Tarkistettavana olevien PEFC-kriteerien järjestyksessään toisen luonnosversion kommenttien yhteenveto

Tarkistettavana olevien PEFC-kriteerien järjestyksessään toisen luonnosversion kommenttien yhteenveto Kommentit koskevat asiakirjaa: Luonnos uudeksi PEFC FI standardin kriteeristöksi (31.3.2014) Tähän yhteenvetoon on koottu kaikki toimitetut kommentit (37 kpl). PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Kalle Vanhatalo, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 HELSINKI puh: 040 192 1874, E-mail: kalle.vanhatalo@tapio.fi 7.5.2014

Yleiskommentit PEFC-kriteeristön päivitysprosessin sisällöstä/toteutuksesta Koneyrittäjien liitto Kuntaliitto kriteeriin Kriteeristön valmistelussa, siitä tiedottamisessa, opastamisessa ja neuvonnassa sekä myös sen toteutuksessa sertifiointiryhmissä kuin myös soveltamisessa käytännön työssä eri järjestöillä on merkittävä rooli. Metsäsertifioinnin käytännön toteutusta ohjaa käsillä olevien metsäsertifioinnin kriteerien lisäksi muita sertifiointijärjestelmän standardeja. Sertifioinnin toteutukseen liittyvien muiden standardien valmisteluun liittyen haluamme tätäkin kautta kiinnittää huomiota siihen, että siltä järjestöltä/yhdistykseltä, jonka jäsenet jäsenyytensä kautta sitoutuvat PEFC-sertifiointiin, tulee edellyttää riittävää perehtyneisyyttä ja ammattitaitoa metsäsertifioinnin sisällöstä ja tarkoituksesta sekä toimintaa jäsentensä tieto- ja taitotason takaamiseksi ja nostamiseksi. Päivitysprosessi on edennyt suunnitelman mukaisesti ja olemme tyytyväisiä toiminnan johtamiseen ja prosessin läpivientiin. Olemme saaneet riittävästi tietoa prosessista ja kommentointijaksoista. Olemme tiedottaneet kriteereiden valmisteluista ns. kuntafoorumilla, joten kaikki halukkaat kuntien metsäasiantuntijat ovat voineet osallistua työhön. Kuntien esittämiä ehdotuksia on huomioitu kriteeristön laadinnassa ja uskomme, että kunnat jatkavat myös uudessa PEFC - metsäsertifiointijärjestelmässä. Valmisteluprosessi on varsin pitkä ja työläs työvaihe ja on vaatinut valmistelutyöryhmän työhön osallistuvilta sitoutumista paneutumista. Asiantuntijoiden käyttäminen on ollut hyvin onnistunutta prosessin aikana. Meto Metsäalan Asiantuntijat ry Metsähallitus Metsänomistajien liitto Pohjois-Karjala ry. Metsäteollisuus ry MTKn ry Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen ELYkeskus Päivitysprosessi on ollut osallistuttava ja avoin. Tietoa on ollut riittävästi saatavilla ja toimintatavoissa ei ole ollut puutteita. Eri toimijoita on ollut mukana prosessissa runsaasti ja erityisesti luontojärjestöille on tarjottu kohdennetusti yhteistyötä. OK Tietoa on saatu riittävästi ja kommentointimahdollisuuksia on ollut jo kriteeristön valmisteluvaiheessa. Olen saanut riittävästi tietoa. Päivitysprosessi on ollut avoin ja osallistava. Kestävyyden eri osa-alueiden teemoittainen käsittely prosessin alkuvaiheessa oli onnistunut ratkaisu. Konsultilla teetetty selvitys standardiluonnoksen taloudellisista vaikutuksista on hyödyllinen. Kysely standardin kehittämistarpeista ja kriteerien todentamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta nykyisiltä metsäsertifikaattien haltijoilta ja alueellisten metsäsertifiointitoimikuntien jäseniltä olisi ollut hyödyllinen. Epämuodollisen kyselyn olisi voinut toteuttaa virallisten lausuntokierrosten välilläkin ja se olisi voinut kattaa esim. vain osan kriteereistä. Näin olisi voitu helpommin arvioida sitä, ovatko esitetyt kriteerit ja indikaattorit toteuttamiskelpoisia käytännössä. Pohjois-Savon ELY-keskus lausuu Järvi-Suomen metsäsertifiointitoimikuntaan kuulu-vana ELY-keskusten (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Kaakkois- Suomi) edustajana kritee-riehdotuksesta seuraavaa. Lausunto on edellisen lausuntokierroksen mukainen lukuun ottamatta kriteeriä 12, joka on otettu kriteeriehdotuksessa huomioon. Kriteerin 17 suo-jakaistan leveyttä on lisäksi kommentoitu.

Yleiskommentit PEFC-kriteeristön päivitysprosessin sisällöstä/toteutuksesta Saamelaismuseo Siida Ensimmäisellä kommentoikierroksella on useamman PEFC-kriteerin kohdalla mainittu, että kulttuuriperintöä tai kulttuuriympäirstöä ei ole huomioitu riittävällä tarkkuudella. Toteamme, että kriteeristöön on tehty muutamia hyviä lisäyksiä kommenttien perusteella etenkin Muinaismuistolain suojelemien muinaisjäännösten suhteen, sillä muinaisjäännökset tulee huomioida metsänhoidossa samalla tasolla ja tarkkuudella kuin luonnonsuojelukohteetkin. Metsissä on paljon muitakin kulttuuriarvoja ja kulttuuriperintökohteita, jotka jäävät Muinaismuistolain ulkopuolelle. Tällaisia ovat esim. sota- ja savottahistorialliset kohteet, jotka tulee myös huomioida metsänhoidon ja hakkuiden yhteydessä. Skogsägarförbundet Kusten Processen har varit öppen och demokratisk. Tiderna för kommentarer har varit tillräckligt långa och informationen angående arbetets framskridande har varit bra. SLC-Svenska Kyllä, olen saanut riittävästi tietoa prosessista. lantbruksproducenternas centralförbund Suomen 4H-liitto Olen saanut riittävästi tietoa Suurisavotta - kanneryhmä Hyvin on asiasta saatavissa tietoa - jos / kun vain asia kiinnostaa Olen saanut kiitettävästi tietoa Prosessi ollut ihan ok ja tiedotusta on ollut. Päivitystysprossessita tiedotettu huonosti. Ilmeisesti tavallisten metsänomistajien näkemyksiä ei edes kaivata.huomasin asian vasta 25.4. ilmestyneestä Metsälehdestä Rivimetsänomistajana olisin toivonut laajempaa tiedotusta. Enemmän tarkasteluun taloudellisia vaikutuksia, kriteerit ovat suojelupainotteisia; eipä juuri näy missään huoli metsänomistajan metsätalouden kannattavuudesta?? Keskustelu standardityöryhmässä on ollut avointa ja kaikilla on ollut mahdollisuus sanansa sanomiseen. Toisaalta olisi odottanut, että standardityöryhmässä olisi enemmän käytetty aikaa ja tahtoa kompromissin löytämiseen vaikeimmista asioista.

