I(UI'ITAYI-lTYh,lA VAALIJALAN osoomis- io tukikeskus 10.6.2016 Hyvd yhteistydkumppani Laus u ntopyynto Vaal ijala n kehyss u u n nitel mas ta 2017-201 9 Vaalijalan yhtymdkokous hyvdksyi 8.6.2016 liitteend olevan kehyssuunnitelman, josta pyydetiiiin lausuntoa. Erityisesti seu raavista asioista pyydetiiiin kannanottoa. 1 Olisiko jdsenkunnalla halukkuutta osallistua omistajana osakeyhtioon, jolle siirrettiisiin Vaalijalan kuntayhtymdn kiinted omaisuus ja niitii vastaavat velat ennen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen toimenpanoa? Yhtio vuokraisi toimitilat Vaalijalan palvelutoiminnalle ja asunnot asukkaille jatkossa. 2 MikaliVaalijalan toiminta yhtioitettiiin, osakeyhtidn omistajana voisi olla useampia maakuntia. Vaalijala palveluja myytiin 1.1. - 30.4.2016 vdliselld ajalla 1 1 eri maakuntaan. Suurin osa Vaalijalan palveluista kohdistuu tulevalle ltii-suomen yhteistyoalueelle. Kolme suurinta ostajamaakuntaa ovat Pohjois-Savo, Eteld- Savo ja Keski-Suomi. Mika on lausunnonantajan ndkemys asiasta? 3 Vaalijala on rakentanut vuodesta 2007 alkaen palvelukoteja eniten tukea tarvitseville vammaisille henkiloille. Erityisasumista voidaan jeirjest:iai myos kevyemmin palveluihin mm. hyodyntden olemassa olevaa asuntokantaa tai rakentamalla pienempid asuntokohteita Onko kunnassa tarvetta erityisasumisen lisddmiseen tai monipuolistamiseen? Mikali kiinnostusta asumisen kehittiimiseen lausunnonantajalla saattaisi olla, pyydetdfin ottamaan alustavasti yhteyttti mahdollisimman nopeasti, jota tarvittavalle rahoituksen esisuunnittelulle jdii aikaa. Lausunnonantajaa pyydetidn ottamaan kantaa myds muihin kehyssuunnitelmassa esitettyihin asioihin. Kehyssuunnitelmassa ei ole huomioitu tulevan kilpailukykysopimuksen kustannusvaikutuksia. Toteutuessaan se alentaa Vaalijalan palkkaperusteisia kustannuksia noin 1 M :a ensi vuonna, joka huomioidaan talousarvion jatkovalmistelussa. Lausunto pyydetidn toimittamaan 31.8.2016 mennessd siroa.kinnunen@vaaliiala.fi Lisdtietoja ja tarkennuksia antaa kuntayhtymiin johtaja llkka Jokinen, p. 050 60278, ilkka. iokinen@vaaliiala.fi. Terveisin -\-, t I \S,-' 1 I lkka Joki\untayhtymdn johtaja Liite Kehyssuunnitelma Jakelu Jiisenkunnat Keski-Suomen kunnat, Pohjois-Karjalan kunnat Itd-Suomen sairaanhoitopiirit, ltri-suomen maakuntaliitot Vaalijalan kuntayhtymti Nenonpellontie 40, 76940 Nenonpelto Puhelin 015 783 111, vaihde Faksi 015 7831 298 etunimi.sukunimi@vaalijala.fi www.vaalijala.fi Y{unnus: 0207327-0 Kotipaikka: Pieksamaki Alv rek.
