Sivu 1. Kuki ntaaika m, isot, pyöreähköt, liuskaiset lehdet. Upea syysväritys. Keltaiset kukkatertut lehtien puhkeamisen aikoihin keväällä.

Transkriptio

1 Sivu 1 LEHTIPUUT Alkuperämaa Myyntikoko Hinta Tieteellinen nimi SUOMALAINEN NIMI Kasvikuvaus Alkuperä maa Kuki ntaaika Myyntikoko Kukinto/syysväri Hinta Valo Kasvupaikka Vyöhyke Koristeelliset pikkuvaahterat viihtyvät vain Ahvenanmaalla sekä Lounais- ja Etelä-Suomen rannikkoalueella. Japaninvaahtera on suosittu lehtien laajan muoto- ja värivaihtelun sekä vertaansa vailla olevien syysväriensä vuoksi. Useimmat lajikkeet ovat täysikokoisinakin vain kolmisen metriä korkeita, ne sopivat pieneenkin pihaan tai ruukkuistutuksiin. Latinankielinen lajinimi palmatum tarkoittaa kädenmuotoista, mikä kuvaa hyvin lajin lehtiä. Lehti voi olla paitsi vihreä, myös vaaleanpuna-, kelta- tai valkokirjava, punaruskea, punajuurensävyinen tai keltainen. Liuskat saattavat olla rihmamaisen ohuet tai niin syvään sahalaitaiset, että lehti muistuttaa saniaista. Toukokuun lopulla avautuvat kukinto tavallisesti tummanpunainen, terttumainen ja pysty, mutta kääntyy alaspäin kun lohkohedelmät kehittyvät. Punaiset siemenet lenninsiipineen koristavat kasvia loppukesällä. Leveälehtiset, vihreät ja tummanpunaiset muodot ovat voimakaskasvuisia ja kestävimpiä. Yleensä oksien kärjet paleltuvat vuosittain, joten taimesta kehittyy noin metrin korkuinen pensas. Pienimmät lajikkeet voi kasvattaa ruukuissa patiolla tai viileässä viherhuoneessa. Kääpiömäisistä muodoista tehdään bonsai-puita. Acer palmatum 6 Belgia ,90 JAPANINVAAHTERA Tuore,kalkittu 1-2 m, japaninvaahterasta kasvaa monihaarainen pensas, sillä latvaversot paleltuvat jopa eteläisimmässä Suomessa, pyöreämuotoinen, keltainen/oranssi/punainen syysväritys, keväällä lehdet yleensä vihreät, mutta niissä voi olla myös punertavia sävyjä I-? Acer palmatum 'Crimson Queen' 6 Hollanti ,00 JAPANINVAAHTERA CRIMSON QUEEN Punainen Voimakkaan purppuranväriset lehdet keväällä ja kesällä, loistavan punaiset syksyllä Tuore,kalkittu I-? Acer platanoides 5 Belgia ,90 METSÄVAAHTERA /Punainen/ m, isot, pyöreähköt, liuskaiset lehdet. Upea syysväritys. Keltaiset kukkatertut lehtien puhkeamisen aikoihin keväällä. (V) Siivekkäät hedelmät. Avoin kasvupaikka.

