www.tampere.fi/lahisuhdevakivalta



Samankaltaiset tiedostot

lahisuhdevakivalta

lahisuhdevakivalta

Tietoa perhe- ja lähisuhdeväkivallasta Tietoisuustapahtuma Pääkirjasto Metso, Lehmus-sali

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.


Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin

Älä vaikene väkivallasta. Pyydä apua. Avopalvelut Sosiaalipäivystys

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Saako uhri oikeutta?

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

Kunnes väkivalta meidät erottaa?

Älä vaikene väkivallasta. Pyydä apua. Avopalvelut

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Väkivallasta perheessä saa puhua

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Itsemurhasta on turvallista puhua

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O

MARAK THL 1

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

A P U A VÄ K I VA LTA A N

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, Päivi Vilkki, varatuomari

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna Seksuaalinen väkivalta

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Juristipäivystys Ensipuheluja 240 kpl (vuonna 2016: 210 kpl)

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

KIUSAAMINEN. Mitä kiusaaminen on? Mitä rooleja oppilailla voi kiusaamisessa olla? Miksi? Mitä voi tehdä? Miten selvitellään?

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto?

Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke ( )

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

LÄHISUHDEVÄKIVALLAN JA RAISKAUSTEN INDIKAATTORIT POLIISIA JA OIKEUSLAITOSTA VARTEN

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Yliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: nuortenturku(at)turku.fi

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Vakava väkivalta erotilanteessa ja vaino eron jälkeen

Trappan-modellen Portaat-malli

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

VARAVOIMAA FARMARILLE

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Ilmoitus oikeuksista

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

Esityksen aihe

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Ikääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivalta Päivi Helakallio. Copyright Suvanto ry 2015

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

eteneminen esitutkinnassa Rovaniemi Kaste

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus

(Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella)

Pirkanmaan väkivaltaverkosto

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori. Puh:

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Lapin ensi- ja turvakoti ry

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät. Tanja Auvinen Etunimi Sukunimi

Transkriptio:

Ota väkivalta puheeksi seminaari Tampereen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyverkosto Poliisi, Tampereen mielenterveys- ja päihdepalvelut, Kriisikeskus Osviitta, Setlementti Naapuri ry, Perheväkivaltaklinikka, VÄLITÄ!-seksuaaliväkivaltatyö, Rikosuhripäivystys, Pro-tukipiste ry, Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Pirkanmaan sovittelutoimisto, Tampereen kaupungin sosiaalipäivystys Taru Herranen, johtaja, Tampereen kaupunki avopalvelut Antti Kiviniemi, kriisityöntekijä ja psykoterapeutti, Perheväkivaltaklinikka www.tampere.fi/lahisuhdevakivalta

Perhe- ja lähisuhdeväkivallasta lyhyesti Aiheeseen syventyminen (parikeskustelu) Väkivallan riskiä lisääviä tekijöitä Tauko Kohtaamisia Työntekijän haasteita Tänään Työntekijän mahdollisuuksia Keskustelua ja kysymyksiä

Perheväkivallan muodot Fyysinen väkivalta: töniminen, kiinnikäyminen, puristelu, pureminen, potkiminen, lyöminen, kuristaminen, ravistaminen, tavaroiden heittäminen, esineiden/omaisuuden tuhoaminen Henkinen väkivalta: uhkailu, pelottelu, nimittely, syyllistäminen, mitätöinti, nöyryyttäminen, alistaminen, rajoittaminen, eristäminen, mustasukkaisuus, kontrollointi, määrääminen, manipulointi, hallinta, vastuuttomuus, välinpitämättömyys, tunnekylmyys (tunneilmapiiri) Taloudellinen väkivalta: toisen omaisuuden luvaton/tahallinen käyttö ja/tai käytön estäminen ja kontrollointi, menojen/kustannusten epätasainen jakautuminen Seksuaalinen väkivalta: seksuaalinen ahdistelu/koskettelu, tekoihin pakottaminen, pornografian katseluun, matkimiseen tai siihen osallistumiseen pakottaminen, raiskaus tai sen yritys (alistaminen, pelko, uhkailu osana pahoinpitelyä/osana sovintoa ) Hengellinen väkivalta: uskonnollisiin instituutioihin (rakenteet, normit, säännöt) perustuvaa pelottelua, uhkailua, pakottamista, painostamista Hoidon ja huolenpidon laiminlyönti (kaltoinkohtelu) 3 (Krug et al. 2005, Lehtonen & Perttu 1999, Perttu et al. 2002)

