Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa 2010 Nuorista Suomessa 2010 1
Sisällysluettelo Miten nuorilla menee?...5 Ketkä ovat nuoria? Nuorten määrä...7 Väestöennuste...9 Nuorista Suomessa 2010 Tutkimuskooste. Tiedot koottu marraskuussa 2010. Edellisen kerran Nuorista Suomessa ilmestyi vuonna 2008. Julkaisija: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Toimitus: Asmo Koste Kuvat: Alvar Tallskog Paino: Newprint ISBN 978-951-9094-90-8 Nuorten tilanne ja toiminta Nuoret koulussa... 11 Nuorten toimeentulo ja työelämä... 12 Nuorten työttömyys... 15 Nuorten kotitalouksien asema... 17 Nuorten lainat... 18 Nuorten maksuhäiriöt... 19 Lasten ja nuorten köyhyys... 19 Nuorten asuminen ja muuttoliike... 20 Nuorten vapaa-aika... 21 Nuorten terveys... 24 Nuorten seksuaalisuus... 25 Nuorten psyykkiset ongelmat... 27 Nuorten syrjäytyminen... 28 Suhteet vanhempiin... 31 Kouluviihtyvyys... 32 Nuorten päihteiden käyttö... 34 Kiusaaminen nuorten keskuudessa... 36 Nuorten väkivalta... 36 Nuorten rikollisuus... 38 Nuoret yhteiskunnallisina toimijoina Nuoret, järjestöt ja vapaaehtoistoiminta... 40 Nuoret ja puoluepolitiikka... 42 Nuoret ja vaikuttaminen... 42 Nuorisotyö Suomessa Mitä on nuorisotyö... 45 2 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa 2010 3
Kuka tekee nuorisotyötä... 45 Yhdenvertaisuuden haaste... 46 Valtion tuki nuorisotyölle... 47 Nuorisojärjestöjen valtionavustukset... 48 Kuntien valtionosuudet nuorisotyöhön... 49 Kuntien nuorisomäärärahat... 50 Seurakuntien nuorisotyö... 50 Nuorten työpajat ja etsivä nuorisotyö... 51 Miten nuorilla menee? Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssilta kysytään usein, mitä suomalaisille nuorille kuuluu. Kysymykseen on monta vastausta, sillä nuorille kuuluu sekä hyvää että huonoa. Nuorten enemmistön hyvinvointi on lisääntynyt. Viidesosa nuorista voi kuitenkin aiempaa huonommin ja heille kasautuu vakavia ongelmia. Tässä julkaisussa kerrotaan nuorista, heidän elinoloistaan ja asemastaan Suomessa. Lisäksi kuvataan nuoria yhteiskunnallisina toimijoina sekä suomalaista nuorisotyötä. Esipuheeseen on koottu keskeiset havainnot. Nuorilla menee hyvin Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Yli 80 prosenttia nuorista arvioi terveydentilansa hyväksi. Raskauden keskeytysten ja klamydiatartuntojen määrä on vähentynyt. Nuorten miesten itsemurhat ovat vähentyneet. Nuorissa aikuisissa on OECD-maista eniten opiskelijoita. Yli 25-vuotiaista yli kaksi kolmasosaa on suorittanut ammatillisen tai korkeakoulututkinnon. Suomalaisnuorten yhteiskunnalliset tiedot ovat kansainvälistä kärkeä. Vaaleissa äänestäminen ja äänestämisaikeet ovat nousemassa aallonpohjasta hitaaseen kasvuun. Nuorisotyö on saanut 2000-luvulla lisäresursseja. Nuorilla menee huonosti Syrjäytyneiden nuorten määrä on kasvanut. Lasten ja nuorten psykiatrian, sijoitusten ja lastensuojelun avohuollon toimien käyttö on kasvanut nopeasti. Masennuksen takia sairauseläkkeelle jäävien nuorten määrä on kovassa kasvussa. 16 18-vuotiaiden humalajuominen on lisääntynyt ja tosihumalaan juovien osuus on korkein sitten vuoden 1977. Ylipainoisten nuorten määrä on kasvanut ja ylipainoiset nuoret ovat entistä lihavampia. 4 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa 2010 5
Väkivallan, kiusaamisen ja varkauden uhriksi joutuneiden määrä on suurempi kuin kahteenkymmeneen vuoteen. Suomalaisissa perheissä on Pohjoismaista eniten perheväkivaltaa ja runsasta päihteiden käyttöä. Köyhien lapsiperheiden osuus on kasvanut merkitsevästi. Asunnottomien nuorten määrä on kääntynyt kasvuun. Nuorten maksuhäiriöt ovat kaksinkertaistuneet. Noin 200 nuorta jää vuosittain ilman peruskoulun päättötodistusta ja noin 8000 nuorta jokaisesta ikäluokasta jää ilman jatkokoulutusta. Vieraskielisten oppilaiden menestys peruskoulussa on selvästi muita heikompaa ja he jäävät useammin jatko-opintojen ulkopuolelle. Nuorten työttömyysaste on noussut korkealle, edelleen neljäsosa työvoimaan kuuluvista nuorista on työttömänä. Näiden johdosta Allianssi vaatii, että: Nuoret on otettava kaikkien suunnitelmien keskiöön. Nuorten hyvinvointi on otettava tosissaan ja nuorilta aloitettu leikkaaminen on lopetettava. Ennaltaehkäisevään perustyöhön, oppilashuoltoon ja nuorten mielenterveys- ja terveyspalveluihin on ohjattava resursseja. Nuorten köyhyyteen on puututtava. Perustuslain mukaisesti nuorille on tarjottava nuorisopalveluja. Nuorten osallisuudesta on tehtävä totta. Nuorena saadut vaikuttamiskokemukset ovat avain aktiiviseen kansalaisuuteen. Hanna-Mari Manninen, puheenjohtaja Sijoittaminen nuoriin ja nuorisotyöhön on sijoittamista tulevaisuuteen. Toivomme, että tämä julkaisu avaa uusia näköaloja ja antaa kokonaiskuvan suomalaisten nuorten elämäntilanteesta. Haastamme sinut mukaan tärkeään työhön tukemaan ja kehittämään nuorten elinoloja, toiminta- ja osallistumismahdollisuuksia sekä asemaa yhteiskunnassa. Nuorille kuuluu hyvää, jos teemme sen yhdessä mahdolliseksi. Jukka Tahvanainen, pääsihteeri Ketkä ovat nuoria? Nuoruus on liukuva käsite. Arkielämässä nuoruudella tarkoitetaan ikävaihetta lapsuuden ja aikuisuuden välissä. Nuoruus on yksilöllistä sama ihminen voi eri yhteydessä olla lapsi, nuori tai aikuinen. Lainsäädännössä sekä erilaisissa tutkimuksissa ja tilastoissa nuoruuden ikämääritykset ovat erilaisia. Nuorisolain määritelmän mukaan nuorilla tarkoitetaan kaikkia alle 29- vuotiaita. Tässä koosteessa pyritään Nuorten määrä Suomen väkiluku vuoden 2009 lopussa oli 5,35 miljoonaa. Tästä 15 29-vuotiaita oli 1 003 742 eli 18,7 prosenttia. 1 Lapsiperheitä eli perheitä, joissa asui alle 18-vuotiaita lapsia, oli vuoden 2008 lopussa 585 224. Lapsiperheistä 43 prosenttia oli yksilapsisia ja 38 prosenttia kaksilapsisia. Neljän tai useamman lapsen perheitä oli 5 prosenttia. Yksinhuoltajaperheitä oli 117 099, joista 87 prosentissa lapset asuivat äitinsä kanssa. Isän ja lasten muodostamia perheitä oli 15 382. Rekisteröity pari oli vanhempina 187 lapsiperheessä. 2 pysymään tässä määritelmässä ja pitämään alaikärajana oppivelvollisuuden päättymistä eli 16 ikävuotta. Kuitenkin kaikkia lukuja ei voi täsmätä tähän, vaan esimerkiksi työttömyystilastoissa nuoriksi luetaan alle 25-vuotiaat, kun taas lain mukaan nuoriksi viljelijöiksi katsotaan alle 40-vuotiaat. Tämä on syytä huomioida vertailtaessa tämän julkaisun eri tietoja. Lapsiperheessä asui kotona keskimäärin 1,83 lasta. Nykyisten lapsiperheiden arvioitu lopullinen lapsiluku on keskimäärin 2,4 lasta. 2 Uusperheitä oli vuoden 2008 lopussa 54 000. Uusperheessä on vähintään yksi alle 18-vuotias vain toisen vanhemman lapsi. Näitä lapsia oli lähes 78 000. Uusperheiden määrä on lisääntynyt noin 200 perheellä viime vuodesta. Noin puolet uusperheiden vanhemmista oli avoliitossa ja puolet avioliitossa. 2 Suomeen muutti viime vuonna 29 114 henkilöä, joista alle 15-vuotiaita oli 6 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa 2010 7
5 001 eli 17 prosenttia kaikista muuttaneista. Lapsia muutti maahan enemmän kuin maasta pois, sillä Suomesta muutti ulkomaille 2 027 alle 15-vuotiasta, mikä oli 15 prosenttia kaikista muuttaneista. 2 Vieraskielisten määrä Suomessa on kaksinkertaistunut yhdeksässä vuodessa. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (51 683), vironkieliset (25 096), englanninkieliset (12 063), somalinkieliset (11 681) ja arabiankieliset (9 682). Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli yhteensä 207 037 eli 3,9 prosenttia koko väestöstä. Nuoria vieraskielisistä on keskimääräistä enemmän. 15 29-vuotiaita vieraskielisiä on 56 420, mikä tekee 5,6 prosenttia ikäryhmästä. 27,2 prosenttia vieraskielisistä on nuoria. 2 Maahanmuuttajat ovat keskittyneet voimakkaasti suuriin kaupunkeihin. Yli 2 000 maahanmuuttajan kaupunkeja oli 13. Niissä asui yli 70 prosenttia koko maan vieraskielisestä väestöstä. 3 Vammaisia henkilöitä arvioidaan olevan väestöstä noin viisi prosenttia, heistä vaikeavammaisia on noin yksi prosentti. Kelan vaikeavammaisten kuntoutusta saaneista (yht. 20 654) iältään 16 24-vuotiaita oli 2 222 ja 25 34-vuotiaita 1 504. Lievästi vammaisia sekä laitoshoidossa olevia ei ole mukana tässä luvussa. 4 Suomalaisista evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu 538 805 15 24-vuotiasta ja 499 497 25-34-vuotiasta ja ortodoksiseen kirkkoon on 6 618/5 809. Muista kirkkokunnista suurimpia ovat muut kristilliset yhteisöt 7 413/8897, islamilaisuus 1 264/1 277 sekä juutalaisuus 159/153. Uskontokuntiin kuulumattomia nuoria on 104 669/166 724. 5 Väestöennuste Tilastollinen elinajanodote on hypoteettinen kuolleisuuden indeksi, joka kertoo, kuinka pitkään ikäluokka keskimäärin eläisi, jos kuolleisuus ei muuttuisi. Todellisuudessa kuolleisuus on vähentynyt jatkuvasti ja yli puolet kustakin ikäluokasta elää yli keskimääräisen eliniän. Elinajanodote onkin noussut noin 10 vuotta viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana. Vuonna 2010 syntyneelle tytölle elinajanodote on 83 vuotta ja pojalle 77 vuotta. 1 Tilastokeskuksen väestöennusteen 2009 2060 mukaan maamme väkiluku ylittää 6 miljoonan asukkaan rajan vuonna 2042. Ennusteen mukaan vuonna 2034 vuotuinen kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän, mutta nettomaahanmuuton oletetaan pitävän väestönkasvua yllä vielä sen jälkeen. Vuotuiseksi nettomaahanmuutoksi on oletettu 15 000 henkeä. 2 Suomessa oli vuoden 2009 lopussa 888 323 alle 15-vuotiasta henkilöä. [1] Väestörakennetilasto. Tilastokeskus [2] Tilastollinen vuosikirja 2009. Tilastokeskus [3] Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:3 [4] Kelan kuntoutustilasto 2009 [5] Väestö uskonnollisen yhdyskunnan ja iän mukaan. Tilastokeskus 8 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa 2010 9
