ANNISKELULUVANHALTIJAT SUOMESSA

ANNISKELULUVANHALTIJAT SUOMESSA HTSY 28.10.2014

2 (8) ANNISKELULUVANHALTIJAT SUOMESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on tutkinut Suomen anniskeluluvanhaltijoita vuosina 2011, 2012 ja 2013 ja selvittänyt anniskeluluvanhaltijoiden taloudellista luotettavuutta ja lakisääteisten velvoitteiden hoitamista elinkeinotoiminnassa. ANNISKELULUVANHALTIJOIDEN MÄÄRÄ Anniskeluluvat painottuvat lukumääräisesti Etelä-Suomeen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella toimii 40 prosenttia kaikista anniskeluluvanhaltijoista, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella 20 prosenttia ja Lounais-Suomessa 14 prosenttia luvanhaltijoista. Kaavio 1. Anniskeluluvanhaltijat aluehallintovirastoittain (lähde: Valvira 9/2013) Pohjois-Suomi; 525; 8 % Lappi; 391; 6 % Ahvenanmaa; 72; 1 % Itä-Suomi; 729; 11 % Etelä-Suomi; 2 634; 40 % Lounais-Suomi; 876; 14 % Länsi-Suomi; 1 333; 20 % Anniskeluluvista (yhteensä 8 306 lupaa) 72 prosenttia on A-lupia (kaikki alkoholijuomat), 4 prosenttia B-lupia (juomat alle 22 til. %) ja 24 prosenttia C-lupia (alle 4,7 til. %). Anniskeluluvanhaltijoista 99 prosenttia toimii yhden aluehallintoviraston alueella ja yrityksistä 89 prosenttia toimii vain yhdellä anniskeluluvalla. Oikeudellisen muodon mukaan yritykset jakautuvat seuraavasti: Osakeyhtiöt 62 % Elinkeinonharjoittajat 18 % Yhtymät 13 % Yhdistykset ja säätiöt 7 %

3 (8) Luvanhaltijoista suurimman ikäryhmän muodostavat yritykset, jotka ovat iältään 10 19 vuotta vanhoja. Tämä ryhmä käsittää 2 077 yritystä (32 %). Seuraavaksi suurimman ryhmän muodostavat yritykset, jotka ovat iältään alle kolme vuotta. Näitä oli 21 prosenttia. Yrityksistä 53 prosenttia on alle yhdeksän vuotta vanhoja. Yritysten ikärakenteessa on suuria alueellisia eroja. Alle kolme vuotta vanhoja yrityksiä on eniten Etelä-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Vastaavasti vanhin yritysrakenne on Itä-Suomessa ja Lounais-Suomessa. Tarkasteltaessa yrityksiä koon mukaan havaitaan, että yrityksistä 60 prosenttia on liikevaihdoltaan alle 400 tuhatta euroa ja liikevaihtoluokassa 400 tuhatta 2 miljoonaa euroa on 31 prosenttia yrityksistä. Yli 10 miljoonan liikevaihdon omaavia yrityksiä on vain kaksi prosenttia. Etelä-Suomessa ja Länsi- ja Sisä- Suomessa on eniten pieniä yrityksiä. Näiden aluehallintovirastojen alueella yrityksistä lähes 70 prosenttia kuuluu kokoluokkaan, jonka liikevaihto on alle 400 tuhatta euroa. Kaavio 2. Liikevaihtojakauma 2012 (lähde: Verohallinto 10/2013) 2-10m ; 348; 7 % >10m ; 87; 2 % 1-40t ; 220; 4 % 40-100t ; 586; 11 % 400t-2m ; 1 628; 31 % 100-400t ; 2 365; 45 %