2 Sivu 2 Acer platanoides Columnare Belgia ,00 VAAHTERA COLUMNARE Korkeus metriä, leveys noin 4 metriä. Kapeakasvuinen lajike. Acer platanoides 'Crimson Sentry' Hollanti ,00 VAAHTERA CRIMSON SENTRY Korkeus 3-4(-6) metriä. -kuparinruskea syysväri. Värikäs pensas tai pieni puu. Kasvutapa pysty. Lehdet puhjetessaan purppurat, kesällä tummanpunaiset., kalkittu I Acer platanoides Faassen s Black 5 Belgia ,00 HURMEVAAHTERA FAASSEN'S BLACK Korkeus metriä. kukinta toukokuussa. Punainen syysväri. Koko kesän tumman- melkein mustanpunalehtinen. Kalkin suosija. Acer platanoides 'Schwedleri' Belgia ,00 VERIVAAHTERA SCHWEDLERI Korkeus 5-8 metriä. Kuten metsävaahtera, mutta lehdet keväällä verenpunaiset ja loppukesällä punavihreät. Suojaiselle paikalle! Tuore, ei siedä savea, ravinteikas Acer rubrum 6 Belgia ,90 PUNAVAAHTERA Punainen Korkeus 5-13 metriä. Punainen kukinto kesäkuussa. Kuuluisa lehtien punaisesta syysväristä. Nuoret versot, lehtiruodit ja kukat punaiset. Lehdet alta hopeanharmaat kuten hopeavaahteralla. Sopii pieneenkin pihaan. Acer shirasawanum tumn Moon Hollanti 59,00 HONDONVAAHTERA AUTUMN MOON Korkeus ja leveys noin 2 metriä. Kaunis pieni japaninvaahtera puutarhan yksittäiskasviksi. Erikoiset poltelun oranssin väriset lehdet, väri tummuu kesän aikana. Limittäiset lehdet tuovat mieleen geishan viuhkan. Hidaskasvuisena soveltuu hyvin ruukkukasvatukseen. Vaatii vain vähäistä leikkausta. I-? Acer trifolium Puola ,00 HUNTUVAAHTERA Korkeus 3-8 metriä. Pienikokoinen, kaunisrakenteinen puu. Lehdet koostuvat kolmesta lehdykästä, eivätkä muistuta vaahteraa. Keväällä lehtien puhjetessa oksisto on kuin läpikuultavan punertavan hunnun peittämä. Kauniisti helpeilevä kanelinruskea kaarna takaavat näyttävyyden myös talviaikaan. Lokakuun alussa upea oranssi ruskaväri. Aesculus hippocastanum 6 Belgia ,00 BALKANINHEVOSKASTANJA / 8-15 m, Balkanilta kotoisin oleva hyvin leveälatvuksinen puu. Lehdet isot ja tummanvihreät. Kukkii kesäkuussa pystyin valkoisin punapilkullisin kukinnoin. Iso hedelmä ei syötävä. I (IV) Alnus glutinosa Belgia ,90 TERVALEPPÄ Korkeus metriä. Pitkät hedenorkot pölyttävät kevättalvella pienet käpymäiset eminorkot. Kiiltävät, tumman-vihreät lehdet, varisevat syksyllä vihreinä. Vanha tervaleppä muistuttaa mutkaisine tummine oksineen tammea. Se kasvaa kohtalaisen nopeasti ja elää noin 90 vuotta. Puu uusiutuu kantovesoista, mutta sillä ei ole juurivesoja. Voimakkaat juuret ulottuvat jopa 2,5 metrin syvyyteen, minkä ansiosta puu kestää hyvin tuulta. Toisaalta juuristo ei siedä maantäyttöä.