Määrä on alhaisin vuoden 1895 jälkeen. Alle 15-vuotiaiden määrä on vähentynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1994 lähtien. Väestöllinen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden, oli vuoden 2009 lopussa 50,6. 3 Työikäisten määrä vähentyy sotien jälkeisten suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Työikäisten (15 64-vuotiaiden) osuus väestöstä pienenee nykyisestä 66 prosentista 58 prosenttiin vuoteen 2040 ja 56 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Ennusteen mukaan vuonna 2016 huoltosuhde olisi 60,4 ja nousisi 70,5:een vuoteen 2026 mennessä. Vuonna 2060 väestöllinen huoltosuhde olisi 79,1. 2 Kun tarkastellaan väestöennusteiden vaikutuksia julkisen sektorin palveluiden tuottamiseen ja tarjontaan, ennakoi se vanhuspalveluiden voimakasta kasvua ja vastaavasti lapsiin ja nuoriin kohdistuvien, etenkin sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluiden tarjonnan vähentymistä. 4 Työvoimapoliittisesti tilanteen ennakoidaan merkitsevän eräiden alojen työvoimapulaa. Julkisen sektorin työntekijöistä etenkin kuntasektorilla ennakoidaan tulevan pulaa. Kuntaliitto arvioi, että vuosina 2006 2020 kuntasektorilta siirtyy eläkkeelle 223 000 työntekijää eli lähes puolet nykyisestä henkilökunnasta. 4 Jos maan sisäinen muuttoliike jatkuu samanlaisena kuin viimeisenä viitenä vuotena, Etelä-Savon väkiluku pienenee vuoteen 2030 mennessä 8 prosenttia nykyisestä. Seuraavaksi eniten eli kuudella prosentilla väestö vähenee ennusteen mukaan Kainuun maakunnassa. Suhteellisesti eniten väkiluvun ennustetaan kasvavan Ahvenanmaan, Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan maakunnissa. Niiden väkiluku olisi vuonna 2030 noin 20 prosenttia nykyistä suurempi. 2 [1] Mikko Myrskylä: Elämme toistakymmentä vuotta elinajanodotetta pidempään. Tilastokeskuksen Tieto&trendit -lehti 1/2010 [2] Väestöennuste 2009 2060. Tilastokeskus [3] Alle 15-vuotiaiden määrä Suomessa pienin yli 100 vuoteen, Tilastokeskuksen tiedote. http:// www.tilastokeskus.fi/til/vaerak/2009/vaerak_2009_2010-03-19_tie_001_fi.html [4] Kuntaliitto. www.kunnat.net Nuorten tilanne ja toiminta Nuoret voidaan jakaa työvoiman ulkopuolella oleviin (joista valtaosa on opiskelijoita), työssäkäyviin ja työttömiin. Vuonna 2008 15 29-vuotiaista työssä kävi 55 prosenttia, työttömänä oli 7,5 prosenttia ja työvoiman ulkopuolella oli 37 prosenttia. Työllisten määrä nousee iän karttuessa. 15 19-vuotiaista töissä oli 24 prosentti, työttömänä [1] Suomen tilastollinen vuosikirja 2009. Tilastokeskus Nuoret koulussa Vuonna 2007 Suomessa 88 prosenttia 15 19-vuotiaista oli koulutuksessa. 20 29-vuotiasta opiskeli 43 prosenttia, mikä oli OECD-maiden huippu. 1 Vuonna 2008 peruskoulun päättäneistä 3 602 eli 5,6 prosenttia ei jatkanut heti opiskelua. Lukion päättäneistä 19 166 eli 58,2 ei jatkanut heti opiskelua. Kuitenkin jos tarkastellaan yli 25-vuotiaiden ikäryhmää, siitä reilu 70 prosenttia on suorittanut ammatillisen tai korkeakoulututkinnon. 2 9 prosenttia ja työvoiman ulkopuolella 67 prosenttia. 20 24-vuotiaista töissä oli 63 prosenttia, työttömänä 8 prosenttia ja työvoiman ulkopuolella 29 prosenttia. 25 29-vuotiaista töissä oli 79 prosenttia, työttömänä 6 prosenttia ja työvoiman ulkopuolella 15 prosenttia. 1 Peruskoulun tavalla tai toisella kesken jättäneitä oli lukuvuonna 2008/2009 yhteensä 189. Oppivelvollisuutensa kokonaan laiminlyöneitä oli 39 ja oppivelvollisuusiän ohittaneita, ilman peruskoulun päättötodistusta eronneita oli yhteensä 150. Koulupudokkaiden määrä kasvoi edellisestä lukuvuodesta 27 oppilaalla. 2 Opetushallituksen tilastojen mukaan kevään 2010 ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteis- 10 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa 2010 11
haussa oli noin 100 500 hakijaa, joista noin 78 200 eli 78 prosenttia saa koulutuspaikan syksyllä 2010 alkavaan koulutukseen. Peruskoulunsa päättäneistä hakematta jätti 2,4 prosenttia 2 Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 6 prosenttia keskeytti opinnot, eikä jatkanut missään tutkintoon johtavassa koulutuksessa lukuvuoden 2007/2008 aikana. Nuorille suunnatussa lukiokoulutuksessa keskeyttämisprosentti oli 4,5, nuorille suunnatussa ammatillisessa koulutuksessa 10, ammattikorkeakoulukoulutuksessa 9 ja yliopistokoulutuksessa 6 prosenttia. Kun koulutussektoria vaihtaneet, esimerkiksi lukiokoulutuksesta ammatilliseen koulutukseen siirtyneet, otetaan huomioon, keskeyttämisprosentit pienenevät. 2 Edelliseen lukuvuoteen verrattuna keskeyttäminen lisääntyi hieman kaikilla koulutussektoreilla paitsi ammatillisessa koulutuksessa, jossa keskeyttäminen väheni. 2 Miehet keskeyttivät koulutuksen naisia useammin. Noin 8 000 nuorta jokaisesta ikäluokasta jää ilman jatkokoulutusta. 2 Vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden määrä oli vuonna 2007 perusopetus mukaan lukien lähes 50 000 eli 3,8 prosenttia kaikista opiskelijoista. Vieraskielisten oppilaiden koulumenestys peruskoulussa on selvästi heikompaa kuin kantaväestöllä, ja he jäävät kantaväestöä selvästi useammin peruskoulun jälkeisten jatkoopintojen ulkopuolelle. Toisen polven maahanmuuttajien asema on parempi. Korkeakouluopintoihin pääsevien vieraskielisten osuus on yli kaksi kertaa pienempi kuin suomen- ja ruotsinkielisillä. Ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon ja yliopistotutkinnon suorittaneiden vieraskielisten työttömyys on moninkertainen kantaväestöön verrattuna. 3 [1] OECD Education at a Glance. www.oecd.org [2] Koulutustilastot. Tilastokeskus http://www.tilastokeskus.fi/til/kkesk/2008/kkesk_2008_2010-03- 12_tie_001_fi.html [3] Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:3 Nuorten toimeentulo ja työelämä Kuusi kymmenestä 13 17-vuotiaasta nuoresta saa vanhemmilta säännöllistä taskurahaa ja suurin osa heistä sai tarvittaessa myös ylimääräistä rahaa. Vanhemmat antavat nuorille säännöllistä taskurahaa keskimäärin 44 euroa kuukaudessa. Taskurahan määrä nousee iän mukana. Erot tuloryhmien kesken näyttävät tasoittuneen vuodesta 2007, jolloin suurituloisten perheiden nuoret saivat selvästi muita enemmän säännöllistä taskurahaa. 1 Opintuen piirissä oli lukuvuonna 2008/2009 271 747 17 29-vuotiasta opiskelijaa, mikä on 31 prosenttia ikäryhmästä. Keskimääräinen opintotuki oli 346,9 euroa kuukaudessa. Opintolainaa oli 286 033 henkilöllä, joista noin 40 prosenttia opiskeli yhä. Keskimääräinen opintolaina oli 4 696 euroa. 2 15 28-vuotiaista reilu viidennes on yhdistänyt opiskelun ja työnteon. Opiskelu työn ohella on keskimääräistä yleisempää korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. [3] Tytöt ovat ahkerampia työssäkävijöitä kuin pojat ja Etelä-Suomessa koulun ohella työskentely on tavallisempaa kuin muualla. Koulujen loma-aikoina työskentelevien määrä on vähentynyt ja kesätöitä nuorille on tarjolla aiempaa vähemmän. 1 Vuonna 2009 on työssäkäynti edelleen opintojen tärkein rahoituskeino. 36 prosenttia opiskelijoista ilmoittaa rahoittavansa opintojaan pääasiallisesti työssä käymällä. 25 28-vuotiaista 56 prosentille työssäkäynti on opintojen tärkein rahoituskeino. Opintoraha on toiseksi tärkein rahoituskeino, sen osuus on nyt 25 prosenttia. Kolmanneksi tärkein rahoituskeino on vanhempien ja sukulaisten tuki. Neljänneksi ja viidenneksi tärkeimmät rahoituskeinot ovat omat säästöt ja opintolaina. 3 Työssäkäynti ei kuitenkaan merkitse opiskelun laiminlyöntiä. Euroopan unioni ilmaisee koulutuksesta syrjäytymistä niiden 18 24-vuotiaiden osuutena, joilla on vain perusasteen koulutus ja jotka eivät opiskele. Suomessa tällaisia nuoria oli 9,8 prosenttia vuonna 2008. 4 Nuorten työsuhteet ovat useimmiten epätyypillisiä määrä- tai osa-aikaisia. Niin sanotussa normaalityösuhteessa eli jatkuvassa kokoaikatyössä olevien osuus oli ennen taantumaa nousussa, mutta pieneni vuonna 2009. Yli joka kolmas 15 24-vuotias on normaalissa työsuhteessa. 4 Tilastoitu 15 24-vuotiaiden palkansaajien säännöllinen työaika on keskimäärin 31 tuntia viikossa, kun se kaikilla työllisillä on noin 37 tuntia. [5] 15 24-vuotiaista palkansaajista 37 prosenttia tekee vuorotyötä, mikä on enemmän kuin palkansaajilla keskimäärin. Nuoret tekevät työtä usein myös lauantaisin ja iltaisin. Näillä tavoilla nuorten on mahdollista yhdistää opiskelu ja työssäkäynti. 4 Kaupanalat työllistävät määrällisesti eniten: vuonna 2009 ne tarjosivat työtä keskimäärin 89 000 nuorelle. Suhteellisesti eniten nuoria on hotellija ravintola-aloilla, joiden palkansaajista 45 prosenttia on alle 30-vuotiaita. 12 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa 2010 13
