Täplärapu siian ja muikun mädin saalistajana

Samankaltaiset tiedostot
Muikun kannanvaihtelu ja ammattikalastus eräs tulkinta. Dos. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Puumala

Miksi muikkukannat vaihtelevat? 100 vuotta suomalaista muikkututkimusta mitä on opittu? Jyväskylä

Muikun kannoilla. HuS + <0.01 (I) - <0.05* icebreak SH. temp SH A1 HuS. water height (I) * * DW egg AA + <0.

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Ruotsalaisen muikkuseuranta Marko Puranen ja Tomi Ranta

Pedot ja muikku. Outi Heikinheimo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 100 vuotta suomalaista muikkututkimusta Jyväskylä 2.12.

Rapukantojen rooli Pyhäjärven ekosysteemissä

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Loppuraportti

Kalastus ja muikkukannat

Säkylän Pyhäjärven RAPU-hanke selvittää raputalouden riskejä ja mahdollisuuksia

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

KALATALOUS TILASTOINA 2014 FINNISH FISHERIES STATISTICS

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Hopotusta* kokeellisista tutkimuksista* Kainuun kalantutkimuksessa Ari Huusko

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013

Täpläravun (Pacifastacus leniusculus) vaikutus Säkylän Pyhäjärven siian poikastuotantoon

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Pyhäjärven hoitokalastus

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Ympäristön tutkimus- ja Satakunta verkostoitumistapaaminen Marko Jori Toimialapäällikkö, elintarvike Pyhäjärvi-instituutti

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Raputalousohjelma

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Mikkeli

KALATALOUS TILASTOINA 2012 FINNISH FISHERIES STATISTICS

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Suonteen siioista 2016

KALATALOUS TILASTOINA 2006 FINNISH FISHERIES STATISTICS

1. Johdanto. 2. Tutkimuksen tarkoitus. Jouni Tulonen 1), Esa Erkamo 2) ja Japo Jussila 3)

Pieliselle suunnitellun säännöstelyn

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kokemäenjoen siikatutkimukset

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

Kalastuksen käytön ja hoidon järjestäminen käytännössä?

KALATALOUS TILASTOINA 2008 FINNISH FISHERIES STATISTICS

Kalastuksen kehitys Koitereella

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Ilmastonmuutos haastaa rapu- ja kalatalouden

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Kokemäenjoen (Sastamala Harjavalta) täplärapuistutuksien tuloksellisuuden seurantaraportti vuodelta 2016

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA

1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Sisävesikalastuksen alueellinen seuranta- ja ohjausjärjestelmä. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Pro gradu tutkielma Lämpötilan vaikutus täpläravun ( Pacifastacus leniusculus

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

Merikotka - ympäristöhankkeet. Helsinki, Hill & Knowlton Sakari Kuikka, Fisheries and Environmental Management Group (FEM),

Kyrösjärven muikku - aiheuttaako säännöstely mätituhoja?

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLISEN YHTEISTARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUODEN 2011 KALASTUKSESTA

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

KALATALOUS TILASTOINA 2010 FINNISH FISHERIES STATISTICS

Suo metsäkanalinnun silmin

Kansallispuistojen luokitus

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Päijänteen Tehinselän muikku- ja siikakannat Pentti Valkeajärvi, Timo J. Marjomäki ja Markku Raatikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Itämeren kala elintarvikkeena

KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ

SATAKUNNAN KALATALOUDEN KEHITTÄMINEN. Säkylän Pyhäjärvi Taustatiedot

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta

Vakaiden isotooppien käytön periaatteet ravitsemustutkimuksessa

Ammattikalastus merellä 2010

Rapu Crayfish Järvet pulassa Lakes in trouble. - tutkimuksia ilmastonmuutoksen taloudellisista ja ekologisista vaikutuksista

SUOMI MAAILMASSA JA EU:SSA (2015, lähteet: FAO ja Eurostat)

Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004

Kemikaaleihin liittyvät pelot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

Istutussuositus. Kuha

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Merimetsojen vaikutus kalakantoihin