4 (8) LUVANHALTIJOIDEN TALOUDELLISESTA LUOTETTAVUUDESTA JA VELVOITTEIDEN HOITAMISESTA Tutkimusaiheena oli alkoholilain 21 a :ssä säädetyt alkoholiluvan myöntämiseen vaikuttavat edellytykset. Alkoholilain 21 a :ssä todetaan että luvan hakijalta vaadittava luotettavuus ja taloudelliset edellytykset puuttuvat, jos: hakija on ulosmittauksen tai muun selvityksen mukaan kykenemätön vastaamaan veloistaan, hakijalta tai yhteisöltä, jossa hakija on käyttänyt määräämisvaltaa, on viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana peruutettu pysyvästi anniskelulupa, hakija on toistuvasti tai huomattavassa määrin laiminlyönyt verojen tai muiden julkisten maksujen suorittamisen, hakija on käyttänyt määräämisvaltaa yhteisössä, joka on viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana asetettu konkurssiin tai jonka konkurssi mainittuna aikana on rauennut varojen puutteessa ja hakijan edellä mainittu tai siihen välittömästi verrattavissa oleva aikaisempi toiminta osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi harjoittamaan anniskelutoimintaa. Se mitä luvan hakijasta on säädetty, koskee myös sitä, joka omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella käyttää määräämisvaltaa hakijan puolesta. Tämä tarkoittaa yrityksen vastuuhenkilöitä ja mm. prokuristia. Tutkimuksessa tarkasteltiin ennakkoperintäverovelvollisten rekisteristä poistoa, verovelkaa, konkurssivaiheita, yrityssaneerausta, velkajärjestelyä, liiketoiminnan jatkuvaa tappiollisuutta, negatiivista omaa pääomaa, matalaa myyntikateprosenttia, alhaisia palkkoja, ristiriitaa työntekijämäärissä eri viranomaiselle ilmoitetuissa tiedoissa vastuuhenkilöiden taustahistoriaa. TOIMINTANSA LOPETTANEET ON POISTETTU LUPAREKISTERISTÄ Valvonnan kannalta on erityisen tärkeää, että lupaviranomaisen rekisterit ovat ajan tasalla. Alkoholihallinnon rekisterien voidaan todeta olevan hyvin ajan tasalla ja antavan hyvät edellytykset kohdennetulle valvonnalle. ENNAKKOPERINTÄREKISTERISTÄ POISTETUT Vuonna 2013 ennakkoperintärekisteristä poistettujen luvanhaltijoiden määrä vaihteli aluehallintovirastoittain 3 4 prosentin välillä. Ennakkoperintärekisteristä poistettuja yrityksiä oli yhteensä 209 kappaletta. Suurimmat ennakkoperintärekisteristä poiston syyt ovat verojäämät, verotuksen ilmoituslaiminlyönnit, toiminnan loppuminen sekä vastuuhenkilöiden muusta liiketoiminnasta syntyneet verotukseen liittyvät laiminlyönnit.

5 (8) VEROVELKAISET Verovelkaisten osuus vuoden 2013 luvanhaltijoista vaihtelee 11 19 prosentin välillä aluehallintovirastoittain ja verovelan keskiarvo 8 18 tuhannen euron välillä. Keskimääräinen verovelan määrä verovelkaisilla luvanhaltijoilla on 12 tuhatta euroa. Merkittävästi verovelkaisten (yli 5 000 euroa) määrä vaihtelee aluehallintovirastoittain 4 9 prosenttia välillä verovelkaisista. Tässä merkittävästi verovelkaantuneiden ryhmässä verovelan keskiarvo on 24,5 tuhatta euroa ja koko elinkeinon verovelasta tällä ryhmällä on 93 prosenttia (12,8 miljoonaa euroa). Tarkasteltaessa verovelkojen kehitystä kokonaisuutena havaitaan, että anniskeluluvan haltijoiden verovelat kasvavat jatkuvasti. Verovelkaisten määrä ja verovelan keskiarvo on jatkuvassa kasvussa. Kehityksessä on merkittäviä alueellisia eroja. Verovelkaisimpia ovat iältään 5 9 vuotta vanhat yritykset, joiden osuus kaikista verovelkaisista yrityksistä on 20 prosenttia ja osuus veroveloista 34,1 prosenttia. Vakavasti verovelkaantuneita yrityksiä, joilla verovelan määrä on yli 10 prosenttia liikevaihdosta, oli vuonna 2013 kaikkiaan 62 kappaletta, joka on 12 prosenttia kaikista yli 5 000 euroa verovelkaantuneista yrityksistä. Valvonnassa saatujen havaintojen perusteella jo viiden prosentin verovelan osuus liikevaihtoon suhteutettuna on yrityksille merkittävä riski liiketoiminnan jatkumiselle. KONKURSSIVAIHEET, YRITYSSANEERAUKSET JA VELKAJÄRJESTELYT Luvanhaltijoiden konkurssien, yrityssaneerausten ja velkajärjestelyjen määrien osalta ei ole eroja alueellisesti eikä eri vuosien välillä. Vuonna 2013 konkurssivaiheisia yrityksiä oli 36, yrityssaneerauksessa 62 ja velkajärjestelyssä 16. JATKUVASTI TAPPIOLLISET TILIKAUDET Jatkuvasti tappiollisia eli vähintään kolme perättäistä tappiollista tilikautta tehneitä luvanhaltijoita oli havaintoaineistosta 6 8 prosenttia luvanhaltijoista. Tappiolliset yritykset olivat jakautuneet tasaisesti eri aluehallintovirastojen alueelle. Liiketoiminnan jatkuva tappiollisuus syö yrityksen oman pääoman ja herättää kysymyksen liiketoiminnan rahoituksesta; kuinka jatkuvasti tappiollinen liiketoiminta voi jatkua, vaikka liiketoiminnalla ei näyttäisi olevan sellaisia taloudellisia edellytyksiä, joita alkoholilaissakin vaaditaan. NEGATIIVISEN OMAN PÄÄOMAN OSAKEYHTIÖT Vuoden 2012 tilinpäätöstietojen perusteella osakeyhtiöitä, joiden oma pääoma oli negatiivinen, oli yhteensä 804 kappaletta eli 20,3 prosenttia kaikista osakeyhtiöistä. Oman pääoman menettäneissä osakeyhtiöissä oli merkittävä määrä sellaisia, jotka olivat laiminlyöneet merkinnän tekemisen kaupparekisteriin oman pääoman menettämisestä (oyl 20 l 23 1 mom.). Usein syynä ilmoituksen laiminlyöntiin on tavarantoimittajien ja velkojien reagointi merkintään. Tavarantoimittajat kuten panimot siirtyvät tällaisen asiakkaan osalta käteislaskutukseen, jolloin rahoitusvaikeuksissa olevan yrityksen ongelmat pahenevat. Osakeyhtiöihin, jotka ovat menettäneet oman pääomansa saattaa tulla sovellettavaksi alkoholilain 21 a :n 2 mom. 2