Vuonna 2007 teollisuudessa työskenteli 94 000 nuorta, mutta vuonna 2009 vain noin 67 000. Nuoria työllistävät lisäksi julkinen hallinto, koulutusala, sekä terveys ja sosiaalihuollon palvelut. 4 Vuonna 2009 työkyvyttömyyseläkettä sai 12 360 16 29-vuotiasta nuorta. 6 Lapsen vammaistukea maksetaan alle 16-vuotiaalle vammaiselle tai pitkäaikaissairaalle lapselle. Tukea sai vuonna 2009 33 243 lasta. 6 Aikuisen vammaistukea maksetaan 16 vuotta täyttäneelle henkilölle, jonka toimintakyky on sairauden tai vamman takia heikentynyt. Sen tarkoitus on tukea taloudellisesti pääasiassa muiden kuin eläkkeellä olevien työikäisten vammaisten selviytymistä. Vuonna 2009 tukea sai 3916 16 34- vuotiasta. 6 Eläkkeensaajan hoitotukea voi saada 16 vuotta täyttänyt henkilö ja sen tarkoitus on tukea pitkäaikaissairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista. Vuonna 2009 tukea sai 10 141 16 34-vuotiasta. 6 [1] Teinitalous 2009. Nordea. http://www.nordea.com/sitemod/nordea_com/modules/pressreleases/pressreleaselist.aspx?pid=59552&rw=1) [2] Kelan tilastollinen vuosikirja 2009 [3] Nuorten rahankäyttötutkimus. Finanssialan keskusliitto [4] Päivi Keinänen: Taloustaantuma heikentää nuorten työmahdollisuuksia. Hyvinvointikatsaus 2/2010 [5] Avarage usual weekly hours worked on the main job (2009). OECD. http://stats.oecd.org [6] Kelan tilastollinen vuosikirja 2009 Nuorten työttömyys Väitteet, joiden mukaan nuorten asenne työtä ja työelämää kohtaan on muuttunut ja työn arvostus vähentynyt, eivät pidä paikkaansa. Nuorisobarometrin aineiston mukaan nuorten asenteet työtä kohtaan eivät ole murentuneet: työtä arvostetaan edelleen. 1 Työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2009 15 24-vuotiaiden nuorten keskimääräinen työttömyysaste oli 25 prosenttia työvoimaan kuuluvista nuorista. Jos luvun suhteuttaa nuorten koko määrään, jossa on mukana myös opiskelijat, prosentti on yli 10. Alueellisesti nuorten työttömyys vaihtelee huomattavasti. Matalinta nuorten työttömyys on Uudellamaalla ja korkeinta Pohjois-Pohjanmaalla. 2 17 29-vuotiaista työttömyysturvan peruspäivärahaa sai vuonna 2009 10459 nuorta ja yli 500 päivää työttömänä olleiden tai työssäoloehdon toteutumattomuuden takia työmarkkinatukea 34 493 nuorta. Yhteensä tämä tekee 44 952 nuorta. 3 Vuosina 2007 ja 2008 nuorten työllisyystilanne oli parempi kuin kuuteentoista vuoteen, mutta talouden taantuessa nuorten työllisten määrä alkoi vähentyä kesällä 2008. Työllisyys jatkoi heikkenemistään vuonna 2009, jolloin 15 29-vuotiaiden palkansaajien määrä väheni noin 40 000 hengellä. Nuorten työttömyys kaksinkertaistui vuosina 2008 2009. Heistä suurin osa, 32 000, oli alle 25-vuotiaita. Nuorten miesten työllisyysaste on heikentynyt enemmän kuin nuorten naisten. 4 Perinteisten työttömyysasteen ja rekisteröityneen työttömyyden lisäksi nuorten työmarkkina-aseman nopeaa huononemista kuvaa myös se, että työvoimatutkimuksen mukaan ei-aktiivisten nuorten määrä kasvaa. Työvoimatutkimuksen mukaan kasvu on voimakasta erityisesti alle 20-vuotiailla, jotka eivät tule esille missään rekisterissä johtuen siitä, että he eivät rekisteröidy työttömiksi, koska eivät saa työttömyyskorvausta. 5 Syksystä 2008 alkanut nuorisotyöttömyyden raju kasvu saatiin pysäytettyä loppukesästä 2010 ja nuorisotyöttömyys on kääntynyt hitaaseen laskuun. Syyskuussa 2010 Työttöminä työnhakijoina työ- ja elinkeinotoimistoissa oli 29 000 alle 25-vuotiasta työtöntä. Heidän määränsä oli 5 000 pienempi kuin edellisen vuoden syyskuussa. 15 24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli syyskuussa 16,2 prosenttia, mikä oli 0,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisen vuoden syyskuussa. Yleinen työttömyysaste oli 7 prosenttia. 6 Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on saatu taloudellisen taantuman oloissa 14 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa 2010 15
kuitenkin estettyä. Syyskuun lopussa 2009 työttöminä olleista 33 952 nuoresta vuotta myöhemmin oli työttömänä vain 183. 7 Maahanmuuttajien työllistyminen seuraa taloudellisia syklejä ja on kantaväestöä vaikeampaa. Maahanmuuttajan on helpompaa saada työtä mitä kauemmin hän on ollut maassa. Ulkomaalaisia työnhakijoita oli vuonna 2009 keskimäärin 35 059, joista työttömiä työnhakijoita 16 256. 7 Ulkomaan kansalaisten työttömyysaste oli noin kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Työttömyysaste on kuitenkin ollut vahvassa laskusuunnassa. Se on lähes puolittunut vuodesta 2000, jolloin se oli 31,8 prosenttia, vuoden 2008 syyskuuhun, jolloin se oli 17,7 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisten eli vieraskielisten yleisimmät ammatit vuonna 2006 olivat siivoojat, myyjät ja kuljettajat, joina toimi yhteensä noin 9 000 työllistä, mikä on noin 20 prosenttia vieraskielisistä työllisistä. 8 Vuonna 2007 20 24-vuotiaiden ikäryhmässä vieraskielisten työllisten osuus oli noin 11 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin suomenkielisillä ja noin 16 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin ruotsinkielisillä. 25 29-vuotiaiden ikäryhmässä erot kasvoivat suomenkielisiin nähden 25 prosenttiyksikköön ja ruotsinkielisiin nähden yli 30 prosenttiyksikköön. 8 Vammaisten jäämistä työelämän ulkopuolelle pidetään liian usein itsestäänselvyytenä. Vuonna 2007 arvioitiin noin 17 prosenttia suomalaisista vammaisista olevan työelämässä. Pääsyitä vammaisten ihmisten suureen työttömyyteen ovat työnantajien ennakkoluulot, koulutuksen puute, vamman vaikeusaste, puute tarvittavista muutostöistä työpaikalla sekä tuen ja ohjauksen puute. 9 [1] Nuorisobarometri. [2] Nuoriso koulutuksessa, työssä ja muussa toiminnassa. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2008:1 [3] Kelan tilastollinen vuosikirja 2009 [4] Päivi Keinänen: Taloustaantuma heikentää nuorten työmahdollisuuksia. Hyvinvointikatsaus 2/2010 [5] Ulla Hämäläinen Vesa-Pekka Juutilainen: Nuoret duunissa vai MOLlissa? Talous ja yhteiskunta 1/2010 [6] Työvoimatutkimus. Tilastokeskus. [7] Työministeri Anni Sinnemäki: Nuorten ja maahanmuuttajien työllisyystilanne syksyllä 2010. Powerpoint-esitys [8] Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:3 [9] Katri Koskinen (toim.): Kiinni elämässä oivalluksia ja onnen pilkahduksia. Invalidiliiton julkaisusarja 2008 Nuorten kotitalouksien asema Kulutustutkimuksen mukaan alle 30- vuotiaiden kotitalouksia oli yhteensä 344 000 vuonna 2006. Tämä on 14 prosenttia kaikista kotitalouksista. Nuorten aikuisten kotitalouksista suurin osa oli yksinasuvien tai lapsettomien parien talouksia. Alle 30-vuotiaiden kotitaloudet kuluttivat 18 100 euroa kulutusyksikköä kohden vuonna 2006. Nuorten aikuisten kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat reaalisesti 12 prosenttia vuodesta 2001, kun kaikkien kotitalouksien menot kasvoivat keskimäärin 18 prosenttia. Tämän seurauksena nuorten kotitalouksien kulutusasema suhteessa muihin kotitalouksiin heikkeni. Nuorten kotitalouksien kulutusmenojen kasvu on jäänyt muista kotitalouksista jälkeen vielä 2000-luvullakin. 1 Nuorten kotitalouksien kulutusmenojen rakenne ei poikkea merkittävästi muiden työikäisten kulutusrakenteesta: asumis-, liikenne- ja elintarvikemenot olivat yli 50 prosenttia kaikista menoista. Erona on kuitenkin kulutuksen euromääräinen taso. Esimerkiksi asumismenot olivat 30 64-vuotiaiden ikäryhmässä noin neljänneksen suuremmat kuin nuorten kotitalouksis- sa vuonna 2006. Nuorten kotitalouksista 70 prosenttia asui kerrostalossa. Yhtä suuri osuus nuorten kotitalouksista asui vuokralla. Muista työikäisten kotitalouksista valtaosa asui pientaloissa, joissa asumismenot olivat keskimääräistä suuremmat. Nuorten kotitalouksien liikennemenot olivat myös selvästi pienemmät, mikä johtuu osittain siitä, että vanhemmat kotitaloudet omistavat useammin autoja. Nuorten kotitalouksista 62 prosentilla oli auto käytössään, kun 30-64-vuotiaiden kotitalouksissa auto oli käytössä yli 80 prosentilla. 1 Joitakin eroja voidaan havaita myös kulutusrakenteessa. Nuorten kotitalouksien hotelli-, kahvila- ja ravintolamenojen osuus kaikista menoista oli muita talouksia suurempi. Samoin oli käytettyjen eurojen määrä. Nuorten kotitaloudet olivat myös valmiita panostamaan kulttuuriin ja vapaa-aikaan, vaikka euromääräisesti vanhemmat kotitaloudet kuluttavatkin niihinkin hieman enemmän. Tietojenkäsittelylaitteisiin nuorten kotitaloudet kuluttivat lähes kaksinkertaisesti verrattuna muiden työikäisten talouksiin. 1 [1] Marko Ylitalo: Nuorten kotitalouksien asema kulutuksessa. Hyvinvointikatsaus 1/2009 16 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa 2010 17
Nuorten lainat Vuonna 2009 40 prosentilla 15 28-vuotiaista nuorista oli lainaa. Finanssialan keskusliiton tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä tarkoittaa noin 372 000 nuorta. Nuorista luottoa omaavien osuus on pienempi kuin koko väestöllä, sillä koko väestöstä eli 15 74-vuotiaista puolella on lainaa. Nuorista 14 prosentilla on opin- [1] Nuorten rahankäyttötutkimus. Finanssialan keskusliitto tolainaa, asuntolainaa on tällä hetkellä 15 prosentilla ja kulutusluottoja on 20 prosentilla nuorista. Taloudellisen epävarmuuden vuoksi kaikkein lainalajien osuudet pienenivät vuodesta 2008 vuoteen 2009. Nuorista eniten luottoa omaavia on 25 28-vuotiaiden ikäryhmään kuuluvilla. Heistä 71 prosentilla on jotakin lainaa. 1 Nuorten maksuhäiriöt Vuonna 2009 lähes 57 000 alle 30-vuotiasta aikuista eli seitsemän prosenttia koko ikäryhmästä sai vähintään yhden maksuhäiriömerkinnän. Heitä vanhemmissa ikäluokissa prosenttiosuus oli puolet vähemmän. Nuorten maksuhäiriömerkinnät ovat vahvassa kasvussa, tammi-maaliskuussa 2010 uusia maksuhäiriömerkintöjä rekisteröitiin alle 30-vuotiaille nuorille yhteensä noin 65 000 kappaletta. Määrä on lähes 50 prosenttia suurempi kuin vuonna 2008 ja 10 prosenttia suurempi kuin 2009. Nuorten maksuhäiriömerkintöjen syynä ovat useimmiten maksamattomat pikalainat ja puhelinlaskut, mutta myös vuokrarästit ovat nuorilla keskimääräistä yleisempiä. Leimallista nuorten maksuhäiriömerkinnöille on kuitenkin se, että niiden takana olevat velkasummat ovat vain muutaman satasen suuruisia. 1 [1] Suomen Asiakastiedon tiedote. http://www.asiakastieto.fi/asiakastieto/ajankohtaista/index. jsp?t=nu&a=378 Lasten ja nuorten köyhyys Köyhien lapsiperheiden osuus väestöstä on lisääntynyt merkitsevästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomalaisista yksinhuoltajaperheistä 32 prosenttia jää köyhyysrajan alapuolelle. Kaikista lapsiperheistä yli 14 prosenttia jää köyhyysrajan alapuolelle. Nuoruudessa perheen taloudellinen ahdinko on merkittävä hyvinvoinnin riskitekijä. 1 Pienituloisiksi henkilöiksi määritellään kansainvälisten suositusten mukaisesti ne henkilöt, jotka kuuluvat kotitalouteen, jonka tulot kulutusyksikköä kohden ovat pienemmät kuin 60 prosenttia mediaanitulosta. Vuonna 2008 pienituloinen ansaitsi vähemmän kuin 13 758 euroa vuodessa. 2 Lapsiköyhyys eli pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaiden lasten osuus kaikista alle 18-vuotiaista oli vuonna 2008 13,2 prosenttia. Yksin asuvien 18-29-vuotiaiden pienituloisuusaste on yli 40 prosenttia. 2 Vuonna 2008 toimeentulotukea myönnettiin yhteensä 339 394 henkilölle. Väestöstä 6,4 prosenttia sai toimeentulotukea. Alaikäisiä toimeentulotuen saajia oli 89 529 ja 18 29-vuotiaita 84 936. Yhteensä toi- 18 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa 2010 19
