KIRJALLINEN KYSYMYS 1275/2001 vp Puutavara-ajoneuvojen kuormaus Eduskunnan puhemiehelle Varsin usein näkee puutavara-ajoneuvoja kuormattavan yleisen tien varressa tai linja-autopysäkeillä. Harvinaista ei ole myöskään puutavaraajoneuvojen perävaunujen pysäköinti linja-autopysäkeille. Ongelmia ei useinkaan synny hyvien keliolosuhteiden aikana, mutta tilanne muuttuu, kun alkavat liukkaat kelit ja tiet tulevat lumisiksi. On tapauksia, että yleisellä tiellä kuormattavana olevan ajoneuvon takaa lähestyy ajoneuvo ja samanaikaisesti vastaantulevalla kaistalla lähestyy toinen ajoneuvo. Ohitus on mahdoton, ja kelin liukkauden vuoksi lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on mahdotonta saada ajoneuvoaan pysähtymään, kun kuormattavana olevan ajoneuvon kuljettaja ei ole varoittanut liikennettä ennakkoon varoituskolmiolla, vaikkakin lähestyvän ajoneuvon kuljettaja ajaa varovaisuutta noudattaen. Yhteentörmäyksen välttämiseksi takaa lähestyvän ajoneuvon kuljettaja harkitsee parhaaksi ajaa tien oheen suurempien vaurioiden välttämiseksi. Hänen autonsa kuitenkin vaurioituu. Oikeuskäytäntö vaihtelee: toisaalta puutavaraajoneuvon kuljettajan on katsottu syyllistyneen liikenteen vaarantamiseen ja toisaalta hänen syyllisyyttään ei ole todettu, vaan syylliseksi on todettu lähestyvän ajoneuvon kuljettaja, koska hän ei ole noudattanut riittävää varovaisuutta ja häntä on voitu siitä rangaista ja hänelle itselleen on jäänyt vastuu syntyneistä vaurioista. On ymmärrettävää, että puutavara-ajoneuvojen kuljettajat joutuvat työssään käyttämään niin yleisiä teitä kuin myös linja-autopysäkkejä kuormaukseen ja perävaunujen säilyttämiseen, mutta toisaalta tulee huolehtia tiellä liikennöivien toisten ajoneuvojen riittävästä liikenneturvallisuudesta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että oikeuskäytäntö selkiintyy ja yhdenmukaistuu perusteluissa kuvantunlaisissa tapauksissa, ja mikä on oikea ratkaisu sekä mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä puutavara-ajoneuvojen kuljettajien liikenneturvallisen työskentelyn ja ajoneuvojen kuormaamisen järjestämiseksi ja turvaamiseksi sekä yleisen liikenneturvallisuuden takaamiseksi muulle liikenteelle tämänkaltaisissa tilanteissa? Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2001 Pekka Nousiainen /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Nousiaisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1275/2001 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että oikeuskäytäntö selkiintyy ja yhdenmukaistuu perusteluissa kuvatunlaisissa tapauksissa, ja mikä on oikea ratkaisu sekä mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä puutavara-ajoneuvojen kuljettajien liikenneturvallisen työskentelyn ja ajoneuvojen kuormaamisen järjestämiseksi ja turvaamiseksi sekä yleisen liikenneturvallisuuden takaamiseksi muulle liikenteelle tämänkaltaisissa tilanteissa? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Tiehallinnossa on vuonna 1998 laadittu ohje "Puutavarakuljetus yleisillä teillä", jossa on esitetty periaatteita puutavarakuljetusten suorittamiseksi ottaen huomioon myös liikenneturvallisuusnäkökohdat. Ohje on tehty yhteistyössä metsäalan kuljetuksen antajien, Suomen Kuorma-autoliiton ja Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry:n, kanssa. Asiantuntijana ohjetyössä kuultiin Metsäteho Oy:tä. Ohjeen mukaan puutavaran varastointi tieltä kuormaamista varten on kiellettyä valta- ja kantateiden viereen tai vierialueelle. Valta- ja kantatiet on osoitettu etuajo-oikeutetuiksi liikennemerkillä 211 "Etuajo-oikeutettu tie". Näillä teillä on tieliikennelain 28 :n mukaisesti kielletty pysäköinti taajaman ulkopuolella ajoradalla. Linjaauton pysäkillä puutavaran varastointi ja perävaunujen pysäköinti on niin ikään kielletty. Tieliikenneasetuksen 19 :n mukaisesti muuta ajoneuvoa kuin linja-autoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä linja-auton pysäkille. Linja-auton pysäkille saa ajoneuvon pysäyttää siihen nousemista tai siitä poistumista varten. Muiden kuin valta- ja kantateiden varrella ja levähdysalueilla voidaan tietyin edellytyksin lyhytaikainen varastointi sallia Tiehallinnon luvalla. Ohjeen mukaan ennen varastoinnin aloittamista on aina varmistettava Tiehallinnon paikallisen edustajan kanssa varastointipaikan sopivuus puutavaran kuormaamiseen tieltä. Kuormattaessa puutavaraa yleiseltä tieltä ohjeessa korostetaan erityisesti muun liikenteen varoittamisen tärkeyttä. Vaikka näkemäolosuhteet kuormauspaikalla olisivat hyvät, ohjeen vähimmäisvaatimuksena muun liikenteen varoittamisessa on ajoneuvon taakse riittävän kauas sijoitettu varoituskolmio. Tieliikennelain 61 :n mukaan varoituskolmion käyttöä vaaditaan, jos ajoneuvo on pysähtynyt taajaman ulkopuolelle ajoradalle sellaiseen paikkaan, että se voi riittämättömän näkyvyyden vuoksi tai muusta syystä olla vaarana liikenteelle. Jos kuormauspaikan näkemät ovat rajoitetut, ohjeessa edellytetään muun liikenteen varoittamista liikennemerkeillä. Tieliikenneasetuksen 50 :n mukaan, kun tiellä tai tienosalla tehdään työtä, joka saattaa vaarantaa liikennettä, on tällainen tie tai tienosa varustettava asianmukaisin liikennemerkein. Tiehallinnossa on havaittu, että ohjeen vieminen käytäntöön ei ole ollut tarpeeksi tehokasta. Tieto ohjeesta ei ole tavoittanut kaikkia puunhankinnan ja -kuljetuksen parissa työskenteleviä. 2
