OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus



Samankaltaiset tiedostot
Dnro 92/07/70/702/ (5) Kysymykset tarjouspyynnöstä ja tilaajan tarkennukset tarjouspyyntöön

Päätös Dnro ESAVI/388/ / (4)

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

LIIKETOIMINNAN KUNTOTESTI

Havaintoja asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonnasta. Yhteistyötapaaminen

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

ASUKASKUUNTELU -TUTKIMUS ASUKASKOKEMUS RATKAISEE. YMMÄRRÄ SITÄ.

Kirkkonummen kunnan työhyvinvointitutkimus 2015

Oppilaiden sisäilmakysely

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät ; Jyväskylä

Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään

Mittariston laatiminen laatutyöhön

VirtuaaliKYLÄ. Työtur vallisuusanaly ysi.»

Henkilöliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus. Sääntelyelin, Mertti Anttila IROResearch Oy, Tomi Ronkainen

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

HUS TOB 2015 KUNTAYHTYMÄ

Tarkastuskertomus 2016/ (3) Työsuojelutarkastus. Tarkastuspäivä ja -aika klo

Kouvolan seutu 2009, Lehdistöraportti. Valtakatu 49 :: FIN LAPPEENRANTA :: GSM :: ::

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Asukastyytyväisyyskysely helmikuu Tulokset

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Laadunvalvonta tarkastuksessa ja arvioinnissa. Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium 2019 Maria Koivusalo

,6 % 44,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (KA:3.18, Hajonta:2.43) (Vastauksia:606)

Viitta-itsearvioinnin käyttöohje Vastaajan ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje

Poikkeavat tapahtumat

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

Kielitaitotarkastajille lähetetyn kyselyn analyysiraportti

Turvattomuus työelämässä, väkivalta

WM Asiakastyytyväisyydenmittaus

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2018

Tarkastuskertomus 2019/ (3) Työsuojelutarkastus

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden asiakaskysely 2015 ja 2016

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä. Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3.

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kirjelmä Paraisten kaupungin sosiaalitoimesta 2819/

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

OHJE. Kumoaa annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM.

Työturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta Raportti valvonnan havainnoista

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Johdanto Tarkastukset... 3

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

Kunnallishallinnon tietotekniikka

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

AMKista uralle - uraseurantatiedot käyttöön Satu Helmi

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Rautateiden käyttäjätutkimus Sääntelyelin, Mertti Anttila IROResearch Oy, Tomi Ronkainen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2018 Kyselytutkimuksen tulokset Kuopio Heikki Miettinen & Jarno Parviainen

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Monitorointihanke 2008

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM!

Kehittämisen omistajuus

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 1/16

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

Mitä kuuluu? työhyvinvointikyselyn tulokset 2018 Työvaliokunta

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

Yrityskyselyn toteutus

Toimintakyky kuntoonhankkeen

KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ

INTERNET KYSELYN TOTEUTUS

kuvaamasi asukkaan näkökulmasta,

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot 20/2018 Valtionhallinnon riskienhallinta ja toimintojen jatkuvuus 263/54/2017

Turvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Jalkapalloilijoiden palkkatutkimus 2002

KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14

YLEISKUVA - Kysymykset

Seinäjoen koulutoimen kysely syksy Analyysit Kodin ja koulun yhteistyö Edufin, Simo Pokki

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Google Forms kyselyiden teko-ohje

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

OPINNÄYTETYÖTUTKIMUS

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

Opiskelijan pikaopas Opintojaksopalautejärjestelmään

Verkoston tilanneanalyysi

Karhunmäen koulu (hdfq)

Määrällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila

Tohmajärven vanhusneuvoston asiakaskysely ikäihmisille suunnatuista sosiaali- ja terveyspalveluista 2015

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta...