Yleiskommentit PEFC-kriteeristöstä kokonaisuudessaan Koneyrittäjien liitto Kriteeristön tulee olla kohtuullisen tasapainoinen paketti eri kestävyyden osa-alueiden osalta. Esillä oleva luonnos on mielestämme sangen hyvin tasapainossa näiden ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten näkökulmien suhteen. Yleisesti toteamme ja kiinnitämme huomiota siihen, että järjestelmän selkeyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lisäksi byrokratian ja dokumentoinnin määrä liittyen kriteerien noudattamiseen tulisi olla toteutettavissa kustannustehokkaasti, eikä saisi aiheuttaa käytännön toimijalle kohtuutonta taakkaa ja taloudellisia kustannuksia. Nämä ovat tärkeitä seikkoja järjestelmän hyväksyttävyyden ansaitsemisessa. Käsillä oleva luonnos on näkemystemme mukaan kohtuullisen hyvin täyttää tämän tavoitteen. Kuntaliitto Sertifiointijärjestelmän uskottavuuden kannalta on tärkeää, että valvonta on tehokasta ja riittävän kattavaa. Tällä hetkellä valvonta koetaan sellaiseksi, että niin sanottu vapaamatkustaminen on mahdollista taikka liian helppoa. Tämä koetaan jossain määrin koneyrittäjien piirissä epäoikeudenmukaiseksi. Kuntien metsäasiantuntijat ovat käyneet keskustelua kriteeristön sisällöstä netissä kuntafoorumilla ja METO Kuntien Metsäasiantuntijat ry:n järjestämässä koulutus-/palautetilaisuudessa 18.3.2014 Helsingissä. Kuntien ja kaupunkien metsätalous poikkeaa yksityismetsätaloudesta, Metsähallituksen metsätaloudesta ja yhtiöiden harjoittamasta metsätaloudesta. Kuntien metsien suunnittelu ja toimenpiteiden toteuttaminen tehdään vuorovaikutuksessa asukkaiden, sidosryhmien ja kuntapäättäjien kanssa. Toimintaa ohjaavat metsälain ja sertifikaatin lisäksi erittäin monet muut lait, johtosäännöt ja toimintaohjeet. Toimintaa myös valvotaan asukkaiden valvonnan lisäksi erityisen tarkasti median toimesta. Tämän takia toivoisimme, että PEFC- metsäsertifikaatin yleiseen osaan kirjataan kuntien ja kaupunkien metsätaloudesta seuraavasti: Kaupunkien ja kuntien metsätaloudessa noudatetaan talousmetsissä kokonaisvaltaisesti PEFC- metsäsertifikaattia ja kaava-alueilla, joissa Maankäyttö- ja rakennuslaki maisematyölupineen on voimassa, katsotaan PEFC -sertifikaattia noudatetun kun noudatetaan Maankäyttö- ja rakennuslakia, kuntien omia johtosääntöjä ja toimintaohjeita ja Metsälakia niillä alueilla, joilla se on voimassa (koskee kriteereitä 3, 4, 5, 6, 13, 15, 17 ja 27). Näin kirjattuna kunnat ja kaupungit voivat ilmoittaa kaikki omistuksessaan olevat metsät sertifikaatin piiriin. Kaupungeissa on hyvin yleisesti käytössä metsien hoitoluokitus, jossa jokainen metsikkökuvio määritetään hoitoluokkiin. Talousmetsien määrä saadaan helposti selville tämän luokituksen kautta. Näin kaupunkien ja kuntien metsistä tuleva puu on kaikki sertifioitua puuta. Maa- ja metsätalousministeriö Meto Metsäalan Asiantuntijat ry Metsähallitus Katsomme, että ensimmäiseen luonnosversioon verrattaessa toisessa luonnosversiossa on täsmällisernrnin otettu huomioon metsälainsäädännössä tapahtuneet muutokset. Kriteeristön kattavuus on riittävä ja on muistettava, että sen pitää olla toimijoiden ja metsänomistajien toteutettavissa ja auditoijan mitattavissa. Myös kustannustehokkuus korostuu entistä enemmän. Kattavuus on riittävä

Yleiskommentit PEFC-kriteeristöstä kokonaisuudessaan Metsänomistajien Liitto Järvi-Kriteeristö on edellisen alueellisen PEFC-kriteeristön kaltainen, mikä on hyvä asia. Suomi Kriteeristön toimivuuden arviointi on joiltakin osin vaikeaa, sillä muut standardiluonnokset eivät olleet samaan aikaan kommentoitavina (mm. miten sitoutumista edellytetään erilaisilta yrityksiltä eri sertifiointivaihtoehdoissa, kuka on alueellisen sertifikaatin hakija, mitkä ovat sertifiointitoimikunnan toimintaperiaatteet jne.) Kriteeristön yksinkertaistaminen olisi toivottavaa mm. ulkoisen arvioinnin toteutettavuuden parantamiseksi. Työmarkkinapoliittisia kiistoja ei tule ratkaista metsäsertifiointikriteereillä eikä hakijan tai sertifiointitoimikunnan tehtävänä ole ratkoa työsuhdekiistoja vain työmarkkinajärjestöjen yhdessä hyväksymät lainsäädäntöä tai työehtosopimuksia tiukemmat ehdot voivat sertifioinnissa tulla kyseeseen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi MTKn ry Monet indikaattorit perustuvat Suomen Metsäkeskuksen tekemään arviointiin/seurantatietoon, joten pitäisi olla varmuus siitä, että metsäkeskuksen toiminta tältä osin olisi jatkossakin riittävällä tasolla ja oikein suunnattua Metsäsertifioinnin kriteerien tarkastuksessa tulee pyrkiä ratkaisuihin, jotka vahvistavat sertifioinnin uskottavuutta kansainvälisesti sekä kotimaassa. Samanaikaisesti kriteerien pitäisi olla sellaisia, etteivät niiden noudattaminen ja valvonta aiheuta kohtuutonta vaivaa ja kustannuksia. Sertifioinnin tulee tuoda lisäarvoa markkinointiin. Korostamme, että metsäsertifiointi on vapaaehtoisuuteen perustuva metsätalouden laatujärjestelmä ja kaikkien osapuolten pitäisi hyötyä siitä tasapuolisesti, eikä kenellekään saa aiheutua siitä kohtuuttomia kustannuksia. Kriteeristössä ympäristöllinen ja sosiaalinen kestävyys korostuvat entisestään. Taloudellisen ja puuntuotannollisen kestävyyden vaatimuksia on puolestaan osin heikennetty. Vaikka tavoitteena oli kriteeristön yksinkertaistaminen nykyisestä, niin kriteerien lukumäärä lisääntyy. Sinällään lisätyt kriteerit (roskaamisen kielto ja metsänhoitotöiden laadunseuranta) ovat perusteluja ja tukevat metsätalouden kestävyyttä. Museovirasto Toisesta luonnoksesta PEFC-kriteereiksi Museovirasto toteaa, että metsätalouden kulttuuriseen kestävyyteen liittyviä asioita on kirjattu kriteereihin huomattavasti ensimmäistä luonnosta enemmän. Tämä on erittäin myönteinen ja tärkeä asia. Kulttuurisen kestävyyden kannalta tärkeitä luonnoksessa ovat erityisesti kriteerit 1, 4, 6, 10, 13, 15 ja 24. Museoviraston lausunnossa (dnro. MV/1/05.00.00/2014, päivämäärä 30.1.2014) ensimmäisestä luonnoksesta PEFC-kriteereiksi on käsitelty laajemmin metsien kulttuuriperinnön ja metsätalouden kulttuurisen kestävyyden yhteyttä. Saamelaiskulttuurin osalta asiassa lausuu tarvittaessa Saamelaismuseo Siida.

