Kuki ntaaika. Leveälatvuksinen, syvän mustanpunaiset lehdet keväällä, purppuranpunaiset kesällä ja tulipunaiset syksyllä



Samankaltaiset tiedostot
Koristepuut. Väh. 5 l astiassa tai paakkutaimena.

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

9. LEHTI- JA KORISTEOMENAPUUT

Kuki ntaaika. Kirkkaanpunainen syysväri. Syväliuskaiset lehdet puhjetessaan tummanpunaiset, myöhemmin hieman vihertyvät. Kasvutapa pyöreähkö.

Sivu 1. Kuki ntaaika m, isot, pyöreähköt, liuskaiset lehdet. Upea syysväritys. Keltaiset kukkatertut lehtien puhkeamisen aikoihin keväällä.

HAVUT. Hinta RAI TUU RII HKI. Havuja 2 litran astiataimina. Juniperus communis KÄÄPIÖKATAJA. Juniperus communis 'Suecica' Hollanti ,90

Au Maata vasten leviäviä kotikatajan lajikkeita. Istutusalueen tulee olla aurinkoinen, niukasti lannoitettu ja helposti vettä läpäisevä

Tulee nuorena satoikään ja kypsyy aikaisin. Hedelmä on pienehkö, punertava, makea. Hillittykasvuinen, itsepölyttävä.


A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`

ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

LEHTIPUUT. Uutuus! Hinta. Tieteellinen nimi. SUOMALAINEN NIMI Kasvikuvaus. Acer campestre 4 Belgia 9,90 NIVERÄVAAHTERA

Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m.

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Alueella käytettävät kasvilajit: PUUT, VALTAVÄYLÄ: -isolehtilehmus Tilia Platyphyllos

!""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-&

Violetta kanadanatsalea FinE. Kevätatsalea FinE. Kuningasatsalea Estelle FinE. Ruususen Uni FinE. Puistoatsalea Adalmina FinE I V

Alppiruusut ja atsaleat

Lehtipuut. LEHTIPUUT 2019 Loppumisvarauksella.Hinnat saattavat muuttua

Krkeus cm. Pystyoksainen. Kasvattaa paljon juurivesoja. Hyvin runsas sato, marja keskimäärin 16 mm kokoinen

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE


KORISTEPUUT JA -PENSAAT

Lehtipuut. LEHTIPUUT 2018 Loppumisvarauksella.Hinnat saattavat muuttua


KESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI

Piha kaipaa puita. 32 Kotipuutarha 2/2015 Kotipuutarha 2/ teksti Ella Räty kuvat Ella Räty ja Puutarhaliiton kuva-arkisto

TUOTEKUVASTO Amppelit - Ruukkukukat - Ryhmäkasvit - Hyötykasvit. on valittu vuod

IMELÄKIRSIKAT. FANAL I-II Saksa. HUVIMAJA I-IV Suomi. NORDIA I-IV Ruotsi, Balsgård. SIKKOLA I-IV (V) Suomi

Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko

Toimenpiteet: tarkkailtava

KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI T. Oinonen -97

Keräkaali. Keräkaali Premiere

Diurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775)

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

Runko: Halkeamia ja kuorettomia alueita ja runsaasti lahoa. Laho nousee myös onkalosta tyvellä. Poistettu iso oksa rungosta.

Osman ja Dzafer. Digikasvio 8e

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Digikasvio. By: Linda H

Helsingin kaupunkikasviopas

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1

ÅTH Hedelmät ÅTH Frukt


Macy s Pride. High Voltage. Pinktopia. Champagne Wishes. All The Rage

RAPORTTI Helsingin kaupungin rakennusviraston istuttamat puisto- ja katupuut vuosina

LAPPEENRANNAN ARBORETUM

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Tutustu. Innostu. Luo! /2013 VilliHelmi Oy

Puutarhamarttailua Pavut vuoden 2018 vihannes

Jokamiehen oikeudet. Sinulla täytyy olla alueen omistajan lupa, jos haluat:

perusjuuret (PERUSRUNGOT) - rootstocks pookealused

Runko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia.