meentulotuen saajista nuoria oli 51 prosenttia. Kaikista lapsista ja nuorista toimeentulotukea vuoden 2008 aikana sai noin 10 prosenttia. 3 Elatustuki on Kelan maksama tuki, jolla turvataan lapsen elatus silloin, kun lapsi ei saa elatusapua elatusvelvolliselta vanhemmalta. Tukea sai vuoden 2009 lopussa 95 900 lasta ja 65 000 perhettä. Elatustukea saaneiden lasten määrä kasvoi edellisvuodesta 2,3 prosenttia, kun kymmenen sitä edellisen vuoden ajan suunta on ollut laskeva. Elatustukea saaneiden lasten osuus 0 17-vuotiaista on 8,8 prosenttia. 4 laskun jälkeen kasvuun. Asunnottomia nuoria oli 1498. 4 Asunnottomien maahanmuuttaji- en määrä oli noussut edellisestä vuodesta parilla sadalla, luvun ollen 532. 4 [1] Timo Nikander: Nuoret muuttavat omilleen yhä nuorempina. Hyvinvointikatsaus 1/2009. http:// www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-03-16_004.html [2] Nuorisoasuntoliiton Internet-sivut. http://www.nal.fi/sitenews/view/-/nid/29/ngid/1 [3] Nordean tiedote. http://www.nordea.com/media/lehdist%c3%b6tiedotteet/59552. html?showhugin=http%3a//cws.huginonline.com/n/3068/pr/201009/1447820_4.html [4] ARAn selvityksiä 5/2010: Asunnottomuus 2009. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA [1] Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian konsensuslausuma 2010. http://www.duodecim.fi/konsensus [2] Tulonjakotilasto. Tilastokeskus [3] Toimeentulotuki 2008. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos [4] Elatustukea saaneiden lasten määrä nousi. Kelan tiedote. http://www.kela.fi/it/kelasto/kelasto.nsf/alias/tk_2010_04_21/$file/tk_2010_04_21_elatustukea_saaneiden_lasten_ m%c3%a4%c3%a4r%c3%a4_nousi.pdf?openelement Nuorten asuminen ja muuttoliike Suomalaiset nuoret muuttavat kotoa varsin nuorina useimpiin Euroopan maihin verrattuna. Suomalaiset miehet lähtevät kotoa keskimäärin 21- vuotiaina, kun taas Bulgarian, Kreikan ja Italian nuoret lähtevät kotoaan vasta 30 vuotta täytettyään. Naisten kotoa lähdön mediaani-ikä vaihtelee Suomen noin 20 vuodesta Kreikan, Espanjan, Italian, Maltan ja Slovenian noin 28 vuoteen. 1 Vuonna 1995 kotona asui vajaa puolet 21-vuotiaista, mutta vuonna 2007 enää hieman alle kolmannes. Kolmikymppisistä asui kotona 10 prosenttia vuonna 1985, mutta osuus oli pienentynyt 5 prosentiksi vuonna 2007. Kaupunkimaisissa kunnissa asuvista 21-vuotiaista nuorista vain vajaa neljännes asui kotona vuonna 2007, kun taas maaseutumaisissa kunnissa samanikäisistä asui kotona vielä 60 prosenttia. Niin naiset kuin miehetkin muuttavat aluksi asumaan yksin. 1 Nuorista kolme neljäsosaa asuu vuokralla. Vallitseva korkea vuokrataso ja pula vuokra-asunnoista koskettavat kaikkia nuoria. 2 Nykyisin joka viides 18 29-vuotias asuu vanhempiensa luona. Kolme vuotta sitten näin teki vain joka kymmenes. Varsinaista vuokraa vanhemmilleen maksaa nuorista aikuisista kuitenkin vain yksi kahdestakymmenestä. 3 Vuonna 2009 asunnottomista alle viidennes oli nuoria ja asunnottomien nuorien määrä kääntyi pitkän loivan Nuorten vapaa-aika Nuorten vapaa-aikatutkimuksessa 2009 nuoria pyydettiin arvioimaan tyytyväisyyttään eri elämänalueisiin kouluarvosanoin 4 10. Valtaosa nuorista vaikuttaa tyytyväiseltä elämäänsä: yleisimmät arvosanat ovat kahdeksan ja yhdeksän, ja varsin harva antaa välttäviä tai heikkoja arvosanoja millekään elämänalueelle. Tyytyväisyydessä elämään kokonaisuutena ei ole tapahtunut muutoksia, mutta tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen on laskussa. 1 25 30-vuotiaat nuoret aikuiset ovat valveilla kodissaan noin 8 tuntia vuorokaudessa. Suurimpiin kotona valveilla vietettyihin tuntimääriin yltävät kotiäidit ja -isät (keskimäärin 12 tuntia) sekä työttömät (ka 10 tuntia). Yrittäjien, johtavassa asemassa, toimihenkilönä tai asiantuntijatehtävissä toimivien osalta keskimääräinen luku on hieman yli 7 tuntia. Kodissa tehtävistä toiminnoista useimmin päivittäin tehtävinä mainitaan huolenpito itsestä ja vapaaajan toiminnot (kuten median seuraaminen, seurustelu ja harrastukset). 2 Nuorten arvioissa tärkeintä on omaehtoinen toiminta ystävien kanssa, sen jälkeen perheen kanssa vietetty vapaa-aika ja vasta tämän jälkeen arvostetaan järjestäytynyttä kansalaistoimintaa. 1 Kahdella kolmesta nuoresta ainakin jokin luova harrastus. 40 prosentilla niitä on useampi kuin yksi. Suurinta osaa luovista harrastuksista harrastetaan vähintään viikoittain. Nuorilla naisilla on enemmän luovia harrastuksia ja he harrastavat miehiä säännöllisemmin. 3 3 18-vuotiaista lapsista 92 prosenttia harrastaa urheilua. Urheiluseurojen jäsenmäärät ovat laskussa, mutta urheilua seurassa harrastaa 43 prosenttia lapsista. 5 Nuorista 15 24-vuotiaista miehistä 77 prosenttia ja naisista 74 prosenttia harrasti vuonna 2008 liikun- 20 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa 2010 21
taa vähintään 2-3 kertaa viikossa. 4 Sanomalehdistöä seurasi vuonna 2008 63 prosenttia 13 19-vuotiaista nuorista ja 66 prosenttia 20 29 vuotiaista. Kummassakin luvussa on tapahtunut 4 prosentin lasku vuoteen 2007. 6 Tammi-toukokuussa 2010 15 24- vuotiaista televisiota katsoi keskimäärin 105 minuuttia vuorokaudessa (vuonna 2009 luku oli 92 minuuttia). 25 44-vuotiaat katsoivat televisiota 158 minuuttia vuorokaudessa (vuonna 2009 154 minuuttia). Nuorten katselumäärät ovat kuitenkin vähäisiä verrattuna aikuisiin, jotka katsovat lähes kaksinkertaisen määrän ja eläkeläiset kolminkertaisen. 7 15 19-vuotiaiden Internetin käyttö on vapaa-ajan viettotapana mennyt ajankäytössä television ohitse ja 20 24-vuotiaillakin lähes. Internetin käytöstä tosin osa on televisio- tai elokuvamateriaalin seuraamista. 8 15 19-vuotiaista 89 prosenttia käyttää Internetiä päivittäin ja 8 prosenttia useita kertoja viikossa. 20 24- vuotiaille vastaavat luvut ovat 93 prosenttia ja 6 prosenttia. 8 25 30-vuotiaista nuorista aikuisista yli 90 prosenttia käyttää Internetiä päivittäin tai lähes päivittäin. 61 prosenttia 25 30-vuotiaista nuorista kuuluu johonkin virtuaaliyhteisöön. 57 prosenttia käyttää viikossa aikaansa Internetissä keskimäärin 10 tuntia tai enemmän, 33 prosenttia mainitsee käyttävänsä aikaa 4-9 tuntia ja 10 prosenttia tätä vähemmän. 20 tunnin viikkotuntimäärään yltää miehistä peräti 35 prosenttia, naisista 19 prosenttia. 2 Vuoden 2008 nuorisorikollisuuskyselyn mukaan 69 prosenttia nuorista ilmoitti ladanneensa luvattomasti tiedostoja viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Näistä nuorista päivittäin tai lähes päivittäin, lataamista oli harrastanut miltei kolmannes. Yleisimmin ladattiin musiikkia ja elokuvia. 9 Ajokortin haltijoista 18 24-vuotiaita on 11 prosenttia. Kaikista yhden ajoneuvon onnettomuuksista nuoret aiheuttivat 28 prosenttia ja yhteenajoista 20 prosenttia. Yhteenajon vastapuolena nuoret olivat prosentissa tapauksista. Nuorilla miehillä tyypillisimpiä olivat yhden ajoneuvon onnettomuudet ja naisilla yhteenajot. Kuolinkolareista 18 24-vuotiaat kuljettajat aiheuttavat 25 prosenttia. Kuolinonnettomuuden aiheuttaneista nuorista kuljettajista humalassa oli 31 prosenttia, kun yli 24-vuotiaista oli 26 prosenttia. 10 Vapaa-ajan toimintamahdollisuudet eivät aukea kaikille nuorille tasavertaisesti. Yhteiskunnallisella taustalla ja asuinpaikalla on vaikutusta siihen, kuinka mielekkäiksi vapaa-ajan ympäristöt ja toiminnat koetaan. Viidennes nuorista mainitsee osallistumisen esteeksi rahan puutteen, mitä voi pitää suurena haasteena nuorten arjen hyvinvoinnin tukemiselle nyky-suomessa. Yhdenvertaiset mahdollisuudet vapaa-ajan viettoon tulisi taata myös silloin kun nuorten lähtökohdat ovat eriarvoiset. 1 Maahanmuuttajanuoret osallistuvat harrastus- ja vapaa-ajantoimintaan erittäin monipuolisesti ja vain noin kahdeksan prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole mitään harrastuksia. Nuorisotoimintaan osallistuminen esteenä ovat nuorten kokemukset tai mielikuvat muiden nuorten ja ohjaajien ennakkoluuloisuudesta. 11 [1] Sami Myllyniemi: Aika vapaalla. Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009. Opetusministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta ja Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 92 [2] Taina Mäntylä: Nuorten aikuisten koti, kulutus ja ajankäyttö, Kuluttajaviraston julkaisusarja 3/2010 [3] Sami Myllyniemi: Nuorisobarometri 2009. Nuorisoasiain neuvottelukunta 2009. [4] Tilastollinen vuosikirja 2009. Tilastokeskus [5] Kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010. Suomen Liikunta ja Urheilu [6] Kansallinen mediatutkimus 2008. Sanomalehtien liitto [7] Tv-mittaritutkimus. Finnpanel oy [8] Viestintäministeriön markkinakatsaus 3/2010 [9]Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos: Rikollisuustilanne 2009. Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa. http://www.optula.om.fi/1284990230726 [10] Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunnan VALT:n nuorisoraportti 2008. http://www. liikennevakuutuskeskus.fi/www/page/lvk_www_1200 [11]Päivi Harinen, Mitähän tekis? - Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen -tutkimushankkeen raportti 22 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa 2010 23