6 (8) kohta, jossa luvan edellytysten katsotaan vaarantuneen, jos yritys voidaan muun selvityksen mukaan katsoa varattomaksi. Tämä tarkoittaa tilannetta, jossa osakeyhtiön oma pääoma on menetetty ja yhtiöllä on verovelkaa ja/tai merkintöjä ulosotossa. MATALAT MYYNTIKATEPROSENTIT Vuoden 2013 selvityksessä yrityksiä, joiden alkoholin tai oluen myyntikateprosentti oli matala, oli 2 063 kappaletta, eli 32,2 prosenttia yrityksistä. Matalakatteisten luvanhaltijoiden määrä vaihteli havaintoaineistossa eri aluehallintovirastojen alueella 23 36 prosentin välillä. 1 Matalakatteisten määrä on kokonaisuutena ollut vuosien 2009 2012 välillä noin 10 prosentin vuotuisessa kasvussa. Ilmiönä matalakatteisten määrän kasvu on huolestuttava, koska sen arvioidaan ennakoivan mahdollisen ohimyynnin lisääntymistä elinkeinossa. Anniskelutoiminnan keskimääräinen myyntikate vuonna 2012 oli 68 prosenttia ja vuonna 2013 se oli 67 prosenttia. Yritys, jonka myyntikateprosentti on 50 tai alle, poikkeaa hinnoittelultaan merkittävästi yleisestä hintatasosta. Asiaa selventää esimerkki, jossa verrataan 0,5 litran III oluen tuopin ja koskenkorvapaukun myyntihintaa asiakkaalle 50 prosentin myyntikatteella ja 68 prosentin myyntikatteella. Myyntikateprosentti 50 % 68 % Olut III 0,5 litraa 2,40 3,75 Koskenkorva ja cola 2,50 3,90 Tarkasteltaessa yrityksiä, joilla on 100 000 euron alkoholiostot vuodessa muodostuu liikevaihdon ero huomattavaksi. Asiaa kuvaa seuraava esimerkki: Yritys A 50 % B 68 % Liikevaihto 200 000 312 500 Ostot 100 000 100 000 Myyntikate 100 000 212 250 Palkat 60 000 60 000 Vuokrat 40 000 40 000 Muut kulut 25 000 25 000 Käyttökate - 25 000 87 500 Yrityksellä, joka toimii 50 prosentin myyntikatteella, on esimerkkilaskelman mukainen käyttökate 25 tuhatta euroa negatiivinen, kun vastaavasti normaalilla myyntikateprosentilla toimivalla yrityksellä käyttökate on vielä 87,5 tuhatta euroa positiivinen. RISTIRIIDAT PALKKATIEDOISSA JA ALISUHTEISET PALKAT Sellaisten luvanhaltijoiden osuus, joilla oli eroja Verohallinnolle ilmoitettujen palkansaajien määrässä verrattuna alkoholihallinnolle ilmoitettujen palkansaajien määrään, vaihteli 6 7 prosentin välillä aluehallintovirastoittain. Sellaisia yrityksiä, joilla on matala myyntikateprosentti ja samanaikaisesti alhainen palkkasuoritusten osuus liikevaihdosta, oli yhteensä 566. Verrattaessa 1 Matalakatteiseksi luokiteltu yritys, jolla on alkoholi-, olut tai molemmat myyntikateprosentit alle 50 prosenttia.