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Omenat Kesälajikkeet Borgovskoje Esteri Junost Norland Pirja

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus)

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA

Omenapuupuistoon istutettiin yhteensä 14 eri lajiketta. Jokaiselle kuukaudelle tuli oma nimikkolajikkeensa:

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Taimien hankinta esimerkkejä Helsingistä ja muualta. Juha Raisio Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto

Visassa mukana villejä ja viljelykarkulaisia

- FACEBOOK.COM/PIHAILOPUUTARHURI - INSTAGRAM.COM/PIHAILOPUUTARHURI

Kotimaiset Alppiruusut

PD-säädin PID PID-säädin

Savonlinnan_Taimisto 2013_ T METSÄ- JA KORISTEPUIDEN, SEKÄ -PENSAIDEN TAIMET PIENERIEN SAATAVUUS JA HINNAT

VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019

Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2011

Visassa mukana villejä ja viljelykarkulaisia

Vihervi sikko Oy Koristekivet & koristesorat

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS

020* 23 8,7 0,4 0, , ,8 1, ,

koriste- ja metsäpuiden sek ä koristepensaiden taimet forestry and hedging plants ilupuude ja põõsaste taimed

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta. Taimitarhapäivät

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.

KOTIPIHLAJA Lyhyt oppimäärä sahurille ja Metsänomistajalle. Jukka Hakanen LAMK/Muotoiluinstituutti Interform OY

PENSAAT ja VARPUKASVIT

Arboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh

Toimittanut. Simo Moisio. LUONNONYRTTIOPAS Hyvän käytännön ohjeet luonnonyrttialalle. Simo Moisio. (toim.) OPETUSHALLITUS OPETUSHALLITUS

Siperianpihta. Metsävaahtera

Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä

KORISTEPENSAAT RAI TUU RII HKI

Vapaudenkatu, vaihtoehtoja siirrettäviksi istutusastioiksi välikaistalle

Tehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin.

NAANTALI KARJALUOTO - PIRTTILUOTO ASEMAKAAVALUONNOS

Antin arboretum SISÄLTÖ

Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla

OMENAT. ANANASKANELI I-III Venäjä. ANTONOVKA I-V Ukraina. AMOROSA I-III Ruotsi, Balsgård Ingrid Marie x Filippa

Puutarhan betonityöt. Toukokuu

Taimien istutusohjeet

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka)

Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Transkriptio:

LEHTIPUUT Alkuperämaa Myyntikoko Hinta RAI TUU RII HKI Tieteellinen nimi SUOMALAINEN NIMI Kavikuvau Alkuperä maa Kuki ntaaika Myyntikoko Kukinto/yyväri Hinta RAI TUU RII HKI Valo Kavupaikka Vyöhyke Koriteelliet pikkuvaahterat viihtyvät vain Ahvenanmaalla ekä Lounai- ja Etelä-Suomen rannikkoalueella. Japaninvaahtera on uoittu lehtien laajan muoto- ja värivaihtelun ekä vertaana vailla olevien yyvärienä vuoki. Ueimmat lajikkeet ovat täyikokoiinakin vain kolmien metriä korkeita, ne opivat pieneenkin pihaan tai ruukkuitutukiin. Latinankielinen lajinimi palmatum tarkoittaa kädenmuotoita, mikä kuvaa hyvin lajin lehtiä. Lehti voi olla paiti vihreä, myö vaaleanpuna-, kelta- tai valkokirjava, punarukea, punajuurenävyinen tai keltainen. Liukat aattavat olla rihmamaien ohuet tai niin yvään ahalaitaiet, että lehti muituttaa aniaita. Toukokuun lopulla avautuvat kukinto tavallieti tummanpunainen, terttumainen ja pyty, mutta kääntyy alapäin kun lohkohedelmät kehittyvät. Punaiet iemenet lenniniipineen koritavat kavia loppukeällä. Leveälehtiet, vihreät ja tummanpunaiet muodot ovat voimakakavuiia ja ketävimpiä. Yleenä okien kärjet paleltuvat vuoittain, joten taimeta kehittyy noin metrin korkuinen pena. Pienimmät lajikkeet voi kavattaa ruukuia patiolla tai viileää viherhuoneea. Kääpiömäiitä muodoita tehdään bonai-puita. Acer negundo 5 Belgia 90-120 14,90 SAARNIVAAHTERA Korkeu 10-20 metriä. Kakikotinen eli emi- ja hedekukat eri kaveia Acer palmatum 'Bloodgood' 6 Hollanti 60-80 59,00 JAPANINVAAHTERA BLOODGOOD Punainen Leveälatvukinen, yvän mutanpunaiet lehdet keväällä, purppuranpunaiet keällä ja tulipunaiet ykyllä Acer palmatum 'Crimon Queen' 6 Hollanti 40-50 49,00 JAPANINVAAHTERA CRIMSON QUEEN Punainen Voimakkaan purppuranväriet lehdet keväällä ja keällä, loitavan punaiet ykyllä (V) Tuore, kalkittu Tuore,kalkittu Acer palmatum diectum 'Inaba Shidare' 6 Hollanti 40-50 49,00 JAPANINVAAHTERA INABA SHIDARE Syvän purppuranpunainen kevätvärity pyyy läpi keän, verenpunainen yyväri, iolehtinen. Punainen Tuore,kalkittu Acer palmatum 6 Belgia 50-80 8,00 JAPANINVAAHTERA 1-2 m, japaninvaahterata kavaa monihaarainen pena, illä latvaverot paleltuvat jopa eteläiimmää Suomea, pyöreämuotoinen, keltainen/orani/punainen yyvärity, keväällä lehdet yleenä vihreät, mutta niiä voi olla myö punertavia ävyjä Tuore,kalkittu Acer penylvanicum Hollanti 39,00 PENSYLVANIANVAAHTERA Korkeu 3-5 metriä. Pienikokoinen puu, jolla uuret vaaleanvihreät lehdet ja erikoinen valkojuovainen runko. Pv-Va Acer platanoide 5 Belgia 120-150 14,90 METSÄVAAHTERA Keltainen/Punainen/Keltainen 10-20 m, iot, pyöreähköt, liukaiet lehdet. Upea yyvärity. Keltaiet kukkatertut lehtien puhkeamien aikoihin keväällä. Siivekkäät hedelmät. Avoin kavupaikka. (V)