Yleiskommentit PEFC-kriteeristöstä kokonaisuudessaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen ELYkeskus Sertifioinnissa pitäisi ottaa omaksi kohdakseen puunkorjuu jatkuvan kasvatuk- sen/pienaukkojen menetelmällä ja luoda sille omat kriteerit mm. vanhojen metsien säilyttämiseen ja luonnon mo-nimuotoisuuden turvaamiseen. Tällöin ei juurikaan tar- vittaisi erityisiä kriteerejä vesiensuojeluun (sisältäen pohjaveden) kun maaperää ei muokata. Lausuntoon on huomioitu Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten kriteeriehdotuksesta antamat kommentit. Skogsägarförbundet Kusten Kriterierna är tillräckligt omfattande för att säkerställa ett uthålligt skogsbruk. SLC-Svenska lantbruksproducenternas centralförbund Suomen 4H-liitto Suomen arkeologinen seura ry Kriteeristö on riittävän laaja. Kriteeristö on riittävän laaja Metsäsertifioinnin tavoitteena on PEFC Suomen mukaan edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellises-ti kestävää metsätaloutta, mihin kuuluu myös yhteisestä kulttuuriperinnöstä huolehtiminen. Toteamme, että toisessa PEFC-kriteeristön luonnosversiossa on kiitettävästi otet-tu huomioon ne kulttuuriperintöä ja kiinteitä muinaisjäännöksiä koskevat kommentit, joita mm. Suomen arkeologinen seura ry esitti ensimmäisen luonnosversion kommentissaan. On ilahduttavaa, että muinaisjäännöksien huomioiminen on vihdoin otettu osaksi kestävää metsätaloutta. Toivomme, että uudistuvan PEFC-kriteeristön myötä kiinteät muinais-jäännökset otetaan huomioon sertifikaattia myönnettäessä. Vaikka sertifikaatin hakeminen on vapaaeh-toista, ei sitä tule myöntää vajavaisin perustein, siksi kiinteiden muinaisjäännösten tahallinen tuhoaminen on puolestaan yksi peruste jo myönnetyn sertifikaatin poisvetämiselle. Hyvin hoidetussa metsässä kult-tuuriperintö ja taloudellinen tuottavuus eivät ole ristiriidassa keskenään. Parannuksina ensimmäiseen versioon voidaan pitää mm. sitä, että kriteeriin 1 saadaan liite, jossa maini-taan metsätalouden kannalta keskeisin lainsäädäntö, joka sisältää myös muinaismuistolain (295/1963). Maininta muinaismuistolaista tulee sisällyttää myös kriteeristön lopulliseen versioon.

Yleiskommentit PEFC-kriteeristöstä kokonaisuudessaan Suomen Metsätieteellinen Seura 1) Ehdotimme kommentissamme kriteeristön edelliseen versioon, että kriteeristössä käytetään maantieteellisenä aluejakona metsäasetuksen 1308/2013 1 mukaista jakoa pohjoiseen, keskiseen ja eteläiseen Suomeen Suomen metsäkeskuksen aluejaon sijasta. Korjaus on tehty osaan kriteereistä (esim. kriteeri 3, määritelmä 6), mutta osassa on edelleen metsäkeskusten mukainen aluejako (esim. kriteeri 10, määritelmä 26). Kriteeristöesityksen sisäisen logiikan, auditoinnin selkeyden ja lainmukaisuuden seuraamisen yhtenäistämiseksi kaikissa kriteereissä tulee käyttää metsäasetuksen mukaista maantieteellistä aluejakoa. 2) Kommentissamme kriteeristön edelliseen versioon kiinnitimme huomiota siihen, että ryhmäsertifiointi on määriteltävä kriteeristössä tarkemmin. Koska Suomen PEFC lienee tarkoitus myöntää jatkossakin ryhmäsertifikaattina, ryhmä on selkeästi määriteltävä kriteeristössä. Onko kyse alueelle vai organisaatiolle myönnetystä ryhmäsertifikaatista? Kriteeristössä on nyt käsitteinä sekä alueellinen ryhmäsertifikaatti (ary) että ryhmäsertifikaatti (ry). Nämä käsitteet on määriteltävä selkeästi ja yhtenäisesti koko kriteeristöä koskien. Tällä hetkellä joidenkin yksittäisten kriteerien arviointi on vaikeaa, koska ryhmäsertifikaatin käsite tai käsitteet eivät ole selkeitä (esim. kriteeri 16). Toistamme myös kommentin, että pidämme metsänomistajien yhteenliittymää aluetta parempana ryhmäsertifikaatin perustana. Mikäli sertifikaatti myönnetään alueellisin perustein, miten varmistetaan alueen metsänomistajien sitoutuminen siihen? Lisäksi esim. metsäkeskusalue on sertifikaatin auditoinnin kannalta liian iso. Suomen riistakeskus Suurisavotta - kanneryhmä 3) Kriteeristöä selkeyttäisi merkittävästi mikäli koko kriteeristöä koskevat määritelmät kerättäisiin yhtenäisesti kriteeristön alkuun ja yksittäisten kriteerien kohdalla luetellaan ainoastaan määritelmät, jotka koskevat vain kyseistä kriteeriä. PEFC järjestelmän tulevaisuuden kannalta tärkeää olisi kiinnittää huomiota siihen, että eri tahoilla on aitoa kiinnostusta ja motivaatiota osallistua kriteerien sisällön kehittämiseen. Kriteerien laatimisen kannalta yhteistyötapojen ja neuvottelujärjestelmän kehittämistä voisi olla järkevä pohtia. Varsinaisen metsätalousalan ulkopuolelta tulevien tahojen vaikuttamismahdollisuudet kriteereihin tuntuvat olevan melko vaatimattomia. Tämä on näkynyt kriteereihin osallistujatahoissa, osallistujien kokouksissa käynneissä ja kokouksissa esitetyissä puheenvuoroissa varsinkin loppuvuoden 2013 ja 2014 aikana. Myös luontojärjestöjen poissaolo järjestelmän kehittämisestä ilmentää hyvin tarpeen kehittää kriteerien sisältöä ja neuvottelutapoja. Luontojärjestöjen esille nostamasta "viherpesun maineesta" ei pääse ir kuin todellisten tekojen kau a. Siksi kriteerien sisältöä tulisi kehi ää luonnon monimuotoisuutta yhä vahvemmin parantavaan suuntaan. Pienehköjä askelia ollaan ehkä nyt ottamassa- mutta harppauksellekin olisi hyvät perusteet. Metsätalouden yleisen hyväksyttävyyden ja maineen kannalta kriteerien sisällöllä on tärkeä merkitys nykyajan yhä ympäristötietoisemman kuluttajan silmissä. Metsätalouden ja sen toimijoiden uskottavuus syntyy monesti omien tekojen kautta. Kriteerien kehittämisessä hieman taka-alalle on myös jäänyt metsälakiuudistuksen lähtökohtana ollut ja laajasti hyväksytty metsänomistajien monipuolistuneiden tavoitteiden huomiointi. Kriteetistö on liian laaja. Kätkee alleen porsaanreikiä. MMM alaisen Metsökeskuksen nettisivuilla oleva maininta 'Ensimmäinen kriteeri on olemassa olevan lainsäädännön noudattaminen' - Se yksistää pitää sisällään mm saamelaisten etujen huomioinnin. Hyvä että on jatkuvuutta. Joka kierroksella ei pidä keksiä aina uusia kriteereitä. Metsänomistajille muutokset tulisivat olla mahdollisimman vähäisiä. Nyt esitetyillä kriteereillä mo kustannukset tulisivat kuitenkin nousemaan huomattavasti! Aika massiivinen kokonaisuus uhkaa 'turvota' edelleen. Tämä pitäisi olla kaikilla toimijoilla hallinnassa??

Yleiskommentit PEFC-kriteeristöstä kokonaisuudessaan Kriteereistä suurin osa on sellaisia, jotka koskettavat kaikkia, mutta ovat yksityiselle metsänomistajalle hankalasti toteutettavia. Harkintaa mikä koskee organisaatioita ja mikä yksittäistä metsänomistajaa tulisi vielä tehdä. Kriteeristö tehty 'luonnonsuojelijoiden' ehdoilla.metsänomistajin näkemykset ja heidän taloudelliset menetykset unohdettu. Vähintään riittävä metsänomistajan kannalta. Vaatii paljon jos aikoo hallita kaiken sen, joka on tarkoitettu metsänomistajalle. Keskeisin puute metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä on edelleen luontokohteiden huono huomiointi PEFC:ssä.