Omia kokemuksiamme Keskustele vierustoverisi kanssa omista kokemuksistasi: Milloin koet epäonnistuneesi väkivallan puheeksi ottamisessa ja miksi? Milloin koet onnistuneesi puheeksi ottamisessa ja miksi? Minkä koet haastavaksi tai hankalaksi puheeksi ottamisessa?

Väkivalta elämänhistoriassa lisää väkivallan riskiä. Lapsuudessa nähty tai koettu väkivalta Nuoruudessa altistuminen väkivallalle Kouluväkivalta Seurustelusuhteen väkivalta Parisuhteen väkivalta Kuritusväkivalta Väkivalta elämänhistoriassa

Väkivalta erotilanteessa Väkivallan riski lisääntyy erotilanteessa. Eron puheeksi ottaminen Erosta keskusteleminen Eron valmisteleminen Lasten asioista keskusteleminen Eron vireille pano Asumisjärjestelyt Yhteisestä asunnosta muuttaminen Eron jälkeinen aika Erokriisi

Ylikorostunut vastuuntunto Ylikorostunut vastuuntunto lisää väkivallan riskiä. Vastuu vallankäyttönä Tois(t)en alistaminen Epäluottamus tois(t)en kykyihin Pelko tilanteen hallinnan menetyksestä Pelko epäonnistumisesta

Kulttuurierot lisäävät väkivallan riskiä. Erilaiset tavat toimia Erilaiset tavat ajatella Erilaiset asiat hyväksyttyjä Erilainen käsitys oikeasta ja väärästä Väärinkäsitykset Kielivaikeudet Arjenhallinta Lastenkasvatus Kulttuurierot

Elämäntilanteen kriisit lisäävät väkivallan riskiä. Masennus Työuupumus Stressi Vakava sairaus Työttömäksi jääminen Ylivelkaantuminen Kriisit

Ylivireystila Vireystilaikkuna Ylivireystila emotionaalisesti reagoiva, raivo, paniikki, ylivalppaus, ylisuojeleva, tunkeutuvia mielikuvia En ole turvassa, On tehtävä jotain Jäätyminen korkea vireystila, ahdistunut, liikkumaton, ylijännittynyt On vaarallista liikkua, Jos sanon jotain, niin päälleni hyökätään Optimaali vireystila Vireystilaikkuna Alivireystila pam murr Alivireystila romahtanut, alistunut, turta, ei kosketusta tunteisiin 10 Ogden, Minton 2006 Olen arvoton, Ei ole toivoa

Alkoholi ja päihteet Alkoholi ja päihteet lisäävät väkivallan riskiä. Tilanteiden hallinta Tunteiden hallinta Päihtyneet seuralaiset Ylimielisyys Uhkarohkeus Velkasuhteet Elämänhallinta puutteellista ylipäätään

Tilannesidonnaisuus Jotkin tilanteet lisäävät väkivallan riskiä. Tilanteiden hallinta Tunteiden hallinta Joukkokäyttäytyminen Väliin meno Väärässä paikassa väärään aikaan

Parisuhdeongelmat Parisuhdeongelmat lisäävät väkivallan riskiä. Mustasukkaisuus Väsymys Tiukat aikataulut Erilaiset päivärytmit Erimielisyydet rahasta Erimielisyydet lasten kasvatuksesta Sukulaiset Erilaiset arvot