Acer platanoide 'Crimon Sentry' Hollanti 120-150 37,00 VAAHTERA CRIMSON SENTRY Korkeu 3-4(-6) metriä. Keltainen-kuparinrukea yyväri. Värikä pena tai pieni puu. Kavutapa pyty. Lehdet puhjeteaan purppurat, keällä tummanpunaiet. Acer platanoide 'Deborah' Hollanti 35,00 VERIVAAHTERA DEBORAH Korkeu 10-15 metriä. Kekikokoinen metävaahteran lajike. Lehdet nuorina tummanpunaiet, täyikokoiina tummanvihreät. Latvu leveän kartiomainen. Värikä kateenvangitija ykittäin, ryhminä, kujanteena ioilla pihoilla, puitoia ja, kalkittu Acer platanoide 'Schwedleri' Hollanti 150 29,00 VERIVAAHTERA SCHWEDLERI Korkeu 5-8 metriä. Kuten metävaahtera, mutta lehdet keväällä verenpunaiet ja loppukeällä punavihreät. Suojaielle paikalle! Acer accharinum 6 Belgia 90-120 14,90 HOPEAVAAHTERA 10-20 m, kalkin uoija, perhokavi, iohampaiet lehdet alta hopeanharmaat -Va Tuore, ei iedä avea, ravinteika Acer trifolium Puola 100-120 45,00 HUNTUVAAHTERA Korkeu 3-8 metriä. Pienikokoinen, kaunirakenteinen puu. Lehdet kootuvat kolmeta lehdykätä, eivätkä muituta vaahteraa. Keväällä lehtien puhjetea okito on kuin läpikuultavan punertavan hunnun peittämä. Kauniiti helpeilevä kanelinrukea kaarna takaavat näyttävyyden myö talviaikaan. Lokakuun alua upea orani rukaväri. Aeculu hippocatanum 6 Hollanti 150 39,00 BALKANINHEVOSKASTANJA /Keltainen 8-15 m, Balkanilta kotoiin oleva hyvin leveälatvukinen puu. Lehdet iot ja tummanvihreät. Kukkii keäkuua pytyin valkoiin punapilkulliin kukinnoin. Io hedelmä ei yötävä. (IV) Aeculu x carnea 'Briotii' 6 Hollanti 150 69,00 PUNAHEVOSKASTANJA BRIOTII Punertava Korkeu 10-15 metriä, levey jopa 10 metriä (avoimella paikalla). Pytyt, tuokuvat, punertavat terttukukinnot avautuvat keäkuun alua. Itutu 5-8 m välein, illä puuta tulee leveä. Jo leikkauta tarvitaan, e tehdään heinä-elokuua keväien mahlavuodon takia. Iohkot, 5 cm leveät, piikkiet hedelmät paljatavat pudottuaan rukeat iemenet, jotka maituvat hyvin mm. oraville. Runko haarautuu uein jo 1-1,5 m korkeudelta maata. Alnu incana f. laciniata 'Johanna' 3 Suomi 150-250 45,00 SULKAHARMAALEPPÄ Keltainen Korkeu 7-15 metriä. Harmaalepän liukalehtinen muoto Johanna on löydetty Mikkelitä. Lehden liukat ovat pitkäuippuiet ja hammalaitaiet. Latvu erottuu kauempaakin vaaleanharmahtavana, mikä johtuu lehtilavan vaaleata alapinnata. Puu viihtyy harmaalepän tavoin melko kuivilla ja valoiilla paikoilla eikä ole vaatelia maan laadun tai ravinteiden uhteen, illä juurito itoo typpeä. Himmeäpintaiet lehdet varievat ykyllä vihreinä ja lannoittavat maata. Puu kukkii kevättalvella; illä on riippuvat hedenorkot ja pienet emikävyt. Lämmin, runamult. Betula pendula 'Dalecarlica' Suomi 39,00 TAALAINKOIVU Kekiravint Korkeu 20 metriä, levey 7-10 metriä. Parihalkoien lehden liukat ovat pitkiä ja kapeita, laita harvaan ahalaitainen. I

