KUVIEN MUOKKAUS JA ASEMOINTI TEKSTITIEDOSTOON Sisällysluettelo 1. Kuvien ja taulukoiden asemointi tekstiin... 2 1.1. Yleisiä periaatteita... 2 1.2. Osakuvien ryhmittely... 3 1.3. Pikakurssi PowerPointin kuvanmuokkaukseen... 5 1.4. Muuta huomioitavaa... 5 2. Työselostuksen rakenne... 6
1. Kuvien ja taulukoiden asemointi tekstiin 1.1. Yleisiä periaatteita Taulukko- ja kuvatekstien sijoittaminen: Taulukolle taulukon yläpuolelle. Kuvalle kuvan alapuolelle. Otsikko alkaa aina palstan vasemmasta reunasta. Leveys Taulukko leveys = käytetyn palstan leveys; kaksipalstaisessa tekstissä leveys voi olla 1 tai 2 palstan leveyttä. Word tekee oletusarvoisesti taulukosta palstan levyisen (Taulukko I). Taulukon leveyttä voidaan muuttaa (Kuva 1): valitse taulukko oikeaklikkaus Table Properties Table välilehdeltä rastitetaan Preferred width ja annetaan arvo joko cm tai % palstan leveydestä. Jos valitaan prosenttiarvo, marginaaleja myöhemmin muutettaessa taulukon leveys muuttuu automaattisesti. Lisäksi: o Sarakeleveyden tasaus: maalaa taulukko oikeaklikkaus Distribute Columns Evenly, o Reunaviivat: maalaa taulukko oikeaklikkaus Table Properties Borders and Shading klikkaa poistettavat/lisättävät viivat esikatselukaaviosta. o Taulukon ominaisuuksia voi muuttaa myös maalaamalla taulukko ja valitsemalla Wordin valintanauhasta Table tools. Taulukko I. Esimerkki taulukon sijoittamisesta tekstiin. Taulukko on palstan levyinen, sarakkeet ovat samanlevyiset ja solujen sisältö on keskitetty. Reunaviiva on piirretty vain taulukon ylä-ja alareunaan sekä otsikkorivin alle. Näyte/Abs µg prot laimennos laimennosta pipetoitu µl c prot µg/ml c prot mg/ml 0,085 1,9 1:100 40 4762,895 4,8 0,11 2,3 1:100 40 5802,829 5,8 Kuva voi olla kapeampi kuin palstan leveys; kuva keskitetään palstan keskelle (center). Kuva 1. Taulukon leveyden muuttaminen. Mittayksiköksi kannattaa valita prosenttia ja leveydeksi 100%. 2
Kuvan asemointi tekstiin (Kuva 2) Valitse kuva oikeaklikkaus Wrap text vaihtoehto. Behind text kuvaa voi liikutella vapaasti tekstin suhteen. In line with text Kuvan paikka määräytyy kappaleen tasaus -asetuksen mukaan (valitse Paragraph-ryhmästä vaihtoehto Centered). Kuva 2. Kuvan muotoiluasetusten valitseminen. Tekstin ja kuvan sijoittelu on useimmiten helpointa, jos kuvan asettaa tekstin alle ja tekee kuvan tarvitseman tilan tyhjillä riveillä. 1.2. Osakuvien ryhmittely Jos kuva sisältää useita pieniä osakuvia, näitä kannattaa sijoittaa rinnakkain ja/tai alekkain siten, että vajaa kuvarivi täytetään vasemmalta alkaen. Osakuvat merkitään yleensä kirjaimella, joka sijoitetaan kuvan viereen vasempaan yläkulmaan (Kuva 3). Kaikille osakuville kirjoitetaan yhteinen kokonaisuuden alle tuleva kuvateksti, jossa kuhunkin osakuvaan viitataan kuvan kirjaimella. A B C D Kuva 3. Esimerkki osakuvien ryhmittelystä ja merkitsemisestä. Jokaisesta osakuvasta A), B)., C). kirjoitetaan kuvatekstiin oma selitys. 3