Kalastustiedustelu 2016

Ammattikalastus merellä 2012

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen

Kokemäenjoen vaellusankeriaat

Kalan tuottajahinnat 2010

Ammattikalastus merellä 2013

Konneveden kalakannat vuosina

Iäkkäiden ihmisten elinpiiri. Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori GEREC, Jyväskylän yliopisto

Siikamuodot ovat perimältään niin samanlaisia, että ne luetaan kaikki samaksi lajiksi, vaikka kiduskaarien siivilähampaiden lukumäärässä huomattavia

Ammattikalastus merellä 2009

Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu

Transkriptio:

Täplärapu siian ja muikun mädin saalistajana Kuva Teuvo Järvenpää Timo Ruokonen Jyväskylän yliopisto timo.j.ruokonen@jyu.fi

Rapu kala vuorovaikutukset Kilpailevat elinpaikoista lohi- ja pohjakalojen kanssa Jakavat samat ravintoresurssit pohjakalojen kanssa Heikentävät elinympäristöjen laatua Ravut petokalojen ravintoa Mädin ja poikasten saalistus eol.org eol.org

Tapaus Säkylän Pyhäjärvi Yksikkösaalis/merta Kokonaissaalis yksilöä

Lämpötila Tavoite Tutkia voimakkaasti kasvaneen täplärapukannan vaikutuksia siikakalojen talviaikaiseen kuolleisuuteen Kutuaika Kuoriutuminen lokakuu l toukokuu

SH SUMMER y AUTUMN-WINTER y SPRING-SUMMER y+1 AUTUMN y+1 zoopl summer D yoy M - <0.01 M - <0.01 M - <0.002 SH-0.019 H-<0.001 zoopl August HP - <0.01 H3 -< 0.05 H7 A00 - <0.001 G yoy SH + 0.085 G older HS7-0.032 SHu - SH H3 - A00 - VB- SHu - D stock SH + 0.040 D yoy SH + 0.072 temp B yoy A1-0.026 SHu - SH SH B stock AA AA SH A4 SH - 0.049 AA - 0.057 SHu - DW egg AA - 0.079 (I) - 0.078*- 0.031* K icebreak AA + <0.001 SH (I) A1-0.035 temp water height (I) A1+ 0.010 A1 + <0.001 AA + <0.01 HuS + <0.01 (I) - <0.05* A1 HuS S, Sa, N S HuS - <0.01 zoopl A1 (I) A1-0.006 wind A1 + 0.025 (I) - 0.014*- 0.008* S prerecruit (I) - <0.02* S2 - <0.05 SHu - VM - <0.05,NS trawling (I) Salmo (I) perch index (II) S HS4 - VB 0.003 N+ 0.017 SH + 0.002 pike burbot roach stocked whitefish S native whitefish A1 + 0.015 A1-0.077 A00 A00, S, V, Sa A00, V HS4-0.003 V + <0.05 A00 + <0.001 H3 - <0.05 HS4 - <0.007 A4 - <0.05 A00-0.001 S - 0.006 R D older M - <0.001 H3 B older V + 0.017 V D eggs V V + 0.039 (II) (II) V D larvae 2.-3. week M - <0.001 significant correlation/regression not significant studied in this thesis, significant studied in this thesis, not significant reference, sign of association, p-value, *=1-tail probability V + 0.057 V V D V + 0.05, H7 + 0.029 older V + 0.027, A00 + 0.10 V D larvae newly hatched V,VB, A00 FIGURE 3 A selection of analysed associations between factors potentially linked to recruitment of vendace in field data. In boxes: B=biomass, D=density, DW=dry weight, G=growth, K=condition, S prerecruit =survival, temp=temperature, zoopl=zooplankton. References: A1= Auvinen 1988, A4= Auvinen 1994, AA=Auvinen & Auvinen 1994, A00=Auvinen et al. 2000, H3=Helminen et al. 1993a H7=Helminen et al. (1997) HP=Hamrin & Persson 1986, HS4=Helminen & Sarvala 1994, HS7= Helminen & Sarvala 1997, HuS= Huusko & Sutela 1998b, M=Marjomäki & Kirjasniemi 1995, N=Nyberg et al. 2001, S=Salojärvi 1991a, S2=Salojärvi 1991b, Sa=Salonen (1998), SHu=Salmi & Huusko 1995a & b, SH=Sarvala & Helminen 1995, V= Viljanen 1988b, VB=Valkeajärvi & Bagge 1995, VM= Valtonen & Marjomäki 1988.