Nuorten terveys 13 22-vuotiaista yli 80 prosenttia arvioi terveydentilansa hyväksi tai erittäin hyväksi. Huonoksi tai erittäin huonoksi sen arvioi vain 2 4 prosenttia. Toisaalta noin joka kymmenes 12 18-vuotias ilmoittaa jokapäiväistä elämää haittaavan pitkäaikaisen sairauden (yleisimmin diabeteksen, astman tai allergian), vian tai vamman. Nuorten stressioireista etenkin niska-hartia- ja selkäoireet sekä väsymys ovat lisääntyneet. 1 Oppilaiden terveyden kokemisessa ei ilmennyt suuria muutoksia vuodesta 1994 vuoteen 2006. Pojat arvioivat terveyttään yleisesti myönteisemmin kuin tytöt. Vaikka valtaosa oppilaista arvioi terveyttään myönteisesti, oireilu yleistyi tarkasteltavalla aikavälillä. Oireilu oli selvästi yleisempää yläkoululaisilla kuin alakoululaisilla ja yleisempää tytöillä kuin pojilla. 2 Usean oireen kokeminen päivittäin, lähes päivittäin koettu väsymys, viikoittain koetut niska- tai hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet vuosista 2002/2003 alkaen peruskoulun 8. ja 9. -luokkalaisten keskuudessa.. Vuosina 2008/2009 lähes päivittäin väsymystä koki 16 prosenttia ja päivittäin vähintään kahta oiretta 19 prosenttia oppilaista. Viikoittain niska-hartiaseudun kipuja ja päänsärkyä koki 31 33 prosenttia oppilaista. Myös keskivaikea tai vaikea masentuneisuus väheni aluksi, mutta on yleistynyt vuosikymmenen loppupuoliskolla ennalleen 13 prosenttiin. 3 Sairauspäivärahaa saaneiden nuorten määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 1999 lähtien. Vuonna 2008 sairauspäivärahaa saaneiden alle 25- vuotiaiden osuus väestöstä oli 0,47 prosenttia. Vuoden 2008 lopussa 2,2 prosenttia alle 25-vuotiaista nuorista sai jotain sairausperusteista toimeentuloetuutta kuntoutusrahat mukaan lukien. Vastaava osuus vuonna 1995 oli 1,5 prosenttia. 4 Terveystapatutkimuksen aineiston perusteella ylipainoisten suomalaisnuorten osuus kolminkertaistui vuodesta 1977 vuoteen 2005. Vuonna 2009 15-24-vuotiaista miehistä joka viides ja naisista joka kuudes oli ylipainoisia. 5 Kaikkien nuorten paino ei ole lisääntynyt, mutta lihavimmat ovat entistä lihavampia. 6 Lapsuuden epäsuotuisat elinolot ennustavat nuoren aikuisiän terveydelle haitallisia elintapoja ja huonoa terveyttä. Esimerkiksi vanhempien tupakointi ja alkoholinkäyttö periytyvät toimintamallina vanhemmilta lapsille ja monet lapsuuden ongelmat ennustavat nuorten aikuisten huonoa terveyttä. Myös koulutuksella on merkityksensä terveyteen. Pelkän perusasteen tutkinnon suorittaneilla nuorilla aikuisilla on usein epäterveellisemmät elintavat kuin paremmin koulutetuilla ikätovereillaan. 7 Kouluterveyskyselyn mukaan kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin vastaanotolle pääsyä vaikeana pitävien osuudet ovat kasvaneet hieman. Vuosina 2008/2009 yläluokkalaisista 14 prosenttia koki vaikeaksi päästä kouluterveydenhoitajan ja 44 prosenttia koululääkärin vastaanotolle. Vuosina 2008/2009 kouluterveydenhuoltoon tyytymättömiä oli 23 prosenttia oppilaista. 3 Äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä kouluterveydenhuollon ja terveyskeskusten toteuttamaan opiskeluterveydenhuoltoon tarvitaan ainakin kuudenkymmenen miljoonan euron lisäinvestointi, jotta valtakunnallisten suositusten vähimmäistavoitteet saavutetaan kaikissa kunnissa. 8 [1] Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian konsensuslausuma 2010. http://www.duodecim.fi/konsensus [2] Peruskoulun 5., 7. ja 9. luokan oppilaiden koulukokemukset ja koettu terveys. WHO-Koululaistutkimuksen trendejä vuosina 1994 2006 -tutkimus http://www.oph.fi/julkaisut/2008/peruskoulun_ 567_luokan_kokemukset.pdf [3] Pauliina Luopa, Anni Lommi, Topi Kinnunen ja Jukka Jokela: Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000- luvulla: Kouluterveyskysely 2000 2009. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 20/2010 [4] Karoliina Koskenvuo, Helka Hytti ja Ilona Autti-Rämö: Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käyttö ajalla 1995 2008. Kuntoutus 2/2010 [5] Tilastollinen vuosikirja 2009. Tilastokeskus [6] Susanna Kautiainen: Overweight and obesity in adolescence secular trends and associations with perceived weight, sociodemographic factors and screen time (2008) Acta Universitatis Tamperensis; 1347 [7] Laura Kestilä: Polut terveyteen: Nuorten aikuisten terveyden, terveyskäyttäytymisen ja terveyserojen määrittäjät. Kansanterveyslaitos 8] Stakes, 2008 Nuorten seksuaalisuus Murrosikä on Euroopassa dramaattisesti varhaistunut. Tytöt saavuttavat sukukypsyyden kolme vuotta aikaisemmin kuin 100 vuotta sitten, yleensä 10,5 ikävuoden ja 15,5 ikävuoden välillä. Sukukypsyyden ja psykososiaalisen kypsyyden välinen kuilu kasvaa jatkuvasti. 1 Vuoden 2008 kouluterveyskyselyn mukaan yläluokkalaisista neljällä viidestä, lukiolaisista lähes kahdella kolmesta ja ammattiin opiskelevista kolmasosalla ei ole yhdyntäkokemuksia. Pojista 91 94 prosenttia ja tytöistä 95 97 prosenttia kokee, että kieltäytyminen sellaisesta seksu- 24 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa 2010 25
aalikäyttäytymisestä, jota ei halua, on helppoa. Kuitenkin lukiolaisista tytöistä viisi prosenttia ja ammattiin opiskelevista tytöistä 12 prosenttia on ollut yhdynnässä vastentahtoisesti. 2 Vuonna 2006 Väestöliiton tutkimuksessa noin 11 prosenttia kahdeksas luokkalaisista oli kokenut intiimialueiden vastentahtoista koskettamista. Pojista 4,1 prosenttia ja 2,3 prosenttia tytöistä oli kokenut yhdyntään tai muuhun seksiin pakottamista. 1 Nuorten seksuaaliterveys parani jatkuvasti 1990-luvun puoliväliin, mutta sen jälkeen indikaattorit osoittavat huononemista. Vuoden 2002 jälkeen tilanne on jonkin verran parantunut raskauden keskeytysten ja klamydiainfektioiden osalta. 1 [1] Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian konsensuslausuma 2010. http://www.duodecim.fi/konsensus [2] Kouluterveyskysely 2008. Stakes. http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely/fi/index.htm Nuorten psyykkiset ongelmat Noin joka viides nuori kärsii jonkinasteisesta mielenterveyshäiriöstä. Yleisimpiä nuorten mielenterveysongelmia ovat mieliala-, ahdistuneisuus-, käytöshäiriöt ja päihteiden aiheuttamat häiriöt. Nuorten mielenterveyden häiriöille on tyypillistä moniongelmaisuus ja usean häiriön samanaikaisuus. 1 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus on tytöille tyypillisempää kuin pojilla. Masentuneisuuden yleisyys on vaihdellut hieman tytöillä 2000-luvulla, mutta on pojilla pysynyt samalla tasolla. Vuosina 2008/2009 keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta oli 18 prosentilla yläluokkien tytöistä ja 8 prosentilla pojista. Lukiolaistytöistä masentuneisuutta oli 13 prosentilla ja lukiolaispojista 7 prosentilla. 2 Alle 30-vuotiailla alkoi vuonna 2008 masennuksen vuoksi 5 800 Kelan sairaspäivärahakautta. Kasvu vuodesta 2004 oli 45,6 prosenttia. Miehillä kausia alkoi 2 000 ja kasvu oli 39,5 prosenttia. Naisilla vastaavat luvut olivat 3 800 kautta ja 49,0 prosenttia. Vuodesta 2000 vuoteen 2008 mielenterveydenhäiriöiden takia eläkkeelle jääneiden alle 30-vuotiaiden määrä enemmän kuin kaksinkertaistui. Pelkästään vuonna 2008 mielenterveyshäiriön vuoksi eläkkeelle siirtyi 1 848 nuorta, joista yli 400:lla syynä oli masennus. Tarkastelujaksolla masennuksen vuoksi eläkkeelle siirtyneiden nuorten miesten määrä kasvoi 66,7 prosenttia ja naisten määrä peräti 181,8 prosenttia. 3 Teini-iässä todettu masennus ennustaa nuorten päivittäistä tupakointia, alkoholinkäyttöä, säännöllistä humalajuomista ja nuuskan sekä huumeiden käyttöä. Suurin osa masentuneista nuorista voitaisiin tavoittaa kouluterveydenhuollossa, jonka lisäresursointiin, esimerkiksi koulupsykologien palvelujen nopeaan saatavuuteen ja yhteistyöhön nuorisopsykiatrian yksiköiden kanssa tulee kiinnittää enemmän huomiota. 4 Itsemurhan tekee 10 24-vuotiaiden ikäryhmässä vuosittain keskimäärin 126 henkilöä, joista 75 prosenttia on miehiä. Nuorten miesten itsemurhat ovat vähentyneet vuodesta 1990 alkaen. 1 [1] Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian konsensuslausuma 2010. http://www.duodecim.fi/konsensus [2] Pauliina Luopa, Anni Lommi, Topi Kinnunen, Jukka Jokela: Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000- luvulla. Kouluterveyskysely 2000 2009. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 20/2010 [3] Raimo Raitasalo ja Kaarlo Maaniemi: Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat nuorille yhä enemmän sairauspoissaoloja. Sosiaalivakuutus 4/09 [4] Elina Sihvola: Early-onset depressive disorders, related mental health disorders and substance use-a prospective : longitudinal study of Finnish twins born 1983-1987. University of Helsinki, 2010. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-10-4860-9 26 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa 2010 27
