja vesialueita. Selkävesien vedenlaatu on aina ollut hyvä, nykyisen tason ollessa hyvän ja erinomaisen laatuluokan välillä. Joutsenon edustalla fosfori on edelleen tärkein kasviplanktontuotantoa rajoittava ravinne. Honkalahdella veden kirkastuminen on fosforipiikin sattuessa jopa lisännyt klorofyllipitoisuutta, mikä tarkoittaa planktonlevien kasvua rajoittavien tekijöiden vähenemistä eli veden laadun myönteistä kehitystä.
Kalasto ja kalastus 5 (62) Vesistön pohjaeläimistön kokonaisbiomassa, tiheys ja taksoniluku ovat pienet. Pohjaeläimistön tila on myös hienokseltaan kohentunut vuodesta 1994 vuoteen 2003 mennessä. Tehtaan lähivaikutusalueella kalasto koostuu pääosin ahvenesta, särjestä ja salakasta. Lisäksi alueella tavataan muikkua, siikaa, kuoretta, lahnaa, kuhaa ja haukea. Pulpinselällä kalatiheys on päivällä suuri (ahven- ja särkikalat) ja yöllä alhainen (muikku ja kuore). Muukonsaaren länsipuolella on tilanne päinvastainen. Hottamuikkujen ja vastakuoriutuneiden muikkujen määrä lähialueilla on alhainen verrattuna muihin Etelä- Saimaan vesialueisiin. Eteläisellä Saimaalla toimii kuusi kalastajaa, jotka kuuluvat ammattikalastajarekisteriin. Tehtaan lähivaikutusalueella kalastaa noin 500 henkilöä. Virkistys- ja kotitarvekalastusta harjoittaa laajemmalla vaikutusalueella 5 000 6 000 henkilöä. Melu Melutilannetta tehtaan ympäristössä ja melulähteitä on viimeksi selvitetty maaliskuussa 2004. Mallilaskelmien mukaan 50 db:n melualue ei ulotu ympäröiville asuinalueille. Ympäristömelumittaukset tukevat mallilaskelmien tuloksia. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus Joutsenon tehdasalueelle sijoittuu sellutehtaan ja massatehtaan lisäksi niitä palvelevia toimintoja: energian tuotanto, polttoaineiden ja kemikaalien varastointi, kuorellisen puutavaran vesivarastointi, hapen valmistus, satamatoiminta, jätevedenpuhdistus ja veden ottaminen vesistöstä. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Oy Metsä-Botnia Ab:n Joutsenon tehdas (Botnia) tuottaa ECF-valkaistua havusellua paino- ja hienopapereiden valmistukseen. Tehtaan tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti on esitetty oheisessa taulukossa. Tuote Vuosi 2003, t Kapasiteetti, t/a Valkaistu sellu 525 304 650 000 Biopolttoaine 208 700 258 000 Mäntyöljy 12 700 26 000 Tärpätti 1 500 2 600 Suurin osa tuotetusta sellusta toimitetaan omistajayhtiöiden, M-real Oyj:n ja UPM- Kymmene Oyj:n paperi- ja kartonkitehtaille kotimaassa ja ulkomailla.
6 (62) Sellutehdas Sellutehtaan kuitulinjalla puuraaka-aineesta valmistetaan sellua. Kemikaalilinjalla käsitellään keittoprosessin jäteliuoksia ja kierrossa olevia kemikaaleja. Kuitulinja Kuorimossa on kaksi kuivakuorinta- ja haketuslinjaa sekä yhteiset kuorenkäsittelylaitteistot. Kuorinta tapahtuu jatkuvatoimisissa rummuissa, joista kuori siirretään repijien kautta kuoripuristimille ja kuorikasalle. Kuori toimitetaan polttoaineeksi. Kuorinnassa syntyvä pöly kerätään hallitusti rummun pölynpoistojärjestelmällä. Sellutehtaan käyttämää haketta varten on kolme hakekasaa, joiden varastointikapasiteetti on yhteensä noin 110 000 m 3. Varastoilta hake siirretään keittämölle seulomon kautta, jossa hakkeesta erotetaan puru ja ylisuuri hake. Puru kuljetetaan kuorikasalle ja hyödynnetään kuoren tavoin polttoaineena. Ylisuuri hake käsitellään erillisessä jälkihakussa ja palautetaan hakevirtaan. M-real Oyj:n BCTMP-laitoksen käyttämä hake seulotaan tasoseulalla ja varastoidaan hakesiiloihin. Jatkuvatoiminen keitin on isoterminen vuokeitin (ITC). Sen kapasiteetti on 2 140 ADt/d. Ennen keittoa hake käsitellään höyryllä hakesiilossa. Siilon alaosasta poistetaan kaasua, josta erotetaan tärpättiä lauhduttimessa. Lauhtumattomat kaasut kerätään ja poltetaan soodakattilassa. Hakesiilon yläosasta vapautuvia kaasuja pestään valkolipeällä hakesiilon pesurissa. Jäljelle jäävät lauhtumattomat kaasut johdetaan laimeiden hajukaasujen käsittelyyn. Hakkeen varsinainen keittovaihe tapahtuu imeyttimessä ja jatkuvatoimisessa keittimessä. Imeytyskemikaalina käytetään mustalipeää ja keittokemikaalina valkolipeää. Keitossa syntynyt mustalipeä johdetaan haihduttamolle ja massa pestään vuopesurissa. Massaa pestään tehokkaasti keiton jälkeisissä pesuvaiheissa diffusööri- ja DDpesurilla sekä happikäsittely- ja lajitteluvaiheen DD-pesurilla. Happidelignifioinnissa poistetaan sellun jäännösligniiniä hapen ja natriumhydroksidin avulla kahdessa happireaktorissa. Massa lajitellaan kolmiportaisen painelajittelun, esisaostimien, DD-pesurin, suodossäiliön ja laimennussuodossäiliön avulla. Valkaisu on kolmivaiheinen ECF-valkaisu, jossa käytetään klooridioksidia, happea ja vetyperoksidia valkaisukemikaaleina. Valkaisussa käytetään pieniä määriä myös muita kemikaaleja, kuten natriumhydroksidia, magnesiumsulfaattia, kompleksinmuodostajia ja rikkidioksidia. Valkaisukemikaalina käytetty klooridioksidi valmistetaan kloraatista, rikkihaposta ja metanolista R8-prosessilla, jossa ei synny sivutuotteena klooria. Prosessissa syntyvä seskvisulfaatti johdetaan jäteveden puhdistamolle, jotta rikin määrä prosessissa voidaan pitää halutulla tasolla. Prosessissa syntyvät klooripitoiset höngät pestään poistokaasupesureissa.