Lapsen riskejä Lapsen riskiä joutua väkivallan kohteeksi lisäävät: Lapsen ikä ja sukupuoli Perheen elämäntilanteen epävakaus Ihmissuhteiden epävakaus Sosiaalinen eristyneisyys Vanhemman päihde-, alkoholi- tai mielenterveysongelmat Lapsen tarpeisiin vastaamisen ongelmat (Krug et al. 2005, 86-89, Lapsiin kohdistuva väkivalta tutkimus)

Ikääntyvän riskejä Ikääntyvän henkilön riskiä joutua väkivallan kohteeksi lisäävät: Päihde-, alkoholi- ja mielenterveysongelmat Kognitiiviset ja fyysiset vajavuudet Uupumus, stressikokemukset Parisuhteen laatu ja valta-asetelma Parisuhteen/perheen historia Riippuvuus (Perttu et al. 2002, 67)

https://www.youtube.com/watch?v=zcawndcboqa

Kahvitauko 30 min: viereisessä kahviossa omakustanteisesti

Kohtaamisia https://www.youtube.com/watch?v=orvp 8fO0pMk https://www.youtube.com/watch?v=oerac Ol-XZw Kommentteja ja/tai ajatuksia esimerkkitapauksista

Ei kokijaa ilman tekijää Kokee väkivaltaa Käyttää väkivaltaa Sekä kokee että käyttää väkivaltaa Näkee, kuulee väkivaltaa Saa viitteitä väkivallasta Kaikki tarvitsevat apua

Jos työntekijä on liikaa muutoksen puolella, silloin hän on asiakasta vastaan. (Taiju Eerikäinen)

Keskusteluun valmistautuminen Keskusteluun valmistautuessa huomioitavaa: Myönteinen ilmapiiri on tärkeä. Itse riittävän kunnioittava ja ystävällinen Tuki >< kontrolli; voivat vaihtua toisikseen Huolen puheeksi ottaminen ja kipeistä asioista puhuminen vaatii luottamusta. Omien rajojen tunnistaminen ja tiedostaminen Valmistautuminen tapaamiseen ylipäätään (Soisalo 2014)

Keskustelun avaus Kun tapaat henkilön, joka mahdollisesti on kohdannut väkivaltaa tai käyttänyt sitä: Kysy väkivallasta suoraan. Kuuntele myötätuntoisesti ja avoimesta. Kerro väkivallan monimuotoisuudesta ja yleisyydestä. Varmista, ettei mahdollinen väkivallan tekijä ole paikalla.

Kun tapaat henkilön, joka mahdollisesti on kohdannut väkivaltaa tai käyttänyt sitä: Varmista, että voitte keskustella luottamuksellisesti kenenkään muun kuulematta. Ole aina avoin, rehellinen ja myötätuntoinen. Sinulla on lupa kertoa, mikä on oikein ja mikä väärin. Varmista, että henkilö ymmärtää sinua ja sinä häntä. Kuuntele äläkä oleta. Keskustelu

Väkivaltaa kokeneelle ei ole hyötyä: Syyttelystä tai syyllistämisestä eikä syiden selvittelystä Vähättelystä, lohduttelusta, väkivallan mitätöinnistä Arvostelusta, vaikka ei pystyisikään irtautumaan Painostamisesta Ei kannata Väkivallan tekijän kritisoinnista (mutta väkivallan) Suorista neuvoista ja ohjeista (vaan tiedosta) Nopeista ratkaisuista (vaan vaihtoehdoista)

Kannanotto Kun tapaat henkilön, joka mahdollisesti on kohdannut väkivaltaa tai käyttänyt sitä: Ota kantaa väkivaltaan kertomalla, että se on aina väärin. Kerro, että väkivalta ja riita eivät ole sama asia. Kerro myös, että lähisuhdeväkivaltakin on rikos ja että sinulla on tietynlaisista rikoksista ilmoitusvelvollisuus. Kerro, ettei väkivalta yleensä lopu, ellei siihen puututa.

Yksittäinen tilanne Kun tapaat henkilön, joka mahdollisesti on kohdannut väkivaltaa tai käyttänyt sitä: Kartoita henkilön omia kokemuksia ja käsityksiä väkivallasta. Kerro, että apua on saatavilla. Ohjaa tarjolla oleviin palveluihin. Arvioi henkilön ja mahdollisten lasten välitön turvan tarve: onko turvallista palata kotiin? Auta/ kehota laatimaan turvasuunnitelma.

