Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1
Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa toistaiseksi Uusi laki (544/2007) voimaan?, vesiensuojelun vaatimustaso kuitenkin vähintään sama Tukea toimenpiteisiin, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain (1093/1996) mukaisesti (1 ) 1. Metsänuudistaminen (pellonmetsitys, vajaatuottoiset, myrskytuhot) 2. Metsänterveyslannoitus (ravinneepätasapainon korjaaminen, ei kasvatuslannoituksia) 3. Kunnostusojitukset Vaikutukset vesien tilaan? Tuki suunnittelu ja toteutuskustannuksiin (ml. vesiensuojelu) Puuston kasvun lisääntyminen? 2
Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) 7 Tuettavien töiden yleiset vaatimukset Työt on ohjattava kunkin alueen ja työlajin puitteissa ensi sijassa puuntuotannon kestävyyden kannalta tarkoituksenmukaisimpiin kohteisiin Töiden on oltava taloudellisesti sekä metsäluonnon- ja ympäristönhoidon samoin kuin metsien biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tarkoituksenmukaisia eikä niillä saa aiheuttaa kohtuudella vältettävissä olevaa haittaa muulle ympäristölle. Työt on keskitettävä, mikäli mahdollista siten, että ne voidaan toteuttaa taloudellisesti edullisimmalla tavalla (yhteishankkeet) -> Investoinnin tulee olla taloudellisesti kannattava ja vesistöhaitat tulee pitää kurissa = Metsänhoito- ja vesiensuojelusuositusten mukainen toiminta ojituksessa 3
Kunnostusojituskelpoisuus Hyvän metsänhoidon suositukset turvemaille, 2008, s. 17 Aikaisemmasta ojituksesta vähintään 20 vuotta Puuston kasvu vähintään 1,5 m 3 /ha/v, lähtötilanteessa vähintään 5-6 metrinen puusto, kasvatuskelpoisia puita riittävästi, odotettavissa tukkipuuta Jatkossa myös puustopääoman vaikutus kunnostusojitustarpeeseen? 4
Vesiensuojelun tavoitteet Nykykäytännön mukaiset perustoimenpiteet: Lisätoimenpiteet: merkitys 90 %? merkitys 10 %? Toiminta Huuhtoutuminen -laji -maalaji -määrä -sijainti -kaltevuus -vesimäärä Kulkeutuminen -pintavesien uomat Vesistöön pääsevä kuormitus Kuormituksen synnyn ehkäiseminen + Kuormituksen kulkeutumisen pysäyttäminen = Vesiensuojelun taso valumaalueella 5
Kiintoainekuormituksen keskimääräinen ajallinen kesto Lähde:Leena Finér ym. 2008. Metsätalouden vesistökuormituslaskelmat Kansallisen metsäohjelman 2015 valmistelua varten. 6
Vesiensuojelun tehostaminen kunnostusojituksessa (nykykäytännön mukainen vesiensuojelu) Vesiensuojelun kustannustehokkuus (vesiensuojelusuositusten painopiste) 1. Tarpeettomien tai syöpyvien ojien kaivamatta jättäminen Kunnostusojitustarve <> kunnostusojituskelpoisuus Sarkaojat = kuivatus <>laskuojat = vesien johtaminen Eroosiolle alttiiden ojien tunnistaminen 2. Eroosion vähentäminen kaivettavissa ojissa Eroosiolle altistavien olosuhteiden tunnistaminen ja oikea reagointi Menetelmien valinta, sijoittaminen ja mitoittaminen Mitoitus pääsääntöisesti vesimääriin perustuen Hajautettu vesiensuojelu & vesien johtaminen rakenteisiin Puunkorjuun suunnittelu ja toteutus turvemailla 7
Vesiensuojelun tehostaminen kunnostusojituksissa Eroosiolle altistavat olosuhteet vaihtelevat usein suuresti ojitusalueen sisällä ja ojittain Tietoa vesimääristä > laskuojien ja sarkaojien tunnistaminen Ojien kaltevuudet ja maalajit riittävällä tarkkuudella erityisesti laskuojien osalta Ojastokohtainen tai pienipiirteisempi tarkastelu Vesiensuojelusuunnitelmassa riskien tunnistaminen ja niihin reagointi 8
Eroosiolle altistavien olosuhteiden tunnistaminen Taulukko Maalajin rajanopeudesta johdettu kaivettavan ojan suurin suositeltu kaltevuus m/100m (Ojitettujen soiden puuntuotanto ja ympäristönhoito 1999, 34) 9
tunnistaminen ja oikea reagointi 10
Vesiensuojelurakenteet " purkupiste, vesiensuojelurakenne valuma-alue ojitusalue, hyötyalue, kuivatusalue Pääsääntöisesti mitoittaminen vesimäärään perustuen Yläpuolinen valuma-alue Hyötyala, kaivatusalue Q= A*MHQ (esim. Seuna) laskentataulukot Hajautettu vesiensuojelu - kustannustehokkuus 11
Vesiensuojelusuunnitelmat Suunnitelma koostuu ojitusalueen (valuma-alueen) kuvauksesta (riskien & haittojen tunnistaminen): Vaikutus vedenkorkeuteen: lähinnä pienten metsälampien laskuojat Suojelukohteet ja erityisen arvokkaat elinympäristöt: Vesilain mukaan luonnontilaisten tai luonnontilaisen kaltaisten pienvesien ja purojen uoman luonnontilan (myös osat) muuttaminen on kielletty! Kaltevuussuhteet: erityishuomio laskuojiin (0,5 %), sarkaojat yli 1 % kaltevuudet ojitustarve?, kaivukatkot? Maalajit: Turvekerroksen paksuus, maatuneisuus, alapuolinen kivennäismaalaji, tarkastelu tarvittaessa ojastoittain Vesien johtaminen: ojituskartalta virtausreitit ja virtaussuunnat pääteltävissä, laskuojien tunnistaminen mahdollista, ojitusalueen ulkopuolisten valumavesienjohtaminen, vesilain pienvesien luonnontilan vaarantaminen Toimenpiteet haittojen estämiseksi (ovatko toimenpiteet riittäviä ja tarkoituksenmukaisia huomioiden edellinen?) Toteutusajankohta ja kaivujärjestys: Vesiensuojelurakenteet ensin, kaivuajankohta vähävetiseen aikaan tai maan ollessa jäässä Kaivukatkot ja ojien suuntaus: Onko jätetty kaivukatkoja tarvittaviin paikkoihin? perusteita muuttaa suuntausta? Laskeutusaltaat ja lietekuopat; Tehokkuus maalajit huomioiden, sijainti, oikea mitoitus (valuma-alue, hajautettu vesiensuojelu) Pintavalutuskentät ja suojavyöhykkeet: Ojan perkaamisen lopettaminen ei tarkoita pääsääntöisesti sitä, että vedet johdetaan suojavyöhykkeelle tai pinta-valutuskentälle Lisää aiheesta: 12