Transkriptio:

OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn ajankohtana. Siinä on 18 väittämää, joista puolet käsittelee psykososiaalisia tekijöitä, neljäsosa tuki- ja liikuntaelinten kuormitustekijöitä ja loppu neljäsosa fyysistä työympäristöä. Vastaaja esittää näkemyksensä skaalalla täysin samaa mieltä täysin eri mieltä. Kysely soveltuu kaikille toimialoille. Kyselyllä on monta tarkoitusta: A) Valvonnan väline Valmeri-kysely on valvonnan väline, jolla paikannetaan työolojen epäkohtia. Valvonnan välineenä käytettynä kyselyn käyttö on tehokkainta silloin, kun se on toteutettu ennen tarkastuskäyntiä. Tarkastaja voi tarkastuskäynnillä kohdistaa valvontaa niihin asioihin, jotka työpaikalla tulosten perusteella näyttävät kaipaavan huomiota. Valmeri-kysely helpottaa vuorovaikutusta tarkastajan ja työpaikan välillä tarkastustilanteessa, kun epäkohdat nousevat esille keskustelussa. Kyselyn etuna on muun muassa se, että sillä saadaan valvonnassa paikannettua myös psykososiaalisen työympäristön epäkohtia. Yleensä Valmeri-kysely on osa työpaikan turvallisuuden johtamista koskevaa työsuojelutarkastusta toimien tarkastajan tukena turvallisuuden johtamisen toimivuuden todentamisessa. Kyselyn tulokset ovat käytännössä toimineet yhtenä kriteerinä, kun arvioidaan miten turvallisuuden hallintajärjestelmät toimivat työpaikalla. Erityisesti psykososiaalisen kuormituksen osalta kysely mahdollistaa sen, että voidaan siirtyä työpaikan turvallisuuden johtamisen muodollisesta valvonnasta toimivien käytäntöjen ja työolojen valvontaan. Tarkastuksen välineenä käytettynä kyselytulosten vertailu muiden vastaavien työpaikkojen tuloksiin antaa tarkastajalle mahdollisuuden perusteltuun argumentointiin. Kyselytulosten vertailu muiden työpaikkojen tuloksiin motivoi myös johtoa ryhtymään toimenpiteisiin työolojen parantamiseksi. Tulosten ja vertailuaineiston avulla työnantajalle voidaan tarjota lisätietoa mahdollisten toimenpiteiden tueksi. B) Valvonnan suuntaaminen Valmeri-kyselyä voi käyttää myös tarkastustoiminnan suuntaamiseen. Kyselyn tuloksia voidaan käyttää työsuojeluhallinnossa, kun tehdään valintoja siitä, mille toimialoille tarkastustoimintaa suunnataan ja mitkä ovat valvonnan painopistealueet. Valmeri-kyselyä voidaan myös käyttää valvontakentän kartoittamiseksi. Tällöin kysely toteutetaan laajemmalle kohdejoukolle postitse, sähköpostilla tai internet-kyselyllä (esim. webropol-sovelluksella), ja tuloksien avulla valitaan tarkastuskäyntien kohteet. C) Valvonnan vaikuttavuus Eri ajankohtina toistettuna saadaan tuloksia vertaamalla käsitys henkilöstön mielestä tapahtuneista muutoksista. Ajatuksena on, että myönteiset muutokset kuvaisivat mahdollista valvontatoiminnan vaikuttavuutta. Työntekijöiden käsityksiin työoloistaan ja työolojen muutoksiin vaikuttaa kuitenkin yhtä aikaa useita tekijöitä. Lisäksi kyselyn mahdollisesti pienehkö otanta voi heikentää tulosten luotettavuutta. Siksi valvontatoiminnan vaikuttavuutta koskevien johtopäätösten tekoon tarvitaan yleensä huolellista tarkastelua.