Betula pendula 'Youngii' Hollanti 125-150 29,00 KYYNELKOIVU YOUNGII Keltainen/Keltainen Hiekkapit. Muodotaa leveän, riippuvaokaien latvuken. Sopii erikoien ulkonäkönä vuoki parhaiten rakennettuun maiemaan ja ympäritöön. Betula pubecen f. rubra 5 Suomi 110-130 39,00 PUNAKOIVU Keltainen Tuore-kotea Korkeu 10 metriä. Tummalehtinen hiekoivun muoto. Ketää nuorena melko hyvin tuulta, mutta vanha puu varitaa okia herkemmin. Nopeakavuinen puu juurtuu pääaiaa ylimpään maakerrokeen eikä iedä maantäyttöä juuritoalueella eikä tieuolaa. Runko vahingoittuu ja lahoaa herkäti kolhuita. Taimiväli 5 metriä. Lehditö tummanpunainen koko keän. II Lehditö pyyy punaiimpana runaaa valoa. Leikataan mahdolliimman vähän, mieluiten elokuua, illä puulla on runa mahlavuoto kekitalvella ja keväällä. Caragana arborecen 'Pendula' 6 Hollanti 120 49,00 RIIPPAHERNEPUU 120 cm rungolla Vaaleankeltainen Kekiravint. 3 m. Hernepenaat ietävät hyvin auringon paahdetta ja kuivuutta. Juurito itoo typpeä, minkä vuoki penaat viihtyvät niukkaravinteiea maaa. Ne ketävät hyvin tuulta ja tieuolaa. Penaat ovat nopeakavuiia ja pitkäikäiiä. Siemenet ovat lieväti myrkylliiä. Siperianhernepena kukkii vaaleankeltaiin kukin keäkukun puoliväliä. Verot ovat piikkiet ja vihreät. Penaalle vaaraton vaalea härmä aattaa peittää lehdet kuivina keinä etenkin Etelä-Suomea. Lajikkeet on yleenä vartettu noin parimetrieen iperianhernepenaan runkoon. Nämä pikkupuut itutetaan tuulenuojaiille paikoille, jotta alapäin kaartuvat okat eivät murru tuulea. Riippahernepena 'Pendula' menetyy vyöhykkeillä I(VII). Levey 2,5 m. I Carpinu betulu 5 Belgia 125-150 14,90 EUROOPANVALKOPYÖKKI Keltainen 3-10 m, jää uein penamaieki, ahalaitaiet, oikeat lehdet. Kukkii keväällä ennen lehtien puhkeamita. Kukinto on norkko. Hedelmä on pähkinä. Riippuvat hedelmänorkot hyvin koriteelliet. Kalkin uoija. -Va Suojaia () Catanea dentata 6-7 Belgia 14,90 AMERIKANKASTANJA Korkeu 2-5 metriä. Paleltuu herkäti talvella, mutta veoo voimakkaati. Leveälatvukinen ja pitkäikäinen puu. Lämmin (I) Cercidiphyllum japonicum 5 Puola 140-160 35,00 KATSURA Punainen/Keltainen- Oraninpunainen 5-8 m, jää Suomea pikkupuuki, okat nuoria puia pytyt, kartiomainen kavutapa. Nuoret verot ja ilmut kirkkaanpunaiet. Lehdet keväällä puhjeteaan punaiet, keltainen tai oraninpunainen yyväri. Tuokuvat kuihtueaan imelän piparkakkumaiilta. Vaatimattomat kukat keväällä. Kakikotinen, hede- ja emikukat eri kaveia. () Cercidiphyllum japonicum 'Pendulum' 5 Hollanti 100-125 59,00 RIIPPAKATSURA Vaatimaton Koteahko Korkeu 3-6 metriä. Jää Suomea pikkupuuki, okat nuoria puia pytyt, kartiomainen kavutapa. Nuoret verot ja ilmut kirkkaanpunaiet. Lehdet keväällä puhjeteaan punaiet. Tuokuvat kuihtueaan imelän piparkakkumaiilta. Kakikotinen, hede- ja emikukat eri kaveia. Keltainen tai oraninpunainen yyväri.