Kriteeri 1: Lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan Koneyrittäjien liitto Tämä on tärkeä kriteeri ja sen rajaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Odotamme, että kriteerin tarkoittaman lainsäädännön rajaus tehdään tyhjentävästi nyt mainittujen lainsäädäntökokonaisuuksien sisällä sekä suhteessa esimerkiksi kilpailulainsäädäntöön, mikä on tärkeässä roolissa esimerkiksi puukaupassa. Metsänomistajien Liitto Järvi-Uudistamisvelvoitteen laiminlyönnit tulisi olla tässä kriteerissä eikä kriteerissä 2. Suomi Metsänomistajien liitto Metsä-, ympäristö-, ja työlainsäädännön lisäksi noudatetaan kilpailulainsäädäntöä ja toimitaan muutoinkin hyvien liiketapojen mukaisesti. Länsi-Suomi Indikaattoreiksi soveltuisivat oikeuden ja viranomaisten päätökset kuten muidenkin lakien seurannassa ja liiketapalautakunnan antamat lausunnot. Esimerkiksi viranomaisen päätöksistä Kilpailuviraston ja eri oikeusasteiden antamat päätökset. Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen ELYkeskus Metsätaloudessa noudatettavan metsä-, ympäristö- ja työnlainsäädännön osalta viita-taan liitteeseen 1 (ei ollut kommentoitavana). Ympäristölainsäädännön osalta tulisi olla selkeä viittaus erityisesti maankäyttö- ja rakennuslakiin ja ympäristönsuojelulakiin. Vuosittain tulee ilmi useita tapauksia, joissa metsätaloustoimenpiteitä tehdään kaavo-jen suojeluvarauksilla tai MY tms. ympäristöarvoja omaavilla kaavakohteilla. Tämä on ongelma, joka metsäsertifiointikriteerien uudistamistyössä tulee ehdottomasti huomioi-da, jotta suojeluarvot alueilla eivät heikkene. Kts myös kriteeri 9. Indikaattori on rajattu liian tiukasti koskemaan vain viranomaisten valituskelpoisia pää-töksiä tai oikeuden ratkaisuja. Tämä koskee erityisesti maankäyttö- ja rakennuslakia, jossa lakiin perustuvan kaavan vastaiset metsänkäsittelytoimenpiteet havaitaan yleen-sä vasta jälkikäteen. Lakia valvovilla ELY:iilä ja kunnilla ei ole käytössää sellaista pää-tösmuotoa, jota tässä sertifikaatissa tarkoitetaan. Rikkomustapauksissa ensimmäiset päätökset metsänkäsittelyn laillisuudesta syntyvät vasta poliisin tutkinnan yhteydessä. Harva tapaus koskaan etenee sinne asti. Metsäsertifioinnissa tulisi pyrkiä ennakoivaan toimintatapaan. Indikaattorin tarkoittamat oikeuden ratkaisut ja viranomaisten päätökset toimitetaan sertifiointielimelle (ilman erillistä pyyntöä). Suurisavotta - kanneryhmä Suuri virhe, jos tarkoitetaankin vain metsä- ympäristö - ja työlainsäädäntöä. Toisaalta - Metsälain 1 pitää sisällään taloudelliset ja sosiologiset näkökulmat. Käsittämätöntä, jos sertifiointitoimikunnan kehittämisryhmä ei ole havainnut mitään korjattavaa vaikka 2004 kartellin ilmianto paljasti miljardiluokan vahingon aiheutuneen metsäyhtiöille. Yhtä käsittämätöntä myös Koneyrittäjäliiton päätös olla vaatimasta korvauksia vääryyttä tehneiltä - kuin myös MTK:n rooli. Kirkkohallituksen - 4,2 miljoonan ev lut seurakuntalaisen omaisuuden vaalinta niin ikään meni nukahduksen piikkiin. Totta kai noin viisaat ja fiksut kaverit ymmärtävät että talouden hoitoon kuuluu oman edun vaaliminen. Hki käräjäoikeus totesi 28.3.2014 päätöksessään - että yksittäinen metsänomistaja on elinkeinonharjoittaja - ja näin hänen tulee ymmärtää pitää omaisuudestaa huolta. Näin ollen on itsestään selvää, että kuukausipalkkaa nauttivat etujenvaalijat tulee olla vähintään yhtä ahnaita pitämään jäsenistönsä omaisuudesta puolia.

Kriteeri 2: Metsien puusto säilytetään hiilinieluna Koneyrittäjien liitto Kriteerin soveltamisalan rajaus koskemaan yli 700 000 ha on ok. Metsävarojen määrä ja laatu turvataan huolehtimalla metsän uudistamisesta (määräajassa) uudistushakkuun jälkeen. Metsänomistajien Liitto Järvi-Kriteeriin on siirretty uudistamisvelvoitteen laiminlyönnit kriteeristä 1. Koska kriteeri 1 koskee lainsäädäntöä, tulisi tämäkin asia olla Suomi johdonmukaisesti siellä. Kriteerin 2 ei tarvitse koskea lainkaan alle 700 000 hehtaarin metsänomistajasertifiointia. MTKn ry Kriteerin vaatimus huolehtia metsän uudistamisesta uudistamishakkuissa tulisi kohdentaa metsänomistajakohtaiseen ja metsänomistajaryhmää koskevaan sertifiointiin. Alueellisessa ryhmäsertifioinnissa kriteerin tavoitetta eli metsien hiilinielun säilyttämistä ei ole tarkoituksenmukaista seurata ja arvioida yksittäisen metsänomistajien tai hakkuukohteiden tasolla, johon ko. vaatimus alueellisessa ryhmäsertifioinnissa johtaisi. Sinällään vaatimus metsänuudistamisvelvoitteen noudattamisesta sisältyy jo kriteeriin 1 ja tulee tätä kautta otetuksi huomioon myös alueellisessa ryhmäsertifioinnissa. Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen ELYkeskus Otsikkona voisi olla: Metsät säilytetään hiilinieluna. Tässä kriteerissä on otettava huomioon myös maaperän hiilivarasto (sisältää kannot ja juuriston) ja varastoon kohdistuvat metsätalouden aiheuttamat muutokset. Yhtenä kri-teerinä voi tällöin olla, että maaperää ei muokata ja muokkaamattoman alan osuus hakkuualasta. Suomen Metsätieteellinen Seura Kriteerin arviointi on vaikeaa, koska ryhmäsertifioinnin määrittelyä ei ole tehty, kuten toteamme yleiskommenteissa. Kriteeri koskee ilmeisesti alueellista ryhmäsertifikaattia. Mihin vähintään 700 000 ha pinta-ala perustuu? Vähimmäispinta-ala on suuri ja kriteerin kohdalla tulee miettiä miten hiilinielu säilytetään pienemmissä yksiköissä, esim. siten ettei metsäsuunnitelman kestävää hakkuumäärää ylitetä. Ei mitään harkinnanvaraisia AMO kriteeriä, vaan kaikki kriteerit on oltava VMI:stä ja Metinfosta todennettavia! Uudistamisvelvoitteen vaatimus ei kuulu tähän puuston käyttökriteeriin, vaan lainnoudattamiseen kriteeriin 1.

