PÖYTÄKIRJA 1 1 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 3/2015 Kokoustiedot Aika Keskiviikko 18.3.2015 klo 17.33 19.57 Paikka Leppävaaran lukio, Veräjäpellonkatu 10 Läsnä Luottamushenkilöjäsenet Päivi Käri-Zein, puheenjohtaja Veronica Kalhori Astrit Hasan Babuna Kristiina Drotár, saapui klo 17.43 asian 5 aikana Ahmed Goshnaw Anne-Maj Mäenpää Ibrahim Sayilir Christian Tudose, saapui klo 17.55 asian 5 aikana Yhteisöjen asiantuntijajäsenet Melissa Arni-Hardén Mohammed El Amri Stanislav Marinets Sirkka Wiman Anne Rasskasov Roosa Åkerlund Kaupungin asiantuntijaedustajat Teemu Haapalehto, maahanmuuttoasioiden päällikkö Annika Forstén, erityissuunnittelija, kokouksen sihteeri Vieraat Tapio Erma, lukiolinjan päällikkö, paikalla klo 17.45-19.45 asioiden 5-8 aikana Astrid Kauber, vastuualuepäällikkö, kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Marika Lostedt, erityissuunnittelija, ruotsinkieliset sivistyspalvelut, poistui klo 19.30 asian 7 jälkeen Pirkko Nylund, varhaiskasvatuksen asiantuntija, poistui klo 19.07 asian 6 jälkeen Poissa Ali Abdirahman Doinita Negruti Mariam Varjonen ESPOON KAUPUNKI SIVISTYSTOIMI PL 30 02070 ESPOON KAUPUNKI MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTA ESBO STAD BILDNINGSSEKTORN PB 30 02070 ESBO STAD DELEGATIONEN FÖR MÅNGKULTURELLA FRÅGOR
Allekirjoitukset Päivi Käri-Zein puheenjohtaja Annika Forstén sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 31.3.2015 Veronica Kalhori
Käsitellyt asiat Asia Liitteet Otsikko 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 4 Esityslistan hyväksyminen 5 Ilmoitusasiat 6 1 Suomi/ruotsi toisena kielenä opetus ja oman äidinkielen opetus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa 7 2 Ruotsinkielisten sivistyspalvelujen toiminta monikulttuurisesta näkökulmasta 8 Leppävaaran lukion lukioon valmistava koulutus 9 Valmistautuminen kaupunginjohtajan vierailuun 10 Muut asiat 11 Kokouksen päättäminen
1) Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 17.33. 2) Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 3) Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Veronica Kalhori. 4) Esityslistan hyväksyminen Päätös Esityslista hyväksyttiin. 5) Ilmoitusasiat Rasskasov kertoi Espoon työväenopiston järjestämästä vaalikeittiöstä, johon osallistui kotoutumiskoulutuksen opiskelijoita ja eduskuntavaaliehdokkaita. Hasan Babuna kertoi, että Tapiolan uimahallin naisten omalla uintivuorolla on paikkoja vain 15 hengelle. Maahanmuuttoasioiden päällikkö kertoi tarkistavansa asian liikuntatoimelta yhdessä kokouksen sihteerin kanssa. Asiaan palataan seuraavassa kokouksessa. Hasan Babuna kertoi, että 11.4.2015 Turkissa on lastenpäivä. Helsingissä järjestetään perhetilaisuus, johon kokouksen sihteeri toimittaa kutsun. El Amri kertoi kaupungin, TE-toimiston ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteisestä palaverista 14.4.2015. Kokouksessa käsitellään mm. lakimuutoksista aiheutuvia asioita.