7 (62) Valkaisusta massa toimitetaan kuivauskoneen lyhyeen kiertoon, missä massan sakeus ja virtaus vakioidaan. Massan epäpuhtauksia poistetaan kolmivaiheisen painelajittelun avulla, minkä jälkeen massa kuivataan kuivauskoneessa. Sellu kuivataan puristinosalla mekaanisesti ja höyryn avulla haihduttamalla. Kuivauskoneen mitoituskapasiteetti on 2 200 ADt/d. Kemikaalilinja Kemikaalilinjalla massan keitosta saatavan jäteliuoksen, mustalipeän, sisältämä liuenneen puuaineen energia otetaan talteen ja keittokemikaalit uudelleen käyttöön. Lisäksi kemikaalilinjaan sisältyy meesan poltto ja mäntyöljykeittämö. Mustalipeästä haihdutetaan vettä 6-vaiheisessa haihduttamossa noin 78 %:n kuivaainepitoisuuteen. Haihduttamossa syntyy primääri-, sekundääri- ja likaislauhteita. Primäärilauhde palautetaan lauhteen käsittelyyn. Puhtaampi sekundäärilauhde käytetään valkaisussa pesuvetenä ja likaisempi sekundäärilauhde käytetään kaustistamolla meesan pesuun sekä haihduttamolla haihduttimien pesuun. Likaislauhde puhdistetaan strippauskolonnissa höyryllä. Metanoli ja orgaaniset yhdisteet poltetaan soodakattilassa. Soodakattilassa poltetaan mustalipeän orgaaninen aines. Natrium- ja rikkikemikaalit palautetaan kaustisoinnin kautta keittokemikaaleiksi. Lisäksi soodakattilassa poltetaan mustalipeään sekoitettu bioliete, pääosa tehtaan hajukaasuista, likaislauhteiden käsittelystä saatava metanoli ja mahdollisesti myös myyntikelvoton tärpätti. Kemikaalien talteenotossa muodostetaan tulipesän pohjalle sula keko, jossa natriumja rikkikemikaalit muuttuvat natriumkarbonaatiksi ja natriumsulfidiksi. Kattilasta valuva sula liuotetaan kaustistamolta tuotuun laihavalkolipeään liuotinsäiliössä, jolloin muodostuu viherlipeää. Se pumpataan edelleen kaustistamolle. Liuotinsäiliössä syntyvät höngät pestään pesurissa laihavalkolipeällä ja johdetaan meesauunin savupiippuun. Viherlipeästä erotetaan kiintoaines suodattamalla ja sakka pestään sakkasuotimilla. Puristettu sakka poistetaan prosessista jätteenä. Viherlipeä ja kalkki sekoitetaan sammutin-lajitin -säiliössä. Kaustisoinnissa syntyy natriumhydroksidia eli valkolipeää ja kalsiumkarbonaattia eli meesaa. Valkolipeä ja meesa erotetaan CD-suotimella. Valkolipeä käytetään sellun keitossa. Meesauunissa hajotetaan meesan kalsiumkarbonaatti kalsiumoksidiksi ja hiilidioksidiksi. Polttoaineena käytetään maakaasua. Lisäksi meesauunissa poltetaan kausisointialueen laimeat hajukaasut sekä mahdollisesti likaislauhteiden käsittelystä saatava metanoli ja myyntikelvoton tärpätti. Lipeän pinnalle noussutta suopaa kuoritaan lipeäsäiliöiden pinnalta ja johdetaan mäntyöljykeittämölle. Suopa neutraloidaan hiilidioksidilla ja palstoitetaan rikkihapolla. Reaktiossa vapautuvat kaasut johdetaan kaasupesurin kautta laimeiden hajukaasujen keräilyjärjestelmään. Mäntyöljy erotetaan öljyn erotuslaitteessa, varastoidaan ja myydään.
8 (62) Energiantuotanto Kaasutuslaitos Vedenhankinta Prosessien tarvitsema energia tuotetaan soodakattilalla (450 MW), primäärikattilalla (80 MW) ja meesauunilla (40 MW). Soodakattilan höyryllä tuotetaan sähköä turbiinilaitoksessa ja vastapainehöyry käytetään prosesseissa. Sähköntuotanto on tulevaisuudessa vajaat 800 GWh, josta yli puolet menee myyntiin. Sivutuotekuoren ja puuaineksen kuivaus- ja pelletointilaitoksen valmistuttua se käyttää tehtaiden puunkäsittelyssä syntyvän kuoren ja purun kiinteän polttoaineen valmistukseen. Sellutehdas käyttää osan kuivatusta kuoresta (50 000 t/a) kaasutukseen. Kaasulaitoksen maksimiteho on 45 MW. Kaasutuslaitos käyttää kiertoleijukerrostekniikka. Kaasutuslämpötila on 700 900 o C. Tuotekaasu jäähdytetään 500-600 o C:n lämpötilaan ja johdetaan meesauunin polttimille. Syntyvät savukaasut puhdistetaan meesauunin sähkösuodattimella. Tuotekaasu korvaa meesauunissa polttoaineena käytettävää maakaasua, mikä lisää savukaasumäärää 10-15 %. Kaasutuslaitos rakennetaan kaasutiiviiksi ja erityistä huomiota kiinnitetään pölyämisen estoon tuhkanpoistossa ja polttoaineen syötössä. Kaasutin varustetaan höyryhuuhtelumahdollisuudella, jota voidaan käyttää kaasuttimen hätäpysäytykseen. Mahdollisessa meesauunin häiriötilanteessa kaasutin pysäytetään lopettamalla polttoaineen syöttö ja pysäyttämällä kaasuttimen puhallin. Tällöin kaasunkehitys lakkaa välittömästi. Kaasutin ja kaasuputki polttimelle tyhjennetään höyryhuuhtelulla meesauuniin, jossa kaasujäännökset palavat. Järjestelmä ei mahdollista tuotekaasujen johtamista suoraan ilmaan. Toiminnan aloittamislupa ja vakuus Hakija pyytää kaasutuslaitoksen toiminnan aloittamislupaa taloudellisten ja ympäristönsuojelullisten syiden perusteella. Kostean kuoren myynti ja kuljetus ulkopuolisille käyttäjille on huonosti kannattavaa. Kaasutus vähentää maantiekuljetuksia ja korvaa fossiilisia polttoaineita. Toiminnan aloittaminen ei aiheuta ympäristöön sellaisia muutoksia, että ympäristön tila ei olisi saatettavissa ennalleen. Vakuuden asettaminen ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta on siten tarpeeton tai vakuuden tarve on enintään 5 000 euroa (pankkitakaus). Tehtaan tarvitsema raakavesi otetaan 400 m:n päästä tehtaan rannasta Pulpinselältä Saimaasta. Vuosittain otettava vesimäärä on noin 75 000 000 m 3. Valtaosa vedestä käytetään jäähdytykseen. Prosesseihin käytetään noin 20 000 000 m 3 /a. Vedenotto on tapahtunut nykyiseltä paikalta 1950-luvulta lähtien.