OHJE 2 (5) Kyselyn kohderyhmä ja vastaajien valinta Kyselyn kohderyhmänä on kohteena olevan työpaikan henkilöstö. Se voi olla koko työpaikka tai suuren työpaikan tietty osasto. On myös mahdollista tehdä useampi otos esim. toimihenkilöt/työntekijät, eri osastot tai eri toimipisteet. Yleensä ei ole mahdollista eikä tarpeen, että kyselyyn osallistuvat kaikki kohderyhmään kuuluvat henkilöt. Riittää, että kyselyyn vastaa pieni ja edustava otos vastaajien muodostamasta kohderyhmästä. Tällöin on varmistettava, että vastaajiksi valittu otos edustaa oikein sitä joukkoa, jonka käsitykset halutaan. Edustavuuden voi toteuttaa kahdella tavalla: a) Jaetaan kysely kaikille. Pienellä työpaikalla tämä lienee paras tapa. Suurella työpaikalla haittana on, että vastauksien syöttäminen tietokantaan on iso työ. Tämän voi toisin välttää sillä, että otos muodostetaan siinä vaiheessa, kun tiedot syötetään tietokantaan: tiedon syöttäjä valitsee vastauslomakkeiden pinosta esimerkiksi joka viidennen ja koodaa vain ne. Muut säilytetään siltä varalta, että myöhemmin tulee tarve laajentaa otosta. Käytettäessä internet-kyselyä (esim. Webropol-sovellusta) voi kyselyn jakaa koko henkilöstölle. b) Jaetaan kysely satunnaisotokselle. Päätetään, montako henkilöä halutaan vastaajiksi kustakin osajoukosta (osasto/vuoro jne.) ja valitaan vastaajat tästä joukosta satunnaisesti. Satunnaistaminen voi tapahtua esimerkiksi valitsemalla osastojen henkilöstöluetteloista nimet tasajaolla (esim. joka viides) tai tiettynä päivänä työvuoroon tulevat. Etenkin jos työsuojeluvaltuutettu tai muu työpaikan edustaja jakaa lomakkeet, on tärkeätä antaa riittävät ohjeet satunnaisotoksen tekemisestä, ettei otos valikoidu esimerkiksi mielipiteiden kriittisyyden suhteen (ei pelkästään kriittiset tai myönteiset). Jos lomakkeet jakaa tarkastaja työpaikalla ollessaan, hän voi antaa ne satunnaisesti näkemilleen työntekijöille. Kyselyn vastaajien määrä Kyselyn vastaajien määrän valinnassa tulee ottaa huomioon kyselyn jakelutapa, kyselyn hallinnollisen työn määrä sekä vastaajien tietoturva. Paperiversiona ja sähköpostilla toteutettuna vastaukset syötetään tietokantaan manuaalisesti. Tämän hallinnollisen työn minimoimiseksi vastaajien määrä kannattaa rajata niin pieneksi kuin riittävän luotettavan tuloksen kannalta on mahdollista. Internet-kyselyä (esim. Webropol-sovellusta) käytettäessä kysely voidaan jakaa koko henkilökunnalle, ellei perustellusta syystä haluta rajata vastaajajoukkoa. Toinen vastaajien määrään vaikuttava asia on vastaajien tietoturva, kun kyselystä annetaan palautetietoa työpaikalle. Tältä kannalta minimimääränä voidaan pitää seitsemää vastaajaa. Pienehköllä työpaikalla on käytännöllistä jakaa kysely kaikille paikalla oleville. Alla on ohjeellinen vastaajien vähimmäismäärä eri kokoisissa kohderyhmissä. Koska osa kyselyn saajista voi jättää vastaamatta, on kysely jaettava vastausten minimiä suuremmalle joukolle. Kohderyhmän koko Vastaajien määrä vähintään 10 7 50 13 100 15 200 20 500 25