Nuorten syrjäytyminen Nuorten enemmistön hyvinvointi on lisääntynyt, mutta 15-20 prosentin vähemmistöllä pahoinvointi lisääntyy. Vaikeat ongelmat kasaantuvat pienelle vähemmistölle (3-5 prosenttia), jonka ongelmat ovat hyvin vakavia. Sisäministeriö on nostanut syrjäytymisen maamme kaikkein keskeisimmäksi sisäiseksi uhaksi. Erityishuomio on nimenomaan lasten ja nuorten syrjäytymisessä ja ongelmien periytymisessä sukupolvelta toiselle. On laskettu, että nuorena syrjäytyvän henkilön yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset ovat hänen elinkaarensa aikana 1,2 miljoonaa euroa. 1 Syrjäytymisvaarassa tai tilastoinnin ulkopuolella olevien nuorten määrää on selvitetty monin tavoin. Laskelmien tulokset ovat vaihdelleet 14 000 ja 100 000 välillä. Syrjäytyminen liittyy oleellisesti koulutuksen keskeytymiseen, sillä vähintään toisen asteen koulutus on usein ratkaisevaa työn saamisessa. Peruskoulun päättötodistus jää saamatta pariltasadalta nuorelta vuosittain (189 henkilöä vuonna 2009). Ammatillisen koulutuksen keskeytti lukuvuonna 2008 2009 kymmenen prosenttia (9 prosenttia vuonna 2006), ammattikorkeakoulun yhdeksän prosenttia (6 prosenttia v.2006), yliopistokoulutuksen kuusi prosenttia (5 prosenttia vuonna 2006) ja lukion 4,5 prosenttia (2 prosenttia vuonna 2006) opiskelijoista. Miehet keskeyttivät koulutuksen naisia useammin. 2 Noin 8 000 nuorta jokaisesta ikäluokasta jää ilman jatkokoulutusta. 2 Työvoimatutkimuksen mukaan työttömyyden kasvaessa ei-aktiivisten nuorten määrä kasvaa. Kasvu on voimakasta erityisesti alle 20-vuotiailla, jotka eivät tule esille missään rekisterissä johtuen siitä, että he eivät rekisteröidy työttömiksi koska eivät saa työttömyyskorvausta. 3 Opetusministeriön mukaan ikäluokkaa kohti nuoria, joiden toiminnasta ei ole minkäänlaista tietoa on noin tuhat. Tämä tarkoittaa, että 15 29-vuotiaista hukassa on noin 15 000 nuorta. 4 Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneillä nuorilla on vaikeuksia kiinnittyä nykypäivän pätevöitymistä vaativille työmarkkinoille, joten vähäiselle koulutukselle jääminen ei ole pelkästään koulutuspoliittinen kysymys, vaan laajemmin syrjäytymiseen liittyvä kysymys. Tällä tavoin syrjäytymisvaarassa olevien määräksi on laskettu noin 14 000 15 24-vuotiasta. 2 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) (2008) selvityksen mukaan syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria on ainakin 65 000. 5 THL määrittelee syrjäytymisen kovaksi ytimeksi kodin ulkopuolelle sijoitettuna olevat lapset. Vuonna 2008 kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna kaiken kaikkiaan yli 16 000 lasta ja nuorta. Näistä 11 000 oli huostaanotettuja. Edellisestä vuodesta on sijoitettujen määrä lisääntynyt kolme prosenttia. Sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on viime aikoina kasvanut kahden viiden prosentin vuosivauhtia. 5 Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden kokonaismäärä kasvoi yhä vuonna 2008. Asiakasmäärissä oli nousua lähes kahdeksan prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. 5 THL näkee myös nuorten mielenterveysongelmat syrjäytymisennusteena. 5 Yksinäisyys on yksi syy nuorten pahoinvoinnille. Vaikka ilman läheisiä ystäviä olevien oppilaiden osuus on pienentynyt 2000-luvun loppupuolella, silti peruskoulun 8:nnen ja 9:nnenluokan oppilaista 14 prosenttia pojista ja 6 prosenttia tytöistä ilmoittaa, ettei omaa yhtään läheistä ystävää. Vastaavasti lukiolaispojista 12 prosentilta ja lukiolaistytöistä 5 prosentilta puuttui läheinen ystävä. 6 Kavereita voi olla, mutta kukaan ei tunnu kuuntelevan tai tärkeistä asioista ei voi puhua. Yksinäinen nuori voi oireilla esimerkiksi olemalla levoton, tottelematon ja tehdä kaikenlaista kiusaa, esimerkiksi näpistelemällä tai töhrimällä tai muuten vahingoittamalla omaisuutta. Pitkään jatkunut yksinäisyys voi johtaa myös epätoivoisiin tekoihin, kuten väkivaltaan, päihteiden vakavaan väärinkäyttöön ja myös itsetuhoisuuteen. Vammaisuuteen liittyy usein yksinäisyys, joka kuormittaa mielenterveyttä ja jaksamista lisäten masennuksen todennäköisyyttä. Esteellisissä paikoissa sijaitsevat mielenterveys- ja päihdepalvelut tai psykiatrisen sairaalan henkilökuntaresurssien puute kyseenalaistavat usein henkisen avun saannin vaikeavammaisille. 7 Uudessa asuinmaassa maahanmuuttajien omaan kulttuuriin voi kohdistua muutospaineita. Ympäristössä, jonka normit vaikuttavat pakottavilta ja mukauttavilta, saattaa omasta kulttuurista nousta esiin tekijöitä, joihin turvaudutaan voimakkaammin kuin lähtömaassa. Maahanmuuttajanuorten kasvua määrittää lapsuuden ja aikuisuuden välimaastossa kasvamisen lisäksi kasvu kahden tai useamman kulttuurin välissä. Suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat erityisesti ne maahanmuuttajanuoret, jotka irtaantuvat sekä uuden kotimaansa että lähtömaansa ja perheidensä jäsenyydestä. 8 28 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa 2010 29
Häiriösuuntautuneille kohdennettujen palveluiden, kuten esimerkiksi lasten ja nuorten psykiatrian, lastensuojelun sijoituksen kodin ulkopuolelle ja erityisopetuksen, käyttö on kasvanut nopeasti. Tutkijaprofessori Matti Rimpelä arvioi vuonna 2008, että em. asiakkuudet ovat 2-4 kertaa yleisempiä kuin 1990-luvun alussa. 9 Syksyllä 2008 kuntien virka- ja luottamushenkilöitä pyydettiin arvioimaan, onko kunnassa toimittu riittävästi nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja auttamiseksi heidän ongelmatilanteissaan. Lähes 40 prosenttia päättäjistä oli tyytyväisiä kuntansa toimintaan ja vajaa kolmannes olit tyytymätön kunnan toimintaan. Vajaa kolmannes ei osannut lainkaan arvioida kuntansa toimintaa. 10 Äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä kouluterveydenhuollon ja terveyskeskusten toteuttamaan opiskeluterveydenhuoltoon tarvitaan ainakin kuudenkymmenen miljoonan euron lisäinvestointi, jotta valtakunnallisten suositusten vähimmäistavoitteet saavutetaan kaikissa kunnissa. 11 [1] Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma. Opetusministeriö 2007 [2] Koulutustilastot. Tilastokeskus http://www.tilastokeskus.fi/til/kkesk/2008/kkesk_2008_2010-03- 12_tie_001_fi.html [3] Ulla Hämäläinen Vesa-Pekka Juutilainen: Nuoret duunissa vai MOLlissa? Talous ja yhteiskunta 1/2010 [4] Nuoriso koulutuksessa, työssä ja muussa toiminnassa. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2008:1 [5] (Lastensuojelu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://www.stakes.fi/fi/tilastot/aiheittain/lapsuusjaperhe/lastensuojelu.htm) [6] Pauliina Luopa, Anni Lommi, Topi Kinnunen, Jukka Jokela. Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000- luvulla. Kouluterveyskysely 2000 2009. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 20/2010 [7] Katri Koskinen: Kiinni elämässä oivalluksia ja onnen pilkahduksia. Invalidiliiton julkaisusarja 2008. [8] (Niemelä, Heli: Erottautumista ja ystävyyttä. Somalialaistyttöjen käsityksiä ja kokemuksia suomalaisista tytöistä. Teoksessa Harinen, Päivi (toim.): Kamppailuja jäsenyyksistä. Etnisyys, kulttuuri ja kansalaisuus nuorten arjessa. Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja 38, 2003.) [9] Matti Rimpelä: Lasten ja nuorten hyvinvointi. Teoksessa: Suomalaisten hyvinvointi 2008. Sosiaalialan tutkimus- ja kehittämiskeskus [10] Aluebarometri 1-2/2008.Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 34/2008 [11] Stakes, 2008 Suhteet vanhempiin Nuoret arvioivat lapsuudenaikaisten väliensä vanhempiin olleen enimmäkseen oikein hyviä. 1 Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat vähentyneet 2000-luvulla. 2 Yleisesti ottaen sekä tytöt että pojat arvioivat suhteen äitiin paremmaksi kuin suhteen isään. Nuoret tapaavat vanhempiaan harvemmin kuin vielä 1990-luvulla. 1 Kielteinen käänne on tapahtunut siinä, tietävätkö vanhemmat lastensa viikonloppuiltojen viettopaikan. Vuosina 2008/2009 yläluokkalaisista 39 prosenttia ilmoitti, etteivät heidän vanhempansa tienneet aina vastaajan viikonloppuiltojen viettopaikkaa. 2 OECD-maista Suomessa perheet syövät vähiten yhdessä. Meillä yhteisiä aterioita vähintään viisi kertaa viikossa syö vajaat 60 prosenttia perheistä, kun muissa OECD-maissa näin tapahtuu keskimäärin noin 80 prosentissa perheistä. Stakesin kouluterveyskyselyn mukaan noin puolet yläkoululaisista ei syö yhtä aikaa perheen kanssa. 3 Laki kieltää kuritusvallan. Vanhempien lapsiinsa kohdistama kuritusväkivalta on vähentynyt erittäin voimakkaasti viimeisen 20 vuoden aikana. Tästä huolimatta nuorten kokema perheväkivalta on yhä suhteellisen yleistä. 4 Suomalaisissa perheissä esiintyy muita Pohjoismaita enemmän perheväkivaltaa ja runsasta päihteiden käyttöä. Yksi kymmenestä 12 13-vuotiaasta ja 15 16-vuotiaasta lapsesta ja nuoresta oli kokenut vanhempiensa kuritusväkivaltaa. 5 Perheväkivalta koskettaa varovaisten arvioiden mukaan 17 prosenttia suomalaisista lapsista ja aiheuttaa runsaasti inhimillistä kärsimystä sekä kuormittaa palvelujärjestelmiä. 4 Lähes neljäsosa (23 prosenttia) suomalaisista kertoo lapsuudenkodissaan käytetyn liiallisesti päihteitä. 6 Lähes 14 prosenttia Kouluterveyskyselyyn 2009 vastanneista koki, että läheisen alkoholinkäyttö tuo haittoja ja ongelmia nuoren omaan elämään. 7 30 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa 2010 31