Jos ryhmittelet leikepöydän kautta tuotuja kuvia, valitse kuvan asetteluksi tekstin alla (Behind text). Tällöin voit siirrellä kuvia vapaasti. Lisää osakuvaan tunnuskirjaimet hakemalla Insert välilehdeltä Text Box painike Draw textbox. Lisää kehykseen kirjain ja säädä fonttikoko. Sen jälkeen voit kopioida kehyksen + kirjaimen näppäinyhdistelmällä Ctrl + C tai monistamalla Ctrl + D ja käyttää näitä muiden osakuvien merkitsemiseen. Voit siirrellä tekstikehyksiä teksteineen ja tekstin alla olevaa kuvaa sopivaan kohtaan. Voit lopuksi valita kaikki, ja ryhmitellä kokonaisuudeksi (valitse ryhmiteltävät osat oikeaklikkaus Group Group). Tällöin ei tarvitse käyttää Word 2013:ssa hankalaksi osoittautunutta piirustuspohjaa (Drawing canvas). Kuvien ryhmittelyä varten voit tuoda tekstiin myös pienen ruututaulukon. Sijoita yhteen ruutuun kuva ja alapuolelle tai viereen kuvateksti (Kuva 4.). Taulukon rajaviivat voi häivyttää (No border). Kuva 4. Esimerkki Ruututaulukon käyttämisestä kuvien teossa. Taulukon rajat poistetaan näkyvistä. Kätevää on myös muokata kuva valmiiksi Power Point ohjelmalla, jossa siihen voi merkitä nuolet, viivat, nimet, numerot yms. Leikkaa sitten valmis kuva leikkaustyökalulla ja talleta esim. JPGkuvaksi tai kopioi CTRL+C näppäimillä suoraan leikepöydälle ja liitä tekstidokumenttiin (vapauta CTRL+V) näppäimillä) haluttuun paikkaan. Näin lisättyä kuvaa on helppo suurentaa tai pienentää. Ryhmitellyn kuvan suurentaminen ja pienentäminen Jos ryhmitelty kuva valitaan ja sen kokoa muutetaan nurkkakahvoista, tekstilaatikoiden fonttikoko ei muutu! Jos kuvan kokoa on tarpeen muuttaa, ryhmittely kannattaa purkaa (Ungroup). Tekstilaatikoita voi valita useita ja muuttaa fontin kokoa kaikkiin samalla kertaa. Kun osat ovat sopivan kokoiset ja paikallaan, ne kannattaa ryhmitellään uudestaan. 4
1.3. Pikakurssi PowerPointin kuvanmuokkaukseen Jotta kuvaa voitaisiin suurentaa ja pienentää portaattomasti, kuva täytyy muuttaa sopivaan kuvaformaattiin, esim. jpg, png, tiff, jne. Tämä onnistuu leikkaustyökalulla napatuille kuville tai Microsoft PowerPoint ohjelmassa, joka on tarkoitettu kuvaesitysten laatimiseen. Siinä on monipuoliset kuvanmuokkausominaisuudet ja samankaltaiset työkaluvalikot kuin Wordissa. Avaa Microsoft PowerPoint -> ohjelma avaa tyhjän diapohjan, jossa on kaksi tekstilaatikkoa. Valitse diat/slides-ryhmästä New slide/ uusi dia ja diatyypiksi tyhjä (ilman tekstilaatikoita). Hae kuvatiedosto tai tuo copy/pastella diapohjalle haluamasi kuva, ja muokkaa kuten Wordissa: Klikkaamalla kuvaa ikkunan yläosaan ilmestyy Wordin kanssa identtinen Picture Tools. Voit mm. säätää kuvan kirkkautta, leikata ylimääräiset osat pois, lisätä tekstilaatikoita ja ryhmitellä valitsemasi osat. Näiden lisäksi: Oikeaklikkaamalla kuvaa valinta-alueen lähellä tai leikkaamalla leikkaustyökalulla näytöltä save as picture/tallenna kuvana saat kuvasta jpg tai png muotoisen kuvatiedoston. Tallenna kuva sopivaan paikkaan. Voit hakea kuvatiedoston Wordissa komennolla Insert Picture. Tällaista kuvaa voit suurentaa ja pienentää portaattomasti. Muutosta tehtäessä kannattaa pitää Shift näppäin pohjassa, jolloin kuvasuhde säilyy säädon yhteydessä. Muuten kuva venyy tai litistyy helposti. 1.4. Muuta huomioitavaa Kuvan ja taulukon otsikossa kannattaa käyttää leipätekstistä poikkeavaa ulkoasua, jotta ne erottuvat toisistaan. Esim. käytä pienempää fonttia, kursiivia ja pienempää riviväliä. Jokaiseen kuvaan ja taulukkoon tulee viitata tekstissä ennen sen esiintymistä. Tällöin lukija tietää, milloin on aika katsoa kuvaa tai taulukkoa. Taulukko ja kuva sijoitetaan mahdollisimman pian viittauksen jälkeen huomioiden mahdollinen sivunvaihto. Taulukko ja kuva pitää aina pyrkiä sijoittamaan yhdelle sivulle. Jos kuva vie koko sivun tilan, sen voi sijoittaa aukeaman toiselle sivulle ja kuvatekstin aukeaman vastakkaisen sivun alareunaan. Teksti näyttää paremmalta, jos taulukot ja kuvat eivät ole tekstissä täysin peräkkäin, vaan niiden välissä on vähintään yksi lause (esim. viittaus seuraavaan kuvaan tai taulukkoon). 5