OHJE 3 (5) Jos kysely halutaan raportoida erikseen eri henkilöstöryhmistä, esimerkiksi työntekijät ja toimihenkilöt, koskevat yllä olevat lukumäärät erikseen molempia ryhmiä. Tietokantaan nämä ryhmät syötetään erikseen kahtena eri tarkastuksena ja osastotietoon kirjoitetaan myös henkilöstöryhmä. Kyselyn organisointi Kysely voidaan organisoida usealla eri tavalla. Kaikissa tapauksissa on huolehdittava kyselyn luottamuksellisuudesta. Vastaajille annetaan riittävästi tietoa siitä, miten vastauksia käytetään ja missä muodossa tulokset esitetään työnantajalle. Mikäli työsuojeluvaltuutettu tai muu työpaikan edustaja jakaa ja kerää kyselylomakkeet työpaikalla, on hänelle annettava ohjeet siitä, miten kyselyn luottamuksellisuudesta huolehditaan. Käytännössä kysely on toteutettu esimerkiksi seuraavilla tavoilla: 1) Tarkastaja sopii hyvissä ajoin ennen tarkastusta kyselyn toteutuksesta työnantajan edustajan ja työsuojeluvaltuutetun kanssa siten, että työsuojeluvaltuutettu jakaa lomakkeet työntekijöille (paperiversio tai sähköpostitse). Ellei lomaketta jaeta kaikille työntekijöille, annetaan työsuojeluvaltuutetulle ohjeet siitä, miten vastaajat valitaan satunnaisesti. Työsuojeluvaltuutettu jakaa vastaajille kyselylomakkeen ja työsuojeluviranomaisen saatekirjeen, jossa kehotetaan vastaamaan kyselyyn määräaikaan mennessä ja korostetaan vastausten luottamuksellisuutta. Vastaajia ohjeistetaan palauttamaan kyselylomake suoraan tarkastajalle sähköpostilla tai postitse suljetussa kirjekuoressa. Vastaajia voidaan pyytää sulkemaan kyselylomake kirjekuoreen ja palauttamaan kirjekuori työsuojeluvaltuutetulle, joka keskitetysti palauttaa ne tarkastajalle. Tulokset ovat käytettävissä myöhemmin tehtävällä tarkastuksella ja niiden tulkinnasta voidaan tarkastuksella keskustella. Tarkastuskertomuksessa esitetään tarkastajan johtopäätökset, toimintaohjeet tai kehotukset. Tietokannan työpaikkaraportti on tarkastuskertomuksen liitteenä. 2) Toimitaan kuten vaihtoehdossa yksi, mutta vastataan kyselyyn internet-kyselyllä (esim. Webropolsovelluksella). Tällöin vastaajajoukko voi olla suurempi. Työsuojeluvaltuutettu tai muu työpaikan edustaja lähettää sähköpostilla työntekijöille linkin internet-kyselyyn sekä työsuojeluviranomaisen saatekirjeen. 3) Tarkastaja jakaa ja kerää itse kyselyn tarkastuksen aikana. Tämä vaihtoehto on aikaa vievä, mutta mahdollistaa sen, että tarkastaja voi samassa yhteydessä keskustella työntekijöiden kanssa ja havainnoida työoloja. Kyselyn tuloksista voi mahdollisuuksien mukaan alustavasti keskustella jo tarkastuksella, mutta lopulliset tulokset esitetään vasta tarkastuskertomuksessa. Tietokannan työpaikkaraportti on kertomuksen liitteenä. Tämän tavan heikkoutena pidetään pelkän kirjallisen palautteen antamista työpaikalle. Vaikuttavuutta parantaa uusi tarkastuskäynti, jonka aikana tuloksista ja mahdollisesta toimenpidetarpeesta keskustellaan. Vaihtoehtoisesti voidaan tarkastuksella sopia, että lopullisista tuloksista keskustellaan puhelimitse työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun kanssa sen jälkeen, kun tarkastaja on saanut palauteraportin tietojärjestelmästä. 4) Tarkastaja määrittää tarkastuksella vastaajat ja jättää kyselylomakkeet ja suljettavat palautuskuoret työpaikalle. Jokainen vastaaja voi palauttaa kuoren suoraan tarkastajalle. Toinen vaihtoehto on, että työsuojeluvaltuutettu kerää kuoret yhteiseen palautuskuoreen. Palaute annetaan työpaikalle kuten vaihtoehdossa kolme.