Kriteeri 3: Puuston terveydestä huolehditaan Etämetsänomistajien Liitto Koneyrittäjien liitto Muutetaan lause Työn tilaajalla on suositukset hakkuutyötä haittaavan aliskasvoksen raivauksesta ennen hakkuuta helpommin ymmärrettävään muotoon. Ehdotamme seuraavaa muutosta/lisäystä kriteeriin: Puunkorjuussa vältetään kasvamaan jäävän puuston vahingoittamista sekä puuston kasvuolosuhteita heikentäviä maastovaurioita. Korjuuolosuhteita edistetään hakkuualojen ennakkoraivauksilla. Peruste: Metsäkeskuksen maastotarkastusten tulosten mukaan ennakkoraivaus vähentää puustovaurioita merkittävästi. Ennakkoraivatuilla kohteilla runkovaurioita todettiin 3,8 %, raivaamattomilla kohteilla vaurioita syntyi 5,8 %. Tämä on merkittävä metsien terveyteen vaikuttava seikka. Ennakkoraivauksen merkitys on sitä suurempi, mitä tiheämpi lähtöpuusto ennen hakkuuta on. Lisäksi tämä on tarpeellinen lisäys kriteeriin, koska indikaattorissa on esitetty, että työn tilaajilla on oltava suositukset alikasvoksen raivauksesta. Kun esitetään mitattavia asioita indikaattoritasolla, niin kriteerissä tulee olla ehdottamamme kirjaus. Tällöin kriteeri ja indikaattori ovat linjassa. Kohdassa aines- ja energiapuun varastoinnissa huolehditaan hyönteistuhojen torjunnasta termi aines- ja energiapuu korvataan puutavara termillä. Puutavara kattaa aines- ja energiapuun. Indikaattoria esitämme muutettavan seuraavasti: Juurikäävän torjuntatoimenpiteiden osuus sertifioidulla alueella on vähintään 75 % riskikohteiden hakkuupinta-alasta. Perusteluna on se, että kemeralain uudistamisen myötä kemeratukea saava alue laajenee huomattavasti pohjoiseen nykyisestä. Nykyinen 85 %:n tavoite taso on ollut melkoisen kireä ja paikoitellen haastava saavuttaa. Toimijakohtainen taikka hakkuuoikeuden omistajittain asetettu tavoiteraja ei toimi, koska juurikäävän torjuntatyöstä tekee aina päätöksen metsänomistaja. Urakanantajalla52) on suositukset hakkuutyötä haittaavan alikasvoksen raivauksesta ennen hakkuuta ja suositusten mukainen ennakkoraivaus on tehty.

Kriteeri 3: Puuston terveydestä huolehditaan Koneyrittäjien liitto Peruste: Pelkkä raivaussuositus ei paranna työturvallisuutta, työhyvinvointia eikä paranna puunkorjuutyön suorittamisen edellytyksiä ja siten ehkäise tarpeeksi korjuuvaurioiden syntymistä ilman suosituksen mukaista toteutusta. Suositusten mukainen toteutus aiheuttaa positiiviset vaikutukset. Selvitysten mukaan suositukset ovat jo nyt suurella osalla organisaatioita olemassa, mutta tarpeellisen ennakkoraivauksen toteutus on vähäisempää. Pidämme perusteltuna 5 %:n korjuuvaurioiden tasoa. Vaikka laskenta tuottaa omat korjuuvaurioprosentit tasa- ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuille, tulee puustovaurioista muodostua vain yksi vaurioprosentti kasvatushakkuille, jonka mukaan kriteerin mukainen toiminta alueella arvioidaan. Nähdäksemme näin luonnoksessa onkin tarkoitettu. Eri-ikäisrakenteisen hakkuille oma erillinen 5 %:n puustovauriotason saavuttaminen olisi liian kova vaatimus. Vaihtoehtoehdoista metsätuhojen torjunnan osalta: Pidämme ensimmäistä vaihtoehtoa perustellumpana ja sopivampana kriteeriin. Kriteeri on tällä hetkellä jo melko laaja ja vaihtoehto 1. on ytimekkäämpi ja selkeämpi käytännön toimijoiden kannalta. Vaihtoehdossa 2. on huomattavan paljon yksityiskohtaisia vaatimuksia ja ei tästä syystä ole mielestämme paras vaihtoehto näistä. Lisäksi vaihtoehdossa kaksi toiminnalle asetetaan selkeästi kireämpiä vaatimuksia kuin vasta uudistetuissa laissa metsätuhojen torjunnasta (1087/2013). Varsinkaan männyn osalle tiukennettujen vaatimusten asettaminen ei vaikuta erityisen perustellulta, koska lakia valmisteltaessa harkittiin jopa männyn poiskuljetusmääräyksistäluopumista. Metsähallitus Uuden metsätuholain sisällön mukaiset vaatimukset ovat riittäviä. Metsänomistajien Liitto Järvi-Korjuuvaurioiden sallittua määrää on nostettu 4 prosentista 5 prosenttiin. Tälle muutokselle perusteluksi ei riitä se, että nykyisiä tavoitteita ei ole Suomi helppo saavuttaa. Korjuuvaurioiden sallittu maksimi tulisi säilyttää 4 prosentissa. Puun varastoinnin osalta kannatamme vaihtoehtoisista teksteistä ensimmäistä vaihtoehtoa. Metsäteollisuus ry Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen ELYkeskus Suomen Metsätieteellinen Seura Vaihtoehdoista lain vaatimus on riittävä: Aines- ja energiapuun varastoinnissa noudatetaan metsätuhojen torjunnasta säädettyä lakia (1087/2013). Toimivaltainen viranomainen ei ole päätöksellään asettanut lain 24 :n mukaisia uhkasakkoja tai uhkia eikä antanut 25 :n mukaisia tuomioita, jotka liittyvät hyönteistuhojen torjunnan laiminlyönteihin aines- tai energiapuun välivarastoinnissa. Onko syytä muodostaa kriteeri, joka ohjaa hakkuita riskialueilla talviaikaan ja sellaisiin menetelmin, että korjuu ei aiheuta tarvetta torjuntaaineiden käyttöön? Kriteerin määritelmissä otetaan nyt huomioon tasa- ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuiden erot. Tämä on parannus edelliseen versioon verrattuna. Kriteerissä on lisäksi huomioitava, ettei puunkorjuu vahingoita siemenpuita luontaisen uudistamisen hakkuissa.indikaattoreissa annetaan kaksi vaihtoehtoa aines- ja energiapuun varastoinnin sertifiointivaatimuksille. Pidämme jälkimmäistä, tarkempaa muotoilua parempana. Sitä on kielellisesti muokattava, sillä viimeinen ranskalaisella viivalla aloitettu vaatimus ei sovi päälauseen kanssa yhteen.

Kriteeri 3: Puuston terveydestä huolehditaan Tarkastelu aluetasolla. Toimijoita on lukuisia ja myös kausiluonteisia, joten toimijatarkastelu johtaa kohtuuttomuuksiin. Tai sitten rajattava alueen suurimpiin toimijoihin. Metsälaissa jo väljennettiin prosentteja, onko se tarpeen sertissä? Lisäksi toukkavaaran vuoksi olisi ihan ok kiristää hyönteistuholain vaatimuksia. Mutta miten valvotaan tätä muutaman päivän raja-arvon tiukennusta? Tämä saattaa johtaa kohtuuttomuuksiin seurannan ja hallinnoinnin kannalta, joten olisiko eka vaihtoehto selvempi? Kriteerin vaatimus 85 % on yksittäiselle hankintamyyjälle kova vaatimus. Korjuuvaurioiden ylintä sallittua määrää (prosenttia) ei tule nostaa.vaihtoehtokohdista ensimmäinen on käytännössä se jota lakikin vaatii.

Kriteeri 4: Metsänuudistamisessa käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry. Pitäisi olla: Metsänuudistamisessa käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia ja kasvupaikkatyypille luontaisia puulajeja.

Kriteeri 5: Energiapuuta korjataan kestävästi Koneyrittäjien liitto Mielestämme kohta energiapuunkorjuussa ei vaurioiteta tai korjata kriteerin 13 tarkoittavia eläviä säästöpuita ja järeitä lahopuita voitaisiin poistaa, koska kriteerissä 13 on jo mainittu kasvatus- ja uudistushakkuut. Energiapuunkorjuu sisältyy kasvatus- ja uudistushakkuiden käsitteiden sisään. Kyseisen kohdan poistaminen tiivistää kriteeriä ja vähentää päällekkäisyyttä. Muutenkin sanamuotoa olisi syytä harkita, koska säästöpuiden osalta ei liene niin oleellista, ovatko ne vauriottomia vai esimerkiksi lievästi vaurioisia. Joten vaatimus, ettei niitä mitenkään saa vaurioittaa lienee turhaa. Niiden poistamisen estäminen lienee parempi vaatimus. Jos teksti kuitenkin jää kriteeriin, esitämme sen muotoilua seuraavasti: Energiapuunkorjuussa ei korjata kriteerin 13 tarkoittamia eläviä säästöpuita eikä myöskään vaurioiteta järeitä lahopuita. Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen ELYkeskus Muuten kriteeri on ok. Kantojen noston yleistyminen on aiheuttanut vesiensuojelullisia ongelmia pinta- ja poh-javesien osalta. Orgaanisen aineksen poistuma voi myös aiheuttaa tarvetta ravintei-den lisäämiseen lannoittamalla. Ehdotus kriteeriksi: kantoja ei saa poistaa vedenhankintaa varten tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla (luokat I ja II). Lisäksi muille vesiensuojelun ja maaperän rakenteen kannalta herkille alueille tulee asettaa tiukempia rajoituksia kantojen poistoon.