2. Työselostuksen rakenne Kokeellisen tutkimuksen tulokset raportoidaan julkisuuteen niin tarkasti, että kokeet voidaan raportin perusteella toistaa toisaalla. Raportista tulee ilmetä tutkimuksen suorituspaikan ja suorittajien ohella työssä käytetyt materiaalit ja menetelmät sekä saadut tulokset, joiden luotettavuutta ja merkitystä tutkimuskentälle arvioidaan kirjallisuudessa esitettyjen muiden tutkimusten perusteella. Biokemian työkursseilla koejärjestelyt ovat vielä yksinkertaisia ja työselostukset lyhyehköjä, jolloin sisällysluetteloa ei yleensä tarvita. Oppilaitoksissa on omat ohjeensa kirjoitustehtäville. Biokemian tutkinto-ohjelman Pro Gradun kirjoitusohjetta voi käyttää esimerkkinä myös työselostusten ja raporttien laatimisessa, mutta myös biokemian kursseilla ohjeistetaan työselostuksen kirjoittamista jonkin verran. Noudata kuitenkin työn ohjaajan tai kyseisen kurssin opettajan vaatimuksia, jos ne poikkeavat edellä mainituista opinnäyteohjeista. Oulun yliopisto siirtyi sähköisiin opinnäytteisiin 1.1.2013 alkaen. Voit tutustua Oulun yliopiston opinnäytteisiin kirjaston e-gradutyöasemilla ja Jultika työasemilla; joissa materiaalia voi lukea, mutta ei tallentaa (tekijänoikeudet!). Tallennuksen sallivaa materiaalia (yleensä väitöskirjoja) löytyy jonkin verran Jultika-julkaisuarkistossa. Painettujen opinnäytteiden sijainnit voi tarkistaa Oula-tietokannasta. Työselostus sisältää seuraavat pääosat: Kansilehti (Sisällysluettelo, pidemmissä raporteissa) 1. Johdanto 2. Teoria (Pitkissä raporteissa useampia teoria kappaleita; yleisestä yksityiskohtaiseen) 3. Työn suoritus 4. Tulokset 5. Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset 6. Kirjallisuusviitteet Kansilehdestä tulee ilmetä työn nimi, työn suorittajan nimi sekä työn suorittamispäivämäärä. Johdanto osassa kuvataan yleisemmällä tasolla työn teoriaa ja aiheen liittymistä tutkimuskenttään. Lisäksi johdannon lopussa kuvataan työn tarkoitus (mitä tehtiin) yhdelläkahdella lauseella. Voit myös mainita, jos työsi on osa laajempaa projektia. Laajuus on n. 0,5-1 sivua. Ilmaisun aikamuotona on passiivin imperfekti. 6
Teoriaosa esittelee kohteet tarkemmin. Omissa kappaleissa määritellään käsitteet (mitä/ mikä), kuvataan molekyylin/molekyyliryhmän ominaisuuksia, rakennetta, missä esiintyy, tehtäviä, säätelyä, merkitystä, esimerkkejä normaali- tai poikkeustilanteista jne. Osion laajuus on n. 1+ sivua. Ilmaisun aikamuotona on preesens. Työn suoritus osassa esitellään (passiivin imperfektimuodossa), mihin työ ja tulokset perustuvat. Erittele omissa alakappaleissa työssä käytettävät materiaalit ja menetelmät. Esitä tässä osassa myös työvaihekaavio, jos sellaista on edellytetty. Ilmaisun aikamuotona on passiivin imperfekti. Työselostuksesta täytyy selvitä työn kulku yleisellä tasolla ilman pipetointiohjeita. Kerrotaan siis tarinan muodossa, kuinka