Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:



Samankaltaiset tiedostot
Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

Omnia AMMATTIOPISTO Pynnönen

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.

Osakäämikoneiden mittausohje

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

IMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

1. Mittausjohdon valmistaminen 10 p

7. Resistanssi ja Ohmin laki

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA

Muuntajat ja sähköturvallisuus

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

Sami Tikkanen kwh-mittaus kylmälaitoksesta

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite

DEE Sähkötekniikan perusteet

IBC control Made in Sweden VIANETSINTÄ MICROMAX- JA VVX-MOOTTORIT

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

Liipaisun I/O-kortti LogiComm pistoolien pääteasteelle

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen.

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

VASTUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

TYÖ 58. VAIMENEVA VÄRÄHTELY, TASASUUNTAUS JA SUODATUS. Tehtävänä on vaimenevan värähtelyn, tasasuuntauksen ja suodatuksen tutkiminen oskilloskoopilla.

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

MIKROAALTOMITTAUKSET 1

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40

S Suurjännitetekniikka

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

Yllätys Rasti Palttala UUTINEN Tehtävä 16 Aika- ja taitotehtävä Maksimipisteet 3

SPST-tyyppisen virtakytkimen kytkentäkaavio (lisävaruste)

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Tehokas ledivalaisin 30 valkoisella ledillä. Käyttöjännite 12 20V. Nimellisvirta on noin 0.10A A Suunnittelija Mikko Esala.

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ

LISÄLAITTEET JA KYTKENTÄOHJEET HOME CONTROLLER PRO CONTROLLER GSMGATE CENTRO

Adafruit Circuit Playground Express

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET

ESMART202 Teholähde ja akkulaturi

Kytkentäohje KYTKENTÄOHJE. Kuitupääte Alcatel-Lucent I-040G-R. WLAN-reititin TP-Link Archer C7.

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

Sähköoppi. Sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset sekä sähkö energiansiirtokeinona.

ICE IN-CAR ENTERTAINMENT SYSTEM. Vianmääritysopas. Manual Ref. no. ATM fin

Tasasähkövoimansiirto

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

NÄYTÖN TEHTÄVÄKUVAUS ELEKTRONIIKAN JA TIETOTEKNIIKAN PERUSTEET 2007

Passiivista toistinantennia voidaan käyttää myös esimerkiksi WLAN-verkon laajentamiseen toiseen kerrokseen tai kantaman kasvattamiseen ulkona.

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

LVI-laitosten laadunvarmistusmittaukset PUMPUN OMINAISKÄYRÄ. v0.3

Mikkelin ammattikorkeakoulu Tarkk` ampujankuja 1 PL 181, MIKKELI KÄYTTÖOHJEET: FLUKE Networks IntelliTone 200 Toner ja Probe

Ääniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

KÄYTTÖOHJE. ELTRIP-26s. puh fax PL Kajaani

DEE Sähkötekniikan perusteet

ELEKTRONIN LIIKE MAGNEETTIKENTÄSSÄ

Fy06 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ

Asennusohje aurinkopaneeliteline

PIKAKÄYTTÖOHJE V S&A Matintupa

OSKILLOSKOOPIN SYVENTÄVÄ KÄYTTÖ

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

TDC-SD TDC-ANTURI RMS-SD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-SD_Fin.doc / BL 1(5)

Pinces AC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 7 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen sovituksessa

SATE1040 PIIRIANALYYSI I / MAARIT VESAPUISTO: APLAC -HARJOITUSTYÖ / KEVÄT RYHMÄ 4: Luoma, Tervo

Transkriptio:

EAOL 1/6 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet ja vaihe-erot. Opiskelija oppii myös rakentamaan eri kolmivaihekytkentöjä ja mittaamaan niitä. TEKLAB-pöydän 3 -teholähde (neljässä pöydässä), oskilloskooppi ja yleismittari (2kpl) 3 -mittavastukset (opelta) Työn suoritus: Tämän työn tarkoituksena on mitata pienjännitteeellä toteutetun kolmivaihepiirin vaihe- ja pääjännitteiden suuruus ja niiden välinen riippuvuus ja vaihe-erot. Lisäksi teemme eri kolmivaihejärjestelmän kytkentöjä ja mittaamme niiden virtojen suuruuksia. HUOMAA! Oskilloskooppia käytettäessä on huomattava, että eri mittauskanavien toinen jännitenapa, GND (vertailunapa, maa ), on yhteydessä oskilloskoopin runkoon (BNC-liittimen runko-osa, joka toimii toisena mittausjohtimen liitäntäelektrodina. JOTEN ÄLÄ KYTKE ERI KANAVIEN MAATA ERI MITTAUSPISTEISIIN! Paras tapa välttää oskilloskoopin mittajohtimilla tehtyä oikosulkua, on kytkeä mittajohtimien vertailujohtimet ( maat ) yhteen ja pitää ne yhdessä koko mittaustapahtuman (mittalaitteen käytön) ajan. Jos mittajohtimina on hauenleuka -tyyppiset liittimet, kytke Ch2:n GND-liittimen leuat mittajohtimeen siten, että se ei voi aiheuttaa oikosulkua, eikä irrota. PS! KÄYTÄ HYVÄKSESI ERI VÄRISIÄ MITTAUSJOHTIMIA! - kirkkaan värisiä käytetään yleensä jännitejohtimina (keltainen, punainen) - - - johtimena, vertailupisteen johtimena käyteään yleensä tummia johtimia (musta, sininen, harmaa)