6) Suomi/ruotsi toisena kielenä opetus ja oman äidinkielen opetus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Suomenkielisen varhaiskasvatuksen palvelut Varhaiskasvatuksen asiantuntija Pirkko Nylund suomenkielisen varhaiskasvatuksen yksiköstä kertoi vieraskielisten lasten määrästä varhaiskasvatuksessa sekä varhaiskasvatuksen valtakunnallisista perusteista ja Espoon varhaiskasvatussuunnitelmasta. (Ks. liite 1). Jokaiselle eri kieli- ja kulttuuritaustaiselle lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa kaksikielisyyden suunnitelma. Siihen sisältyy suunnitelma oman äidinkielen tukemisesta ja suomi toisena kielenä opetuksesta. Lisäksi lapsiryhmän varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan lasten kielikasvatuksen tavoitteet ja toteuttaminen. Uudessa esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on samansuuntaisia linjauksia. Esiopetusikäiset voivat saada valmistavaa opetusta. Varhaiskasvatuksessa aloitetaan syksyllä valmistavan opetuksen kokeilu Espoonlahden alueella, sillä suomenkielisen opetuksen ryhmät ovat täynnä. Varhaiskasvatus on myös mukana työväenopiston kotiäideille suunnattujen kielikurssien toteuttamisessa. Espoon jokaisella palvelualueella työskentelee 10 suomi toisena kielenä lastentarhanopettajaa kasvatushenkilöstön tukena. Muun henkilöstön kouluttamiseen monikulttuurisuuteen liittyvissä asioissa käytetään resursseja, sillä varhaiskasvatushenkilöstön koulutukseen ei kuulu ko. asioita. Suomenkielisen opetuksen palvelut Vastuualuepäällikkö Astrid Kauber suomenkielisestä opetuksesta kertoi kielija kulttuuriryhmien opetuksen vastuualueen tavoitteista ja keskeisistä tehtävistä sekä vieraskielisten oppilaiden määrän kehityksestä. (Ks. liite 1). Espoon kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluville oppilaille järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta, suomi toisena kielenä -opetusta, tehostettua tukea valmistavan opetuksen jälkeen sekä maahanmuuttajien oman äidinkielen opetusta ja ulkomailla opitun vieraan kielen ylläpitoopetusta. Tehostetun tuen järjestämisestä koulu saa lisäresurssia. Valmistavan opetuksen ryhmiä on tällä hetkellä 24. Ryhmässä voi olla maks. 12 oppilasta. Valmistava opetus kestää vuoden. Valmistavan ja maahanmuuttajien määräaikaisen opetuksen oppilaiden määrä on kymmenessä vuodessa kolminkertaistunut. Espoon aikuislukiossa on 120 paikkaa oppivelvollisuusiän ylittäneille nuorille maahanmuuttajille. Paikat ovat täynnä. Haapalehto kommentoi, että on jonkin verran haasteita TE-keskuksen ja perusopetuksen yhteen sovittamisessa. Hallitusohjelman työryhmän raportissa on pohdittu ratkaisuja asiaan.
Oman äidinkielen opetusta järjestetään 39:llä eri kielellä. Opetusryhmiä on 291. Ryhmissä on keskimäärin 10 oppilasta. Lukion kursseja tarjotaan muutamalla kielellä. Oman uskonnon opetusta järjestetään sitä tarvitseville oppilaille ortodoksisen, katolisen ja juutalaisen uskonnossa, Krishna-liikkeen uskonnossa sekä islamin ja baháin uskonnossa. Puheenjohtaja kommentoi, että esitellyt palvelut on järjestetty hyvin Espoossa. Ruotsinkielisten sivistyspalvelujen palvelut Erityissuunnittelija Marika Lostedt ruotsinkielisistä sivistyspalveluista kertoi vieraskielisten lasten ja oppilaiden määristä ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Vajaa kaksi prosenttia lapsista päivähoidossa ja noin puolitoista prosenttia oppilaista opetuksessa on vieraskielisiä. Noin 70 % oppilaista on kaksikielisiä (suomi-ruotsi). Ruotsinkielisissä palveluissa seurataan samoja periaatteita kun suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa. Ruotsinkielisten koulujen oppilaat osallistuvat suomenkielisten koulujen oman äidinkielen opetuksen ryhmiin. (Ks. liite 1). Liite: 1 Suomi/ruotsi toisena kielenä opetus ja oman äidinkielen opetus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa 7) Ruotsinkielisten