VAALIJATAI:I KL]NTAYHT'\'N,'{A L VAALUALAN osoqmis- io tukikeskus Kehyssuunnitelma 2017-2019 1 Hallinnon ja Iainsiiddnnrin muutokset Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden, ohjauksen ja hallinnon uudistus Suomen julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden, ohjauksen ja hallinnon uudistuksen linjauksia tehdddin lisdd kevd6llla 2016. Vaalijalan tavoitteena on jatkaa yhteniiisend palvelujen tuottajana myds uudistuksen jdlkeen vuodesta 2019. Toiminnan ja omaisuuden juridinen organisointitapahtuu vuosien 2017 ja 2018 aikana. Kehyssuunnitelman kohdassa 6 kiisitelliiiin Vaalijalan mahdollista tulevaa asemaa ja siihen erityisesti toivotaan kuntien n#ikemyksiil. Sote-uudistuksen merkittdvid tyokaluja ovat hallituksen kdrkihankkeet. Sosiaali- ja terveysministerid johtaa niit i. Stm:n kfirkihankkeita on viisi, joista merkittdvin Vaalijalan kannalta on lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma (LAPE). Sen toteuttamiseen Suomessa on varattu 40 M ja hankkeiden haku ohjelmaan tapahtuu syksylld 2016. Alueellisen yhteistyon vahvistaminen voittoa tavoittelemattomien palvelujen tuottajien ja asiakasjdrjestojen kanssa on huomioitava valmistelussa, jotta mm. eettisten kysymykset tulevat riittdvdn laajasti huomioitua. Yhteistyollii voidaan vaikuttaa palveluiden tuottamisen tapoihin, laatuun ja kehittymiseen maakunnissa ja yhteistydalueella. U utta lainsii5diint6ii Sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus toteutuija laki astui voimaan portaittain. Sosiaalipalvelujen puitelakina sillii on tulevaisuudessa tiirkeii roolivaalijalan palveluja kehitettdessd, erityislakien mukaan tulevat palvelut entisttl harvemmille. Sosiaalihuoltolain periaatteiden toteuttaminen tdysimddrdisesti on Suomessa vield ty6n alla. Uudessa perhehoitolaissa koottiin yhteen perhehoitoa koskevat sosiaalihuoltolain ja perhehoitajalain s6dnndkset, tarkennettiin niitd ja parannettiin erityisesti vanhusten ja vammaisten perhehoidon asemaa. Lakitoi mm. perhehoidon myos perhehoidossa olevan kotiin. Perhekodissa hoidettavien rajaaminen neljddn henkiloon voi kuitenkin tuottaa taloudellisia ongelmia. Ammatillisessa perhekodissa hoidettavia voi olla seitsemdn. Perhehoidon kehittdminen on mukana myos sosiaali- ja terveysministeri6n kdrkihankkeissa. Eduskunta hyvdksyi maaliskuussa 2015 YK:n vammaisten henkiloiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, joka kesiikuussa 20'16 taiyttriii 10 vuotta. Sopimuksen lopullinen ratifiointijiii odottamaan kehitysvammalain muutosta kehitysvammaisten itsemddr6ieimisoikeuden rajoittamisen oikeudellisista perusteista. Kehitysvammalain muutos valmisteltiin nopeasti ottaen huomioon asian juridisen pulmallisuuden. Lakimuutos saatetaan voimaan kesdkuussa 2016. Lakimuutoksen tarkoitus on vahvistaa kehitysvammaisten henkiloiden itsemiidrddmisoikeutta ja edellyttria itsemdirddmisoikeuden rajoituksista valituskelpoisia ptiiitdksiii. Lakimuutos sallii rajoitustoimenpiteiden kdyton niin laitoshoidossa kuin tehostetusta palveluasumisessa ja niitii voi toteuttaa julkiset ja yksityiset palvelujen tuottajat. Rajoitustoimenpiteitd voidaan kdyttiiii niin tahdosta riippumattomassa kuin vapaaehtoisessa erityishuollossa. Ptiiit6kset edellytttivdt moniammatillista valmistelua ja erdissd tilanteissa merkittdvd ijulkisen vallan kziyttoai. Joitakin rajoitustoimenpiteitd voidaan toteuttaa tietyin edellytyksin my6s ty6- ja piiiv itoim in nassa. i6.5.2016 115