Raakavesi siivilöidään ja osa siitä puhdistetaan kemiallisesti. Lisäksi valmistetaan ionivaihdettua kattilavettä voimalaitosta varten. Tehdasalueen länsisivulta otetaan pohjavettä talousvedeksi noin 50 000 m 3 vuodessa. Pääosa vedestä käytetään sellutehtaalla. Loppuosa sekä prosessi- että talousvedestä toimitetaan BCTMP-tehtaan käyttöön. Jätevesien käsittely ja viemäröinti 9 (62) Sellutehtaan jätevedet (50 000 m 3 /d), BCTMP-tehtaan jätevedet (3 000 m 3 /d), kuivaus- ja pelletointilaitoksen jätevedet (1 300 m 3 /d) sekä saniteettijätevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Puhtaat jäähdytysvedet (sellutehdas 150 000 m 3 /d, BCTMPtehdas 30 000 m 3 /d, kuivaus- ja pelletointilaitos 30 m 3 /d) johdetaan suoraan vesistöön. Likaantumisriskialttiit jäähdytysvedet ja tehdasalueen sadevedet (11 600 m 3 /d) on viemäröity puhdistamon jälkialtaaseen. Tehtaiden jätevedet, mukaan lukien Haukivaaran asuinkerrostalon saniteettivedet sekä Kilteisen teollisuuskaatopaikan valuma- ja suodosvedet puhdistetaan aktiivilietelaitoksessa. Häiriötilanteiden varalta tehtailla on varoaltaat (10 000 m 3 ja 4 000 m 3 ). Jätevedet johdetaan konevälpän ja neutraloinnin jälkeen esiselkeyttimeen kiintoaineen erotukseen. Esiselkeyttimestä jätevesi johdetaan tasausaltaan kautta aktiivilietelaitoksen ilmastusaltaaseen (tilavuus 63 000 m 3, syvyys 10 m). Jälkiselkeyttimiltä tuleva palautusliete ja tarvittaessa typpi- ja fosforiravinteet sekoitetaan jäteveteen ilmastusaltaan alkupäässä. Ilmastus tapahtuu pohjailmastimilla. Ilmastusilma tuotetaan kymmenellä suurnopeuskompressorilla. Ilmastusaltaassa on ph-, lämpötila- sekä useita happipitoisuusmittareita. Ilmastusaltaasta vedet johdetaan ns. jälki-ilmastusaltaaseen (tilavuus 9 600 m 3, syvyys 4 m), jossa vesi jaetaan tasan kahteen linjaan. Kummaltakin linjalta ilmastettu jätevesi johdetaan omaan jälkiselkeyttimeen. Jälkiselkeyttimissä bioliete erotetaan jätevedestä ja palautetaan takaisin ilmastusaltaaseen. Jälkiselkeytyksestä jätevesi johdetaan maarakenteiseen jälkialtaaseen (pinta-ala 4 ha ja tilavuus 170 000 m 3 ). Jälkialtaasta Saimaaseen johtava purkuputki on varustettu määrämittauksella ja automaattisella näytteenotolla. Jätevedenpuhdistamon puhdistustehokkuus on ollut seuraava: kiintoaine 90 %, kemiallinen hapenkulutus 72 %, biologinen hapenkulutus 98 %, fosfori 80 %, typpi 60 % ja AOX yli 60 %. Esiselkeyttimen primääriliete kuivataan suotonauhapuristimella ja toimitetaan edelleen polttoaineeksi. Biologisen puhdistuksen ylijäämäliete sakeutetaan tiivistimessä ja lingoilla. Sakeutettu liete pumpataan sellutehtaan haihduttamolle, sekoitetaan mustalipeään, haihdutetaan ja poltetaan soodakattilassa yhdessä mustalipeän kanssa. Puuraaka-aineen käyttö ja varastointi Vuonna 2003 Joutsenon tehdasintegraatti käytti pyöreää kuitupuuta 2 163 000 m 3 ja haketta 1 407 000 m 3. Sellutehdas käytti puuta 1 630 000 m 3 ja haketta 1 323 000 m 3
sekä BCTMB-tehdas puuta 533 000 m 3 ja haketta 84 000 m 3. BCTMP-tehtaan käyttämä puuraaka-aine käsitellään sellutehtaan kuorimossa. 10 (62) Tehtaalla puuraaka-ainetta varastoidaan pölleinä pinoissa maalla enimmillään 170 000 m 3 ja uittonippuina vedessä tehtaan rannassa 250 000 m 3 sekä hakkeena kasoissa ja siiloissa 121 000 m 3. Puiden vesivarasto sijaitsee M-real Oyj:n omistamalla vesialueella. Varastointiin käytetyn alueen pinta-ala on noin 40 ha. Alue rajoittuu eteläsivultaan mantereeseen (tehdastonttiin), idässä maapenkereeseen ja Kangassaareen sekä pohjoisessa aallonmurtajaan. Länsisivu on avoin Pulpinlahdelle. Irtopuiden karkaamista estetään puomeilla. Vesisyvyys alueen itäreunalla on muutamia metrejä ja syvenee länteen päin mentäessä noin 12 metriin. Saimaalla uittokausi on normaalisti toukokuulta lokakuulle. BCTMP-tehtaan käyttämälle puulle on tarkoitus tehdä varastokentän laajennus Honkalahden ranta-alueelle. Puuvarasto on tarkoitus varustaa kastelulaitteilla ja se korvaa osittain tarvetta varastoida puuta vedessä. Polttoaineet Pääosa tehtaan tarvitsemasta energiasta kehitetään soodakattilassa poltetusta mustalipeästä (vuonna 2003 noin 1,08 milj. t ka). Lisäksi vähäinen määrä soodakattilan energiasta tehdään maakaasulla (noin 12,8 milj. m 3 ) sekä tehtaan hajukaasuilla ja puhdistamon biolietteellä. Energian kehitykseen käytetään maakaasua vain poikkeustapauksissa, kuten tehtaan käynnistyksessä ja pysäytyksessä. Seisokkien aikana energiaa tuotetaan polttamalla maakaasua (vuonna 2003 noin 3,5 milj. m 3 ) maakaasukattilalla. Maakaasun varapolttoaineena on kevyt polttoöljy. Suurin maakaasun käyttökohde on meesauuni (vuonna 2003 noin 25 milj. m 3 ). Tilapäisesti maakaasua käytetään tukipolttoaineena hajukaasupolttimessa. Kuoren kaasutuslaitoksen valmistuttua maakaasun käyttöä meesauunissa korvaa tuotekaasun käyttö. Tähän asti puun kuori ja primääriliete on myyty polttoaineeksi naapuritehtaille. Kemikaalit Sellutehtaalla on käytetty vuonna 2003 noin 55 000 t erilaisia kemikaaleja (kapasiteettituotannolla 68 000 t/a). Tarpeelliset tiedot kemikaaleista (käyttöturvatiedotteet ja kemikaalikortit) ovat kaikkien saatavilla. Kemikaalien valinnassa huomioidaan niiden mahdolliset ympäristövaikutukset. Hypokloriitin käyttö valkaisussa lopetettiin vuonna 1983 ja alkuainekloorin käyttö 1992. Klooridioksidin käyttöä on minimoitu niin paljon kuin tuotteen laatu sallii. Kemikaalien ja apuaineiden käyttö ja varastointi on esitetty oheisessa taulukossa:
11 (62) Kemikaali Käyttötarkoitus Kulutus, vuosi 2003, t Varasto, m 3 Natriumhydroksidi Valkaisu 7 879 2*70, 2*100 Mäntyöljyn valmistus 1 747 Vesilaitos 89 40 Kuorimo 12 2 Happi Valkaisu, happivaihe 1 576 100 Vetyperoksidi Valkaisu 2 827 300 Magnesiumsulfaatti Happivaihe ja valkaisu 1 524 65 siilo Kelatointiaine Valkaisu 214 50 Rikkihappo Klooridioksidin valmistus 9 612 100 Mäntyöljyn valmistus 4 789 105 Vesilaitos 138 Ostokalkki Kaustistamo 4 052 160 siilo Hiilidioksidi Mäntyöljyn valmistus 2 284 70 Vaahdonestoaine Pesemö 321 215 Natriumkloraatti Klooridioksidin valmistus 14 433 20 Metanoli Klooridioksidin valmistus 1 549 115 Rikki Valkaisu 290 Talkki Valkaisu 925 50 Saostuskemikaali Vedenkäsittely 66 35 Poltettu kalkki Jäteveden neutralointi 1 041 65 siilo Rikkihappo Jäteveden neutralointi 360 28 Urea Lisäravinne 396 40 siilo Fosforihappo Lisäravinne satunnaisesti 1 Vaahdonestoaine Ilmastusallas 13 30 Liikenne ja liikennejärjestelyt Tehdasalueelle tulevien raaka-aineiden ja tarveaineiden sekä lähtevien tuotteiden kuljetukset tapahtuvat maanteitse, rautateitse ja vesitse joko uittaen tai aluskuljetuksena. Vesikuljetuksia käytetään ainoastaan puuraaka-aineelle. Raaka-ainekuljetusten jakautuma eri kuljetusmuodoille vuonna 2003 on esitetty oheisessa taulukossa. Liikennemuoto Botnia, m 3 M-real, m 3 Yhteensä, m 3 % Maantie 1 371 000 186 000 1 557 000 43,6 Rautatie 987 700 365 300 1 353 000 37,9 Uitto 443 200 23 000 466 200 13,1 Alukset 80 500 112 700 193 200 5,4 Yhteensä 2 882 400 687 000 3 569 400 100 Aluksia kävi tehtaan laiturissa 138 kappaletta. Lastien keskikoko oli 1 400 m 3 eli noin 1 100 tonnia. Tehdasalueella käytetään raskasta kuljetuskalustoa vesitse saapuneen puun siirtoon satamalaiturilta ja nostopaikalta. Tehtailla käy kaikkiaan noin 300 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne ajoittuu ympäri vuorokauden. Raskas liikenne on ohjattu valtatie 6:lta lyhyintä mahdollista reittiä, Teollisuustietä, pitkin raskaan liikenteen portille. Kevyt tavara- ja henkilölii-
kenne suuntautuu kahta reittiä pitkin pääportin ja Teollisuustien portin kautta. Kevyt autoliikenne on noin 300 ajoneuvoa vuorokaudessa pääasiassa päiväaikaan. 12 (62) Kemikaalit ja muut tuotannossa käytettävät tarveaineet saapuvat tehtaalle autoilla. Ainoastaan natriumhydroksidille ja hapelle on purkauspaikka rautatievaunusta. Tuotteet kuljetetaan tehtaalta rautateitse ja maanteitse. Vuonna 2003 autojen osuus sellukuljetuksista oli noin 20 %. Sivutuotteet mäntyöljy, tärpätti ja kuori sekä primääriliete kuljetetaan autoilla. Satama Oy Metsä-Botnia Ab:n Joutsenon tehdasalueella sijaitseva satamalaituri on tarkoitettu pääsääntöisesti kotimaisen ja ulkomailta tuodun puuraaka-aineen vastaanottoon. Vuosittain aluksia käy laiturissa yhteensä noin 150 kpl. Normaalisti alukset viipyvät laiturissa noin 10 tuntia. Suurin osa (yli 90 %) aluksista on jokilaivoja, jotka tuovat tuontipuuta Saimaan kanavan kautta. Alukset tulevat enimmäkseen Venäjältä Suomenlahden rannikolta tai Suomenlahteen laskevilta vesistöiltä. Lisäksi Saimaalla kuljetetaan kotimaista puuta jonkin verran työntöproomuilla. Alusten kantavuus on noin 1 000 tonnia eli ne voivat ottaa 1 300 1 700 kiintokuutiometriä puuta. Liikenne ajoittuu pääasiassa touko-marraskuulle, mutta tuontipuun kuljetus saattaa kestää koko kanavan aukioloajan huhtikuusta tammikuulle. Työntöproomuliikenne Saimaalla saattaa olla ympärivuotista. Alusten purkaminen tapahtuu dieselkäyttöisellä liikuteltavalla kalustolla kuormaautoihin, jotka siirtävät puut kuorimolle. Laiturialuetta voidaan käyttää puiden välivarastointiin tilanteissa, jolloin kuorimo ei voi ottaa puuta vastaan. Koko laiturialue on päällystetty asvaltilla ja siltä sadevedet on johdettu järveen ilman öljynerotuskaivoja. Satamatoiminnan päästöt ovat vähäisiä. Sataman kautta ei kuljeteta kemikaaleja eikä polttoaineita. Alukset ja purkauskoneet aiheuttavat päästöjä ilmaan ja melua. Laiturilta valuu järveen sadevettä. Toiminnasta ei aiheudu merkittävää ympäristöhaittaa. Sataman jätehuollossa noudatetaan samoja periaatteita kuin tehtaan jätehuollossa, johon se liittyy osana. Sataman jätehuoltosuunnitelman mukaan alukset voivat alusjätelakia ja -asetusta noudattaen jättää satamaan jätteitään. Kokonaisjätemäärän arvioidaan jäävän alle 5 t/a. Aluksilta ei peritä jätemaksuja. Satamalaiturilla on erikseen 240 l:n astia biojätteelle ja 8 m 3 :n lava tai etukontti kaatopaikkajätteelle. Ongelmajätteitä varten satamassa on keräysastiat jäteöljylle ja öljyisille kiinteille jätteille. Pilssivesille meklari järjestää tarvittaessa vastaanoton Mustolaan Saimaan kanavalle. Aluksen henkilökunta siirtää jätteet niille varattuihin jäteastioihin/säiliöihin, joissa on opasteet suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Vastaanottolaitteissa ilmenevistä puutteista meklari ilmoittaa sataman turvallisuuspäällikölle.
