KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään Maa- ja metsätalousministeriö Helmikuu 2016 Sanna Paanukoski Marja Hilska-Aaltonen Kaisa Pirkola
Kemera-laki Uusi kemera-laki tuli voimaan 1.6.2015. ja on voimassa 31.12.2020 saakka. Maksatuksia voidaan tehdä 2023 loppuun asti Tukijärjestelmän tavoitteet: kannustaa yksityismetsänomistajia heidän monipuolisista tavoitteistaan lähtevään hyvään metsien hoitoon ja käyttöön valtion tuen ohjaaminen mahdollisimman vaikuttavalla tavalla kestävän metsätalouden kannalta tärkeisiin toimenpiteisiin lisätä metsien kasvua; pitää yllä metsätalouden tieverkkoa; turvata metsien biologista monimuotoisuutta; edistää metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen Päätökset tehdään myöntämisvaltuuden puitteissa.
Kemera-laki Tukijärjestelmä on ohjelmaluonteinen, perustuu Euroopan unionin valtiontukisääntöihin ja EU:n komissio on hyväksynyt tukijärjestelmän. Järjestelmä sopeutettiin käytettävissä oleviin määrärahoihin ja myöntämisvaltuuteen Luovuttiin metsänuudistamisen, pystykarsinnan ja kantojen nostolla toteutetun juurikäävän torjunnan tukemisesta. 3
Kemeraan syksyllä 2015 valmisteltujen muutosten perusteita Tukijärjestelmä suunniteltiin noin 68 milj. + 6 milj. vuosittaiselle määrärahatasolle 2016 talousarvion määräraha metsänhoito- ja metsänparannustöihin on kuitenkin vain 55,23 milj. Tänä vuonna ympäristötukisopimuksiin ja metsäluonnon hoitohankkeisiin on määrärahaa 3 milj., eli puolet vähemmän kuin vuonna 2015. > Järjestelmän muuttaminen katsottiin välttämättömäksi > tuettavien työlajien määrää karsitaan ja tukitasoja/ehtoja muutetaan
Kemeraan syksyllä 2015 valmisteltujen muutosten aikataulu Lakiluonnos oli lausuntokierroksella 23.10.2015 asti. Hallitus hyväksyi lakiesityksen 3.12.2015. Eduskuntakäsittely alkanee helmikuun 2016 aikana. Tavoitteena on saada laki voimaan huhtikuun alusta 2016 alkaen. Tällä hetkellä lausuntokierroksella ovat luonnos valtioneuvoston asetukseksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi juurikäävän torjunnasta. Lausuntopyyntö: www.mmm.fi 5
Valmistelussa olevat Kemeran muutokset Taimikon varhaishoidon tukitaso ja ehdot esitetty säilytettäväksi nykyisinä Nuoren metsän hoidossa tuki suunnattaisiin nykyistä selkeämmin riukuuntuneisiin nuoriin metsiin tukea voi hakea enintään kakkoskehitysluokan metsälle poistettavien puiden runkolukua nostetaan - 1 500 runkoon /ha (tällä hetkellä 1 000/ha), - pohjoisessa Suomessa 1 000 runkoon /ha (tällä hetkellä 800/ha) Terveyslannoituksen tuki rajattaisiin boorilannoitukseen sekä tuhkalannoitukseen suometsissä. Boorilannoitusta voidaan tukea sekä kivennäis- että turvemailla. Juurikäävän torjunta poistuisi tuettavien toimenpiteiden joukosta.
Valmistelussa olevat Kemeran muutokset Ympäristötuki koostuu peruskorvauksesta ja hakkuuarvokorvauksesta peruskorvauksen laskentaa muutettaisiin siten, että korvaus on kaksi kertaa puukuutiometrin keskikantohinta sopimusaluetta kohti tällä hetkellä peruskorvaus on kymmenen kertaa keskikantohinta kutakin alkavaa hehtaaria kohden Maa- ja metsätalousministeriön päätösvaltaa myöntämisvaltuuden ja määrärahojen ohjauksessa lisättäisiin tukien myöntämisen keskeyttäminen Alueellisten metsäohjelmien (AMO) merkitys kasvaa Metsäkeskukselta MMM:lle esitys myöntämisvaltuuden ja määrärahan tarpeesta vuosittain AMO:issa todettujen tarpeiden pohjalta Kuinka paljon tehdään eri työlajeja koskevia tukipäätöksiä
Juurikäävän torjunta pois Kemerasta Juurikäävän torjunta työlajina poistuu kemerasta. Uusi 8 a metsätuholakiin: Metsän hakkaajan on huolehdittava kivennäis- ja turvemaalla suoritettavan kasvatus- ja uudistushakkuun yhteydessä juurikäävän torjunnasta juurikäävän leviämisen riskialueella toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana. Torjunta on tehtävä hyväksyttävää torjuntamenetelmää käyttäen. Metsän hakkaaja: maanomistaja tai silloin kun hakkuuoikeus on luovutettu toiselle taholle, hakkuuoikeuden haltija (metsälaki 2 a ) Kotitarvehakkuut rajattaisiin velvoitteen ulkopuolelle. Hakkuun yhteydessä tehtävää torjuntaa ei tarvitsisi tehdä, jos ilman lämpötila on liian alhainen. 8
Juurikäävän torjunta Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset juurikäävän leviämisen riskialueista, torjuntakohteista ja hyväksyttävistä torjuntamenetelmistä. Lausunnoilla oleva asetusluonnos: Riskialueet: eteläinen ja keskinen Suomi (VnA metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä 1308/2013) Juurikääpää olisi torjuttava kivennäismaalla jos mäntyä tai kuusta taikka molempia yhteensä yli 50 % metsikön puuston tilavuudesta. Turvemaalla torjuntaa pitäisi tehdä vain kuusikoiden osalta. Hyväksyttävät menetelmät: kantokäsittely, puulajin vaihto Kantokäsittelyssä yli 10 cm kannot käsiteltävä, väh. 85 % peittävyys Kantojen nosto, kulotus eivät olisi hyväksyttäviä toimenpiteitä 9
Juurikäävän torjunta Valvonta Suomen metsäkeskus valvoisi torjunnan toteuttamista. Laiminlyönnistä voisi seurata sakot. Ammattimaisen toiminnanharjoittajan olisi valvottava torjunnan toteuttamista osana metsätuholain omavalvontaa. Lausuntokierros päättyi 23.10.2015 Voimaantulo samaan aikaan kemeran muutosten kanssa keväällä 2016. 10
Kiitos! 11