Ministerin vastaus KK 1275/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk Paikoitellen puuta varastoidaan ja kuormataan edelleen muuta liikennettä puutteellisesti varoittaen tieliikennesäädösten vastaisesti. Sopivien varastointipaikkojen puute aiheuttaa valtaosin kansanedustaja Nousiaisen esittämiä ongelmia. Asiaan on kiinnitetty huomiota Tiehallinnossa ja esimerkiksi Savo-Karjalan tiepiirissä on kuluvana vuonna laadittu yhteistyössä raakapuun hankintaan ja kuljetuksiin osallistuvien tahojen kanssa puutavarakuljetusten välivarastoinnin kehittämisselvitys, jossa muun muassa kartoitettiin erityyppisille välivarastoille sopivat paikat Pohjois-Savon maakunnan alueella. Vastaavan tyyppinen selvitys on tehty myös Oulun tiepiirissä ja eräissä muissa tiepiireissä selvitys on suunnitteilla. Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2001 Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Pekka Nousiainen /cent undertecknade skriftliga spörsmål SS 1275/2001 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att rättspraxis skall bli tydligare och enhetligare i sådana fall som beskrivs i motiveringen, och vilken är den rätta lösningen samt vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att ordna och trygga trafiksäkert arbete för virkestransportbilarnas förare och lastning av fordonen samt garantera den övriga trafiken allmän trafiksäkerhet i dylika situationer? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Under 1998 utarbetade Vägförvaltningen en anvisning om virkestransporter på allmänna vägar. I anvisningen framförs principer för hur virkestransporterna skall utföras så att även trafiksäkerhetsaspekterna beaktas. Anvisningen gjordes i samarbete med skogsbranschens transportuppdragsgivare, dvs. Finlands Lastbilsförbund och Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry. Som sakkunnig i arbetet med anvisningen hördes Metsäteho Oy. Enligt anvisningen är det förbjudet att intill riks- och stamvägar eller på sidoområden lagra virke för lastning från vägen. Riks- och stamvägarna har getts förkörsrätt genom vägmärket 211 "Väg med förkörsrätt". Enligt 28 vägtrafiklagen är parkering på dessa vägar förbjuden på körbana utanför tätort. Lagring av virke och parkering av släpvagnar är likaså förbjudet på busshållplatser. Enligt 19 vägtrafikförordningen får andra fordon än bussar inte stannas eller parkeras på en busshållplats. På en busshållplats får fordon dock stannas för på- eller avstigning. Med Vägförvaltningens tillstånd kan kortvarig lagring intill andra vägar än riks- och stamvägar samt på rastplatser tillåtas under vissa förutsättningar. Enligt anvisningen skall man innan lagringen inleds alltid försäkra sig med Vägförvaltningens lokala representant om att lagringsplatsen är lämplig för lastning av virke från vägen. När det gäller lastning av virke från allmänna vägar betonas i anvisningen särskilt att den övriga trafiken skall varnas. Även om siktförhållandena på lastningsplatsen är goda är minimikravet i anvisningen, när det gäller att varna den övriga trafiken, en varningstriangel som har placerats på tillräckligt avstånd bakom fordonet. Enligt 61 vägtrafiklagen krävs varningstriangel då fordon utanför tätort stannat på körbana på sådan plats att det på grund av otillräcklig sikt eller av annan orsak kan vara till fara för trafiken. Om sikten på lastningsplatsen är begränsad förutsätts i anvisningen att den övriga trafiken varnas med vägmärken. Enligt 50 vägtrafikförordningen skall, när det på en väg eller en vägsträcka utförs ett arbete som kan medföra fara för trafiken, en sådan väg eller vägsträcka förses med behöriga vägmärken. Inom Vägförvaltningen har man upptäckt att den praktiska tillämpningen av anvisningen inte har varit tillräckligt effektiv. Informationen om anvisningen har inte nått alla dem som arbetar med virkesanskaffning och virkestransporter. När man lagrar och lastar virke är varnandet av den övriga trafiken fortfarande bristfälligt på sina håll, vilket strider mot vägtrafikförfattningarna. 4
Ministerns svar KK 1275/2001 vp Pekka Nousiainen /kesk Bristen på lämpliga lagringsplatser medför till största delen sådana problem som riksdagsledamot Nousiainen anför. Ärendet har lyfts fram inom Vägförvaltningen, och t.ex. inom Savolax- Karelens vägdistrikt har man i år i samarbete med de instanser som deltar i anskaffningen och transporterna av råvirke gjort en utvecklingsutredning om tillfällig lagring av virkestransporter, i vilken man bl.a. kartlagt olika slag av lämpliga ställen för tillfällig lagring i landskapet Norra Savolax. En motsvarande utredning har gjorts även inom Uleåborgs vägdistrikt, och inom vissa andra vägdistrikt planeras en sådan utredning. Helsingfors den 12 december 2001 Kommunikationsminister Olli-Pekka Heinonen 5