HAPEN VALMISTUS Jätteiden poiskuljettamisesta huolehtii Oy Metsä-Botnia Ab. Kuljetus voidaan antaa asianmukaiset luvat omaavalle jätehuoltoyritykselle. 13 (62) Sataman turvallisuuspäällikkö seuraa vastaanottolaitteiden käyttöä ja jätteiden kertymistä sekä tilaa tarvittaessa jätteiden siirron satamasta. Pienen jätemäärän vuoksi sataman jätemääriä ei kirjata erikseen, vaan ne sisältyvät sellutehtaan jätemääriin. Biojäte ja ongelmajätteet toimitetaan käsiteltäväksi toimijalle, jolla on asianmukaiset luvat. Kaatopaikkajätteet toimitetaan Kilteisen teollisuuskaatopaikalle tai Etelä- Karjalan Jätehuolto Oy:n jätekeskukseen. Happi valmistetaan happilaitoksella ja johdetaan sellutehtaalle happivalkaisuun. Laitos toimii Air Liquide:n VSA-tekniikalla (VSA=Vacuum Swing Adsorption). Laitos muodostuu ns. molekyyliseuloista, joiden toimintavaiheet ovat: tuotanto, regenerointi ja uudelleenpaineistus. Laitos tuottaa noin 70 t/d happea, jonka pitoisuus on noin 93 %. Laitoksessa käytetään selektiivistä adsorbenttia (AlO 2 ), joka erottaa ilmasta hapen ja typen toisistaan. Adsorbentti regeneroidaan vakuumissa. Jatkuvatoiminen kaasumaisen hapen valmistuslaitos korvaa nestehapen käytön. Nestehapen varastosäiliöt ja höyrystyslaitteet ovat tuotannon varmistuslaitteina. Laitoksen omistaa Oy Polargas Ab, mutta sen paikallisesta valvonnasta ja käytöstä vastaa Oy Metsä-Botnia Ab. Oy Polargas Ab vastaa happilaitokselle mahdollisesti annettavista lupamääräyksistä. PÄÄSTÖT JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN Päästöt vesistöön Tuotantomäärä on 1990-luvun jälkeen noussut huomattavasti. Tästä huolimatta keskimääräinen jätevesikuormitus on alentunut merkittävästi, joidenkin tekijöiden osalta jopa murto-osaan. Jätevedenpuhdistamoa laajennettiin vuonna 1996, sellutehtaan uusi kemikaalilinja käynnistyi 1998 ja BCTMP-tuotanto alkoi vuonna 2001. Oheisessa taulukossa on esitetty viime vuosien aikaiset tuotantoluvut ja päästöt vesiin. Vuosi 1995 Vuosi 1999 Vuosi 2000 Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Arvio täydellä kapasiteetilla Sellutuotanto, ts/a 315 656 381 856 400 127 334 175 433 256 525 304 650 000 BCTMP-tuotanto, t/a - - - 280 000 BOD 7, t/a 1 142 396 368 165 282 147 180 COD, t/a 16 301 14 607 15 141 9 032 7 396 7 033 8 700 Fosfori, t/a 17,7 12,96 11,93 10,27 6,80 6,26 6 AOX, t/a 79 86 94 80 82 75 90 Kiintoaine, t/a 558 614 541 274 329 139 140 Typpi, t/a 109 85,8 71,4 92 73 59 60
Päästöt ilmaan 14 (62) (BOD = biologinen hapenkulutus, COD = kemiallinen hapenkulutus, AOX = orgaaniset halogeeniyhdisteet) Vesistökuormituksen pienentämiseksi on Joutsenon tehtaalla toteutettu sekä prosessiteknisiä- että puhdistustoimia. Tehdasprosessi on rakennettu parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti ja jätevedet käsitellään tehokkaassa aktiivilietepuhdistamossa. Joutsenon tehtaan päästöt ilmaan ovat muuttuneet huomattavasti viimeisten kymmenen vuoden kuluessa. Hajurikki- ja hiukkaspäästöt ovat vähentyneet murto-osaan aikaisemmasta, samoin kaasumaisten rikkiyhdisteiden päästö ilmaan. Typpi- ja rikkidioksidipäästöt ovat sitä vastoin kasvaneet. Tehtaan ilmapäästöjen kehitys on esitetty oheisessa taulukossa. Päästö (t/a) Vuosi 1997 Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Arvio täydellä kapasiteetilla SO 2 11 377 217 147 150 TRS 228 107 41 26 25 Hiukkaset 716 93 129 138 150 NO x 437 656 787 814 850 CO 2 - fossiilinen 56 054 110 204 81 404 82 824 80 000 CO 2 - yhteensä 657 277 1 047 066 1 228 154 1 235 624 1 510 000 Kokonais-S 233 296 149 100 100 (SO 2 = rikkidioksidi, TRS = haisevat rikkiyhdisteet, NO x = typen oksidit, CO 2 = hiilidioksidi, S = rikki) Tehtaan päästöt ilmaan päästökohteittain vuonna 2003 on esitetty seuraavassa taulukossa. Päästö (t/a) Sooda- Meesauuni Varapoltin Apukattila Yhteensä kattila +liuottaja +ohiajo SO 2 69 1 76 0 147 TRS (S) 4,4 6 0,6 0 26 Hiukkaset 94 44 0 0 138 NO x 678 119 9 807 Kokonais-S 39 7 39 0 100 Kokonaisrikkipäästöön sisältyy noin 1 t SO 2 /a valkaisusta ja haja-trs-päästöjä noin 15 t S/a, joka on lähinnä keittämön hakesiilon hönkää. Rikkidioksidipäästöistä yli puolet on tullut hajukaasujen varapolttimesta, jonka käyttö on vähentynyt tehtaan käynnin parantuessa. Samasta syystä maakaasun käyttö energian tuotantoon on vähentynyt. Soodakattilan SO 2 -päästötaso on noin 5 mg/nm 3, kun polttoprosessi toimii optimaalisesti. Soodakattilan tuotannon laskiessa nopeasti (jolloin natriumia ei ole tarpeeksi sitomaan rikkiä) voi päästötaso olla tuntitasolla 350 mg/nm 3. NO x -päästö vaihtelee normaalisti 125-225 mg/nm 3 ja TRS-päästö 1-5 mg/nm 3.
15 (62) Meesauunin SO 2 -päästö vaihtelee 1-40 mg/nm 3 ja on keskimäärin 2 mg/m 3. TRSpäästö vaihtelee 0-85 mgs/nm 3 ja oli vuonna 2006 keskimäärin 7 mg/nm 3 tuntikeskiarvoista laskettuna. Nykyisen luparaja-arvon (20 mg S/nm 3 97 % vuosittaisesta käyntiajasta) alittamisessa on ollut vaikeuksia. Jos hakijan esittämä tavoiteraja-arvo (40 mg S/nm 3 kuukausikeskiarvona) asetetaan lyhyempiaikaisena keskiarvona, tulee numeroarvoa korottaa. Meesauunin NO x -päästö on keskimäärin 190 mg/nm 3 ja korkeimmillaan 480 mg/nm 3. Soodakattilassa on uusinta instrumentointia palamisolosuhteiden hallitsemiseksi. Mustalipeä poltetaan korkeassa kuiva-ainepitoisuudessa, jolloin soodakattilan tulipesän lämpötila nousee ja rikkidioksidipäästöt pienenevät merkittävästi ja energiahyötysuhde paranee. Typpioksidipäästöjen vähentämiseksi polttoilma syötetään tulipesään neljältä eri tasolta. Sellutehtaan rikkihäviöt ovat pienet ja rikki-natrium-tasapaino hallitaan. Hajukaasujen muodostumista on voitu rajoittaa. Soodakattilan savukaasut puhdistetaan kolmella rinnakkaisella sähkösuotimella, joiden puhdistusaste on vähintään 99,91 % (takuuarvo). Savukaasut johdetaan 149 m korkeaan piippuun. Soodakattilan sähkösuodattimien toiminta on suunniteltu siten, että kaikki kolme kammiota ovat normaalisti käytössä koko kapasiteettialueen. Yhden kammion vikaantuessa voidaan se ottaa pois käytöstä aiheuttamatta silti lupaehtojen ylityksiä. Kun käytössä on kaksi kammiota ja niistä toinen vikaantuu, on kuormitusta pudotettava soodakattilalla siten, että pölypitoisuus käytössä olevan kammion jälkeen putoaa alle 100 mg/nm 3. Siirtymäaika yhden kammion ajoon ja kuormien tasaukseen vie noin 2 tuntia, jonka aikana em. muutokset tulee tehdä. Kaikkien kammioiden ollessa pois käytöstä kattilassa poltetaan vain kaasua tai kevyttä polttoöljyä. Meesauunissa on savukaasuilla toimiva meesakuivatin, jossa prosessiin tuleva meesa sitoo osan savukaasujen epäpuhtauksista. Sen jälkeen savukaasut puhdistetaan sähkösuotimella, jonka puhdistusaste on vähintään 99,92 % (takuuarvo) ja johdetaan 149 m korkeaan piippuun yhdessä soodakattilan liuottimen hönkien kanssa. Höngät on käsitelty pesurissa ennen piippuun johtamista. Haju- ja poistokaasujen keräily ja hävitysjärjestelmät Väkevät hajukaasut kerätään keittämöltä, haihduttamon tyhjökaivolta, metanolin nesteytyksestä ja likaislauhdesäiliöiltä ja poltetaan soodakattilassa. Häiriötilanteessa voidaan väkevien kaasujen poltossa käyttää soodakattilarakennuksen katolla olevaa varapoltinta, jolla hajukaasut hapetetaan rikkidioksidiksi. Kuitulinjalta sekä haihduttamolta ja mäntyöljykeittämöltä kerätään laimeat hajukaasut jäähdytyksen kautta polttoilmaksi soodakattilan tertiääritasolle. Kaustisoinnin alueelta kerätyt laimeat hajukaasut poltetaan meesauunissa. Vuoden 2006 kolmen neljänneksen aikana laimeat hajukaasut on käsitelty meesauunissa 96 % ajasta ja soodakattilassa 98 % ajasta.