taulukkojen ja kuvien esittämiin tuloksiin on päästy. Esimerkiksi: Työ aloitettiin kasvattamalla rekombinanttiplasmidin sisältävästä bakteerikannasta ns. ymppi. Aamulla kasvusto siirrostettiin suurempaan määrään kasvatusliuosta ja kasvatusta jatkettiin ja proteiinin tuotto indusoitiin IPTG:llä. Kolmen tunnin kuluttua solut erotettiin sentrifugoimalla ja plasmidi-dna eristettiin hajottamalla solut NaOH-SDS liuoksella ja neutraloimalla K-asetaatilla. Plasmidi-DNA:n pitoisuus ja puhtaus määritettiin fotometrisesti aallonpituudella 260 ja 280 nm (Taulukko I). Esimerkki viittauksen liitäminen leipätekstiin työn suoritus osassa: Työ tehtiin Biokemian menetelmät I harjoitustyöosuus monisteen (Risteli et al. 2013) sivujen 22-23 mukaan. Viite kokonaisuudessaan esitetään osiossa 6. Kirjallisuusviitteet. Jos annetusta työohjeesta on poikettu, on siitä mainittava: Työohjeesta poiketen plasmidi-dna saostettiin etanolilla. Tulokset osiossa esitetään (passiivin imperfektimuodossa) omissa alakappaleissa jokainen mittaus, lukuarvo(t) ja kuvaaja(t), joihin raportin esittämät johtopäätökset perustuvat. Lukuarvot esitetään usein taulukoituna. Kuvalle ja taulukolle annetaan aina nimi sekä järjestysnumero; kuville arabialainen ja taulukoille roomalainen numero. Taulukoiden otsikko ja taulukkoa selittävä teksti tulevat taulukoiden yläpuolelle ja kuvien nimet ja kuvatekstit kuvan alle. Työselostuksessa jokaisen kuvan tulee olla itsenäinen kokonaisuus. Lukematta leipätekstiä lukijan on kuvan tekstistä ymmärrettävä, mitä on tehty, mikä näyte tai menetelmä jne. Yksistään kuvan nimi kuvan alla ei riitä, vaan kuvaa on selitettävä hiukan tarkemmin lyhyehkössä kuvatekstissä. Taulukoihin ja kuviin viitataan aina ensin tekstissä ennen kuvaa tai taulukkoa, joka sijoitetaan viittauksen jälkeen sivuasetteluun sopiviin kohtiin. Jos kuva on kovin suuri tai jos se sisältää tuloksia täydentävää materiaalia (esim. standardikuvaaja), se voidaan lisätä työselostuksen loppuun liitteeksi. Tästä mainitaan erikseen esimerkiksi seuraavasti:.standardikuvaaja esitetään kuvassa 2 (liite 1). Liitteenä oleva kuva on varustettava kuvatekstillä. 7
Kaikille tulososioissa esiintyville luvuille tekstissä, taulukoissa tai kuvissa täytyy löytyä selitys (laatu, suure tms). Taulukon jälkeen tekstissä selitetään suoritetut laskutoimitukset, esimerkkikaavat ja/tai esimerkkilaskut. Yksi esimerkki laskutyyppiä kohti riittää. Keskiarvon laskemista ei tarvitse esittää. Jos standardikuvaaja on piirretty excelillä, esitä kuvaajan yhtälö (laskukaava). Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset (aikamuoto: preesens) Osassa esitetään lyhyesti tiivistetyssä muodossa työn tarkoitus, ne tulokset (kaikki tulososassa lasketut numeroarvot), jotka työssä on saavutettu ja tuloksista tehtävät johtopäätökset. Pelkkä toteamus työn onnistumisesta tai epäonnistumisesta ei riitä. Mikäli työ on epäonnistunut, esitetään, minkälaisia tuloksia olisi pitänyt saada. Heikosti perusteltavissa olevia ja liian mielikuvituksellisia arveluja on kartettava. Mahdolliset satunnaiset tai systemaattiset virhelähteet on tarkoin kuvattava. Mikäli samassa tutkimuksessa käytetään rinnakkain eri menetelmiä, on niiden antamia tuloksia verrattava keskenään. Kirjallisuusviitteet: Ks. MS Word ohje kpl 5. 8