VAALIJALAIII KUNTAYT.IT'YI,{A $Yffiy,*ktil*,. Vammaisia koskevan lainsdddiinnon kokonaisuudistus (VALAS), jossa on tarkoitus yhdistdd vammaispalvelulakija kehitysvammalaki uudeksi erityislaiksi. Laki on tarkoitus saattaa voimaan viimeistiiain 2019. Tulevan erityislain mukaisten palvelujen sisiilto vammaisille henki16ille on vield auki, koska sen kustannusvaikutukset ovat lopullisesti laskematta. Seuraavaksivalmistelussa asetetaan selvityshenki16 (Kalle KonkkOlii), joka tuottaa esityksen mm. kustannusvaikuttavuudesta. Tulevaan erityislakiin kytkeytyy my6s toinen laki, yleinen itsemddrddmisoikeuslaki, jonka piirissd tulevat olemaan kehitysvammaisten henki16iden lisdksi muut vammaiset ja mm. muistisairaat. Yleistdi itsemddrddmisoikeuslakia tarvitaan, jotta kehitysvammalaista voidaan luopua. Tuorein lainsdiddntduudistus on nimeltddn TEOS. Se on sosiaalihuollon tydeldmdosallisuutta tukevan lainsddddnnon ja palvelujdrjestelmdn uudistamishanke, joka ttihtiiii uuteen lakiin asiasta. Uudistuksen tarkoituksena on tukea heikossa tydmarkkina-asemassa olevien henkiloiden osallisuutta ty6eldmdiin. Se tulisi mm. lopettamaan perinteisen tyotoiminnan ja korvaamaan sen tydeldmdvalmiuksia edistdvdlld sosiaalisella kuntoutuksella ja osallisuutta edistdvdlldi sosiaalisella kuntoutuksella. Seuraavaa suuri lainsddddntouudistus koskee kuntoutusta Suomessa, johon kiiytetiiiin noin 2 miljardia euroa vuodessa. Uudistusta varten asetetaan valmistelukomitea. Tdlld uudistustydlld tulee olemaan merkittdivd vaikutus myos Vaalijalan toimintaan. Julkisen talouden velkaantuminen ja vuodesta 2008 jatkunut BKT:n hidas kasvu Suomessa asettavat kaikille uudistuksille tiukat taloudelliset reunaehdot. TEimdi tarkoittaa lisid vaatimuksia palvelujdrjestelmin tehokkuudelle ja tuottavuudelle. Lainsddddntouudistukset olisi toteutettava kustannusneutraalisti. Vaalijalan ndkdkulma lainsddddntduudistuksiin on erityistd tukea tarvitsevan ihmisen ndkdkulma ja pyrimme toiminnallamme turvaamaan heiddn palvelunsa. KEHAS-ohjelman tavoitteiden toteuttaminen jatkuu KEHAS-ohjelman 2010-2015 keskiossd on ollut kehitysvammaisten laitosasumisen purkaminen. Toteutus on ollut valtakunnallinen asunto-ohjelma kaikille kehitysvammaisille. Asunnoista yli puolet on osoitettu lapsuudenkodeistaan ja vanhentuneesta asuntokannasta muuttaville. Ohjelmassa on viime vuosina huomioitu myds muut kehitysvammaisen elimdssddn tarvitsemat palvelut. Tyd jatkuu vuoteen 2020 asti ilman erityistd ohjelmaa, laitoksissa asuu tdlld hetkellii alle 1000 kehitysvammaista Suomessa. Laitoksessa asuvaksi on mddritelty yli 3 kuukautta sielld olleet. 2 Vaalijalan avopalvelut monipuolistuvat Vaalijala tuottaa avopalvelutoimintaa 13 kunnassa ja 16 paikkakunnalla. Poliklinikat, Savoset monipalvelukeskukset, pdivdtoiminta- ja asumisyksik6t toimivat kiintedssd yhteistyossd sijaintikuntiensa ja asiakkaidensa kanssa. Suunnitelmakauden lopulla kuntayhtymdn asumis- ja perhehoitopaikkojen kokonaismdiirii ylittziii 300 paikan rajan. Kun mukaan lasketaan poliklinikoiden sekd piiivdi- ja tydtoiminnan palvelut, avohuollon asiakkaiden kokonaismddra nousee 1 500 henkil66n. 16.5.2016 2t5