OHJE 4 (5) Palaute työpaikoille Palautteen antamiseksi kyselyyn vastanneita työntekijöitä pitää olla vähintään seitsemän. Palauteraportti saadaan tietojärjestelmästä ja se liitetään tarkastuskertomukseen. Siinä esitetään kokonaisindeksi, fyysisen työympäristön, tuki- ja liikuntaelinten kuormituksen ja psykososiaalisen kuormituksen osioiden keskiarvot, vertailuaineiston keskiarvot sekä jakautuminen neljänneksittäin. Vertailuaineiston rajausvaihtoehtoja on lukuisia. Niistä pitäisi valita yhdistelmä, joka vastaa parhaiten kohdetyöpaikkaa ja on kuitenkin riittävän suuri, mieluiten vähintään muutama kymmenen vertailutyöpaikkaa. Vertailu tehdään ensisijaisesti saman toimialan keskiarvoihin. Tietojärjestelmän raportissa näkyy väittämäkohtaiset vastausten keskiarvot. Niistä on hyötyä työpaikalle tulosten tulkintaan ja mahdollisten toimenpiteiden harkintaan. Tarkastaja voi harkitessaan ilmoittaa ne työpaikalle. Tietojärjestelmästä tulostuu lisäksi tarkastajan käyttöön yksittäisten vastauslomakkeiden vastaukset, joista tarkastaja näkee vastausten hajonnan. Niitä ei sellaisenaan anneta työpaikalle, mutta ne ovat tärkeä tietolähde tarkastajalle kyselyä tulkittaessa.

OHJE 5 (5) Toimivallan käyttö kyselyn perusteella Mikäli fyysisen työympäristön, TULES-kuormituksen tai psykososiaalisen kuormituksen osaindeksit ovat alle keskiarvon kolme, on tarkastajan selvitettävä tarkemmin, ovatko vaara- ja haittatekijöiden poistamiseksi tai niistä aiheutuvan riskin vähentämiseksi tehdyt toimenpiteet työpaikalla riittävät. Useimmiten vertailua on tehtävä toimialan keskiarvoon, jolloin toimialan keskiarvosta poikkeava tulos johtaa tarkempaan selvittelyyn. Myös väittämäkohtaisiin keskiarvoihin on kiinnitettävä huomiota, jos väittämän keskiarvo on alle kolme tai poikkeaa toimialan keskiarvosta. Vastauksien merkittävä hajonta on selvitettävä, vaikka vastauksien keskiarvo olisi yli kolme tai toimialan keskiarvoa suurempi. Johtopäätösten tekemistä pelkästään kyselyn perusteella on vältettävä. Tuloksista keskustellaan työpaikkatarkastuksella, jotta tarkastaja saa lisätietoa siitä, miten kyselyn vastauksia tulkitaan. Tulokset voivat kertoa siitä, että riskin arviointi ei ole tehty kattavasti ja järjestelmällisesti tai vaara- ja haittatekijöiden poistamiseksi tai niistä aiheutuvan riskin vähentämiseksi tehdyt käytännön toimenpiteet eivät ole olleet työpaikalla riittäviä. Tuloksia verrataan työpaikan riskin arviointiin, työterveyshuollon työpaikkaselvityksiin, työpaikan omiin henkilöstökyselyihin sekä muihin tarkastushavaintoihin. Näiden kaikkien havaintojen perusteella tarkastaja tekee arvion siitä, onko kyse sellaisista epäkohdista työoloissa tai hallintajärjestelmissä, joista voidaan antaa toimintaohje tai kehotus. Tarkastajan keskeiset havainnot kirjataan tarkastuskertomukseen.