3 Sivu 3 Alnus incana f. laciniata 'Johanna' 3 Suomi ,00 SULKAHARMAALEPPÄ Korkeus 7-15 metriä. Harmaalepän liuskalehtinen muoto Johanna on löydetty Mikkelistä. Lehden liuskat ovat pitkäsuippuiset ja hammaslaitaiset. Latvus erottuu kauempaakin vaaleanharmahtavana, mikä johtuu lehtilavan vaaleasta alapinnasta. Puu viihtyy harmaalepän tavoin melko kuivilla ja valoisilla paikoilla eikä ole vaatelias maan laadun tai ravinteiden suhteen, sillä juuristo sitoo typpeä. Himmeäpintaiset lehdet varisevat syksyllä vihreinä ja lannoittavat maata. Puu kukkii kevättalvella; sillä on riippuvat hedenorkot ja pienet emikävyt. Betula pendula 5 Suomi 39,00 RAUDUSKOIVU Keltaiset hedenorkot Kuiva-tuore Korkeus metriä. Riippuvat keltaiset hedenorkot avautuvat toukokuussa lehtien puhjettua. Himmeän oranssinkeltainen. Runko on muhkuraton, latvus melko kapea ja vanhan puun oksien kärjet riippuvat. Puu elää noin 100- II vuotiaaksi. Tulee lehteen aiemmin ja varistaa lehtensä myöhemmin kuin hieskoivu. Lehti on vinoneliömäinen tai kolmiomainen. Betula pendula 'Youngii' Hollanti ,00 KYYNELKOIVU YOUNGII / Hiekkapit. Muodostaa leveän, riippuvaoksaisen latvuksen. Sopii erikoisen ulkonäkönsä vuoksi parhaiten rakennettuun maisemaan ja ympäristöön. Betula pubescens f. rubra 5 Suomi ,00 PUNAKOIVU Tuore-koste Korkeus 10 metriä. Tummalehtinen hieskoivun muoto. Kestää nuorena melko hyvin tuulta, mutta vanha puu varistaa oksia herkemmin. Nopeakasvuinen puu juurtuu pääasiassa ylimpään maakerrokseen eikä siedä maantäyttöä juuristoalueella eikä tiesuolaa. Runko vahingoittuu ja lahoaa herkästi kolhuista. Taimiväli 5 metriä. Lehdistö tummanpunainen koko kesän. I Lehdistö pysyy punaisimpana runsaassa valossa. Leikataan mahdollisimman vähän, mieluiten elokuussa, sillä puulla on runsas mahlavuoto keskitalvella ja keväällä. Caragana arborescens 'Pendula' 6 Hollanti ,00 RIIPPAHERNEPUU 120 cm rungolla Vaaleankeltainen Keskiravint. 3 m. Hernepensaat sietävät hyvin auringon paahdetta ja kuivuutta. Juuristo sitoo typpeä, minkä vuoksi pensaat viihtyvät niukkaravinteisessa maassa. Ne kestävät hyvin tuulta ja tiesuolaa. Pensaat ovat nopeakasvuisia ja pitkäikäisiä. Siemenet ovat lievästi myrkyllisiä. Siperianhernepensas kukkii vaaleankeltaisin kukin kesäkukun puolivälissä. Versot ovat piikkiset ja vihreät. Pensaalle vaaraton vaalea härmä saattaa peittää lehdet kuivina kesinä etenkin Etelä-Suomessa. Lajikkeet on yleensä vartettu noin parimetriseen siperianhernepensaan runkoon. Nämä pikkupuut istutetaan tuulensuojaisille paikoille, jotta alaspäin kaartuvat oksat eivät murru tuulessa. Riippahernepensas 'Pendula' menestyy vyöhykkeillä (VII). Leveys 2,5 m. Carpinus betulus 5 Belgia ,90 EUROOPANVALKOPYÖKKI -Va 3-10 m, jää usein pensasmaiseksi, sahalaitaiset, soikeat lehdet. Kukkii keväällä ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on norkko. Hedelmä on pähkinä. Riippuvat hedelmänorkot hyvin koristeelliset. Kalkin suosija. Suojaisa () Castanea sativa 6-7 Belgia 9,90 JALOKASTANJA valkoinen Lämmin Suomessa 2-5 metrinen pensas. Paleltuu herkästi maata myöden talvella, mutta vesoo voimakkaasti. Leveä-latvuksinen ja pitkäikäinen puu. Talvehtinut ilman talvisuojaa ja kukkinut Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa. Talvehtinut myös Mustilassa. (I)