KLJNJTA\'}.IT'Y1\{A VAALIJALAN osoornis- jo tukikeskus Suunnitelmakauden lopulla Vaalijala ylliipitiiai 15 ARA-rahoitteista asuntokohdetta, joissa on yhteensd noin 200 asukasta. Aikaisemmat 5 asuntokohdetta ja muut asuntoratkaisut huomioiden asuntoja on noin 270. Tulevaisuuden palvelurakenteista Vaalijalan avopalvelujen tavoitteet pohjautuvat sote-uudistuksen ja sen kairkihankkeiden tavoitteisiin huomioimme edelleen myos KEHAS-ohjelman tavoitteet. Jako laitos- ja avopalveluihin on vield olemassa, mutta voidaan ennakoida, ettd sote-uudistuksen mydtd se voi siirtyd historiaan. Sen voi korvata esimerkiksi palvelujen vaativuuden tasomddrittely, kuten terveydenhuollossa on tapahtumassa. Vaalijalan osaamis- ja tukikeskus on tdmdn uuden ajattelun mukainen kokonaisuus, jossa laitos- ja avopalvelujen raja on ylitetty. Avopalvelujen ja laitospalvelujen rajan hdivyttdiminen vaatii erityisosaamiskeskittymien ja palvelujen monipuolisuuden tietoista kehittdmistd eri alueille ja kasvukeskuksiin (avopalvelut, kuntoutus, opetus, muut asiantuntijapalvelut, kehittdminen ja tutkimus). Ndin turvataan osaajien saatavuus, tehostetaan liikkuvien palvelujen toimintaa ja saadaan synergiaetua verkostoitu m isesta al ueellisten osaajien ja kehittiijien kanssa. Vaalijalan panostaa palvelurakenteiden muutokseen mm. LIIKE-hankkeen avulla. Sen tavoitteena on liikkuvien kuntoutuspalvelujen kehittiiminen ensisijaiseksi pulmatilanteiden ratkaisussa ltihipalveluissa ja perheissti. Tavoitteena on myds ennakoivien ja konsultatiivisten ty6skentelymallien kehittdiminen. Yksitavoitteista on toimenpiteiden ajoitusten aikaistaminen, joka edellytttid ennakoivia palvelupiiiitdksiti. Euroja kuluu kuntoutukseen aikaisemmln, mutta kokonaisuudessaan vdhemmdn kuin ennen. Tdmdi vaatii rohkeutta palvelujen maksajilta. Vaalijalan osaaminen voitukea koko palveluketjua monella tavalla. Vaalijala tulee tekemddn enemmein yhteistyotd vammaisia ja perheitd edustavien jairjest6- jen kanssa. Yhteisty6hankkeita toteutetaan ainakin Kuopiossa, Mikkelissd, Savonlinnassa ja Jyv6iskyldssd. Uusia asuntoja tarvitaan edelleen Valtakunnallisen linjan mukaisesti kehitysvammaisten asumispalvelujen parantaminen on myos Vaalijalan keskeinen tehtdvd. Asumisen ja palvelujen jtirjestdiminen on kuntien vastuulla. Vaalijalan tuottaa tarvittavia palveluja yhdessei kuntien ja yksityisten toimijoiden kanssa. Vaalijala tuottaa asumisen liseiksi pdivd- ja tydtoimintaa (tekemistii). Vaalijala on valmis lisdimddn vammaisten ldhi- ja erityispalveluja asiakkaiden ja kuntien kanssa sovittavalla tavalla. Seuraava askel on asumisen ja tekemisen vaihtoehtojen monipuolistaminen kustannustietoisesti. Esimerkiksi olemassa olevat palvelukodit voivat tukea ymptirillddn olevaa kevyempdd asumista. Kuntayhtymdn asunto-ohjelma jatkuu vuonna 2016 valmistuvalla Pieksiimden Marian palvelukodilla sekd Kuopion Sipulin ja Mikkelin Siekkiliin palvelukodeilla20lt. Jyvdskyldn Siiiiksvuoren palvelukoti valmistuu 20 1 8. Vaalijalalla on valmiudet hakea ARAn ennakkovarauspiidt6stii 1-2 uudelle asuntokohteelle vuosittain. Kun kunnassanne on tiedossa tarpeita ratkoa erityistdi tukea tarvitsevien henki- 16iden asumiskysymyksiii ja niihin liittyviii palveluja, pyyddmme ottamaan alustavasti yhteyttd jo kesdkuussa, jotta mahdollisten hankkeiden valmisteluun syksyksi on riittdvtisti aikaa. 16.5.2016