Hajukaasujen käsittelyjärjestelmän ollessa pois käytöstä, hajukaasut (väkevät ja laimeat) johdetaan 149 m korkean piipun kautta ilmaan. 16 (62) Valkaisun ja valkaisukemikaalien valmistuksen alueelta syntyvät happamat höngät kerätään ja johdetaan hönkäpesuriin ja edelleen 67 m korkean piipun kautta ilmaan. Alkaliset höngät kerätään EOP-valkaisusta, lajittelusta ja happivaiheesta ja johdetaan hönkäpiippuun. Kuorimon pölyinen poistoilman puhdistetaan syklonipesurissa ennen ulkoilmaan johtamista. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melupäästöt Päästöjä maaperään ei ole. Tehdasalue on merkittävältä osin asvaltoitu. Kemikaali- ja polttoainesäiliöt on varustettu varoaltain. Sellutehtaalla mitattiin vuonna 2004 kaikkiaan 65 kohteen melutasot. Melukohteiden yhteenlaskettu äänitehotaso oli 116 db. Kartoitettujen melukohteiden arvioitiin aiheuttavan 60 db:n keskiäänitason pienelle alalle tehdasalueelle sekä pienelle alueelle jätevedenpuhdistamon pohjoispuolelle. Asuinkiinteistöjä ei jää 60 db:n vyöhykkeen sisäpuolelle. Keskiäänivyöhykkeen 55 db arvioitiin jäävän melko suppealle alueelle tehdasalueen sisäpuolelle. Vyöhyke 50 db kattoi lähes koko tehdasalueen mutta ei ulottunut sen ulkopuolelle. Meluvyöhyke jäi Haukilahdentien pohjoispuolelle. Meluvyöhyke, jolla melun keskiäänitaso ylitti 45 db, ulottui myös tehdasalueen ulkopuolelle. Haukilahdentien eteläpuolella 3 asuinkiinteistöä jäi 45 db:n vyöhykkeen sisäpuolelle. Melukäyrät arvioitiin myös tilanteelle, jossa otettiin huomioon lähekkäin sijaitsevien sellutehtaan sekä BCTMP-laitoksen aiheuttama melu. Vyöhykkeet 60, 55 ja 50 db sijoittuivat molempien tehtaiden muodostaman tehdasalueen sisäpuolelle. Keskiäänitasoltaan yli 45 db:n vyöhyke ulottui myös tehdasalueen ulkopuolelle. Tehdasalueen eteläpuolella arviolta noin 11 asuinkiinteistöä jäi tämän meluvyöhykkeen sisään. Laskentamallissa ei ollut mukana tehdasalueella sijaitseva Honkalahden saha, jonka vaikutus alueen ympäristömelutasoihin on selkeä. Ympäristömelumittauksissa päiväaikaiset keskiäänitasot jäivät selvästi alle ympäristömelun päiväohjearvon 55 db. Myös kaikkien mittauspisteiden yöaikaiset keskiäänitasot jäivät alle yöohjearvon 50 db. Laskennallisen arvioinnin ja ympäristömelumittausten perusteella sellutehtaan äänilähteet eivät aiheuta ympäristömelulle asetettujen ohjearvojen ylityksiä tehdasalueen ulkopuolella. Laitosta suunniteltaessa ja laitteita valittaessa on kiinnitetty huomiota laitteiden aiheuttamaan meluun. Melua aiheuttavat laitteistot on pyritty sijoittamaan niin, että ympäristöön leviävä melu jää mahdollisimman vähäiseksi. Mm. rakennuksissa on käytetty melua eristäviä materiaaleja.
17 (62) Toiminnassa syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Jätteiden keräily, lajittelu ja toimitus on ohjeistettu tehtaan toimintajärjestelmässä. Ohjeet koskevat myös tehtaalla toimivia urakoitsijoita ja palveluyrityksiä. Tehtaalla on toteutettu jätteiden syntypaikkalajittelu. Eri jätelaaduille on omat erilliset keräysastiat tai -lavat jätteiden syntypaikkojen läheisyydessä. Jätteet toimitetaan edelleen kaatopaikalle joko tehtaan omalla kalustolla tai ulkopuolisen yrityksen toimesta. Puunkäsittelyn alueella syntyy jonkin verran polttokelvotonta kuori- ja puujätettä sekä lajittelusta oksarejektiä. Prosessijätteistä merkittävimpiä ovat soodasakka, Naseskvisulfaatti, kalkkihiekka, meesa ja lentotuhka. Tehtaan loppusijoitettavat jätteet ovat seuraavat: Tunnusnumero Jätenimike Syntypaikka Määrä, t ka/a Vuosi 2002 Vuosi 2003 Arvio tulevasta 03 03 01 Kuori- ja puujätteet Puunkäsittely 738 03 03 01 Kuorirejekti Kuorimon syöttökuljetin 276 350 03 03 10 Oksarejekti Lajittelu 1 794 518 500 03 03 02 Soodasakka Kaustisointi 3 850 4 347 5 400 03 03 09 Kalkkihiekka Kalkin sammutin 1 000 771 950 20 03 01 Muu kaatopaikkajäte Kunnossapito 140 311 200 03 03 99 Na-seskvisulfaatti Klooridioksidin valmistus 11 030 11 850 14 800 03 03 99 Lentotuhka Soodakattila 1 000 2 000 3 500 Hyötykäyttöön kerätään erikseen metalliromut, kaapelijätteet, keräyspaperi ja pahvi, ruokalan biojäte sekä polttokelpoinen jäte. Viimeksi mainittu sisältää muovia, puuta ja likaantunutta pahvia ja paperia. Puhdistamon toiminnasta syntyvät merkittävimmät jätteet ovat primääri- ja biolietteet. Oheisessa taulukossa on esitetty hyötykäyttöön menevät jätteet. Tunnusnumero Jätenimike Syntypaikka Käyttökohde Määrä, t ka/a Vuosi 2002 Vuosi 2003 Arvio tulevasta 03 03 01 Kuori- ja puujätteet Puunkäsittely Kaatopaikan maisemointi - 295 400 03 03 09 Kalkkipöly Meesauuni Nordkalk 1471 4 852 6 000 17 02 01 Puujäte Kunnossapito Polttoon 455 12 15 20 01 40 Metalliromu Kunnossapito Sepät 229 200 16 02 14 Elektroniikkaromu Kunnossapito L&T 1 1 20 01 08 Biojäte Ruokala Kompostointiin 10 15 02 03 Viirat ja huovat Kunnossapito Uusiokäyttöön 2 2 3 20 01 01 Jätepaperi ja -pahvi Toimistot Hyötypaperi 10 8 8 03 03 11 Bioliete Puhdistamo Poltto soodakattilassa 13 02 05 Jäteöljy Kunnossapito L&T 29 15 20 Ongelmajätteet kootaan jätelajeittain tehtaalta tarvikevarastoon, josta ympäristöluvan omaava keräilyliike ne noutaa.
