KIRJALLINEN KYSYMYS 1114/2013 vp Koulukiusaamiseen puuttumisen velvoite ja jälkihoidon mallin luominen Eduskunnan puhemiehelle Koulukiusaaminen on vakava ongelma, joka pitkäkestoisena traumatisoi kiusaamisen kohteeksi joutuneen. Kiusaaminen vaikuttaa kiusatun itsetuntoon sekä minäkuvaan ja aiheuttaa sosiaalisten tilanteiden pelkoa, jännitystiloja ja paniikkihäiriöitä. Aivotutkimuksesta tiedämme, että voimakas sosiaalinen ahdistus tuottaa pysyvän jäljen aivoihin vastaavalla tavalla kuin kiduttaminen ja fyysinen kipu vaikuttavat. Syrjäytymiseen liittyen on ihmetelty nuorten tunnistamattomia ahdistus- ja masennusoireita sekä niistä johtuvaa opintojen keskeyttämistä toisella asteella. Yksi vahva syy tähän on kiusaaminen. Nuorisopsykiatrian asiakkaista suurella osalla on taustalla koulukiusaamista. Kouluterveyskyselyissä jopa 68 % oppilaista koki, etteivät aikuiset puutu kiusaamiseen riittävästi. Luku on erittäin korkea. Kouluilta puuttuu tällä hetkellä kokonaisvaltainen näkemys kiusaamiseen puuttumisesta. Oppilaat eivät tiedä, mitä kiusaamisesta voi seurata. Sitä ei myöskään välttämättä ole määritelty kouluissa. Tarvitaan prosessikuvaus, josta näkyy, kuka käsittelee kiusaamista, miten siihen liitetään seuranta, ja jos kiusaaminen ei lopu, mitä siitä lopulta seuraa. Oppilaan oikeusturvaan kuuluu tietää, mitä epäeettisestä käyttäytymisestä voi seurata. Tämä tieto voi jo sinänsä toimia ennalta ehkäisevänä tekijänä. Tämä estää myös sen, että kiusaamista ei kerrasta toiseen käsitellä ilman, että lapsen näkökulmasta tapahtuu mitään oleellista. Aikuiset käsittelevät kiusaamista erilaisissa palavereissa ikään kuin loputtomiin. Toiminta on dokumentoitu, mutta kiusaaminen ei silti ole loppunut. Lainsäädännöstä puuttuu konkreettinen vaade puuttumiselle. Se, ettei kiusaaminen ole toimien seurauksena loppunut, ei kanavoidu kenenkään vastuuksi. Perusopetuslakiin tarvitaankin suora säännös, joka velvoittaisi puuttumaan koulukiusaamiseen (vrt. työturvallisuuslaki). Koska koulukiusaamisen lopettamisen vaade ei lopulta kuulu kenellekään ja puuttumisen prosessi venyy, kiusaaminen voi jatkua pahimmassa tapauksessa vuoden, useita vuosia ja jopa kymmenen vuotta. Suomesta puuttuu myös jälkihoidon malli koulukiusatuille. Sen avulla kiusattu voi päästä kokemansa yli ilman, että kiusaamisen aiheuttamat traumat vaikuttavat opintoihin, ammatinvalintaan, sosiaalisiin suhteisiin ja itsetuntoon. Yksittäisissä onnettomuustilanteissa olleet ohjataan tällä hetkellä välittömästi jälkihoitoon, mutta jopa useita vuosia kiusaamista kokeneet eivät saa jälkihoitoa. Lahden Valopilkku-projekti on kokeillut tätä kokemuspohjaisesti, ja Tampereen nuorisopsykiatrian yksikkö on kiinnostunut mallin kehittämisestä. Tutkija Päivi Hamaruksen väitöstutkimus (2006) tarjoaa kiusaamisilmiön teoreettisen pohjan jälkihoidon malliin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä koulukiusaamisen ehkäisyn ja lopettamisen Versio 2.0
velvoittavuuden lisäämiseksi oppilaitoksissa ja milloin Suomeen luodaan jälkihoidon malli koulukiusaamisesta kärsineille? Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2013 Aila Paloniemi /kesk 2
Ministerin vastaus KK 1114/2013 vp Aila Paloniemi /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Aila Paloniemen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1114/2013 vp: Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä koulukiusaamisen ehkäisyn ja lopettamisen velvoittavuuden lisäämiseksi oppilaitoksissa ja milloin Suomeen luodaan jälkihoidon malli koulukiusaamisesta kärsineille? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetuksen järjestäjällä on puolestaan aina velvollisuus järjestää oppilaille turvallinen oppimisympäristö. Tähän liittyvät velvollisuudet laatia kouluun järjestyssäännöt ja järjestää riittävä valvonta. Tätä valvontaa koulun henkilökunta toteuttaa koulupäivän aikana virkavastuullaan. Toisaalta jokaisen vastuullisen aikuisen tehtävä on puuttua ympäristössään havaitsemaansa kiusaamiseen ja häirintään. Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Tällöin on otettava huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet. Koulukiusaamisen ehkäisy koskee koko kouluyhteisöä. Kouluhyvinvoinnin lisäämiseksi myös oppilas- ja opiskeluhuoltoa kehitetään. Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskeva hallituksen esitys on eduskunnan käsiteltävänä. Lain on tarkoitus tulla voimaan elokuusta 2014 lähtien. Tavoitteena on lisätä palvelujen suunnitelmallisuutta ja kehittämistä nykyistä enemmän ennalta ehkäisevään työhön ja opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäväksi. Lakiesityksessä korostuu koko oppilaitoksen henkilökunnan ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista. Henkilökunnan yhteydenottokynnystä psykologi- ja kuraattoripalvelujen saamiseksi on madallettu ja terveydenhoitajan ja lääkärin tavoitettavuutta lisätty. Lakiesityksessä korostetaan myös monialaisen asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön ja muiden jäsenten velvollisuutta tehdä kirjauksia opiskeluhuollon kertomuksiin. Eduskunnassa on käsiteltävänä myös hallituksen esitys perusopetuslain muutoksiksi, joilla täsmennetään koulun käytössä olevia keinoja puuttua huonoon käytökseen ja kiusaamiseen sekä kehittää menetelmiä kasvatuksellisesti tehokkaampaan suuntaan. Lakiesityksen mukaan koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seurauk- 3
Ministerin vastaus set sekä keinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Kouluista 90 % on mukana KiVa Koulu -ohjelmassa, joka käytännössä sisältää jälkihoidon elementtejä. Ohjelmassa keskitytään kiusaamisen ennalta ehkäisemiseen, mahdollisimman tehokkaaseen kiusaamistapauksiin puuttumiseen, mutta myös seurantakeskusteluihin. Kussakin ohjelmassa mukana olevassa koulussa toimii vähintään kolmen opettajan tai muun aikuisen muodostama koulutiimi. Jälkihoidon mallin kehittämisen osalta kyse on eri hallinnonalojen yhteistyöstä, jossa vahvasti painottuu lasten ja nuorten psykososiaalinen hyvinvointi. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman 2012 2015 (Kasteohjelma) yhteydessä sosiaali- ja terveyspalvelujen, opetustoimen ja nuorisotyön yhteistyötä kehitetään hajanaisten palveluiden yhteensovittamiseksi. Lastensuojelun osaamista viedään peruspalvelujen tueksi lasten päivittäisiin kasvu- ja kehitysympäristöihin, kuten kouluun. Tällöin lastensuojelun osaamista voidaan käyttää nykyistä vahvemmin myös koulukiusaamiseen puuttumisessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Turun yliopisto ovat lisäksi käynnistäneet yhteisrahoitteisen ja tutkimusperustaisen toimenpideohjelman, jonka tarkoituksena on edistää psykososiaalista hyvinvointia, elämänhallintataitoja ja vähentää kiusaamista toisen asteen koulutuksessa. Toimenpideohjelma tulee tarjota kaikille toisen asteen oppilaitoksille arviolta vuoden 2018 loppuun mennessä niin, että kyseiset oppilaitokset voivat ottaa sen maksutta käyttöönsä, hyödyntää ohjelman verkkosivustoja ja että kaikki ohjelmaan sisältyvä materiaali on saatavissa internetportaalissa. Sillä tuetaan myös uuden opiskelijahuoltolain toimeenpanoa, joka on annettu 6.6.2013 ja joka ehdotetaan tulevaksi voimaan elokuussa 2014. Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2013 Opetusministeri Krista Kiuru 4
Ministerns svar KK 1114/2013 vp Aila Paloniemi /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1114/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Aila Paloniemi /cent: Vad tänker regeringen göra för att mer förplikta till att förebygga och stoppa mobbningen i läroanstalterna och när ska man i Finland skapa en modell för eftervård för dem som blivit utsatta för skolmobbning? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 29 i lagen om grundläggande utbildning har den som deltar i utbildning rätt till en trygg studiemiljö. Utbildningsanordnaren för sin del är alltid skyldig att ordna en trygg undervisningsmiljö för eleverna. Till det hör skyldigheterna att utfärda en ordningsstadga för skolan och att ordna en tillräcklig övervakning. Skolans personal sköter under tjänsteansvar övervakningen under skol-dagen. Varje ansvarsfull vuxen person bör dock ingripa om han eller hon lägger märke till mobbning och trakasseri i sin omgivning. Utbildningsanordnaren bör i samband med läroplanen utarbeta en plan för att skydda eleverna mot våld, mobbning och trakasseri samt verkställa planen och övervaka att den följs och förverkligas. Man bör då beakta både växelverkan eleverna emellan och mellan eleverna och de vuxna. Förebyggandet av skolmobbningen gäller hela skolsamfundet. För att öka välbefinnandet i skolorna utvecklas också elev- och studerandevården. Regeringens proposition om elev- och studerandevården är under behandling i riksdagen. Lagen är avsedd att träda i kraft från och med augusti 2014. Målet är att öka tjänsternas planmässighet och utveckling mot mer preventivt arbete och främjande av studerandenas välbefinnande i sin helhet. I lagförslaget betonas hela personalens primära ansvar för skolsamfundets välbefinnande. Man har sänkt tröskeln för personalen att ta kontakt för att få psykolog- och kuratorstjänster och att nå hälsovårdare och läkare har gjorts lättare. I lagförslaget betonas också den mångprofessionella expertgruppens ansvarspersonen och de övriga medlemmarna skyldighet att göra anteckningar i studerandevårdens berättelser. Också regeringens förslag till ändringar i lagen om grundläggande utbildning är under behandling i riksdagen. I förslaget preciseras de medel som skolan har till sitt förfogande för att ingripa mot störande uppförande och mobbning samt utveckla metoderna i en pedagogiskt effektivare riktning. Enligt lagförslaget ska skolans lärare eller rektor som fått veta om trakasseri, mobbning eller våld som skett i skolan eller på skolvägen, anmäla det till vårdnadshavaren eller annan laglig företrädare för den elev som är skyldig till och den elev som blivit utsatt för det som skett. En elev som stör undervisningen eller på annat sätt bryter mot ordningen i skolan, gör sig skyldig till fusk eller behandlar andra elever eller skolans personal respektlöst eller kränkande kan som första åtgärd kallas till ett högst två timmar långt uppfostrande samtal. I samtalet preciseras tillsammans med eleven handlingen eller förseelsen som lett till åtgärden och vid behov utreds mer omfattande orsakerna till uppförandet och följderna samt medel för att förbättra uppförandet i skolan och elevens välbefinnande. 90 % av skolorna är med i KiVa Skola-programmet, som i praktiken innehåller delar av ef- 5
Ministerns svar tervård. I programmet fokuserar man på att förebygga mobbning, att ingripa så effektivt som möjligt i mobbningsfall, men också på uppföljningsdiskussioner. I varje skola som deltar i programmet finns ett skolteam som består av minst tre lärare eller andra vuxna. Angående utvecklandet av en modell för eftervård är det fråga om samarbete mellan olika förvaltningsområden, där det psykosociala välbefinnandet hos barn och unga betonas starkt. I samband med det nationella utvecklingsprogrammet för social- och hälsovården 2012 2015 (Kaste) utvecklas samarbetet mellan social- och hälsovårdstjänsterna, undervisningsväsendet och ungdoms-arbetet för att sammanföra de spridda tjänsterna. Barnskyddets kunnande används som stöd i grundtjänsterna i barnens dagliga uppväxtoch utvecklingsmiljöer, som till exempel skolan. Då kan man använda kunnandet inom barnskyddet också för att ingripa i skolmobbning mer än man gör idag. Undervisnings- och kulturministeriet och Turun yliopisto har dessutom påbörjat ett samfinansierat och forskningsbaserat åtgärdsprogram, vars avsikt är att främja det psykosociala välbefinnandet, livshanteringsfärdigheterna och att minska mobbningen i andra stadiets utbildning. Åtgärdsprogrammet ska erbjudas alla läroanstalter på andra stadiet före slutet av år 2018, så att i fråga varande läroanstalter kan ta det i bruk gratis, utnyttja programmets nätsidor och så att allt material som ingår i programmet finns till förfogande i en internetportal. Med det stöder man också förverkligandet av den nya lagen om studerandevård som har getts 6.6.2013 och föreslås träda i kraft i augusti 2014. Helsingfors den 18 december 2013 Undervisningsminister Krista Kiuru 6