Täplärapu siian ja muikun mädin saalistajana Kuva Teuvo Järvenpää Timo Ruokonen Jyväskylän yliopisto timo.j.ruokonen@jyu.fi
Rapu kala vuorovaikutukset Kilpailevat elinpaikoista lohi- ja pohjakalojen kanssa Jakavat samat ravintoresurssit pohjakalojen kanssa Heikentävät elinympäristöjen laatua Ravut petokalojen ravintoa Mädin ja poikasten saalistus eol.org eol.org
Tapaus Säkylän Pyhäjärvi Yksikkösaalis/merta Kokonaissaalis yksilöä
Lämpötila Tavoite Tutkia voimakkaasti kasvaneen täplärapukannan vaikutuksia siikakalojen talviaikaiseen kuolleisuuteen Kutuaika Kuoriutuminen lokakuu l toukokuu
SH SUMMER y AUTUMN-WINTER y SPRING-SUMMER y+1 AUTUMN y+1 zoopl summer D yoy M - <0.01 M - <0.01 M - <0.002 SH-0.019 H-<0.001 zoopl August HP - <0.01 H3 -< 0.05 H7 A00 - <0.001 G yoy SH + 0.085 G older HS7-0.032 SHu - SH H3 - A00 - VB- SHu - D stock SH + 0.040 D yoy SH + 0.072 temp B yoy A1-0.026 SHu - SH SH B stock AA AA SH A4 SH - 0.049 AA - 0.057 SHu - DW egg AA - 0.079 (I) - 0.078*- 0.031* K icebreak AA + <0.001 SH (I) A1-0.035 temp water height (I) A1+ 0.010 A1 + <0.001 AA + <0.01 HuS + <0.01 (I) - <0.05* A1 HuS S, Sa, N S HuS - <0.01 zoopl A1 (I) A1-0.006 wind A1 + 0.025 (I) - 0.014*- 0.008* S prerecruit (I) - <0.02* S2 - <0.05 SHu - VM - <0.05,NS trawling (I) Salmo (I) perch index (II) S HS4 - VB 0.003 N+ 0.017 SH + 0.002 pike burbot roach stocked whitefish S native whitefish A1 + 0.015 A1-0.077 A00 A00, S, V, Sa A00, V HS4-0.003 V + <0.05 A00 + <0.001 H3 - <0.05 HS4 - <0.007 A4 - <0.05 A00-0.001 S - 0.006 R D older M - <0.001 H3 B older V + 0.017 V D eggs V V + 0.039 (II) (II) V D larvae 2.-3. week M - <0.001 significant correlation/regression not significant studied in this thesis, significant studied in this thesis, not significant reference, sign of association, p-value, *=1-tail probability V + 0.057 V V D V + 0.05, H7 + 0.029 older V + 0.027, A00 + 0.10 V D larvae newly hatched V,VB, A00 FIGURE 3 A selection of analysed associations between factors potentially linked to recruitment of vendace in field data. In boxes: B=biomass, D=density, DW=dry weight, G=growth, K=condition, S prerecruit =survival, temp=temperature, zoopl=zooplankton. References: A1= Auvinen 1988, A4= Auvinen 1994, AA=Auvinen & Auvinen 1994, A00=Auvinen et al. 2000, H3=Helminen et al. 1993a H7=Helminen et al. (1997) HP=Hamrin & Persson 1986, HS4=Helminen & Sarvala 1994, HS7= Helminen & Sarvala 1997, HuS= Huusko & Sutela 1998b, M=Marjomäki & Kirjasniemi 1995, N=Nyberg et al. 2001, S=Salojärvi 1991a, S2=Salojärvi 1991b, Sa=Salonen (1998), SHu=Salmi & Huusko 1995a & b, SH=Sarvala & Helminen 1995, V= Viljanen 1988b, VB=Valkeajärvi & Bagge 1995, VM= Valtonen & Marjomäki 1988.
Kokeita, kenttähavaintoja, arvioita ja mallinnusta o Perustietoa täplärapujen mädin syömisestä: Koe 1: syövätkö ravut mätiä alhaisissa lämpötiloissa (2 & 6 C) Koe 2: onko syöminen tiheysriippuvaista Koe 3: maksimaalinen ravinnonkulutus o Muuttuuko rapujen ravinnonkäyttö syksyn ja talven välillä? o Rapu- ja kalapopulaatioiden koko o Ravinnonkulutuksen arviointi bioenergeettisellä mallilla
Syötyjä mätimunia Syötyjä mätimunia Kelpaako mäti? Muikun mäti 6 C Jokirapu Täplärapu Siian mäti 6 C Jokirapu Täplärapu
Riippuuko syöminen tiheydestä? 1200 Syöty mädin määrä. m -2 900 600 300 0 0 300 600 900 1200 Tarjottu mädin määrä m -2
Maksimikulutus g mätiä / g rapua Maksimikulutus Cmax = 0.112 M -0.839 e temp*0.236 Ravun massa g
Mallin viritystä ravintoa ei ravintoa Massa g
Ravinnonkäyttö C & N vakaat isotoopit %? %? %? %?
Osuus % Syksy Ranta Syvänne Karike Vesikasvit
Osuus % Talvi Ranta Syvänne Karike Vesikasvit Mäti
Muikku- ja siikapopulaatioiden koko Poikaspyynti keväällä Kutukanta-arviot saaliin perusteella
Rapupopulaation koko Rapusaalis ( pyyntikokoiset ) Rapusaalisseuranta (> 60 mm) Kirjallisuus (< 60 mm) 3,5-8 miljoonaa rapua
Lämpötila C Bioenergeettinen malli Täplärapu talvella C = p * 0.122*W -0.839 *e Temp 0.236 = G + (0.000487 * W -0.315 * e Temp 0.631 ) +((C-0.15 * C) * 0.020)+(0.18 * (C-0.15 * C)) Kutuaika Kuoriutuminen Pyhäjärven lämpötila-aineisto Pyhäjärven rapukannan rakenne lokakuu l toukokuu
Mädinsyönti ravinnonkäyttötulosten perusteella Muikun mätiä kpl/ha Rapupopulaation koko yks/ha % syöty Siian mätiä kpl/ha % syöty
Mädinsyönti suhteellisen esiintymisen perusteella eol.org Muikun mätiä 493 000 kpl/ha Rapupopulaation koko yks/ha Siian mätiä 14 600 kpl/ha Ravun aiheuttama kuolleisuus: muikku 3-9,4 % siika 1,5-7,4 %
Todellisuus Muikku Poikastiheys yks. ha -1 Ggbhgf Siika Vuosi Vuosi
Johtopäätöksiä Täplärapu potentiaalinen mädinsyöjä Ei vaikutusta muikkukantaan Säkylän Pyhäjärvellä, ei merkittävää lisäkuolleisuutta Siian poikastiheydet laskusuunnassa -> rapujen aiheuttamaa?
Tulevaisuuden suunnitelmia Kerääntyvätkö ravut kutualueile? Rapujen aktiivisuus talvella jään alla? Tarkemmat populaatiokoon arviot
Kiitos! Juha Karjalainen, Timo Marjomäki, Antti Martikainen Jyväskylän yliopisto Markku Pursiainen Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Jouko Sarvala Turun yliopisto A-M Ventelä, Marjo Tarvainen Pyhäjärvi Instituutti Crayfish research program 2005-2012