Lapsuuden aikana koettu jatkuva pelko jotain perheenjäsentä kohtaan, vanhempien avioero, pitkäaikaiset taloudelliset vaikeudet, vakavat ristiriitaisuudet perheessä, perheenjäsenen vakava sairastuminen tai alkoholiongelmat perheessä lisäävät riskiä varhaiseen eläkkeelle siirtymiseen, sairastua masennukseen tai sepelvaltimotautiin sekä lisää todennäköisyyttä huonoon unen laatuun aikuisiällä. 8 Perheen ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten lukumäärä on viime vuosina kasvanut, ja vuonna 2008 yli 16 000 lasta ja nuorta oli sijoitettu kodin ulkopuolelle. Lisäksi avohuollon tukitoimien piirissä on 67 000 lasta ja nuorta. Huostaanotot ja kiireelliset sijoitukset kasvavat 2 6 prosentin vuositahtia, ja vuonna 2008 kasvu oli 5,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2009 aikana tehtiin yli 76 000 lastensuojeluilmoitusta, jotka koskivat yli 50 000 lasta ja joista 48 prosenttia kohdistui 13 17-vuotiaisiin nuoriin. 9 [1] Sami Myllyniemi: Aika vapaalla. Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009. Opetusministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta ja Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 92 [2] Pauliina Luopa, Anni Lommi, Topi Kinnunen, Jukka Jokela: Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000- luvulla. Kouluterveyskysely 2000 2009. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 20/2010 [3] Child poverty in perspective: an overview of child well-being in rich countries. Unicef Innocenti Research Centre, Florence, Italy 2007. www.unicef.org/irc [4] Sari Lepistö: Nuorten kokema perheväkivalta. Malli hyvinvoinnista ja selviytymisestä. Tampereen yliopisto, 2010 [5] Noora Ellonen, Juha Kääriäinen, Venla Salmi ja Heikki Sariola: Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset. Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 71/2008 [6] A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -väestögallup [7] Kouluterveyskysely 2009 [8] Karoliina Koskenvuo, Christer Hublin, Markku Partinen, Tiina Paunio ja Markku Koskenvuo: Childhood adversities and quality of sleep in adulthood: A population-based study of 26 000 Finns [9] Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian konsensuslausuma 2010. http://www.duodecim.fi/konsensus Kouluviihtyvyys WHO-koululaistutkimuksen mukaan nuorten koulukokemukset kehittyivät vuodesta 1994 vuoteen 2006 myönteisempään suuntaan. Samaan aikaan kasvoi niiden nuorten osuus, jotka eivät pitäneet koulusta lainkaan. Pojat suhtautuivat tyttöjä yleisemmin kiel- teisesti kouluun kaikilla vuosiluokilla. 1 Vuosittaisten peruskoulun 8.- ja 9.- luokkalaisille, lukion 1. ja 2. vuoden sekä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille tehtävien kouluterveyskyselyjen mukaan puutteita koulun fyysisissä työoloissa kokevien osuus pieneni vuosiin 2004/2005 saakka ja työmäärää liian suurena pitävien osuus vuosiin 2006/2007 saakka. Viime kyselyissä yläluokkalaisista 55 prosenttia koki puutteita koulun fyysisissä työoloissa ja 39 prosenttia koki työmäärän liian suureksi. 2 Avun puute koulunkäynnin vaikeuksissa on vähentynyt hieman viime vuosina: vuosina 2008/2009 yhdeksän prosenttia oppilaista ei saanut riittävästi apua. Niiden oppilaiden osuus, jotka eivät pitäneet lainkaan koulunkäynnistä, on pienentynyt 2000-luvun alussa yhdeksästä kuuteen prosenttiin. 2 Kokemukset kuulematta jäämisestä koulussa ovat pysyneet samalla tasolla ja työilmapiiriongelmat ovat hieman lisääntyneet. Vuosina 2008/2009 yläluokkalaisista 29 30 prosenttia koki ongelmia koulun työilmapiirissä ja jäävänsä kuulematta koulussa. 2 Koulu-uupumus oli lukiolaistytöillä yleisempää kuin lukiolaispojilla. Ero on pysynyt samansuuruisena niiden kahden kyselyn välillä, jolloin sitä on kysytty. Vuosina 2008/2009 koulu-uupumusta oli 14 prosentilla lukion tytöistä ja 9 prosentilla lukion pojista. Peruskoulun yläluokkalaisilla ei ollut merkittävää eroa sukupuolten välillä koulu-uupumusta kokevien osuudessa: tytöistä 14 prosentilla ja pojista 12 prosentilla oli koulu-uupumusta. Niiden oppilaiden osuus, jotka menivät koulupäiviä edeltävinä iltoina nukkumaan myöhemmin kuin kello 23, on kasvanut 23 prosentista 27 prosenttiin kuuden vuoden aikana. Pojat valvoivat tyttöjä yleisemmin myöhään koulupäiviä edeltävinä iltoina. Ero on kaventunut kuuden vuoden aikana. Vuosina 2008/2009 lukion pojista 45 prosenttia ja tytöistä 28 prosenttia meni kouluiltoina nukkumaan kello 23 jälkeen. Vastaavat osuudet yläluokkalaisilla olivat 31 prosenttia pojista ja 22 prosenttia tytöistä. 2 Oppilaiden myönteinen kokemus turvallisuudesta koulussa näyttää yleistyneen erityisesti vuodesta 2002 vuoteen 2006. Tutkimuksessa eivät vielä näy viimeaikaiset kouluväkivaltatapaukset ja koulu-uhkaukset. Nuoret kokevat turvattomuutta koulussa muun muassa kiusaamisen takia ja siksi, että koulussa ei ole riittävästi valvontaa kiusaamisen ehkäisemiseksi. 1 [1] Peruskoulun 5., 7. ja 9. luokan oppilaiden koulukokemukset ja koettu terveys. WHO-Koululaistutkimuksen trendejä vuosina 1994 2006 -tutkimus http://www.oph.fi/julkaisut/2008/peruskoulun_ 567_luokan_kokemukset.pdf [2] Pauliina Luopa, Anni Lommi, Topi Kinnunen, Jukka Jokela: Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000- luvulla. Kouluterveyskysely 2000 2009. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 20/2010 32 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa 2010 33
Nuorten päihteiden käyttö Päivittäin tupakoi 15 24-vuotiaista miehistä 18 prosenttia ja naisista 14 prosenttia, kun vielä vuosina 1988 1992 nuorista miehistä tupakoi 29 ja naisista 24 prosenttia. Kokonaan tupakoimattomia oli nuorista miehistä 71 prosenttia ja naisista 68 prosenttia. 1 Tupakointikokeilut ovat vähentyneet vuosien 1977 2009 aikana. Vuosien 2008 2009 aikana kokeilujen laskusuunta jatkui lukuun ottamatta 14-vuotiaita poikia, joista kokeilleiden osuus kääntyi nousuun. 18-vuotiaista tupakkaa kokeilemattomia on lähes kolmannes. Noin joka neljäs (24 prosenttia) 16 18-vuotias tupakoi päivittäin. Päivittäisen tupakoinnin pitkään jatkunut laskutrendi pysähtyi 2008 2009 ja kääntyi uudelleen nousuun 14 16-vuotiailla pojilla. 2 Nuuskakokeilut vähenivät 2000-luvun alussa. Vuosina 2007 2009 nuuskaa kokeilleiden osuudet 14-, 16- ja 18-vuotiaista pojista kuitenkin lisääntyivät. Myös nykyisin nuuskaavien osuudet ovat kasvussa. 2 Savukkeiden kääriminen irtotupakasta yleistyi vuosien 2007 2009 välillä verrattuna aikaisempiin vuosiin. Savukkeiden kääriminen irtotupakasta yleistyi edellisen kerran yhtä selvästi 1990-luvun alun taloudellisen laman myötä, kun nuorten käyttövarat vähenivät. 2 Vaikka suomalaiskoululaisten humalajuominen on selkeästi vähentynyt 2000-luvulla, se on edelleen yleisempää kuin Euroopassa keskimäärin. Vuonna 2007 9. luokkalaisista yli puolet oli ollut joskus humalassa, noin kolmannes lähimmän kuukauden aikana ja noin kymmenesosa humaltui lähes viikoittain. Edellisestä vuoden 2003 kyselystä suomalaisnuorten asenteet humalajuomista kohtaan ovat kiristyneet. Samoin humalaan juominen aloitetaan vanhempana kuin aiemmin. 3 15-24-vuotiaista miehistä 6 prosenttia ja naisista 3 prosenttia joi vuonna 2008 vähintään kerran viikossa väkeviä alkoholijuomia. Vuonna 2007 alkoholi aiheutti 15-24-vuotiaille yhteensä 10 kuolemaa. 1 Raittiuden myönteinen kehitys on pysähtynyt 14 18-vuotiailla ja molemmilla sukupuolilla kahden viime vuoden aikana. 16 18-vuotiailla nuorilla alkoholinkäytön laskusuunta kääntyi nousuun, samoin lisääntyi humalajuominen. 18-vuotiaissa itsensä tosihumalaan juovien osuus on korkein sitten vuoden 1977, etenkin tytöillä. (12-vuotiaat elävät vielä lapsuutta, eivätkä päihteet kuulu tämänikäisten arkipäivään, joten päihteidenkäyttö on pysynyt harvinaisena.) 2 Dopingaineita on kokeillut vain alle puoli prosenttia nuorista. 3 Suomessa huumeiden käyttö ei ole yleistynyt läheskään samalle tasolle, millä se on Keski-Euroopassa ja useissa Etelä-Euroopan maissa. Vuoden 2007 toteutetun kyselyn mukaan kannabista oli kokeillut 8 prosenttia 15 16-vuotiaista. 4 Sosiaalinen altistuminen huumeille (tuntee ainakin yhden huumeita käyttävän ja tarjottu huumeita) on ollut laskusuunnassa vuosituhannen vaihteesta alkaen, mutta näyttää nyt pysähtyneen. Valtaosa huumaavien aineiden tarjonnasta tulee ystäviltä ja tuttavilta. Tämä suuntaus on ollut vallitseva vuosituhannen taitteesta, jolloin tuntemattomien osuus huumeiden tarjoajina kääntyi laskuun ja tuttavien osuus vastaavasti nousuun. 2 Tuoreessa Kouluterveyskyselyssä 22 prosenttia ammattiin opiskelevista ja 16 prosenttia lukiolaisista ilmoitti kokeilleensa kannabista ainakin kerran. Vuoden 2008 kyselyssä osuudet olivat noin neljä prosenttiyksikköä pienemmät. Kannabista kertoi kokeilleensa 18 prosenttia lukiolaispojista ja 14 prosenttia lukiolaistytöistä, ammattiin opiskelevista pojista 23 prosenttia ja tytöistä 21 prosenttia, peruskoulun pojista 10 prosenttia ja tytöistä 6 prosenttia. Muiden laittomien huumeiden kokeilussa ei ollut nähtävissä merkittävää muutosta. 5 [1] Tilastollinen vuosikirja 2009. Tilastokeskus [2] Susanna Rainio, Lasse Pere, Pirjo Lindfors, Hanna Lavikainen, Lea Saarni ja Arja Rimpelä: Nuorten terveystapatutkimus 2009 - Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977 2009. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2009:47 [3] Sami Myllyniemi: Nuorisobarometri 2009. Nuorisoasiain neuvottelukunta [4]Leena Metso, Salme Ahlström, Petri Huhtanen, Minna Leppänen ja Eija Pietilä. Nuorten päihteiden käyttö Suomessa 1995 2007. ESPAD-tutkimusten tulokset. THL, Raportti 6. Helsinki 2009. Raportti on julkaistu verkossa osoitteessa http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/1bdd2d77-b36d-499c-b8de-dd714abf80d8 [5] Kouluterveyskysely 2010 34 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa 2010 35