Turvasuunnitelma Pohdi, mistä tunnistaa vaaran, miten valmistautua mahdolliseen vaaratilanteeseen. Hätänumero 112 pikavalintaan; soitto hätänumeroon; opeta lapset soittamaan hätänumeroon Jonkun naapurin numero pikavalintaan tai edes keskustelu naapurin kanssa Voiko mennä naapuriin, ystävien tai sukulaisten luo? Missä lähin turvakoti; puhelinnumero? Miten voi lähteä ja mitä mukaan kiireessä? Turvalaukku helposti saatavilla; puhelin, avaimet, pankkikortti, lääkkeet, lasten tavaroita tms. Älä pakene tilaan, josta ei ole toista ulospääsytietä! Vältä perääntymistä keittiöön! Keskustelu lasten kanssa Lapset mukaan, jos mahdollista Arvioi väkivallan hengenvaarallisuutta. Hakeudu lääkäriin

Tilannekohtaisesti Kun tapaat henkilön, joka mahdollisesti on kohdannut väkivaltaa tai käyttänyt sitä: Tilanteet ovat aina erilaisia. Henkilö ei ehkä ole valmis tai halukas kertomaan väkivallasta. Hän ei ehkä uskalla kertoa väkivallasta. Hän ei ehkä miellä kokemaansa/tekemäänsä väkivallaksi. Sovi uudesta tapaamisesta tai yhteydenotosta.

Kun tapaat henkilön, joka mahdollisesti on kohdannut väkivaltaa tai käyttänyt sitä: Tiedosta omat kokemuksesi. Tiedosta omat asenteesi. Tiedosta omat ennakko-odotuksesi. Hallitse ilmeesi. Huomioi äänensävysi. Sanoitta Muista kehonkielesi merkitys.

Tilanteet kehittyvät Väkivaltaa kokenut etenee tilanteessaan: Havahtuu väkivaltaan ja sen raaistumiseen Uskaltaa puhua tilanteestaan Vakuuttuu, ettei kumppani muutu Uskoo eron olevan parempi ratkaisu Saa rohkeutta, itseluottamusta, uskoo selviytyvänsä Pääsee omasta syyllisyydentunteestaan Ymmärtää oman historiansa taakan Saa riittävästi voimia ja tukea sekä konkreettista apua Kaikki eivät koskaan lähde väkivaltaisesta suhteesta!

Väkivalta taustalla? Hyvä pohtia, voisiko taustalla olla väkivaltaa, jos: Fyysisiä vammoja tai oireita Psyykkisiä oireita, mielenterveysongelmia Päihde- tai alkoholiongelmia Sosiaalisia ongelmia Taloudellisia ongelmia Itsetuhoisuutta Joskus menneisyyden väkivalta voi vaikuttaa ja tarvita purkamista vaikkei akuuttia väkivaltaa enää olisikaan.

Mitä laki sanoo? Väkivallan käyttäminen lähisuhteessa on virallisen syytteen alainen rikos 1.1.2011 lähtien myös lievä pahoinpitely Vakaan tahdon pykälä poistettu Seksuaalirikosnimikkeet koskevat myös parisuhteita raiskaus avioliitossa kriminalisoitiin 1994 Vainoaminen on rikollista 1.1.2014 alkaen Oikeus hakea lähestymiskieltoa Lasten huollosta, asumisesta, elatuksesta ja tapaamisoikeudesta voidaan sopia lastenvalvojalla.