EAOL 2/6 Seuraavassa 3 -teholähteen kytkennöistä: - teholähteessä on kaksi erillistä toisiokäämiä, joissa saattaa olla eri jännitteet - käämin loppupäätä merkitään X:lla, Y:llä tai Z:llä riippuen minkä vaiheen käämistä on kyse - vaiheen L1 käämin alkupää on siis U ja loppupää X - vaiheen L2 käämin alkupää on siis V ja loppupää Y - vaiheen L3 käämin alkupää on siis W ja toisiokäämien kytkentäkuva loppupää Z - käämit voidaan kytkeä sarjaan, jolloin saatavilla on käämien jännitteiden summa. - toisiokäämit voidaan kytkeä rinnan VAIN, JOS molemilla käämeillä on samat jännitteet! (MUUSSA TAPAUKSESSA TOINEN KÄÄMI PALAA!) TEHOLÄHTEEN 4 KYTKENTÄ 3 -teholähteen liitäntänastat (kytkennät)

EAOL 3/6 TEHOLÄHTEEN 4 KYTKENTÄ 3 -teholähteen liitäntänastat (kytkennät) TEHOLÄHDE 4

EAOL 4/6 A KOLMIVAIHEISEN JÄNNITTEEN MITTAAMINEN 1. Mittaa AC-teholähteen jännitteet oskilloskoopilla taulukkoon. U mittaus u p / V U / V U U1-X1 U V1-Y1 U W1-Z1 U U2-X2 U V2-Y2 U W2-Z2 VAIHE-ERO / º verr. U U1-X1 2. Yhdistä pisteet X1 ja U2 toisiinsa ja muut vaiheet vastaavalla tavalla. Mittaa sarjakytkennän jännitteet oskilloskoopilla U mittaus u p / V U / V taulukkoon. U U1-X2 U V1-Y2 U W1-Z2 3. Mittaa seuraavat jännitteet yleismittarillasi. U mittaus U U1-X1 U V1-Y1 U W1-Z1 U U2-X2 U V2-Y2 U W2-Z2 U U1-X2 U V1-Y2 U W1-Z2 U / V

EAOL 5/6 B KOLMIVAIHEKYTKENNÄN RAKENTAMINEN JA MITTAAMINEN 4. Piirrä kolmivaiheinen kytkentä, jossa on kolme 330Ω:n vastusta kytketty yksi kuhunkin vaiheeseen ns. tähtikytkentään. Piirrä kytkentäkaavioon virtamittarit, joilla mittaat yhden vaiheen virtaa ja yhden vastuksen läpi kulkevaa virtaa. (PULMATILANTEISSA KATSO NEUVOA ENSIN KIRJASTA! JOS ET YMMÄRRÄ, NIIN KYSY VASTA KIRJAN JÄLKEEN OPETTAJATA) 5. Piirrä kolmivaiheinen kytkentä, jossa on kolme 330Ω:n vastusta kytketty ns. kolmiokytkentään. Piirrä kytkentäkaavioon virtamittarit, joilla mittaat yhden vaiheen virtaa ja yhden vastuksen läpi kulkevaa virtaa. (TÄMÄN TEHTÄVÄN JÄLKEEN TARKASTUTA KYTKENNÄT OPETTAJALLA) 6. Tee tehtävän 4. kytkentä ja mittaa I P ja I R (vastuksen läpi kulkeva virta), kytkennän syöttöjännite U P ja vastuksen yli vaikuttava jännite U R

EAOL 6/6 7. Laske edellisen kytkennän ottama kokonaisteho P KOK ja yhteen vastukseen jäävä tehonhäviö P R 8. Tee tehtävän 5. kytkentä ja mittaa I P ja I R (vastuksen läpi kulkeva virta), kytkennän syöttöjännite U P ja vastuksen yli vaikuttava jännite U R 9. Laske edellisen kytkennän ottama kokonaisteho P KOK ja yhteen vastukseen jäävä tehonhäviö P R 10. Vertaile tehtävien 6 9 mittaustuloksiasi ja kirjaa havaintojasi tämän paperin kääntöpuolelle.