I(UNTAYT.IT"YJ\{A VAALIJALAN osoomis- io tukikeskus Perhehoidon edistdmiseksi Vaalijala kouluttaa perhehoidon valmennuskursseilla uusia perhehoitajia. Vaalijalan perhehoito kdsittddi myos ammatillisen perhehoidon. Perhehoito on yksi hyvii tapa toteuttaa yksilollisiii palveluja ja tietyissd tilanteissa sillii voidaan ehkdistd laitosasumisen tarve. Perhehoito on myos taloudellinen palvelumuoto, vaikka edellyt tiidikin toimeksiantajaltaan aktiivista tukea ja valvontaa. 3 Vaalijalan Nenonpellon yksikoiden uudistuminen loppusuoralla Nenonpellon yksik6t ovat tdrkeii osa Vaalijalan osaamis- ja tukikeskusta. Erityisryhmien psykososiaalinen kuntoutus, autismiosaaminen sekd monivammaisten kehitysvammaisten opetus- ja kuntoutus tukevat kodeissa ja avoyksikdissd tehttiviiii ty6ttl. Sateenkaaren erityiskoulun perusopetus sekd toisen asteen valmentava opetus yhteistydssd oppilaitosten kanssa ovat olennaisia osia kokonaisuudessa. Vuonna 2016 Nenonpellossa on noin 160 asiakaspaikkaa, jonka lisdiksi muualla PieksiimEielld on 40 paikkaa. Oppilaskodit ja Sateenkaaren erityiskoulu jatkavat toimintaansa nykyisessd laajuudessaan vuoden 2017. Asiakkaiden ja maakuntien tarpeet sekd kysyntd mddrittdvdt toiminnan laajuuden suunnitelmakauden loppupuolella. Suunnitelmakauden lopussa laitoskuntoutuksen kapasiteetiksi arvioidaan noin 150 paikkaa, joista ldhes 90 % on mdldrdaikaisia kuntoutusjaksoja varten. Loput on varattu kehitysvammageriatrian kiiyttodn. Kuntoutuspalvelujen myynnistii nykyisten jdsenkuntien ulkopuolelle suuntautuu suunnitelmakauden lopussa leihes 50 %. 4 Henkilciston osaaminen korkealla tasolla Suunnitelmakauden alussa kuntayhtymdllti on noin 720 virkaa ja tyosuhdetta. Lisiiksi meiiirdaikaisissa tehtdviss i ja lomittajina toimii noin 200 ty6sopimussuhteista tydntekijiiii. Suunnitelmakaudella henkil6st6n mddrd kasvaa jonkin verran. Nenonpellon yksik6iden tyontekijiimddrd vdhentyy, mutta kasvavat avopalvelut tarvitsevat lisdd ammattitaitoisia tydntekijoitii. Arvion mukaan Vaalijalan palveluksesta siirtyy eldkkeelle vuoden 2019 loppuun mennessd yhteensd yli 60 ty6ntekijdd, joista suurin osa tydskentelee Pieksdmdelld. Eldkkeelle siirtyvdn henkiloston korvaamiseen ei riitd Nenonpellon toiminnan supistumisesta vapautuvat tydntekijiit. Uutta henkil6st6d rekrytoidaan ja uutta osaamista rakennetaan tdydennyskoulutuksella. Vaativien tehtilvien hoitaminen edellyttiiii jatkossakin henkil6st6n aktiivisuutta ja kehittymisvalmiuksia. Vaalijala turvaa riitttivdt mahdollisuudet teiydennyskoulutukseen, tyonohjaukseen, ty6terveyshuoltoon ja muihin henkilostdn osaamista ja jaksamista edistdviin toimenpiteisiin. 5 Vaalijalan talous pidetidn tasapainossa Vaalijalan menot ovat suunnitelmakauden alussa noin 52 M. Kiiytt6talousmenoja lisiidvdit uudet palvelukodit. Henkilostdmenojen osuus on noin 80 prosenttia kiiyttdtalousmenoista. Tasapainoisen talouden ylldpitdiminen edellyttdd kustannustehokasta toimintaa ja palvelujen joustavaa hinnoittelua. Arvioimme, ettd ensi vuonna palkkaperusteiset menot nousevat 0,2 %. Lakisddteisten sivukulujen mahdollista muutosta ei ole vielii huomioitu. Vuosille 2015-2016 ei yleistd suoritehintojen tarkistusta tehty. Vuoden 2017 kuntoutuksen hinnat 16.5.2016 415