Kriteeri 6: Metsien hoito ja käyttö perustuu ajantasaisen metsävaratiedon hyödyntämiseen Maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja metsätalousministeriö korostaa koskien kriteeriä kuusi, että Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön keräämää metsävaratietoa ei ole vielä kattavasti saatavissa koko Suomessa. Nykyisen suunnitelman mukaisesti Suomen metsäkeskus saa metsävaratiedot kattavasti kerätty vasta vuonna 2020. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että tiedot esimerkiksi metsälain muutoksen johdosta tulleita uusia 10 :n elinympäristöjä eivät tyypillisesti vielä sisälly Suomen metsäkeskuksen metsävaratietoon. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että ehdotetussa kriteerissä jää epäselväksi, miten vaatimus metsänomistajien päätöksenteon tueksi tarvittaville tiedoille täyttyy, mikäli alueelta ei ole Suomen metsäkeskuksen toimesta kerätty metsävaratietoa. Meto Metsäalan Asiantuntijat ry Metsänhoitoyhdistys Metsä- Savo Kilpailuneutraliteetin kannalta on hyvä, ettei yksittäisiä metsäsuunnitelmamalleja tuoda esiin määritelmissä/indikaattoreissa. Uusien sertifiointikriteerien tullessa käyttöön kaikkia alueita valtakunnallisesti ei välttämättä ole vielä laserkeilattu ja siten metsänomistajille ei ole ko. alueilla käytettävissään heille maksutta ja automaattisesti toimitettavaa perusmetsävaratietoa, esimerkiksi metsänhoitotarpeista. Näillä alueilla kaikilla metsätiloilla tulisi käytännössä olla erikseen laadittu metsäsuunnitelma, joka on metsänomistajalle maksullinen ja aiheuttaisi kustannuksia. Metsänomistajien Liitto Järvi-Kriteeri ohjaa pakolliseen metsävaratiedon hankintaan, vaikka pienillä tiloilla ei olisi siihen mitään tarvetta. Kansainvälinen standardi antaa Suomi mahdollisuuden määrittää rajan, jota suuremmat metsätilat ovat tämän velvoitteen piirissä. Raja tulisi määrittää järkevälle tasolle esimerkiksi 50-100 hehtaariin. Kriteerissä ilmaisu metsänomistajalla on käytössään ajantasaiset tiedot tilansa metsävaroista ja indikaattorissa ilmaisu metsänomistajalla on käytössään enintään viisi vuotta vanhat metsikkökohtaiset metsävaratiedot on erittäin vaativa ja käytännössä mahdoton toteuttaa kattavasti. Metsävaratietoa (Metsäkeskuksen tuottamaa) ei ole vielä moneen vuoteen käytettävissä kattavasti. Läheskään kaikista tiloista ei ole muiden toimijoiden tuottamaa tietoa, joten kriteeri ei tällaisenaan ole toimiva. MTKn ry Metsäsuunnitelmaa tai kriteerin määrittelemiä metsikkökohtaisia metsävaratietoja ei tulisi vaatia pieniltä tiloilta. Voimassa olevat metsäsuunnitelmat kattavat tällä hetkellä 45 % tiloista, mikä vastaa 60 % metsäalasta. Metsäkeskuksen metsävaratietojärjestelmä kattaa tällä hetkellä vain 60 % yksityismetsien pinta-alasta. Sadan prosentin kattavuus arvioidaan saavutettavan vasta vuonna 2020 eli nyt käsittelyssä olevan standardiluonnoksen voimassaolon viimeisenä vuotena. Käytännössä kriteeri esitetyssä muodossaan loisi siis metsäsuunnitelmapakon myös pienille tiloille, mikäli ko. tila ei satu kuulumaan alueeseen, jolle metsäkeskus on tehnyt metsävaratietojen kartoituksen. Indikaattoriin tulisi tehdä lisäys, jonka mukaan vaatimus ei koske alle 50 hehtaarin tiloja. Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistuksessa on esitetty vastaavaa kokorajaa tiloille, joilta vaadittaisiin metsäsuunnitelmaa tai vastaavia tietoja. Nykyisellä metsätilarakenteella vaatimus koskisi lähes 60 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta.

Kriteeri 6: Metsien hoito ja käyttö perustuu ajantasaisen metsävaratiedon hyödyntämiseen Museovirasto Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen ELYkeskus Suomen arkeologinen seura ry Aiemman lausunnon (dnro. MV/1/05.00.00/2014) osalta Museovirasto viittaa vielä silloisen kriteerin 6 osalta annettuun tietoon muinaisjäännösrekisterin tietojen kattavuutta koskien. Sen osalta on tärkeä vielä harkita toisen luonnoksen kriteerin 6 määritelmäkohdassa 15 ja kriteerin 10 määritelmäkohdassa x1 esitettyjä asioita. Onko tarpeen vaatia kaikilta metsänomistajilta pakollinen puun korjuuseen tähtäävä suunnitelma. Vaihtoehto 2 on parempi. Määritelmiin (15) tulee lisätä kriteerissä 9 mää-ritellyt suojelualueet. Luontodirektiivin liitteen IVa lajit olisi syytä lisätä kriteerin 6 määri-telmäkohtaan 15). Tietojen tulisi kattaa luontodirektiivin liitteen IVa lajien tunnetut li-sääntymis- ja levähdyspaikat. Suomen arkeologinen seura ry haluaa kuitenkin edelleen painottaa sitä, että eri metsäalan toimijoilla on velvollisuus ottaa kiinteät muinaisjäännökset huomioon kaikkien eri työvaiheiden aikana. Korostamme tätä siksi, että kriteerissä 6 todetaan, että metsänomistajan on toimissaan käytettävä ajantasaista tietoa mm. kiinteistä muinaisjäännöksistä. Kriteerin määritelmään on kirjattu lausuma, jonka mukaan ajantasaiset tiedot kattavat muinaisjäännösrekisteriin merkityt kiinteät muinaisjäännökset, joista on olemassa luotettavat sijaintitiedot. Suomen arkeologinen seura haluaa korostaa, että kaikki muinaisjäännökset ovat automaattisesti lain suojaaminen, eikä niitä saa tuhota tai peittää, eikä niihin saa kajota ilman lupaa. Arkeologisen kohteen tahallinen vahingoittaminen on aina lainvastainen teko. Näin ollen se, että kohteen sijaintitieto ei muinaisjäännösrekisterissä mahdollisesti ole täsmällisen oikea, tai että kohdetta ei mahdollisesti ole vielä viety muinaisjäännösrekisteriin, ei oikeuta kohteen tahallista vahingoittamista, mikäli kohteen olemassaolo ja sijainti on maanomistajan tiedossa. Epäselvissä tapauksissa on käännyttävä suojeluviranomaisen puoleen, joka tekee tai teettää kohteelle tarkastuksen, jossa tietoja tarkennetaan. PEFC-kriteereissä on vielä yksi muinaisjäännöksiin liittyvä huomattava puute. Muinaisjäännöstiedon ajan-tasaisuudelle esitetty kymmenen vuoden kriteeri on kestämätön. Muinaisjäännöstieto on tyypiltään ab-soluuttista: paikalla joko on tai ei ole muinaisjäännös. Tällaisen tiedon on oltava tarkemmin ajantasaista kuin esimerkiksi samalla kymmenen vuoden ajantasaisuusvaateella varustetut tiedot Natura 2000 -alueista tai metsikkökohtaiset puusto- ja maaperätiedot, joiden kohdalla tiedot tuskin muuttuvat suu-remmin muutamassa vuodessa. Muinaisjäännösten osalta jonkun alueen status voi muuttua jo vuodessa täysin päinvastaiseksi jos sieltä löydetään entuudestaan tuntematon muinaisjäännös. Kriteereissä esitet-tävä vaatimus vuoden tai kahden vuoden välein tarkastettavista muinaisjäännösrekisterin tiedoista oi-keuttaisi paremmin puhumaan ajantasaisesta tiedosta. Ei voi olla totaali vaatimusta metsävaratiedoista! Sellaisia ei ole nyt eikä ehkä 10v kuluttuakaan jokaisella mo:lla eikä jokaisesta metsiköstä! Tässä olisi oltava esim. joku %-vaatimus kattavuudesta tms. Ei ole edes järkevää vaatia kattavia metsävaratietoja, mo on erilaisia tarpeita, eivätkä kaikki tarvitse näitä tietoja! Metsävaratiedon / metsäsuunnitelman vaatimus kaikille metsänomistajille on liian kova. Suunnitelma tulisi olla vaikkapa kaikilla yli 100 ha:n tiloilla ja siitä pienemmille riittäisi jatkossa metsäkeskuksen metsävaratiedote. Lisäksi kriteeri täyttyisi, kun 70 % metsänomistajista on käytössään em. mainitut tiedot. Minulla on päässäni kohdan 15 mukaiset tiedot metsästäni, päivitän ne vuosittain ja sehän riittää auditoijalle.