4 Sivu 4 Cercidiphyllum japonicum 5 Hollanti ,00 KATSURA Punainen/- Oranssinpunainen 5-8 m, jää Suomessa pikkupuuksi, oksat nuorissa puissa pystyt, kartiomainen kasvutapa. Nuoret versot ja silmut kirkkaanpunaiset. Lehdet keväällä puhjetessaan punaiset, keltainen tai oranssinpunainen syysväri. Tuoksuvat kuihtuessaan imelän piparkakkumaisilta. Vaatimattomat kukat keväällä. Kaksikotinen, hede- ja emikukat eri kasveissa. (I) Fraxinus excelsior Belgia ,90 (LEHTO)SAARNI ELI METSÄSAARNI Juglans mandshurica 4 Belgia 14,90 MANTSURIANJALOPÄHKINÄ Vihreä hedenorkko Korkeus 6-15 metriä. Keväällä jo ennen lehtisilmujen avautumista. Hedekukinto on vihreä riippuva norkko. Pienempi röyhymäinen emikukinto sijaitsee sen yläpuolella. syysväri. Mantšurianjalopähkinä (Juglans mandshurica) menestyy Ia-Ib hyvin Etelä-Suomessa, se on kuitenkin arka keväthalloille. Kotoisin Itä-Aasiasta. Lehdet ovat tavallisesti isompia kuin amerikanjalopähkinän ja niiden lehdykät ovat harvempaan ja eteenpäisemmin hampaisia. Hedelmät ovat Malus Purpurea ja Prunifolia 6 KORISTEOMENAPUUT Koristeomenapuista on kasvutavan, kukkien värin ja hedelmien muodon suhteen hyvin moninaisia lajikkeita. Koristeomenapuut ovat suomalaisen puutarhan tärkeimpiä pikkupuita. Cowichan (Kadetti) FinE, nuput ja kukat vaaleanpunaiset, 3-5 Suomi I 39,00 m Dolgo, valkoinen tuoksuva kukinta, 4-6 metriä Suomi (VI) 39,00 Hopa, roosanvärinen kukinta, 4-6 metriä Suomi (V) 39,00 John Downie, valkoinen kukinta, noin 4 metriä Suomi 39,00 Kirjailija, punaiset, suuret kukat, 3-5 m Suomi I 39,00 Linnanmäki, vaaleanpunaiset kukat, 2-3 m Suomi I 39,00 Marjatta, tummanroosa kukinta, 4-5 metriä Suomi (V) 39,00 Musta Rudolf, ruusunpunaiset kukat, alle 5 metriä Suomi I 39,00 Rixi FinE, vaaleanpunaiset puolikerrotut kukat, 3-4 m Suomi I 39,00 Royal Beauty, riippuvaoksainen, purppuranpunaiset kukat Suomi I 59,00 Royalty, purppuranpunaiset kukat, 2-3 m Suomi I(IV) 39,00 Malus 'Hyvingiensis' FinE 5-6 Suomi ,00 RAUTATIENOMENAPUU Kellertävä/ -Va m, tukevarakenteinen, paksuoksainen, nopeakasvuinen jalo lehtipuu. Puhkeaa lehteen myöhään keväällä. Kukkii ennen lehtien puhkeamista. 2-3 m. Latvus vanhemmiten erittäin leveä. Runsas kukinta, omenat talouskäyttöön. Kostea / (V) Malus baccata 'Peräpohjola' 5 Suomi 39,00 MARJAOMENAPUU PERÄPOHJOLA Kasvumuoto kaunis ja säännöllinen. Lapista lähtöisin vuodelta Hedelmät kirkkaanpunaiset. Hyvä mehu- ja koristeomena Pohjoiseen. Malus baccata 'Red Jade' 5 Suomi 39,00 MARJAOMENAPUU RED JADE Ihanasti tuoksuvat kukat ovat nuppuisina roosat, avoimina valkoiset ja suurikokoiset. Kirsikankokoiset omenat kruunaavat puun kauneuden: oksat näyttävät siltä kuin ne olisi kiedottu punaisiin jadehelminauhoihin. I