Kokeita, kenttähavaintoja, arvioita ja mallinnusta o Perustietoa täplärapujen mädin syömisestä: Koe 1: syövätkö ravut mätiä alhaisissa lämpötiloissa (2 & 6 C) Koe 2: onko syöminen tiheysriippuvaista Koe 3: maksimaalinen ravinnonkulutus o Muuttuuko rapujen ravinnonkäyttö syksyn ja talven välillä? o Rapu- ja kalapopulaatioiden koko o Ravinnonkulutuksen arviointi bioenergeettisellä mallilla

Syötyjä mätimunia Syötyjä mätimunia Kelpaako mäti? Muikun mäti 6 C Jokirapu Täplärapu Siian mäti 6 C Jokirapu Täplärapu

Riippuuko syöminen tiheydestä? 1200 Syöty mädin määrä. m -2 900 600 300 0 0 300 600 900 1200 Tarjottu mädin määrä m -2

Maksimikulutus g mätiä / g rapua Maksimikulutus Cmax = 0.112 M -0.839 e temp*0.236 Ravun massa g

Mallin viritystä ravintoa ei ravintoa Massa g

Ravinnonkäyttö C & N vakaat isotoopit %? %? %? %?

Osuus % Syksy Ranta Syvänne Karike Vesikasvit

Osuus % Talvi Ranta Syvänne Karike Vesikasvit Mäti

Muikku- ja siikapopulaatioiden koko Poikaspyynti keväällä Kutukanta-arviot saaliin perusteella

Rapupopulaation koko Rapusaalis ( pyyntikokoiset ) Rapusaalisseuranta (> 60 mm) Kirjallisuus (< 60 mm) 3,5-8 miljoonaa rapua

Lämpötila C Bioenergeettinen malli Täplärapu talvella C = p * 0.122*W -0.839 *e Temp 0.236 = G + (0.000487 * W -0.315 * e Temp 0.631 ) +((C-0.15 * C) * 0.020)+(0.18 * (C-0.15 * C)) Kutuaika Kuoriutuminen Pyhäjärven lämpötila-aineisto Pyhäjärven rapukannan rakenne lokakuu l toukokuu

Mädinsyönti ravinnonkäyttötulosten perusteella Muikun mätiä kpl/ha Rapupopulaation koko yks/ha % syöty Siian mätiä kpl/ha % syöty

Mädinsyönti suhteellisen esiintymisen perusteella eol.org Muikun mätiä 493 000 kpl/ha Rapupopulaation koko yks/ha Siian mätiä 14 600 kpl/ha Ravun aiheuttama kuolleisuus: muikku 3-9,4 % siika 1,5-7,4 %

Todellisuus Muikku Poikastiheys yks. ha -1 Ggbhgf Siika Vuosi Vuosi

Johtopäätöksiä Täplärapu potentiaalinen mädinsyöjä Ei vaikutusta muikkukantaan Säkylän Pyhäjärvellä, ei merkittävää lisäkuolleisuutta Siian poikastiheydet laskusuunnassa -> rapujen aiheuttamaa?

Tulevaisuuden suunnitelmia Kerääntyvätkö ravut kutualueile? Rapujen aktiivisuus talvella jään alla? Tarkemmat populaatiokoon arviot

Kiitos! Juha Karjalainen, Timo Marjomäki, Antti Martikainen Jyväskylän yliopisto Markku Pursiainen Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Jouko Sarvala Turun yliopisto A-M Ventelä, Marjo Tarvainen Pyhäjärvi Instituutti Crayfish research program 2005-2012