Kriteeri 7: Taimikot hoidetaan oikea-aikaisestikuntoon Koneyrittäjien liitto Kriteerin tavoitetasoa voitaisiin vielä tarkastella ja mahdollisesti asettaa taimikoiden hoitotarpeiden toteuma 70 %:iin. Mielestämme tämä on perusteltu ja kohtuullinen taso ottaen huomioon viime vuosien alueelliset toteumatasot. Lukuisilla alueilla on päästy jopa yli 80 % toteumatasoon. Kemeran uudistamisen suuntaviivatkin tukevat tätä. Metsänomistajien Liitto Järvi-Metsänhoitoa edistävä taloudellinen kriteeri, joka on tarpeen Suomi Taimikonhoitotarpeesta 60 prosentin toteuttaminen on paikoitellen haastava tavoite, mutta taso on entisen kriteerin mukainen. Kuten edellisen kriteerin kohdalla on todettu, tilakohtaista metsävaratietoa ei ole riittävästi saatavilla, jolloin tämä kriteeri johtaisi metsäsuunnitelmapakkoon metsänomistajakohtaisessa sertifioinnissa. Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry. Suomen Metsätieteellinen Seura Tarpeeton. Yleensä johtaa puulajirakenteen yksipuolistumiseen. Alueellisen ryhmäsertifikaatin kohdalla todetaan: "...vuotuisesta taimikonhoitotarpeesta toteutetaan vuosi ain..." ja metsänomistajakohtaisessa: "...metsissä on tehty vähintään..." Miksi eri aikamuoto? Käsi ääksemme auditoinneissa tarkistetaan kaikkien toimijoiden kohdalta tehdyt toimenpiteet ja suunnitelmien ajantasaisuus. Erilaisia sertifiointiryhmiä tulee kohdella tasa-arvoisesti. Mistä seurataan? Tiedot on saatava jostain tilastosta suoraan, eikä kyselyillä. Miten tilastoidaan tavoite ja miten toteuma, kun nyt ei edes ole omaa työlajia taimikon varhaisperkaukselle ja kemerassa tämä nmk/th raja tullee muuttumaan? Kriteerin seuranta vaatti metsäsuunnitelmapakkoa, jota ei tule asettaa. Seurantana riittäisi alueellinen tarkkuus.

Koneyrittäjien liitto Meto Metsäalan Asiantuntijat ry Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi Kriteeri 8: Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon parantamiseksi (kriteeri ehdotettu poistettavaksi) Kannatamme kriteerin poistoa. Kriteerin poisto on perusteltua. Esitys on kannatettava.

Kriteeri 9: Suojelualueiden suojeluarvot turvataan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen ELYkeskus Kriteereihin tulee lisätä kaavojen suojelualuevaraukset (SL). Kaavojen suojelualueva-rausalueilla on todettu olevan luonnonsuojeluarvoja ja ne on tarkoitus perustaa luon-nonsuojelulain mukaisiksi luonnonsuojelualueiksi. Kaavamääräyksissä on useimmiten yksilöidysti kielletty ne toimenpiteet, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvot en-nen kuin alue on perustettu suojelualueeksi. Kaavojen SL-varausalueilla metsälaki ei myöskään ole voimassa. Hakkuut kaavojen SL-varausalueilla hävittävät tai heikentä-vät alueiden luonnonarvoja ja ovat maankäyttö- ja rakennuslain vastaisia. Tämä on ongelma, joka metsäsertifiointikriteerien uudistamistyössä tulee ehdottomasti huomioida, jotta suojeluarvot alueilla eivät heikkene. Määritelmiin tulee lisätä: Tiedot suojelualueista näkyvät metsäsuunnitelmissa. Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry. Alueelliset ympäristöviranomaiset eivät ole todenneet, suojelualueilla tai niiden ulkopuolella tehdyistä metsätalouden toimenpiteistä suojelualueille aiheutuneita suojeluarvojen heikennyksiä. Pitäisi olla: Ei ole todettu suojelualueilla tai niiden ulkopuolella tehdyistä metsätalouden toimenpiteistä suojelualueille aiheutuneita suojeluarvojen heikennyksiä. Saman tekevää, kuka riittävän tietotaidon omaava henkilö (metsäammattilainen, biologi, luontokartoittaja) näin on todennut. Lisättävä sana: selviä suojeluarvojen heikennyksiä. On aivan liian paljon nyt tulkintaa, että joku toimi saattaa heikentää suojeluarvoja jonkun mielestä ja toisten näkemys on taas aivan vastakkainen. Sertikriteeri ei voi olla mielipide asia, vaan tapaukset on oltava selviä!

Kriteeri 10: Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet ja kiinteät muinaisjäänökset säilytetään Metsänomistajien Liitto Järvi-Muinaismuistolain mukaisten kiinteiden muinaisjäännösten tuominen tähän kriteeriin tuntuu oudolta ratkaisulta. Arvokkaat elinympäristöt Suomi ansaitsevat aivan oman kriteerinsä ja niiden säilyttäminen edellyttää erilaisia toimenpiteitä kuin muinaismuistojen säilyttäminen. Esitämme muinaismuistojen säilyttämisen sijoittamista kriteeriin 1 lakisääteiset asiat. MTKn ry Kriteeriin lisätty kohta c (muinaismuistolain mukaisten kohteiden turvaaminen) tuli esittää omana erillisenä kriteerinään. Kriteeri 10 on muodostanut selkeän ja ymmärrettävän metsien monimuotoisuuden turvaamisen liittyvän oman kokonaisuutensa. Muinaismuistokohteiden turvaamisen sisällyttäminen osaksi kriteeriä hämärryttää tätä kokonaisuutta. Erillinen kriteeri muinaismuistokohteiden turvaamisesta toisi myös tämän nyt standardiin lisättävän asian selkeästi esille ja helpottaisi myös viestintää asiasta. Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen ELYkeskus Suomen arkeologinen seura ry Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry. Ojittamattomat lettorämeet tulee Etelä-Suomessa aina jättää metsätaloustoimenpitei-den ulkopuolelle, vaikka 5 prosentin maanomistajakohtainen pinta-alaraja ylittyisi. Lähes kaikki korpityypit ovat uhanalaisia (EN, CR). Tästä syystä pienialaiset tai sel-västi rajautuvat ojittamattomat korvet tulee jättää kokonaan metsätaloustoimenpitei-den ulkopuolelle. Kriteerin 10 sisältö on onnistuneesti muutettu siten, että siinä selvästi huomioidaan kiinteät muinaisjään-nökset sekä esitetään muinaismuistolain henki. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 29 :n mukaisia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia suojeltuja metsäisiä luontotyyppejä, jotka luonnonsuojeluviranomainen on luonnonsuojelulain 30 :n mukaisesti päätöksellään määritellyt ja antanut päätöksen tiedoksi maanomistajalle tai haltijalle, ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen kyseiselläkohteella vaarantuu. Pitäisi olla: Punainen osa tekstiä tulisi jättää pois. Luonnonsuojelulain mukaiset kohteet on laissa riittävän tarkoin määritelty ja niiden heikentämisen tulee olla kiellettyä jo ennen viranomaisen tekemää päätöstä. Sertifioinnin tulee olla lain määräyksiä tiukempaa ollakseen yleensä sertifiointia. 4. Lehtipuuvaltaiset lehdot Kriteerissä tarkoitettujen, taimikkovaihetta vanhempien lehtojen tärkein säilytettävä ominaispiirre on useasta puulajista koostunut lehtipuuvaltainen 25) puusto. Kasvatushakkuissa toimitaan siten, että lehtipuuvaltaisuus säilyy. Tätä tulisi tiukentaa niin, että lehtipuuvaltaisissa lehdoissa ei sallita lainkaan jaksollista metsänkasvatusta, vaan ainoastaan poimintahakkuita