5 Sivu 5 Populus tremula 'Erecta' Suomi ,00 PYLVÄSHAAPA ERECTA Kellertävä/Punakeltainen Korkeus metriä. Tavallisen haavan kapean pilarimainen muoto. Lehdet keväällä puhjetessaan lähes ruskeita. Syysväri keltainen. Prunus Accolade Kevätsuudelma' 5 Belgia ,00 KORISTEKIRSIKKA KEVÄTSUUDELMA Vaaleanpunainen Lämmin Korkeus 3-5 metriä. Vaaleanpunaiset puolikerrotut kukat aikaisin keväällä. Oranssinkeltainen syysväri. Koristearvo perustuu aikaisin keväällä avautuviin vaaleanpunaisiin puolikerrottuihin kukkiin. Kukkiessaan puu näyttää aivan vaaleanpunaiselta huntupilveltä. Myös tumman roosan väriset nuput ovat erittäin kauniin muotoiset. Kevätsuudelma on viehättävä kukkiva pikkupuu. Prunus incisa Frilly Frock 5 Hollanti 39,00 JAPANINKÄÄPIÖKIRSIKKA FRILLY FROCK Vaaleanpunainen Lämmin Korkeus 1,5-2,5 metriä. Runsas vaaleanpunainen kukinta keväällä. ssi-punainen-kullankeltainen syysväri. Upea uutuus! Kestävä ja helppohoitoinen, alunperin kotoisin Japanin Fuji-vuoren rinteiltä. Pienikokoinen, kukkiva kirsikkapuu, tiheä kesän mittaan kirjava lehdistö, riippuvat oksat. Erinomainen valinta pienelle pihalle sekä parvekkeelle tai patiolle ruukkukasvatukseen. Prunus incisa 'Mikinori' 5 Hollanti 49,00 JAPANINKÄÄPIÖKIRSIKKA MIKINORI Lämmin Pieni puu tai pensas. Puolikerrotut valkoiset kukat, avautuessaan vaaleanpunaiset. Oranssinpunainen syysväri. Vihreä lehdistö. Nimetty japanilaisen kasvitieteilijä Mikinori Ogisun mukaan. Erinomainen pieneen puutarhaan tai ruukkukasvatukseen. (VII) () () Prunus padus 'Colorata' 5-6 Puola ,00 PURPPURATUOMI COLORATA 5-6 Suomi ,00 Punainen/Punainen m, kukkii keväällä lehtien puhjettua punaisin terttumaisin kukinnoin, myös lehdet punertavat. Kestävä tuomenkehrääjäkoita vastaan. Käyttö yksittäin tai muutaman puun ryhmissä. Prunus pensylvanica 5-6 Suomi 45,00 PILVIKIRSIKKA Korkeus 5-10 metriä. Hillittykasvuinen pienehkö puu. Runko kuparinruskea, kiiltävä, tuohimainen. Pienet punaiset marjat. Lehdet pitkät ja kapeat. Hyvä talvenkestävyys. Kestävä tuholaisia vastaan. Vaalean punakeltainen syysväri. Prunus sargentii 5 Belgia ,00 RUSOKIRSIKKA 120 cm rungolla Ruusunpunainen 3-6 metriä. Lehdet nuorina kuparinruskeita. Ruusunpunaiset kukat. Kirkkaanpunainen syysväri. Suojainen (III) Prunus sargentii 'Kanzan' 5 Belgia ,00 JAPANINKIRSIKKA KANZAN Vaaleanpunainen Suojainen 2-3 m, talvenarka, voidaan istuttaa ruukkuun ja talvehduttaa esim. kellarissa Ia Prunus serrulata 'Kiku-shidare-zakura' 5 Belgia 39,00 RIIPPAJAPANINKIRSIKKA Vaaleanpunainen kerrottu 120 cm rungolla. Riippuvaoksainen. Suojainen I-? Prunus x Hally Jolivette 5 Puola ,00 KORISTEKIRSIKKA HALLY JOLIVETTE Vaaleanpunainen Pieni-keskikokoinen pikkupuu. Runsaasti tuoksuvia, kerrottuja hennon vaaleanpunaisia kukkia. Oranssinpunainen syysväri. Tummanvihreä lehdistö. Pyöreänmuotoinen latvus. Soveltuu myös pieneen puutarhaan! Kokeiltavaksi etelä- ja länsirannikolle. Suojainen