Kiusaaminen nuorten keskuudessa Kaikenlainen kiusaaminen on lisääntynyt selvästi viimeisen 10 vuoden aikana. 1 Koulukiusaaminen on yleistynyt peruskoulun yläluokkien oppilailla. Vuonna 2008 seitsemän prosenttia tytöistä ja joka kymmenes poika ilmoitti tulleensa kiusatuksi vähintään kerran viikossa lukukauden aikana. Lukiolaisilla kiusaaminen pysyi ennallaan (1 2 prosenttia). Ammattiin opiskelevista koulukiusatuksi on tullut seitsemän prosenttia pojista ja tytöistä kolme. Kolme tapausta neljästä jää koulun henkilöstöltä havaitsematta. 2 Melko yleinen uuteen teknologiaan liittyvä tekomuoto nuorilla näyt- tää olevan netillä ja kännykällä suoritettu kiusaaminen ja häirintä. Vuonna 2006 viidennes (18 prosenttia) helsinkiläisistä 13 16-vuotiaista nuorista ilmoitti joskus loukanneensa tai uhkailleensa muita sähköpostilla, kännykällä tai Internetin keskustelupalstoilla. 1 Vuonna 2008 yksi viidestä 12 13- vuotiaasta ja yksi kuudesta 15 16- vuotiaasta on joutunut tekstiviestikiusaamisen kohteeksi kuluneen vuoden aikana. Joka kymmenes 12 13-vuotias ja joka kuudes 15 16-vuotias oli vuoden aikana kokenut tapauksen, jossa joku oli levittänyt hänestä huhuja tai kirjoittanut pahaa Internetissä. 1 [1] Rikollisuustilanne 2009. Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. http://www.optula.om.fi/1284990230726 [2] Kouluterveyskysely 2008. Stakes. http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely/fi/index.htm Nuorten väkivalta Vuonna 2008 fyysistä uhkaa edellisen vuoden aikana on kokenut keskimäärin joka viides yläluokkalainen ja ammattiin opiskeleva sekä joka kuudes lukiolainen. Pojat ovat kokeneet fyysistä uhkaa tyttöjä yleisemmin. Niiden peruskoululaisten poikien osuus, jotka ovat osallistuneet tappeluun tai hakanneet jonkun sekä niiden osuus, joita on uhattu vahingoittaa tai joiden kimppuun on käyty (lyöty, potkittu, käytetty jotakin asetta), on selvästi lisääntynyt. 1 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Kansalliset uhritutkimuksen (2009) mukaan mitä nuoremmista vastaajista (ikävälillä 17 74 v.) on kyse, sitä todennäköisemmin he ovat kokeneet väkivaltaa. Vamman aiheuttanutta väkivaltaa, muuta fyysistä väkivaltaa tai uhkailua oli kokenut reilu 20 prosenttia 17 24-vuotiaista ja reilu 15 prosenttia 25 34-vuotiaista. 2 Viimeisen vuoden aikana joka kolmas poika ja joka viides tyttö oli joutunut väkivallan uhan kohteeksi. Fyysistä väkivaltaa kokeneita poikia oli 25 prosenttia ja tyttöjä 16 prosenttia. Väkivalta, jonka vuoksi nuori olisi joutunut käymään terveydenhoitajan, lääkärin tai hammaslääkärin luona on kuitenkin varsin harvinaista. Samoin tilanteet, jossa nuorelta oli varastettu joitain väkivallan avulla tai sillä uhkaamalla ovat harvinaisia. Nuorten joutuminen varkauden, kiusaamisen ja väkivallan uhriksi oli yleisempää vuonna 2008 kuin kahteenkymmeneen vuoteen. 2 Vuonna 2008 toteutetussa lapsiuhritutkimuksessa havaittiin, että suurin osa 12 13-vuotiaisiin ja 15 16-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuneesta väkivallasta on toisten nuorten tekemää. Noin joka kolmannella nuorella oli kokemus ikätoverin tai sisaruksen tekemästä väkivallasta kyselyä edeltäneen vuoden aikana. 3 Vuonna 2008 15 16-vuotiaille tehdyssä Nuorisorikollisuuskyselyssä kartoitettiin nuorten kokemuksia seurustelusuhdeväkivallasta. (Aineistossa seurustelevia tyttöjä oli 28 prosenttia ja poikia 19 prosenttia.) Seurustelevista nuorista joka neljäs oli kokenut fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa nykyisen seurustelukumppaninsa taholta. Yleisintä oli liikkumasta estäminen tai kiinni tarttuminen sekä läimäisyt. Seurustelevista tytöistä 2 prosenttia ja pojista 9 prosenttia ilmoitti nykyisen kumppaninsa lyöneen häntä nyrkillä tai kovalla esineellä tai potkineen. Fyysisen väkivallan kokeminen seurustelusuhteessa oli yleisempää pojille kuin tytöille. Poikien kokemukset myös toistuvasta fyysisestä seurustelusuhdeväkivallasta olivat tyttöjä yleisempiä. 2 Etenkin 15 17-vuotiaiden ja 18 20-vuotiaiden tilastoidut pahoinpitelyrikokset ovat lisääntyneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajanjaksona verrattain paljon. 18 20-vuotiailla tämä kehitys on jatkunut 2000-luvulla, kun taas 15 17-vuotiaiden tilastoitujen pahoinpitelyiden taso on 2000-luvulla pysynyt melko vakaana. Molempien ikäryhmien kohdalla tilastoitujen pahoinpitelyiden määrä laski vuonna 2009. Alle 15-vuotiaiden ryhmässä tilastoidut pahoinpitelyt ovat lisääntyneet viime vuosina. Alle 18-vuotiaiden tekemien henkirikosten trendi on laskeva, vuonna 2008 alaikäiset eivät tehneet yhtään ja vuonna 2009 kaksi henkirikosta. 2 Kun tarkastellaan kehitystä muussa vakavassa väkivallassa, havaitaan, että lasten ja nuorten tekemien henkirikoksen yritysten ja törkeiden pahoinpitelyjen määrä on pysynyt pidemmän aikavälin tarkastelussa melko vakaana. 36 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa 2010 37
18 20-vuotiaiden ryhmässä tilastoitu vakava väkivalta on sen sijaan noussut johdonmukaisesti. 2 [1] Kouluterveyskysely 2008. Stakes. http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely/fi/index.htm [2] Rikollisuustilanne 2009. Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. http://www.optula.om.fi/1284990230726 [3] Noora Ellonen, Juha Kääriäinen, Venla Salmi ja Heikki Sariola: Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset. Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 71/2008 Nuorten rikollisuus Alle 21-vuotiaiden osuus poliisin tilastoimista rikoslakirikoksista vuonna 2008 oli Suomessa noin viidennes. Alle 18-vuotiaiden osuus oli alle 10 prosenttia. Vuonna 2008 15 17-vuotiaat tekivät kuusi prosenttia kaikista rikoslakirikoksista, alle 15-vuotiaat kolme prosenttia. Nuorten asenteet rikolliseen ja epäsosiaaliseen käyttäytymiseen ovat kuitenkin muuttuneet vähemmän suvaitseviksi. Väkivaltarikollisuus ei ole lisääntynyt. Tavallisimmat rikokset, joihin nuori syyllistyy, ovat varkaudet kaupasta, koulusta tai kotoa sekä laiton verkkolataaminen. 1 Nuorten ikäryhmien osuus rikoslain vastaisiin tekoihin syyllisiksi epäillyistä on hieman laskenut 2000-luvulla. Vuonna 2000 alle 21-vuotiaiden osuus oli reilu neljännes, vuonna 2009 noin viidennes. Alle 18-vuotiaiden osuus on pudonnut alle 10 prosenttiin. Myös 15 17-vuotiaiden osuus syylliseksi epäillyistä on laskenut. Vuonna 2009 alle 15-vuotiaat tekivät 3 prosenttia ja 15 17-vuotiaat 6 prosenttia rikoslakirikoksista. Vastaavasti yli 20-vuotiaiden osuus on kasvanut. Aikuiset tekevät siis valtaosan rikoslakirikoksista, mutta nuoruus on ikäryhmien kokoon suhteutettuna aktiivisinta rikoksenteon aikaa. Alle 15-vuotiaiden ja yli 20- vuotiaiden tekemien rikosten ikäryhmän kokoon suhteutetut määrät ovat kaikissa tarkastelluissa rikosryhmissä selvästi alhaisempia kuin 15 20-vuotiaiden. Poliisitilastojen mukaan suomalaisten kaikkein rikosaktiivisin elämänvaihe osuu ikävuosiin 15 20-vuotta. 2 Rikokset, joissa alle 18-vuotiaiden osuus vuonna 2009 on suuri, liittyvät yleensä vapaa-ajanviettoon, alkoholiin ja ikärajoja koskeviin säännöksiin. Myös tuhotyöt, ryöstöt, moottorikulkuneuvon käyttövarkaudet, luvattomat käytöt ja vahingonteot ovat verrattain usein nuorten tekemiä. Suunnitelmallisuutta edellyttäviin rikoksiin, kuten petoksiin, kavalluksiin ja talousrikoksiin, nuoret syyllistyvät harvoin. Nuorten osuus poliisin tietoon tulleesta huumausainerikollisuudesta ja rattijuopumuksista on melko pieni. 2 Varkausrikosten osalta huomattavin muutos on ollut 15 17-vuotiaiden tekojen voimakas väheneminen 1990- luvulla, mikä on tasaantunut 2000-luvulla. Myös nuorten aikuisten varkausrikollisuus on vähentynyt; tämä on tapahtunut lähinnä 2000-luvulla. Ikäryhmien kokoon suhteutettuna 15 17-vuotiaat ja 18 20-vuotiaat tekevät eniten varkausrikoksia. 2 Poliisin tietoon tulleet 18 20-vuotiaiden tekemät vahingontekorikokset lisääntyivät 1990- ja 2000-luvuilla. Myös 15 17-vuotiaiden ryhmässä vahingontekojen määrä on pitkällä aikavälillä lisääntynyt, joskin vähemmän kuin nuorten aikuisten ryhmässä. Alle 15-vuotiaiden ikäryhmässä poliisin tilastoimat vahingonteot lisääntyivät runsaasti muutama vuosi sitten. Kuitenkin vuonna 2009 tilastoitujen vahingontekojen määrä laski kaikissa nuorten ikäryhmissä. Nuoret ja nuoret aikuiset tekevät vahingontekoja ikäryhmän kokoon suhteutettuna noin kuusi kertaa useammin kuin aikuiset. 2 Etenkin 15 17-vuotiaiden ja 18 20-vuotiaiden tilastoidut pahoinpitelyrikokset ovat lisääntyneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajanjaksona verrattain paljon. 18 20-vuotiailla tämä kehitys on jatkunut 2000-luvulla (ks. edellinen luku väkivallasta). 2 Poliisille ilmoitettiin vuonna 2009 yhteensä 1 007 viharikosta, kun vuonna 2008 tapauksia oli 859. Kasvua 17 prosenttia. Yleisin rikosnimike oli pahoinpitely. 85 prosentissa viharikosepäilyistä oli rasistisia piirteitä. Rasististen rikosten kokonaismäärä oli 14 prosenttia suurempi kuin vuonna 2008. Rasistisissa jutuissa epäilty oli tyypillisimmin 15 24-vuotias suomalainen mies. Myös valtaosa uhreista oli 15 24-vuotiaita. Uhreista lähes 60 prosenttia oli Suomen kansalaisia, muun muassa romaneja ja Suomessa syntyneitä maahanmuuttajien lapsia. Muut kuin etnisyyteen tai kansallisuuteen perustuvat viharikokset ovat harvinaisia, näitä perusteita olivat uskonto, uhrin seksuaalinen suuntautuminen tai vammaisuus. 3 [1] Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. www.optula.om.fi [2] Rikollisuustilanne 2009. Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. http://www.optula.om.fi/1284990230726 [3] Laura Peutere: Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2009. Poliisikoulun raportteja 88/2010 38 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorista Suomessa 2010 39