18 (62) Tunnusnumero Jätenimike Syntypaikka Määrä, t ka/a Vuosi 2002 Vuosi 2003 07 01 04 Liuottimet Kunnossapito 1 0,6 1 14 06 03 Monoetyleeniglykolijäte Kunnossapito 13 02 08 Jäteöljy Kunnossapito 16 07 08 Kiinteä öljyjäte Kunnossapito 13 08 99 Sekalaiset öljyjätteet Kunnossapito 6 13 08 99 Öljy-vesiseos Kunnossapito 2 2,1 2 16 06 01 Akkuromu Kunnossapito 1 0,6 1 20 01 21 Loisteputket Kunnossapito 0,2 0,2 0,2 16 05 06 Laboratoriojäte Laboratorio 0,2 0,9 1 20 01 27 Maalit, liimat, aerosolit Kunnossapito 0,2 0,2 0,2 16 06 03 Paristot Kunnossapito 13 02 05 Jäteöljy kierrätykseen Kunnossapito 29 15 20 Arvio tulevasta Jätteiden määrää on vähennetty muun muassa siten, että soodasakkapuristin ei tarvitse meesaa apuaineena, kemikaalit ja tarveaineet hankitaan ilman pakkausta tai kierrätettävissä pakkauksissa ja puun haketuksen hakkutyyppi tuottaa mahdollisimman vähän purua. Polttokelpoinen puun kuori ja jätevesien primääriliete on myyty polttoaineena. Puhdistamosta saatava bioliete lingotaan, sekoitetaan mustalipeään ja poltetaan sen mukana soodakattilassa. Kaikki tehtaalta lähtevät jätteet punnitaan. Prosessin natrium- ja rikkiylimäärän poistamiseksi klooridioksidin valmistuksessa syntyvä natriumseskvisulfaatti samoin kuin soodakattilalta poistettava lentotuhka liuotetaan veteen ja johdetaan prosessijätevesiin. Tuhkasuolaa (Na 2 SO 4, 90 % ja Na 2 CO 3, 10 %) poistetaan jätevesiin 10 t/d, mikä lisää jäteveden natriumin määrää 10 % ja rikin määrää 17 %. Seskvisulfaatille ja tuhkasuolalle ei ole löydetty hyötykäyttöä eikä niitä ole katsottu perustelluksi viedä kaatopaikalle, josta suodosvedet kuitenkin tuodaan tehtaan puhdistamolle. Tällöinkin kyseiset suolat joutuisivat samaan vesistöön. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Joutsenon sellutehdasta on uusittu ja laajennettu useita kertoja. Lipeälinja valmistui vuonna 1998 ja puunkäsittely 2001. Kuivatuskone on vuodelta 1991 (kapasiteetin nosto 2001) ja muu osa kuitulinjaa vuodelta 2001. Biologinen puhdistamo rakennettiin vuonna 1985 ja laajennettiin vuosina 1996 ja 2001. Klooridioksidilaitos on vuodelta 1984 (laajennettu 1992). Maakaasukattila on peruskorjattu vuonna 2001. Tehtaalla on toteutettu laaja henkilöstön koulutusohjelma, johon ympäristöasiat ovat sisältyneet. Valtaosa henkilöstöstä on erittäin kokenutta.
19 (62) Tehtaalla on kattava tietojärjestelmä, josta on saatavissa tiedot jatkuvatoimisista mittauksista ja laboratoriotuloksista. Nämä kattavat mm. prosessin tilan, kemikaalien ja energian kulutuksen sekä päästöt veteen ja ilmaan. Tehtaalla on toteutettu kaikki massa- ja paperiteollisuuden BAT-vertailuasiakirjassa esitetyt toimenpiteet vesistökuormituksen alentamiseksi. Niihin kuuluvat muun muassa kuivakuorinta, modifioitu jatkuvatoiminen keittoprosessi, tehokas pesuprosessi ja suljettu lajittelu, happidelignifiointi, ECF-valkaisu, lauhteiden puhdistus ja uudelleenkäyttö sekä tehokas vuotojen seuranta ja talteenotto. Kaikki tuotannosta syntyvä mustalipeä ja keräilystä saatavat vuotolipeät sekä BCTMP-laitokselta tuleva jäteliuoskonsentraatti pystytään haihduttamaan haihduttamossa ja polttamaan. Puhtaat jäähdytysvedet pidetään erillään ja käytetään tarpeen mukaan uudelleen. Ylijäämävesi johdetaan vesistöön ohi puhdistamon. Tehtaalla on keräilysäiliö (vuotolipeäsäiliö) vuotojen ja lipeisten lauhteiden varalle. Säiliön tilavuus on 2 000 m 3. Lisäksi uutta suopasäiliötä (3 300 m 3 ) voidaan käyttää varasäiliönä. Biologinen jätevedenpuhdistamo vastaa sekä mitoitukseltaan että suoritusarvoiltaan BAT-tasoa. Puhdistamon jälkeen vesistöön johdettava kuormitus voidaan jakaa tuotantolaitoksille (sellulle ja BCTMP:lle) vain laskennallisesti. Joutsenon integraatti on BAT-tasolla ja useimpien kuormitustekijöiden suhteen selvästi alapuolellakin. Tuotannon kasvaessa joidenkin kuormitustekijöiden arvioidaan kasvavan, mutta kuormitustaso on edelleen BAT-vertailuarvojen puitteissa. Oheisessa taulukossa on vuonna 2003 toteutunutta ja arvioitua tulevaa tehtaiden jätevesikuormitusta verrattu vuoden 2003 tuotannoilla laskettuun BAT-vertailuarvoja vastaavaan kuormitustasoon. Kuormitustekijä Sellutehdas BATvertailuarvo BCTMP-laitos BATvertailuarvo BAT-päästötaso vuoden 2003 tuotannoilla Toteutunut kuormitus v. 2003 BOD 7, t/a 158 788 111 223 269 1 011 147 180 COD Cr, t/a 4 200 12 080 2 228 4457 6 428 16 537 7 033 8 700 Fosfori, t/a 5,3 15,8 1,1 2,2 6,4 18,0 6,3 6 Typpi, t/a 53 131 22 45 75 176 59 60 AOX, t/a 0 131-0 131 75 90 Kiintoaine, t/a 315 788 111 223 426 1 011 139 140 Arvioitu tuleva kuormitus*) Prosessijätevesimäärä, 15,8 26,3 3,3 4,5 19,1 30,8 18,2 19,3 Mm 3 /a *) molempien tehtaiden toimiessa täydellä kapasiteetilla Sellutehtaan ilmapäästöjä on verrattu massa- ja paperiteollisuuden BAT-vertailuarvoihin seuraavassa taulukossa. Uusimman polttotekniikan soveltamisesta huolimatta NO x -päästöt ovat noin 30 % vertailuarvojen yläpuolella. Luvut ovat tuotettua sellutonnia (ts) kohti laskettuja ominaispäästöarvoja.