6 Sivu 6 Prunus x cerasifera Crimson Pointe 5 Puola ,00 JAPANINKIRSIKKA CRIMSON POINTE Lämmin Korkeus 3-5 metriä. Runsas valkoinen kukinta keväällä. anssi-punainen-kullankeltainen syysväri. Crimson Pointe - japaninkirsikkalajike on pylväsmäinen, pronssilehtinen uutuus. Soveltuu kapean kasvutapansa ansiosta hyvin myös pienelle pihalle. Prunus x eminensis Umbraculifera 6 Belgia ,00 PALLOKIRSIKKA Korkeus 3-5 metriä. Runsas valkoinen kukinta alkukesällä. Pyöreä, kaunis kasvutapa. Prunus x subhirtella 'Pendula' 5 Belgia ,00 RIIPPAKEVÄTKIRSIKKA Vaaleanpunainen Quercus robur Belgia ,90 METSÄTAMMI Suomi ,00 () Läpäisevä Korkeus noin 4-5 metriä. Tummanruusunpunaisista nupuista pienet vaaleanpunaiset kukat. Oranssi- ja punasävyinen syysväri. Pidetään yhtenä kauneimmista riippakasvuisista koristekirsikoista. Pienikokoinen puu, jolla leveä riippuva latvus. Kukkien jälkeen pienet mustat syömäkelvottomat hedelmät. Tummanvihreä lehdistö. Kokeiltavaksi etelä- ja länsirannikolle. Korkeus metriä. Vahvaoksainen, paksurunkoinen, leveälatvuksinen. Lehdet puhkeavat myöhään. Terhot ruskeat, kiiltävät. Hyvä melunsuoja. Sietää ilmansaasteita ja tiesuolaa. Hidaskasvuinen. I (IV) Keskiravint. / Runsasmult. I(IV) Quercus robur 'Fastigiata' Suomi 59,00 KARTIOTAMMI Korkeus 5-10 metriä, leveys 1,5-3 metriä. Tammen pilarimainen muoto Tuore I Quercus rubra 6 Belgia ,90 PUNATAMMI Runsasmult Korkeus metriä,. Ominaisuuksiltaan kuten metsätammi, mutta arempi. Harmaa runko. Istutus ainakin 10 metrin välein, sillä puusta tulee vanhana hyvin leveä. Punainen syysväri. Terhot kukinnasta toisena vuonna. Pajut ovat nopeakasvuisia ja maan laadun suhteen vaatimattomia pensaita. Ne viihtyvät pääsääntöisesti tuoreessa tai kosteassa maassa. Pensaat kestävät voimakastakin leikkausta, sillä ne uusiutuvat hyvin. Useimpien pajujen norkkokukinnot avautuvat keväällä ennen lehtien puhkeamista. Salix alba var. sericea 'Sibirica' 5-6 Suomi ,00 HOPEASALAVA Korkeus 8-15 metriä. Kapeat hopeanharmaat lehdet, vanhemmiten riippuvaoksainen puu. Hieno esimerkiksi kujannepuuna, vaatii tilaa ympärilleen. Kostea Salix caprea 'Kilmarnock' 4 Puola ,90 RIIPPARAITA KILMARNOCK 120 cm rungolla Korkeus 1,5-2 metriä. Keltaiset kukinnot aikaisin keväällä ennen lehtiä. Mahtuu pieneenkin pihaan. Kostea Salix caprea Pendula 5-6 Puola ,90 RIIPPARAITA Keltaiset norkot Vaatimaton 120 cm runkoon vartettuna. Pajunkissat touko-kesäkuun vaihteessa, kukkii runsaasti toukokuussa keltaisin norkoin. Raidan I riippamuoto. Kaunis pieneenkin tilaan. I

7 Sivu 7 Salix fragilis 'Bullata' 4 Suomi pensas 6,90 TERIJOENSALAVA 4 Suomi ,00 / Kostea 5 m. Kaunis ja itsestään pyöreäksi kasvava puu. Nopeakasvuinen, kasvupaikan suhteen vaatimaton. Terijoensalava kannattaa leikata jo aika nuorena, jolloin sen kasvua rajoitetaan joka kevät. Nuorena aloitettu leikkaus saa latvuksen pysymään kauniin lehtevänä ja tiheänä. Leveys m. Salix gracilistyla 'Mount Aso' 4 Puola ,00 PAJU MOUNT ASO Tuore Korkeus ja leveys 1,5 metriä. Oksien pajunkissat tällä lajikkeella ovat vaaleanpunaiset. Vihreissä lehdissä hopeiset taustat. Salix helvetica 4 Hollanti 80 29,00 ALPPIPAJU 80 cm rungolla Kostea Pieneenkin pihaan! I Sorbus 'tumn Spire' 6 Belgia ,00 KELTAPILARIPIHLAJA Korkeus 3-5 metriä, leveys noin 2,5 metriä. Oranssit marjat. Punainen syysväri. Kostea Sorbus 'Dodong' 6 Suomi ,00 