Korkeat orapihlajat opivat hyvin pikkupuiki. Perinteieti niitä on tehty muotoonleikattuja penaaitoja. Iot piikit etävät käytön laten leikkialueilla. Orapihlajat ovat yleenä terveitä, vaatimattomia kavualutan uhteen ja nopeakavuiia. Ne uoivat aurinkoiia paikkoja ja ietävät erinomaieti kuivuutta ja tuulta. Rungolliita ykilöitä leikataan vain juuriveat ja latvuta harvennetaan tarvittaea. Nuorten "pikkupuiden" rungot on yytä uojata jyrijöiltä. Kukinnot avautuvat alkukeällä. Marjat ovat yöntikelpoiia, mutta melko mauttomia. Crataegu laevigata 'Paul' Scarlet' 6 Suomi 120 35,00 RUUSUORAPIHLAJA PAUL'S SCARLET Purppuranpunainen 3-4 m. Tavallieti ruuuorapihlaja on rungollinen pena. Purppuranpunaiet, kerrannaiet kukat puhkeavat keäkuun lopulla. Marjoja ei kehity. Levey 200 cm. Crataegu x mordeneni 'Toba' 6 Suomi 110 45,00 HELMIORAPIHLAJA /punertava 3-4 metriä. Pienet kerrotut kukat avautueaan valkoiet, myöhemmin punertavat. Kukkii keäkuua. Punaiet marjat. Fagu ylvatica 'Atropunicea' 5 Belgia 120-150 17,90 VERIPYÖKKI ATROPUNICEA 5-10 m, tumman purppuranpunaiet lehdet Purppuranpunainen () Fraxinu excelior Belgia 140-180 14,90 (LEHTO)SAARNI ELI METSÄSAARNI Kellertävä/Keltainen -Va 15-25 m, tukevarakenteinen, pakuokainen, nopeakavuinen jalo lehtipuu. Puhkeaa lehteen myöhään keväällä. Kukkii ennen lehtien puhkeamita. Kotea Malu Prunifolia Kuohu 6 Suomi 45,00 PARATIISIOMENAPUU KUOHU Korkeu 6-8 metriä. Helingitä Töölönlahden rannalta liäykeen otettu puu muituttaa marjaomenapuuta. Se on pyöreälatvainen, korkea ja erittäin runakukkainen. Runa omenaato pyyy kauan koriteelliena. Omenat ovat tummanpunaiia ja litteitä. Kuiva, tuore, kekiravint., kalkittu (IV) Malu Purpurea 6 PURPPURAOMENAPUUT Koriteomenapuita on kavutavan, kukkien värin ja hedelmien muodon uhteen hyvin moninaiia lajikkeita. Koriteomenapuut ovat uomalaien puutarhan tärkeimpiä pikkupuita. Cowichan (Kadetti) FinE, nuput ja kukat vaaleanpunaiet, 3-5 m Suomi 39,00 Kirjailija, punaiet, uuret kukat, 3-5 m Suomi 39,00 Linnanmäki, vaaleanpunaiet kukat, 2-3 m Suomi 39,00 Makamik, tummanpunaiet kukat, 3-4 m Suomi 39,00 Marjatta, tummanrooat kukat, 4-5 m Suomi (V) 39,00 Muta Rudolf, ruuunpunaiet kukat, alle 5 metriä Suomi 39,00 Rixi FinE, vaaleanpunaiet puolikerrotut kukat, 3-4 m Suomi 39,00 Royal Beauty, riippuvaokainen, purppuranpunaiet kukat Suomi 59,00 Royalty, purppuranpunaiet kukat, 2-3 m Suomi (IV) 39,00 Tumma Kaunotar, puolikerrotut yvän tummanpunaiet kukat, 3-4 m Suomi 39,00 Wabicaw, tummanpunaiet, myöhemmin vaalenevat kukat, 4 metriä Suomi 39,00