sivistyspalvelujen toiminta monikulttuurisesta näkökulmasta Erityissuunnittelija Marika Lostedt kertoi, että viimeisen kahden vuoden aikana ruotsinkieliset sivistyspalvelut on yhdistetty samaan yksikköön. Yksikkö vastaa ruotsinkielisestä varhaiskasvatuksesta, opetuksesta, nuorisopalveluista, kulttuurista ja työväenopistosta. Yksikön haasteena on monikulttuurisuuteen kasvattaminen, kun vieraskielisten lasten ja oppilaiden määrä on pieni. Opetussuunnitelmassa ja yksikön uudessa kielistrategiassa linjataan monikulttuurisuuteen liittyviä asioita. Sivistystoimen johtaja asetti keväällä 2014 työryhmän, jonka tehtävänä oli kartoittaa miten kotouttaminen ruotsin kielellä Espoossa toimii. Työryhmän työn pohjalta yksikkö tekee suunnitelman siitä, miten yksikkö paremmin voisi tukea kotoutumista ruotsiksi. Haasteena on, että työvoimapoliittista kotoutumiskoulutusta ei ole tarjolla ELY-keskuksen järjestämänä. Arbis järjestää omaehtoista kotoutumiskoulutusta. Parhaillaan yksikkö kartoittaa jo nyt tarjottavia palveluja sekä niiden kehittämistä. Yksikkö ottaa mielellään vastaan ajatuksia ruotsin kielellä kotouttamisesta. El Amri totesi, että TE-keskuksen näkökulmasta haasteena on ruotsin kielen kotoutumiskoulutuksen puuttuminen. Haapalehto kertoi, että ruotsiksi kotoutuvissa on Ruotsista Suomeen muuttaneita, ruotsinkielisen Pohjanmaan kautta Espooseen päätyvät sekä
suomenruotsalaisten ulkomaalaiset puolisot. Koska määrät ovat pienet, yhteistyö pääkaupunkiseudulla on keskeisessä osassa. Liite: 2 Ruotsinkielisten sivistyspalvelujen toiminta monikulttuurisesta näkökulmasta 8) Leppävaaran lukion lukioon valmistava koulutus Lukiolinjan päällikkö Tapio Erma kertoi lukion valmistavasta koulutuksesta. Espoossa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti koulutuksen aloittamisesta alkuvuodesta 2014, pari kuukautta sen jälkeen kun asiaan liittyvä laki oli astunut voimaan. Perusopetuksessa on runsas 10 % maahanmuuttajataustaisia oppilaita mutta lukioissa vain 5 %. Koulutuksen tavoitteena on lisätä valmiuksia opiskella lukiossa sekä lisätä tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista. Opinto-ohjaus on keskeisessä asemassa. Vuoden mittainen koulutus käsittää yhteensä 25 kurssia. Kursseista 10 on äidinkielen ja kirjallisuuden kursseja. Valmistavaan koulutukseen hyväksytään opiskelijat, joiden perusopetuksen päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo on 7.0 tai sitä ylempi. Ryhmä perustetaan, jos kelpoisia hakijoita on 12 tai enemmän. Koulutus oli tarkoitus alkaa Leppävaaran lukiossa 1.8.2015. Koulutusta ei kuitenkaan päästy aloittamaan koska opiskelijamäärä ei täyttynyt. Tänä vuonna koulutuksesta tiedottamiseen on mahdollista panostaa enemmän. Mm. yhdeksännen luokan opinto-ohjaajille on tiedotettu asiasta. Puheenjohtaja kommentoi, että asiasta voisi mainostaa Helsingin vieraskielisille yläkouluille. Drotár lisäsi, että sähköistä viestintää asiasta on lisättävä. 9) Valmistautuminen kaupunginjohtajan vierailuun 10) Muut asiat Maahanmuuttopäällikkö Teemu Haapalehto esitteli neuvottelukunnan lähettämät kysymykset kaupunginjohtajalle. Kysymykset esitetään kaupunginjohtajalle neuvottelukunnan kokouksessa 14.4. Sihteerille voi lähettää lisää kysymyksiä maaliskuun loppuun mennessä. Annika Forstén jakoi kaupungin Nuorten elinvoimaisuus kehittämisohjelman terveisenä osallistujille oppaan Omaan kotiin. Opas on Nuorisoasuntoliiton tekemä asunto-opas itsenäistyvälle nuorelle. Se löytyy sähköisenä osoitteesta www.nal.fi Forstén kertoi SPR:n Helsingin ja Uudenmaan piirin Ennakkoluuloton edelläkävijä tunnustuksesta, joka jaetaan perjantaina 20.3.2015.
Åkerlund kutsui neuvottelukunnan kansainvälisen romanipäivän juhlallisuuksiin Vantaalla 8.4.2015. Syksyllä neuvottelukunta järjestää romaniaiheisen kokouksen. 11) Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19.57