TUURENPIHLAJA /Punainen Korkeus 5-10 metriä. Reheväkasvuinen. Lehdet ja kukkatertut komeat. Syysväri loistavan punainen. Varrennettu. Tuoreehko kasvupaikka. Kostea (V) Sorbus 'Granatnaja' 6-7 Suomi ,00 MAKEAPIHLAJA GRANATNAJA Keskiravint. Korkeus 3 metriä. Makeat, suuret, tummanpunaiset marjat esim. hilloksi. Pienikasvuinen. Sorbus aucuparia 6-7 Belgia ,90 KOTIPIHLAJA /Punakeltainen 4-12 m, kasvaa paksurunkoiseksi tai monihaaraiseksi. Tuoksuvat kermanvalkoiset kukinnot kesä-heinäkuussa. Syötävät, oranssinpunaiset marjat. Kaunis peruspuu. Vaatimaton II Sorbus aucuparia 'Fastigiata' FinE 6 Suomi ,00 PYLVÄSPIHLAJA Vaatimaton Korkeus 4-12 metriä. Punainen syysväri, punaiset marjat. Vain pari metriä leveäksi kasvava tukevaoksainen pikkupuu. Sorbus aucuparia 'Xanthocarpa' 6-7 Suomi ,00 KELTAMARJAPIHLAJA ZANTHOCARPA Korkeus 6-9 metriä. kukinto kesä-heinäkuussa. Syysväri keltaoranssi. Kapea, pysty, elinvoimainen ja kaunis pikkupuu. Ei menesty liian märässä. Lehdet terveet, sinivihreät. Kauniit keltaiset marjat pysyvät oksissa pitkään. Vaatimaton I (IV) Sorbus aucuparia f. pendula 6 Suomi 69,00 RIIPPAPIHLAJA /Punakeltainen Keskiravint. 2-4 m, kotipihlajaan vartettu, riippuvaoksainen. Tyvivesat ja ylöspäin kasvavat oksat poistettava. Tuettava hyvin istutuksen yhteydessä. Vartettu 2 metrin rungolle. Sorbus hybrida 6 Suomi ,00 SUOMENPIHLAJA Vaatimaton 3-10 m, kaunis kasvutapa, tukevarunkoinen, pyöreälatvuksinen puu. Lehdet ehyemmät kuin kotipihlajassa. Komea kukinta, kermanvalkoiset kukat ja pyöreät helakanpunaiset marjat. Yksittäin tai suojaistutuksiin. (V)

8 Sivu 8 Sorbus intermedia 6 Belgia ,90 RUOTSINPIHLAJA 6 Suomi , m, puutarhaan, puisto- tai kujannepuuksi, kuten suomenpihlaja mutta ruotsinpihlajan lehdet liuskattomat Vaatimaton I(IV) Sorbus x thuringiaca 'Fastigiata' 6-7 Suomi ,00 KARTIOTAATANPIHLAJA Korkeus 3-10 metriä. Saanut nimensä F. E. Sillanpään mukaan, pystykasvuinen, usein monihaarainen pieni puu, pitkulaiset lehdet Tilia cordata 8 Belgia ,90 METSÄLEHMUS m, tyylikäs, isokasvuinen puu, lehdet päältä tummanvihreät, alta sinivihreät, kukkia 5-15 yhdessä kukinnossa. Alimmat oksat roikkuvat. Kalkinsuosija. Perhoskasvi. Tilia cordata Erecta 8 Belgia ,00 PYLVÄSLEHMUS Tilia platyphyllos Belgia ,90 ISOLEHTILEHMUS Tilia x vulgaris 'Siivonen' Suomi ,00 SIIVOSENLEHMUS Kukinto nuokkuva viuhko Korkeus metriä. Yksirunkoinen puu, jonka latvus säännöllinen ja pyöreä, runko muhkuraton ja vesaton. Lehdet päältä himmeänvihreät, alapuolelta sinivihreät. Korkeus metriä. Keltaisia kukkia 5-15 yhdessä kukinnossa elokuussa. Kapeakasvuinen lehmuksen erikoismuoto. Korkeus metriä. Säännöllisen kartiomainen latvus. Tavallisesti erittäin muhkurainen runko. Versoo runkomuhkuroista ja tyveltä. Herttamaiset lehdet. syysväri. -Va (V) Ulmus Pendula Mauro Belgia ,00 RIIPPAJALAVA MAURO Korkeus 2-4 metriä. syysväri. Erittäin terve ja kestävä uutuus! Hidaskasvuinen, riippuvaoksainen pieni puu. Tummanvihreät lehdet. ()