Malu 'Hyvingieni' FinE 5-6 Suomi 125-150 45,00 RAUTATIENOMENAPUU /Keltainen 2-3 m. Latvu vanhemmiten erittäin leveä. Runa kukinta, omenat taloukäyttöön. Populu alba 'Pyramidali' Hollanti 39,00 KARTIOHOPEAPOPPELI Norkkokukinto Korkeu 15-20 metriä. Pilarimainen tai kapean pyramidimainen kavutapa. Harmaa, pehmeä kaarna. Tummanvihreät lehdet, () alta valkokarvaiet. Keltavihreä yyvärity. Populu tremula 'Erecta' Suomi 125-150 39,00 PYLVÄSHAAPA ERECTA Kellertävä/Punakeltainen Korkeu 15-20 metriä. Tavallien haavan kapean pilarimainen muoto. Lehdet keväällä puhjeteaan lähe rukeita. Syyväri keltainen. (V) I(VII) Prunu padu 'Colorata' 5-6 Hollanti 175-200 39,00 PURPPURATUOMI COLORATA Punainen/Punainen 10-12 m, kukkii keväällä lehtien puhjettua punaiin terttumaiin kukinnoin, myö lehdet punertavat. Ketävä tuomenkehrääjäkoita vataan. Käyttö ykittäin tai muutaman puun ryhmiä. I Prunu padu 'Red Ball' 5-6 Hollanti 59,00 PURPPURATUOMI RED BALL Tuore Korkeu 3-5 metriä. Sahalaitaiet purppuranpunaiet lehdet. Pienet mutat herneenmalliet marjat houkuttelevat lintuja. Harvinainen koriteellilnen purppuratuomen lajike. Keväällä tummanpunaiet verot keällä rukeanpunaiet. Lehdet vanheteaan vihreät. Muodotaa tiheäokaien puun, jolla puolipallomainen latvu. Prunu penylvanica 5-6 Suomi 100-150 45,00 PILVIKIRSIKKA Korkeu 5-10 metriä. Hillittykavuinen pienehkö puu. Runko kuparinrukea, kiiltävä, tuohimainen. Pienet punaiet marjat. I Lehdet pitkät ja kapeat. Hyvä talvenketävyy. Ketävä tuholaiia vataan. Vaalean punakeltainen yyväri. () Prunu argentii 5 Hollanti 120 35,00 RUSOKIRSIKKA 120 cm rungolla Ruuunpunainen 3-6 metriä. Lehdet nuorina kuparinrukeita. Ruuunpunaiet kukat. Kirkkaanpunainen yyväri. Suojainen (III) Prunu argentii 'Kanzan' 5 Hollanti 140-160 35,00 JAPANINKIRSIKKA KANZAN Vaaleanpunainen Suojainen 2-3 m, talvenarka, voidaan ituttaa ruukkuun ja talvehduttaa eim. kellaria Ia Prunu errulata 'Kiku-hidare-zakura' 5 Hollanti 120 49,00 RIIPPAJAPANINKIRSIKKA Vaaleanpunainen kerrottu 120 cm rungolla. Riippuvaokainen. Suojainen Pyru alicifolia 'Pendula' Hollanti 120 49,00 HOPEAPÄÄRYNÄ rinko-puolivarjo, tuore, runaravinteinen ja -humukinen. Pieni, kauni riippapuu. Erikoinen. Sopii eim. ruukkuun itutettavaki, jolloin voidaan talvettaa kellaria tm. Quercu robur Belgia 120-150 12,50 METSÄTAMMI Keltainen/Keltainen Korkeu 10-25 metriä. Vahvaokainen, pakurunkoinen, leveälatvukinen. Lehdet puhkeavat myöhään. Terhot rukeat, kiiltävät. Hyvä melunuoja. Sietää ilmanaateita ja tieuolaa. Hidakavuinen. Runamult. (IV)