20 (62) Kuormitustekijä Sellutehdas BAT-vertailuarvo Hiukkaset kg/ts 0,2 0,3 0,2 0,5 Rikkidioksidi (S:nä) kg/ts 0,1 0,55 0,2 0,4 Typenoksidit (NO 2 :na) kg/ts 1,5 1,8 1,0 1,5 Hajurikki TRS (S:nä) kg/ts 0,05 0,3 0,1 0,2 Kaatopaikkajätteiden määrä on luokkaa 10-15 kg/sellutonni, mikä on hyvin alhainen BAT-vertailuasiakirjassa mainittuihin esimerkkeihin verrattuna. ENERGIATEHOKKUUS Joutsenon sellutehdas on yliomavarainen energian suhteen. Biopolttoaineiden osuus energian tuotannossa on 92-95 %. Tehtaalla on toteutettu energian säästötoimenpiteitä. Prosessien sekundäärilämpö otetaan talteen ja käytetään kuuman veden valmistamiseen ja rakennusten lämmittämiseen. Noin puolet tuotetusta sähköstä (330 GWh) käytetään tehtaan toiminnassa. Sähkön kulutus tuotetonnia kohti on vaihdellut 630-820 kwh ja alentunut vuoden 1997 jälkeen tehtaan prosessiuudistusten myötä noin 20 %. Höyryn kulutus on ollut 4,2-5,5 MWh (15 GJ - 20 GJ) tuotetonnia kohden. YMPÄRISTÖNHALLINTAJÄRJESTELMÄT Oy Metsä-Botnia Ab:lla on toimintajärjestelmä, joka kattaa seuraavat järjestelmät: laatujärjestelmä SFS-EN ISO 9001:2000 nro 2345-01 (2003-12-18), ympäristöjärjestelmä SFS-EN ISO 14001:1996 nro 2341-01 (2002-12-31), puun alkuperäketjun hallinta SMS 1003-1 nro 2343-01 (2002-12-31) ja uusiutuvan energian tuotannon tarkastus RECS 2002-02-18 Joutsenon tehdas. Järjestelmien sertifiointeihin sisältyy sellun valmistus. Vuonna 2003 kaikki erilliset järjestelmät yhdistettiin yhdeksi koko Oy Metsä-Botnia Ab:tä koskevaksi toimintajärjestelmäksi. Toimintajärjestelmän ylläpidosta vastaavat osaamiskeskukset ja tuotannossa tuotantoyksiköt. Ympäristöasioiden päivittäinen ylläpitovastuu on jokaisen yksikön tuotantopäälliköllä. Joutsenon tehtaan alkuperäinen ympäristöjärjestelmä ISO 14001 on myönnetty 12.5.1999. Viimeisin ulkoinen auditointi on ollut syksyllä 2004. YMPÄRISTÖRISKIT, ONNETTOMUUDET JA HÄIRIÖTILANTEET Ympäristöriskianalyysi Joutsenon sellutehtaan ympäristöriskit on kartoitettu SARA-menetelmällä vuonna 2003. Riskianalyysissä ei todettu yhtään merkittävää ympäristöriskiä. Kohtalaisia riskejä kirjattiin 34 kpl, tavanomaisia riskejä 139 kpl ja vähäisiä riskejä 41 kpl. Tuloksia hyödynnetään prosesseja ja laitteita uusittaessa. Analyysiä on päivitetty tärpätin varastoinnin osalta 19.9.2003. Seuraava riskianalyysi koko tehtaan osalta tehdään vuonna 2008.
Onnettomuudet Häiriötilanteet 21 (62) Oy Polargas Ab on arvioinut omistamansa happilaitoksen riskit (päivitetty 14.12.2004). Turvallisuuskoulutusta on annettu sellutehtaan käyttö- ja kunnossapitohenkilöille laitoksen käyttöönoton yhteydessä. Laitoksella on palohälyttimet ja sisäilmaa mitataan happimittareilla. Laitoksen mittarit ja niistä tulevat hälytykset on kytketty sellutehtaan valvomojärjestelmään. Laitos on pitkälle automatisoitu. Kaikki tarvittavat hälytykset ja lukitukset ovat automaattisia. Laitokselta on kaukovalvontayhteys Ouluun Oy Polargas Ab:lle, jonka avulla voidaan seurata laitoksen kriittisiä mittausarvoja reaaliajassa ja samanaikaisesti keskustella sellutehtaan henkilöiden kanssa. Joutsenon tehdas on uusittu täysin viimeisen viiden vuoden aikana ja vanhat tehdasosastot on purettu. Tehdas on yksilinjainen. Ympäristöhaittaa aiheuttavia jätevesi- tai kiinteän jätteen onnettomuuksia ei ole tapahtunut. Laimeiden hajukaasujen keräilyjärjestelmässä tapahtui räjähdys 1.4.2004, josta aiheutui vain aineellisia vahinkoja. Hajukaasujen käsittely oli puutteellista noin kolmen viikon ajan ja siksi hetkittäin hajuhaittaa esiintyi lähiympäristössä. Tapahtumasta on tehty erillinen raportti ja se on toimitettu ympäristöviranomaisille. Laitoksen toimintajärjestelmässä on kuvattu toimintatavat erilaisten häiriötilanteiden varalle. Mm. meesauunin toimintaohje sisältää meesasuodattimen ja CD-suodattimen tarkistettavat kohteet ja toimenpiteet, kun TRS-päästö alkaa nousta lähelle päästörajaa. Ohjeistus käsittää toimenpiteenä myös tiedottamisen. Jos ennalta tiedetään syntyvä häiriötilanne (seisokit sekä alas- ja ylösajot), niin näihin varaudutaan tietyin toimin ja mahdollisista ympäristövaikutuksista tiedotetaan viranomaisille sekä ympäristön asukkaille. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset vesistöön Jätevedet ovat lämpimiä ja niiden suolapitoisuus on luonnonvettä suurempi. Natriumpitoisuus ja sähkönjohtavuus osoittavat, että jätevesiä voi leivitä alusvetenä Suur- Saimaan selkävesille. Jätevesi saatetaan havaita esim. hajuna, vaikka veden laatu ravinteiden, hapen ja orgaanisen aineen osalta olisi moitteetonta. Joutsenon edustan vesialueella vesi on puhtaampaa kuin itäisellä Pien-Saimaalla. Honkalahdella tehtaan jätevedet vaikuttavat väkevämpinä ja vedenlaatu on siellä Haukiselkää huonompi. Joutsenon edustan vesialueen happitilanne on suhteellisen hyvä edullisten laimenemisolosuhteiden vuoksi. Honkalahdessa veden fosforipitoisuus on ollut alle 20 µg/l. Veden COD-pitoisuudet ja sameusarvot ovat pääosin laskeneet, vaikka myös toisensuuntaisia muutoksia on havaittu. Tuotantomäärän kasvu lisää hieman kuormitusta ja jätevesien vaikutus saattaa lievästi lisääntyä vesistössä.