IiLJNTAY}-ITYIVIA VAALUALAN osoomis- io tukikeskus sdilytetddn tdmdn vuoden tasolla. Tdmd merkitsee, ettd kuntoutuksen hinnat tulevat olemaan kolmatta vuotta samalla tasolla. Palkkauskustannusten nousu edellyttiiti vastaavaa tuottavuuden kasvua. Avopalvelujen suoritehinnat ovat yksikkdkohtaiset ja niissd tehdddn vtilttiim ittdmdit tarkistukset, jotka pohjautuvat toteutuneisiin kustannuksiin. Kunnat maksavat yli 80 prosenttia Vaalijalan menoista. Kuntatalouden kirednii pysyvti tilanne vaikuttaa Vaalijalan toimintoihin. Tavoitteena on pitdfr avopalvelujen laatu ja hinnat kilpailukykyiselld tasolla suhteessa muihin toimijoihin. Asiakasmaksuja joudutaan tarkistamaan maltillisesti ylospdin. Asuntojen rakentaminen on liihivuosien merkittdvin investointisuunta. Yhden kohteen rakentaminen maksaa noin 2,7 M (alv 0), johon saadaan ARAlta maksimissaan 50 prosentin investointiavustus ja loppuosalle pitkdaikainen korkotukilaina. Muut investoinnit kohdistuvat kuntoutus- ja avoyksikkojen perusparannuksiin ja hankintoihin. Vuosi-investointien bruttomddrd on noin 5 miljoonaa euroa. Nenonpellon rakennuskannan peruskorjaus ja mahdollinen korvausrakentaminen rahoitetaan pddosin kassavaroin tai markkinaehtoisella vieraalla pddomalla. Valtion avustuksia kdytetddn kohteisiin silloin, kun ne ovat saatavilla. Peruskorjausinvestointeja tehddiein siind mdeirin, kun tiloja kuntoutustoimintaan pitkailki aikaviilill6itarvitaan. Asumispalvelujen investoinnit toteutetaan pddosin Valtion asumisen rahoitus- ja kehittiimiskeskuksen investointiavustuksella ja korkotukilainalla. Pienempiin investointeihin voidaan ottaa markkinaehtoista lainaa. Asumispalveluissa investointien aiheuttamat vuotuiset pddomamenot ja kiiyttomenot katetaan vuokrilla. Kirjanpidossa palvelutoiminta ja rakennukset eriytetddn toisistaan. Tulevina vuosina joudutaan peruskorjaamaan vanhinta asuntokantaa. Jdsenkunnilta ei kanneta erikseen maksuosuuksia investointeihin. 6 Vaalijalan uudelleen organisoituminen Vaalijala on toiminut Savon erityishuoltopiirin kuntayhtymeinii vuodesta 1976 alkaen. Sitd ennen se oli osa Suomen Kirkon Sisdldhetysseura ry:n toimintaa. Vaalijalan toiminta alkoi Sortavalassa vuonna 1907. Sote-uudistus edellyttiiai toteutuessaan 16.5.2016 tiedoin Vaalijalan toiminnan hallinnollista uudelleen organisoitumista. Vaalijalan kotipaikka on Pieksdlmiikija kaupunki kuuluu Eteli-Savon maakuntaan. Vaalijala tuottaa palveluja ltil-suomen yhteistyoalueelle (Pohjois-Savo, EtelEi-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala) ja jonkin verran kuntoutuspalveluja muualle Suomeen. Tdstd ndkokulmasta Vaalijalan yhtioittdmisessii olisi perusteltua, ettd kaikki ltd-suomen maakunnilla tulisi olla mahdollisuus olla osakkaina Vaalijalassa tai muuten pysyvdlld jiirjestelyllii vaikuttaa Vaalijalan strategisiin linjauksiin. Vaalijalan kiinted omaisuus hajautuu Eteld-Savoon ja Pohjois-Savoon, ellei muita jdlrjestelyja tehda. Muu jdrjestely voisi olla omaisuuden yhtidittdminen omaksi yhtiokseen ennen vuotta 2019, joka jdisi kuntien omistukseen. Yhtid vuokraisi toimitilat Vaalijalan palvelutoiminnalle ja asunnot asukkaille. Vaalijala toimisi jatkossa ltd-suomen yhteisty6alueen vaativan tason sosiaali-, terveys- ja opetusalan palvelujen tuottajana ja tarjoaisi myds valtakunnallisia palveluja. Lisdtiedot ja yhteydenotot kehyssuunnitelmasta, llkka Jokinen, p. 050 60278 tai ilkka.jokinen@vaalijala.fi. 16.5.2016 515