Quercu robur 'Fatigiata' Suomi 49,00 KARTIOTAMMI Korkeu 5-10 metriä, levey 1,5-3 metriä. Tammen pilarimainen muoto Tuore Quercu rubra 6 Belgia 120-150 25,00 PUNATAMMI Keltainen Runamult Korkeu 10-25 metriä,. Ominaiuukiltaan kuten metätammi, mutta arempi. Harmaa runko. Itutu ainakin 10 metrin välein, illä puuta tulee vanhana hyvin leveä. Punainen yyväri. Terhot kukinnata toiena vuonna. Pajut ovat nopeakavuiia ja maan laadun uhteen vaatimattomia penaita. Ne viihtyvät pääääntöieti tuoreea tai koteaa maaa. Penaat ketävät voimakatakin leikkauta, illä ne uuiutuvat hyvin. Ueimpien pajujen norkkokukinnot avautuvat keväällä ennen lehtien puhkeamita. Salix alba var. ericea 'Sibirica' 5-6 Suomi 125-175 39,00 HOPEASALAVA Keltainen Korkeu 8-15 metriä. Kapeat hopeanharmaat lehdet, vanhemmiten riippuvaokainen puu. Hieno eimerkiki kujannepuuna, vaatii tilaa ympärilleen. Kotea Salix caprea 'Kilmarnock' 4 Puola 120 29,00 RIIPPARAITA KILMARNOCK 120 cm rungolla Keltainen Kotea Korkeu 1,5-2 metriä. Keltaiet kukinnot aikaiin keväällä ennen lehtiä. Mahtuu pieneenkin pihaan. Salix fragili 'Bullata' 4 Suomi 50-80 6,90 TERIJOENSALAVA 4 Suomi 125-150 29,00 Keltainen/Keltainen Kotea 5 m. Kauni ja itetään pyöreäki kavava puu. Nopeakavuinen, kavupaikan uhteen vaatimaton. Terijoenalava kannattaa leikata jo aika nuorena, jolloin en kavua rajoitetaan joka kevät. Nuorena aloitettu leikkau aa latvuken pyymään kauniin I lehtevänä ja tiheänä. Levey 10-15 m. Salix helvetica 4 Hollanti 80 29,00 ALPPIPAJU 80 cm rungolla Keltainen Kotea Pieneenkin pihaan! Salix purpurea 'Pendula' Hollanti 35,00 RIIPPAPUNAPAJU Hopeanharmahtavat pitkulaiet kapeat lehdet. Hieman peikkomainen riippuva kavutapa. Kotea Salix epulcrali 'Chryocoma' Hollanti 120 59,00 RIIPPAKELTAPAJU Kekiravint Vartettu 120 cm rungolle. Vaatii paljon tilaa ja opii hyvin ykittäipuuki. Riippuvat okat muodotavat puulle tyypillien koriteellien ulkonäön. Kavaa nopeati ja opii hyvin puitoihin ja puitomaiille jokien vierutoille. Sorbu 'tumn Spire' 6 Hollanti 80-100 49,00 KELTAPILARIPIHLAJA Kotea Korkeu 3-5 metriä, levey noin 2,5 metriä. Oranit marjat. Punainen yyväri. Sorbu 'Dodong' 6 Suomi 125-150 39,00 TUURENPIHLAJA /Punainen Kotea Korkeu 5-10 metriä. Reheväkavuinen. Lehdet ja kukkatertut komeat. Syyväri loitavan punainen. Varrennettu. Tuoreehko kavupaikka. (V)