7 (8) näiden yritysten määrää vuoden 2011 ja 2012 tietoihin, havaittiin yritysten määrän lisääntyneen huomattavasti. Matala myyntikateprosentti ja alhaiset palkat liiketoiminnan laajuuteen nähden voivat ennakoida harmaata taloutta. VASTUUHENKILÖIDEN TAUSTAT JA MUU YRITYSTOIMINTA Yhteensä 108 luvanhaltijayrityksen vastuuhenkilöillä oli aikaisempia konkurssivaiheita muusta liiketoiminnasta vuonna 2013. Yhteensä 340 luvanhaltijan vastuuhenkilöllä oli verovelkoja muussa liiketoiminnassa. Kun arvioidaan luvanhaltijan/-hakijan alkoholilain mukaista luotettavuutta ja edellytyksiä luvanvaraisessa alkoholijuomien anniskelutoiminnassa, vaikuttaa arviointiin myös vastuuhenkilöiden toiminta muussa liiketoiminnassa ja henkilökohtainen vastuiden hoito. YHTEENVETO HAVAINNOISTA Matalakatteisten luvanhaltijoiden määrän lisääntyminen on harmaan talouden torjunnan kannalta merkityksellinen riski. Matalakatteisten luvanhaltioiden määrä on kasvanut noin 10 prosenttia vuosittain. Ilmiön kehitys on kiihtynyt vuoden 2009 aikana ja sen jälkeen. Myös sellaisten luvanhaltijoiden määrä, joilla palkat ovat alisuhteiset liikevaihtoon nähden (alle 20 % liikevaihdosta), on kasvusuunnassa. Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastojen mukaan toimialan palkkojen osuus on tavallisesti 30 40 prosenttia liikevaihdosta. Selvityksen havaintojen mukaan alisuhteiset palkat ja matalakatteisuus kulkevat ilmiönä käsi kädessä ja ovat lisääntymässä. Alkoholihallinnon luparekisteri on hyvin ajan tasalla ja antaa tarkat tiedot luvanhaltijoista, sillä rekisteristä on poistettu toimimattomat yritykset varsin nopeasti. Tietomateriaalia luokiteltaessa havaittiin, että aluehallintovirastojen tarkastusten määrä ja näistä määrättyjen seuraamusten suhteellisen osuus on noussut. Aluehallintovirastot ovat kohdistaneet valvontaa tehokkaasti riskikohteisiin ja valvonnan osuvuus on parantunut. Tehokas ja suunnitelmallinen valvonta näyttäisi vaikuttavan häiriöihin elinkeinon jokaisella sektorilla ja lisäävän aluehallintovirastojen valvonnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Valvontamenetelmien tehostuminen ei ole kuitenkaan ole pystynyt pysäyttämään edellä kuvattujen ilmiöiden kehitystä, ja valvontaresurssien riittävyyteen tulisi edelleen kiinnittää huomiota.

8 (8) Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön selvitykseen. Lisätiedot ja selvitystilaukset htsy@vero.fi Lisätietoja medialle: Johtaja Janne Marttinen, puh. 020 612 6066 Apulaisjohtaja Marko Niemelä, puh. 020 612 6070 Harmaan talouden selvitysyksikkö on julkaissut 11.6.2013 majoitus- ja ravitsemisalan aihepiiristä myös kirjoituksen Kassalaitteet ja tulonsalaukset 2 2 http://www.vero.fi/download/asiantuntijakirjoitus_8_2013/%7bbc627f9c- 5BE7-4B06-A3C6-35F475EAE910%7D/8561