Uhrin oikeudet Lähisuhdeväkivallan kohteella on oikeus saada asianajaja ja tukihenkilö valtion varoista riippumatta varallisuudestaan, jos kyseessä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuva rikos (esim. pahoinpitely, kunnianloukkaus, vapaudenriisto) tai seksuaalirikos kohteella on vaatimuksia (rangaistus, korvaus) ja syyttäjä ajaa syytettä Väkivaltainen puoliso voidaan velvoittaa muuttamaan pois yhteisestä kodista perheen sisäinen lähestymiskielto avioerossa mahdollista myös avioliittolain nojalla

MISTÄ APUA? Akuutti apu: Soita kiireellisessä tilanteessa hätänumeroon 112 ( 24h) TAYS Ensiapu Acuta (24h) puh. 03 311 611 www.pshp.fi/acuta Auttavat tahot Tampereella: www.tampere.fi/lahisuhdevakivalta Älä jätä uhria yksin!

Apua ja konsultaatiota Tampereen ensi- ja turvakoti www.tetuko.fi Turvakoti tarjoaa ympärivuorokautista turvaa ja ammatillista apua perheväkivaltaa kohdanneille ja sen uhan alla eläville perheille. puh. 03 3143 4840 (24 h) Sosiaalipäivystys www.tampere.fi/sosiaalipaivystys toimii Tampereen kaupungin päivystävänä sosiaaliasemana ja antaa kiireellistä ensiapua lastensuojelu- ja perhekriisitilanteissa. puh. 0500 625 990 (24h) Kriisikeskus Osviitta www.osviitta.fi matalan kynnyksen tukipaikka kenelle tahansa, joka tarvitsee ulkopuolista keskustelutukea. Voit halutessasi varata ajan puh. 0400 734 793. Rikosuhripäivystys www.riku.fi RIKU auttaa rikoksen (esim. väkivallan) uhreja, läheisiä ja todistajia selviytymään kokemuksestaan. lisäksi RIKUsta saa tukea ja neuvoja rikosasian etenemiseen. Perheväkivaltaklinikka/Setlementti Naapuri www.naapuri.fi/tyomuodot/perhevakivaltayksikko/ Apua miehille, naisille ja pareille, jotka ovat perheessä tapahtuvan väkivallan tekijänä ja/tai kohteena. VÄLITÄ! Seksuaaliväkivaltatyön verkostohanke/ Setlementti Naapuri www.seksuaalivakivalta.fi Kriisiapua seksuaalisen väkivallan uhreille ja läheisille heti tapahtuneen jälkeen. Pirkanmaan sovittelutoimisto www.tampere.fi/sovittelupalvelut Lähisuhteissa tapahtuneen lähisuhdeväkivaltarikoksen sovittelupalvelu. Ohjaus palveluun poliisin tai syyttäjän toimesta. Terveyspalvelujen neuvonta 03 10023, joka päivä klo 7-22: ajanvaraus omalääkärille ja sairaanhoitajalle - www.tampere.fi/terveyspalvelut.html Akuuttipsykiatrian poliklinikka puh. 040 806 2606, päivystys arkisin ma - pe klo 8 15 yhteydenotot vakavissa kriisitilanteissa www.tampere.fi/terveyspalvelut/mielenterveys/hoitoon.html

Ollaan rohkeita Kuka tahansa voi kokea väkivaltaa mutta myös auttaa väkivaltaa kokenutta: Mitä aiemmin väkivaltaan puututaan, sitä enemmän saavutetaan ja vähemmän menetetään. Kaikkeen ei ole valmista ratkaisua. Kuunteleminen ja keskusteleminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Parempi yrittää jotakin kuin vaieta ja jättää huomiotta. Myös väkivaltaa käyttävä tarvitsee apua.

Kiitos mielenkiinnosta! Osallistumistodistuksen saa ovella lähtiessä Koulutukset lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisesta jatkuvat samansisältöisinä: Osa 1: Tunnista perhe- ja lähisuhdeväkivalta seminaari: 14.9.2016 klo 12.30 15.30 Tipotien sosiaali- ja terveysaseman luentosalissa Osa 2: Ota lähisuhdeväkivalta puheeksi seminaari: 9.11.2016 klo 12.30 15.30 Tipotien sosiaali- ja terveysaseman luentosalissa Koulutusinfot, materiaalit ja tietoa auttavista tahoista löytyvät sivuilta www.tampere.fi/lahisuhdevakivalta