Kriteeri 10: Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet ja kiinteät muinaisjäänökset säilytetään Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry. 5. Puustoltaan vanhat metsät Puustoltaan vanhalla metsällä tarkoitetaan metsää, jossa täyttyvät seuraavat vaatimukset: I Vallitsevan puuston ikä on Etelä-Suomessa 26) yli 160 vuotta ja Pohjois-Suomessa 26) yli 200 vuotta; II Puusto on muodostunut erikokoisista puista tai koostuu useasta latvuskerroksesta ja puulajista taikka on myöhäisen sukkessiovaiheen kuusikko; III Puustoa ei ole käsitelty harsinta-, kasvatus- eikä väljennyshakkuin 60 vuoteen. Aiemmat harsinta-, kasvatus- tai väljennyshakkuut eivät ole muuttaneet metsän luontaisia rakennepiirteitä eikä hakkuiden jäljiltä esiinny kantoja enempää kuin 20 kpl/ha; IV Puustossa on vanhoja lehtipuita sekä lisäksi lahopuita, keloja ja maapuuta Etelä-Suomessa vähintään 15 % ja Pohjois-Suomessa vähintään 20 % puuston tilavuudesta. Kohteen ominaispiirteet säilytetään jättämällä metsikkö metsätaloustoimen-piteiden ulkopuolelle. Metsätalouden ulkopuolelle jätettävän vanhan metsän määritelmää tulisi väljentää niin, että 1) vanhimpien puiden ikä on vähintään 150 vuotta ja vallitsevan puuston ikä vähintään 120 vuotta Etelä-Suomessa. 2) Puustossa on erikokoisia puita tai se koostuu useasta latvuskerroksesta tai puulajista taikka on myöhäisen sukkessiovaiheen kuusikko 3) puustoa ei ole käsitelty kasvatus- eikä väljennyshakkuin 50 vuoteen. Vähäisiä poimintahakkuita on saanut olla. 4) Puustossa on vanhoja lehtipuita sekä lisäksi lahopuita, keloja ja maapuuta Etelä-Suomessa vähintään 5 % ja Pohjois-Suomessa vähintään 10 % puuston tilavuudesta. 6. Luonnontilaiset tulvametsät ja metsäluhdat Kriteerin tarkoittamia tulvametsiä ja metsäluhtia luonnehtii vuotuinen tulvarytmi. Meren, järvien, jokien ja purojen luontaisen tulvimisen ja pintaveden vaihtelujen aikaansaamien kangasmaiden tulvametsiköiden ja turvemaiden metsäluhtien tärkein ominaispiirre on pintaveden luonnollinen vaihtelu, jota säilytetään jättämällä alueet ojittamatta. Puustoa voidaan käsitellä kasvatus- ja suojuspuuhakkuin tai yksittäisiä puita poistamalla lahopuun säilyminen turvaten. Pitäisi olla: Nämä kohteet jätetään metsätalouden toimenpiteiden ulkopuolelle Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry. Mikäli tässä kriteerissä tarkoitettujen arvokkaiden elinympäristöjen pinta-alaosuus on yli viisi prosenttia metsänomistajan omistaman ja sertifioinnin piiriin kuuluvan metsä- ja kitumaan pinta-alasta, voidaan kohdassa d) lueteltuja kohteita kohdan 5 puustoltaan vanhoja metsiä lukuun ottamatta jättää vähimmäispinta-alaosuuden ylimenevältä osalta jäljempänä esitettyjen toimenpiderajoitusten ulkopuolelle. Ylläoleva lievennys on jätettävä pois. Arvokkaiden elinympäristöjen säilyminen metsätalouden toimenpiteissä: a) Oikeusistuimen tekemät päätökset tapauksista, joissa luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten kohteiden ominaispiirteiden säilyminen on vaarantunut. b) Oikeusistuimen tekemät päätökset tapauksista, joissa metsälain 10 :n erityisen tärkeän elinympäristön ominaispiirteet eivät ole säilyneet. c) Oikeusistuimen tekemät päätökset tapauksista, joissa muinaismuistolain 2 :n tarkoittamat kiinteät muinaisjäännökset ovat tuhoutuneet. Pitäisi olla: Ammatillisesti pätevöityneen henkilön tekemät havainnot tapauksista

Kriteeri 10: Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet ja kiinteät muinaisjäänökset säilytetään Suomen Metsätieteellinen Seura Puustoltaan vanhat metsät (d,5):toistamme edelliseen versioon tekemämme kommentin, että 140 vuotta on vakiintunut vanhan metsän ikärajaksi: sitä käytetään esim. valtakunnan metsien inventoinnissa, Suomen ympäristökeskuksen vanhojen metsien kartoituksessa ja Metsoohjelman kohteita valittaessa. Ikärajaa ei siis ole syytä kiristää. Lisäksi toistamme kommentin, että kohteiden valintaperusteena mainittu kantojen maksimimäärä hehtaarilla on huono, koska se riippuu kasvupaikasta (erilainen lahoamisnopeus), arvioinnin tekijän tarkkuudesta ja 20 kantoa hehtaarilla on niin pieni määrä, että sen luotettava toteaminen vaatisi 30+ laskentakoealaa hehtaarilla. Tämä on hyvä esimerkki auditoinnin kannalta täysin hyödyttömästä määritelmästä. kriteerin osuus ojittamattomista korvista, miten lahopuustoa voi muodostua tai miten turvataan vaadittu olemassa oleva lahopuusto, jos käytetään normaalia kasvatushakkuu menetelmää? Korjuuajankohdalla on myös merkitys elinympäristön säilymiselle. Muinaismuistoja koskevat kohdat kuuluvat ennemmin kriteeriin 1. Nämä eivät ole luontokohteita. Käytäntö ei ole nyt uskottava, jos luontokohteiden ominaispiirteiden heikkenemiseksi katsotaan vain oikeusistuimen tekemät päätökset tai tahallisesti ja tuottamuksellisesti metsälain vastaisesti tehnyt hakkuut. Suojelualueiden vastaisiksi hakkuiksi luettaisiin vain ne, jotka on hakattu tahallisesti tai tuottamukselliseksi? Samoin 10 d kriteerin jotkut kohteet on määritelty (korvet, vanhat metsät) niin ettei niillä ole käytännössä lisää suojelullista merkitystä ja jotkin kohteet voisi määritellä tarkemmin. Samansuuntaiset kommentit lausuin muistaakseni jo edellisellä kierroksella. Miksi luontokohteiden säilymistä ei jo nyt oteta suoraan luontolaatu- tai ratan tarkastuksista?