Sorbu 'Joeph Rock' 6 Hollanti 150 49,00 SITRUUNAPIHLAJA JOSEPH ROCK Kotea Korkeu 5-10 metriä. Hentolehtinen, kauni ja ketävä lajike. Sitruunankeltaiet marjat erottuvat hyvin lehditötä. Lehdiä oraninpunainen yyväri. Tuokuvat kukat. Sorbu x arnoldiana 'Kirten Pink' 6 Hollanti 150-200 49,00 ARNOLDINPIHLAJA KIRSTEN PINK -vaaleanpunainen Kotea Korkeu 5-10 metriä. Pinkkimarjainen erikoiuu. Oraninpunainen yyväri. Sorbu aucuparia 6-7 Belgia 150-175 18,50 KOTIPIHLAJA /Punakeltainen 4-12 m, kavaa pakurunkoieki tai monihaaraieki. Tuokuvat kermanvalkoiet kukinnot keä-heinäkuua. Syötävät, oraninpunaiet marjat. Kauni perupuu. Vaatimaton III Sorbu aucuparia 'Fatigiata' FinE 6 Suomi 150-200 39,00 PYLVÄSPIHLAJA Vaatimaton Korkeu 4-12 metriä. Punainen yyväri, punaiet marjat. Vain pari metriä leveäki kavava tukevaokainen pikkupuu. Sorbu aucuparia f. pendula 6 Suomi 200+ 55,00 RIIPPAPIHLAJA /Punakeltainen Kekiravint. 2-4 m, kotipihlajaan vartettu, riippuvaokainen. Tyviveat ja ylöpäin kavavat okat poitettava. Tuettava hyvin itutuken I yhteydeä. Vartettu 2 metrin rungolle. Sorbu hybrida 6 Suomi 125-150 49,00 SUOMENPIHLAJA Vaatimaton 3-10 m, kauni kavutapa, tukevarunkoinen, pyöreälatvukinen puu. Lehdet ehyemmät kuin kotipihlajaa. Komea kukinta, kermanvalkoiet kukat ja pyöreät helakanpunaiet marjat. Ykittäin tai uojaitutukiin. (V) Sorbu intermedia 6 Belgia 120-140 14,90 RUOTSINPIHLAJA 6 Suomi 125-150 45,00 3-10 m, puutarhaan, puito- tai kujannepuuki, kuten uomenpihlaja mutta ruotinpihlajan lehdet liukattomat Vaatimaton (IV) Sorbu x thuringiaca 'Fatigiata' 6-7 Suomi 125-150 39,00 KARTIOTAATANPIHLAJA Korkeu 3-10 metriä. Saanut nimenä F. E. Sillanpään mukaan, pytykavuinen, uein monihaarainen pieni puu, pitkulaiet lehdet Tilia cordata 8 Belgia 120-140 14,90 METSÄLEHMUS Keltainen 15-20 m, tyylikä, iokavuinen puu, lehdet päältä tummanvihreät, alta inivihreät, kukkia 5-15 yhdeä kukinnoa. Alimmat okat roikkuvat. Kalkinuoija. Perhokavi. Tilia cordata 'Böhlje' 8 Hollanti 125-150 45,00 METSÄLEHMUS BÖHLJE Keltainen Korkeu 12-18 metriä, levey noin 12 metriä. Tummanrukea runko, nuoret verot vihreät, myöhemmin rukean-punaiet. () Tummanvihreät pyöreät lehdet. Kartiomainen kavutapa, vanheteaan levenee. Keltainen yyväri. Tilia platyphyllo Belgia 120-150 14,90 ISOLEHTILEHMUS Kukinto nuokkuva viuhko Korkeu 15-20 metriä. Ykirunkoinen puu, jonka latvu äännöllinen ja pyöreä, runko muhkuraton ja veaton. Lehdet päältä himmeänvihreät, alapuolelta inivihreät.

Tilia platyphyllo 'Laciniata' Hollanti 49,00 LIUSKALEHTILEHMUS Korkeu 15-20 metriä. Iolehtien lehmuken liukalehtinen muoto. I Tilia x vulgari 'Siivonen' Suomi 39,00 SIIVOSENLEHMUS -Va Korkeu 10-20 metriä. Säännöllien kartiomainen latvu. Tavallieti erittäin muhkurainen runko. Veroo runkomuhkuroita ja tyveltä. Herttamaiet lehdet. Keltainen yyväri. Ulmu glabra 'Pendula' Hollanti 6-8 89,00 RIIPPAJALAVA Levey 4-8 metriä, korkeu 3-4 metriä. Upea riippapuu! (V) Tuore, ravinteika, kalkittu (III)